8.6.2017

Vaatimukset

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen 7 luvun osio D:n määräyksiä sovelletaan ammattikorkeakouluissa työskenteleviin laboratorioinsinööreihin,

- tuomitsee Sivistystyönantajat ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 5.900 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Ennen ammattikorkeakoulusopimuksen soveltamisalan laajentamista 1.8.2000 lukien laboratorioinsinööreihin sovellettiin yksityisen opetusalan työehtosopimuksen osana sovellettavan opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen oppilaitoskohtaisen liitesopimuksen teknillistä oppilaitosta (vuoden 1998 työehtosopimus) ja tekniikan ja liikenteen oppilaitosta (vuoden 2000 työehtosopimus) koskevan osion (jäljempänä tekniikan ja liikenteen sopimus) opettajia koskevia määräyksiä.

Vuosien 1998 ja 2000 yksityisen opetusalan työehtosopimuksen ammattikorkeakoulusopimuksessa oli sovittu, että liitot jatkavat neuvotteluja soveltamisalan ulkopuolelle (esimerkiksi tekniikan ja liikenteen koulutusala) jäävien osalta. Opetusalan työnantajaliitto ry (nykyään Sivistystyönantajat ry) ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry sopivat ammattikorkeakoulusopimuksen soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kaikkia yksityisiä ammattikorkeakouluja ja kaikkia opetushenkilöstöön kuuluvia eri ryhmiä 1.8.2000 lukien.

Sopimus laajeni koskemaan muun ohella tekniikan ja liikenteen koulutusalan yliopettajia, lehtoreita ja kokoaikaisia opettajia sekä näillä aloilla toimivaa pedagogista johto-, hallinto-, suunnittelu-, kehittämis-, asiantuntija- ja avustavia tehtäviä tekevää henkilöstöä. Sopimuksen piiriin saatiin siis tällöin myös se ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö, joka työskentelee muilla nimikkeillä kuin yliopettaja, lehtori tai kokoaikainen tuntiopettaja. Tällaisen henkilöstön eli muun kuin opettajan vähimmäispalkka sidottiin yliopettajan ja lehtorin palkkoihin ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:stä ilmenevällä tavalla.

Muun kuin opettajan tehtävät jaettiin kolmeen kategoriaan: 5 § 1. erittäin vaativia tehtäviä tekevä pedagoginen hallinto-, johto-, suunnittelu-, kehittämis-, ja asiantuntijahenkilöstö, 5 § 2. vaativia 1. kohdan tehtäviä tekevä henkilöstö ja 5 § 3. muut pedagogiset asiantuntijatehtävät. Jos laboratorioinsinööri tekee yli 50 prosenttia pedagogisia opetus- ja ohjaustehtäviä, häneen kuuluu soveltaa osion D yliopettajaa ja lehtoria koskevia määräyksiä, muussa tapauksessa laboratorioinsinööriin sovelletaan 5 §:n 3 kohtaa. Sellaiseen tehtävään, joka koostuu pelkästään esimerkiksi taloushallintoon liittyvästä työstä, johon ei kuulu opetuksen suunnittelua, kehittämistä tai muuta opetukselliseen toimintaa liittyvää työtä, ei ole sovellettu 5 §:ää. Pöytäkirjan lopullisen version (allekirjoitettu 16.11.2000) liitteeseen ei otettu esimerkkejä niistä tehtävänimikkeistä, joiden katsottiin kuuluvan edellä mainitun 5 §:n piiriin, koska sopimusosapuolilla ei ollut sopimusmääräyksiä sovittaessa erimielisyyttä asiasta. Esimerkkilistan poistaminen ei tarkoita sitä, etteikö koko tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön siirtymisestä ammattikorkeakoulusopimuksen piiriin olisi sovittu.

Työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolet mielsivät tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajaa ja muuta kuin opettajaa koskevien sopimuskirjausten soveltamisen pysyneen muuttumattomana siten kuin vuosien 1998 ja 2000 tekniikan- ja liikenteen sopimuksessa oli sovittu. Ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisesta sovittaessa tarkoitus oli turvata aiemmin tekniikan- ja liikenteen sopimuksen piiriin kuuluneiden laboratorioinsinöörien työsuhteissa sovellettavat ehdot. Tätä ilmentävät pöytäkirjan 16.11.2000 liitteen 4 § ja 5 §:n ja työehtosopimuksen 1.2.2001–31.1.2003 ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n 3 kohdan pöytäkirjamerkinnät, joiden mukaan tekniikan ja liikenteen koulutusalan siirtyvien opettajien / henkilöiden palkka turvataan vähintään entisen tasoisena. Näin ollen on selvää, että laboratorioinsinöörit kuuluvat opetus- eivätkä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön. Mikäli laboratorioinsinöörien katsottaisiin sovitun kuuluvan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön, heräisi kysymys, miksi ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n muuta kuin opettajaa koskeva sopimusmääräys on olemassa. Koska nykyinen yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus kattaa koko ammattikorkeakoulukentän, ei ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa sopimuksessa kaikkia niitä ammattinimikkeitä, joihin sovelletaan 5 §:n määräyksiä.

OAJ ry ei ole missään vaiheessa sopinut, että laboratorioinsinööri kuuluu hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön, jos hänen tehtävänkuvaansa kuuluu alle 50 prosenttia pedagogisia opetus- ja ohjaustehtäviä. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on kerrottu ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisen yhteydessä työehtosopimusneuvotteluissa sovitusta, laboratorioinsinöörit kuuluvat ammattikorkeakoulusopimuksen ja opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen piiriin. Merkitystä ei ole sillä, kuinka paljon opetustyötä laboratorioinsinöörin työhön tosiasiallisesti kuuluu. Sivistystyönantajat ry:n työmarkkinalakimies A on tietoisesti ohjeistanut tältä osin Sivistystyönantajat ry:n jäsentä virheellisesti.

OAJ ry on heti saatuaan tiedon työehtosopimuksen virheellisestä soveltamisesta ammattikorkeakoulu Arcadassa ryhtynyt selvittämään asiaa. Sivistystyönantajat ry ei ole toistuneista kehotuksista huolimatta ohjeistanut oppilaitoksia uudelleen tavalla, joka vastaa työehtosopimuksessa sovittua.

Kanteen kiistämisen perusteet

Laboratorioinsinöörien tehtävät ja työehtosopimuksen tulkinta

Laboratorioinsinöörien keskeinen tehtävä on heidän vastuullaan olevan laboratorion ylläpitäminen ja kehittäminen sekä siihen liittyen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan osallistuminen. Laboratorioinsinööreillä voi olla myös laboratorion toimintaan liittyviä pedagogisia opetus- ja ohjaustehtäviä, mutta pääsääntöisesti näitä on pienempi osa kokonaistehtävänkuvasta. Tehtävässä ei edellytetä pedagogista koulutusta.

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevissa määräyksissä tai ammattikorkeakoulusopimuksessa ei ole missään vaiheessa ollut omaa määräystä, joka koskee laboratorioinsinöörejä. Sopimuksessa ei ole myöskään todettu, että heihin sovellettaisiin opetushenkilöstöä koskevaa liitettä. Heihin sovellettavat määräykset määräytyvät siten työehtosopimuksen yleisten tulkintasääntöjen mukaan. Niiden mukaan työntekijään sovellettava työehtosopimus määräytyy sen perusteella, minkä sopimuksen piiriin pääosa hänen tehtävistään kuuluu. Näin ollen laboratorioinsinööreihin sovelletaan työehtosopimuksen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia määräyksiä. Missään vaiheessa ei ole sovittu, että yleiset tulkintasäännöt tai työehtosopimusten rajanvetoa koskevat määräykset eivät soveltuisi, ja 50 prosentin sääntö tulee siten tässä sovellettavaksi.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2000 tuonut esille esityksen siitä, että laboratorioinsinööreihin olisi aina sovellettava opetushenkilöstöä koskevaa liitettä, mutta neuvotteluissa on päädytty toiseen lopputulokseen työehtosopimuksen sisällöstä.

Jos sopimuksen tulkinta ja sisältö olisi säilynyt ennallaan, kuten OAJ ry väittää, ei olisi tarvittu turvalauseketta, jonka mukaan uuden työehtosopimuksen piiriin siirtyvän henkilöstön palkka säilytetään ennallaan. Tällaiset kirjaukset osoittavat ennemminkin, ettei uutta työehtosopimusta tulkita samalla tavalla kuin tekniikan ja liikenteen sopimusta on aiemmin tulkittu.

Yhtenäinen soveltamiskäytäntö

Ammattikorkeakouluja on ollut Sivistystyönantajat ry:n ja sen edeltäjäorganisaatioiden jäseninä vuodesta 1997 alkaen. Yrkeshögskolan Arcada on ollut Sivistystyönantajien jäsen ja sopimuksen soveltamispiirissä jo yli 10 vuotta. Nyt käsittelyssä olevat työehtosopimuksen määräykset ovat olleet saman sisältöisiä vuodesta 2000 alkaen. Vaikka OAJ ry:llä on ollut tiedossa Sivistystyönantajien kanta, sopimuksen tulkintaa ei ole tätä ennen missään vaiheessa riitautettu, vaan soveltamiskäytäntö on ollut yksiselitteinen.

Ammattikorkeakoulujen yhtenäinen soveltamiskäytäntö on Sivistystyönantajien tulkinnan mukainen. Vain Centria-ammattikorkeakoulussa laboratorioinsinööreille maksetaan palkkaus opetushenkilöstöön sovellettavien määräysten mukaisesti, jos tehtävään sisältyy opetusta. Tämä kuitenkin perustuu erilliseen sopimukseen, joka tehtiin oppilaitoksen siirtyessä kunnallisesta sopimuksesta yksityisen opetusalan työehtosopimukseen. Centriassakin laboratorioinsinöörin työsuhteen muut ehdot määräytyvät hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevien määräysten mukaisesti.

Hyvityssakkovaade

Sivistystyönantajat ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Sen jäsenenä olevat ammattikorkeakoulut ovat jo 15 vuoden ajan eli koko nyt kiistanalaisen säännöksen voimassaoloajan johdonmukaisesti ja yhteneväisesti noudattaneet työehtosopimusta määritellessään laboratorioinsinöörien työsuhteiden ehtoja. Edellä mainituin perustein myös hyvityssakkovaatimus on perusteettomana hylättävä.

Joka tapauksessa hyvityssakon tuomitseminen olisi kohtuutonta siinäkin tilanteessa, että kyseistä sopimusmääräystä tulkittaisiin OAJ ry:n väittämällä tavalla. OAJ ry ei ole kuluneen 15 vuoden aikana millään lailla kiistänyt tulkintamme oikeellisuutta tai vaatinut sen muuttamista, vaikka soveltamiskäytäntö on ollut hyvin tiedossa myös heillä.

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n entinen sopimusneuvottelija B on osallistunut vastuuneuvottelijana yksityisen opetusalan työehtosopimuksen osana sovelletun opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen oppilaitoskohtaisen liitesopimuksen ammattikorkeakouluja koskevan osion (ammattikorkeakoulusopimus) soveltamisalan laajentamista koskeviin neuvotteluihin (laajentamisneuvottelut) vuonna 2000. B on kertonut, että laajentamisneuvotteluissa oli nimenomaisesti esillä, että laboratorioinsinöörit siirtyvät ammattikorkeakoulusopimuksen piiriin. Asiasta vallitsi yksimielisyys työnantajapuolen pääneuvottelijan D:n kanssa. Neuvotteluissa ei sovittu, että jos pedagogisia tehtäviä on alle 50 prosenttia, ammattikorkeakoulusopimusta ei sovelleta.

Edelleen B on kertonut, että ammattikorkeakoulusopimus on tehtäväpohjainen, ei nimikepohjainen, sillä ammattikorkeakoulut saavat itse päättää käytettävistä nimikkeistä. Tästä syystä sovittiin muuten kuin nimikkeiden pohjalta ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:ssä, että kaikki, joilla on pedagoginen tehtävä, ovat ammattikorkeakoulusopimuksen piirissä. Kyseisen työehtosopimusmääräyksen 3 kohtaa oli tarkoitus soveltaa esimerkiksi laboratorioinsinööreihin. Ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n 3 kohdan alle sijoitettiin laajentamisneuvotteluissa sovittu pöytäkirjamerkinnän niin sanottu turvalauseke, jonka mukaan "Tekniikan ja liikenteen koulutusalan siirtyvien henkilöiden palkka turvataan vähintään entisen tasoisena." Sen tarkoituksena oli, että aiemmin opetushenkilöstöön kuuluneet henkilöstöryhmät olivat edelleen opettajia koskevan eivätkä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevan sopimuksen piirissä. Palkkatason turvanneen lausekkeen johdosta asiasta ei ole syntynyt erimielisyyksiä, jotka olisivat edenneet riidan tasolle.

OAJ ry:n entinen työmarkkina-asiamies ja erityisasiantuntija C on ollut neuvottelemassa ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisesta vuonna 2000. C:n neuvotteluissa todettiin, että ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n soveltamista ei määritellä nimikkeiden perusteella, vaan pedagogisten tehtävien vaativuuden mukaan. Neuvotteluissa todettiin, että laboratorioinsinöörit kuuluvat 5 §:n 3 kohtaan. Näin laboratorioinsinöörien palkka, joka saattoi kyseisen työehtosopimusmääräyksen mukaan olla 30 prosenttia pienempi kuin asianomaisen koulutusalan lehtorilla, vastasi heidän aiempaa palkkatasoaan. Laboratorioinsinöörien työ on pedagogista asiantuntijatyötä.

Opetusalan työnantajaliitto ry:n (nykyään Sivistystyönantajat ry) entinen neuvottelija D on osallistunut vastuuneuvottelijana ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisneuvotteluihin vuonna 2000. D on kertonut, että kyseisissä neuvotteluissa luovuttiin muista kuin opettajanimikkeistä ja tilalle tuli vaativuusluokittelu erityisen vaativiin, vaativiin ja muihin pedagogisiin tehtäviin. D ei muistanut, että neuvotteluissa olisi sovittu, että laboratorioinsinöörit olisivat ammattikorkeakoulusopimuksen piirissä suoraan nimikkeensä perusteella. Jos jokin tehtävänimike olisi otettu ammattikorkeakoulusopimuksen pedagogisten tehtävien piiriin, tämä olisi ollut ristiriidassa pääsäännön kanssa ja poikkeus olisi kirjattu sopimukseen. Tehtävien pääasiallisuus ratkaisi sen, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuului ja myös sen, mihin vaativuusluokkaan hänen tehtävänsä kuului. Laboratorioinsinööri kuului sopimuksen piiriin, mikäli hän teki pääasiallisesti pedagogista työtä. Ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n 3 kohdan alle laajentamisneuvotteluissa sovittu pöytäkirjamerkinnän niin sanottu turvalauseke on tavanomainen siirtymäajan kirjaus ja sen tarkoituksena on turvata palkkojen säilyminen entisellä tasolla.

Sivistystyönantajat ry:n ja sen edeltäjän Opetusalan työnantajaliitto ry:n toimitusjohtajana vuosina 2004–2014 työskennellyt E on kertonut, että kysymys siitä, luetaanko laboratorioinsinöörit pedagogiseen henkilöstöön vai hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön, on ollut esillä vuosien 2005 ja 2007 välisenä aikana. Asiaa selvitettiin erityisesti silloin, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulu harkitsi liittymistä Opetusalan työnantajaliitto ry:een. Lisäksi E on keskustellut asiasta ennen vuotta 2010 ainakin kerran Insinööriliitto ry:n edustajien kanssa. Laboratorioinsinöörit olivat hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä, eivät pedagogista henkilöstöä tai opetushenkilöstöä. OAJ ry on ollut tietoinen tästä Sivistystyönantajat ry:n tulkinnasta, eikä ole sitä kiistänyt siten, että asiasta olisi tehty erimielisyysmuistiota.

Sivistystyönantajat ry:n työmarkkinalakimies F, jonka vastuualueena ovat muun ohella ammattikorkeakoulujen työehtosopimusasiat ja joka on työskennellyt vuosina 2004–2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä, on kertonut, että kaikkiin laboratorioinsinööreihin on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sovellettu hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia työehtosopimusmääräyksiä. F on selvittänyt, että myös ainakin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa (nykyään Tampereen ammattikorkeakoulu) on sovellettu hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia määräyksiä laboratorioinsinööreihin. F:n tiedon mukaan ainoastaan Centria ammattikorkeakoulussa on ollut siirtymäaikaa koskeva erillinen sopimus, jonka mukaan laboratorioinsinöörit ovat opetushenkilöstöä palkkauksen osalta. OAJ ry on ollut tietoinen siitä käytännöstä, että laboratorioinsinööreihin sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia määräyksiä, sillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nimenomaan OAJ ry:n pääluottamusmies on nostanut tätä asiaa keskusteluun.

Edelleen F on kertonut, että laboratorioinsinöörin perustehtävä on huolehtia laboratorion ylläpidosta ja turvallisuudesta, kehittää laboratoriota ja osallistua laboratorion liiketoimintatehtäviin. Laboratorioinsinöörin tehtävään kuuluu vähäisessä määrin opetustehtäviä ja muita pedagogisia tehtäviä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ei ollut F:n aikaan sellaista laboratorioinsinöörin tehtävää, jossa olisi ollut enemmän kuin puolet pedagogisia ohjaustehtäviä. Myös muissa ammattikorkeakouluissa laboratorioinsinööreillä on F:n selvityksen mukaan vain vähän pedagogisia tehtäviä. Kuitenkin Vaasan ammattikorkeakoulussa on ollut laboratorioinsinööri, jolla oli enemmän pedagogisia tehtäviä, ja hänet siirrettiin opetushenkilöstön määräysten piiriin.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

OAJ ry on vaatinut kanteessaan työtuomioistuinta vahvistamaan, että yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen 7 luvun osio D:n määräyksiä (ammattikorkeakoulusopimus) sovelletaan ammattikorkeakouluissa työskenteleviin laboratorioinsinööreihin. Työtuomioistuimessa on selvitetty B:n, C:n ja D:n yhdenmukaisilla kertomuksilla, että ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisneuvotteluissa vuonna 2000 työehtosopimusosapuolet sopivat, että ammattikorkeakoulusopimuksen soveltaminen määräytyy työtehtävän, ei tehtävänimikkeen perusteella. B:n ja C:n mukaan laajentamisneuvotteluissa kuitenkin todettiin, että laboratorioinsinöörit kuuluvat ammattikorkeakoulusopimuksen piiriin. D ei muistanut, että näin olisi sovittu. Hänen mukaansa työtehtävien pääasiallisuus ratkaisi sen, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuului. Laboratorioinsinööri siis kuului sopimuksen piiriin D:n mukaan, mikäli hän teki pääasiallisesti pedagogista työtä.

OAJ ry:n mukaan ammattikorkeakoulusopimuksen laajentamisesta sovittaessa tarkoitus oli turvata aiemmin tekniikan- ja liikenteen alan opetushenkilöstöä koskevien määräysten piiriin kuuluneiden laboratorioinsinöörien työsuhteissa sovellettavat ehdot. Kantansa tueksi OAJ ry on vedonnut muun ohella siihen, että ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n 3 kohdan alle laajentamisneuvotteluissa on kirjattu turvalauseke, jonka mukaan tekniikan ja liikenteen koulutusalan siirtyvien henkilöiden palkka turvataan vähintään entisen tasoisena. Tämä on osoittanut, että laboratorioinsinööreihin sovelletaan ammattikorkeakoulusopimusta. Turvalauseke olisi nimittäin OAJ ry:n mukaan kirjattu hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevien määräysten yhteyteen, mikäli näitä määräyksiä olisi tarkoitettu soveltaa laboratorioinsinööreihin.

Työtuomioistuin toteaa, että kanteen mukaisen vaatimuksen vahvistaminen merkitsisi poikkeusta siihen edellä todettuun laajentamisneuvotteluissa sovittuun pääsääntöön, että ammattikorkeakoulusopimuksen soveltaminen määräytyy työtehtävän perusteella tehtävänimikkeen sijaan. Sanamuotonsa perusteella ammattikorkeakoulusopimuksen 5 §:n 3 kohdan alle kirjattu pöytäkirjamerkintä (turvalauseke) on koskenut tekniikan ja liikenteen koulutusalalta siirtyviä henkilöitä ilman, että siinä on tarkemmin yksilöity, keitä tällä tarkoitetaan. Työtuomioistuin katsoo, ettei kyseisestä pöytäkirjamerkinnästä voida päätellä, että laboratorioinsinöörit kuuluisivat tehtävänimikkeensä perusteella ja tehtävänkuvastaan riippumatta ammattikorkeakoulusopimuksen piiriin. Kun otetaan vielä huomioon, mitä edellä on laajentamisneuvotteluista kerrottu, työtuomioistuimessa on jäänyt luotettavasti näyttämättä, että laboratorioinsinöörien osalta olisi muutenkaan sovittu, että he kuuluvat tehtävistään riippumatta aina ammattikorkeakoulusopimuksen soveltamisalaan. Tällainen ratkaisu asettaisi laboratorioinsinöörit muusta henkilöstöstä poikkeavaan, useissa tapauksissa etuoikeutettuun asemaan. Sen sijaan yleisen työehtosopimuskäytännön mukaista on, että esimerkiksi henkilöstö- tai vaativuusryhmään kuuluminen ratkaistaan asianomaisen pääasiallisten työtehtävien perusteella. Tätä periaatetta on työtuomioistuimen käsityksen mukaan noudatettava myös tässä tapauksessa. Pääasiallisina tehtävinä pidetään työtehtäviä, jotka muodostavat yli puolet toimenkuvasta.

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 luvun osio D:n soveltamisalaa koskevan 1 §:n 1 kohdan mukaan ammattikorkeakoulusopimusta sovelletaan muun ohella pedagogisia johto-, hallinto-, suunnittelu-, kehittämis-, asiantuntija- ja avustavia tehtäviä tekevän henkilöstön työsuhteen ehtoihin. Jotta kanteen mukainen tulkinta voitaisiin vahvistaa, tulisi kaikkien laboratorioinsinöörien pääasiallisten tehtävien olla pedagogisia. F:n kertomuksen perusteella työtuomioistuimessa on selvitetty, että laboratorioinsinöörien työnkuvat vaihtelevat ja että yleensä heidän työtehtävänsä koostuvat pääosin muista kuin pedagogisista tehtävistä. Lisäksi F:n ja E:n kertomusten perusteella on selvitetty, että useat ammattikorkeakoulut ovat Sivistystyönantajat ry:n tulkinnan mukaisesti vakiintuneesti soveltaneet laboratorioinsinööreihin hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia työehtosopimusmääräyksiä. Näistä syistä työtuomioistuin ei voi yleisesti vahvistaa tulkintaa, jonka mukaan laboratorioinsinööreihin sovelletaan yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen 7 luvun osio D:n määräyksiä, vaan kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikulut. Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Aarto, Äimälä, Lehto ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.