13.10.2015

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvoitteen rikkomisesta,

- tuomitsee Rahapelialan ammattilaiset Pro ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvoitteen rikkomisesta, ja

- velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 1.560 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työnantajan 1.10.2014 toteuttama toimihenkilöiden siirto toimihenkilöiden työehtosopimuksesta työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin perustuu Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n määräykseen.

Työnantaja on voinut toteuttaa siirron direktio-oikeutensa perusteella, koska tehtävät kuuluvat luontaisesti työntekijöiden työehtosopimuksen eivätkä toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin. Ennen siirtoa samoja työtehtäviä tekeviä henkilöitä oli sekä työntekijä- että toimihenkilötyöehtosopimuksen piirissä. Henkilöstöryhmämuutoksen taustalla on työnantajan palkkausjärjestelmän rakentaminen, jonka yhteydessä työntekijöiden todettiin kuuluvat toisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaisteluilla on pyritty painostamaan työnantajaa asioissa, jotka liittyvät työnantajan oikeuteen ottaa toimeen sekä määrätä työn johtamisesta. Työtaistelulla on myös pyritty estämään työnantajaa toteuttamasta tulkintaetuoikeuttansa työehtosopimuksen 1 §:ään liittyen. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 3 §:n ja soveltamisalaa koskevan 1 §:n määräyksiin.

Järjestöjen vastuu

Ammattiliitto Pro ry on toimeenpannut työnseisauksen. Tiedotteen lakosta lähettivät Ammattiliitto Pro ry:n palvelusektorin johtaja A ja sopimusalavastaava B. Palvelualojen työnantajat PALTA ry lähetti 8.10.2014 B:lle sähköpostiviestin koskien huhuttua lakkouhkaa ja sen selvittämistä. Lisäksi PALTA ry lähetti 9.10.2014 Ammattiliitto Pro ry:lle kehotuksen työrauhan säilyttämiseksi.

Erityisen moitittavaksi Ammattiliitto Pro ry:n toimeenpaneman työtaistelun tekee se, että työmarkkinaosapuolet olivat jo ennen työtaistelua sopineet, että liittojen väliset erimielisyysneuvottelut pidetään 15.10.2014. Työtaistelu on toimeenpantu sovitusta neuvottelusta huolimatta.

Ammattiliitto Pro ry:n alayhdistykset eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi, vaan ovat omilla toimillaan olleet järjestämässä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaista toimintaa. Luottamusmies on osallistunut aktiivisesti laittomien työtaistelutoimenpiteiden toimeenpanemiseen eikä ole ryhtynyt toimenpiteisiin niiden rajoittamiseksi. Osaston luottamusmiehet ovat osallistuneet työtaisteluun.

Hyvityssakko

Työtaisteluun osallistui useita toimihenkilöitä ja siitä aiheutui työnantajalle merkittävät vahingot asiakaspalvelussa. Ammattiliitto Pro ry:n jatkuva tahallinen työrauhamääräysten rikkominen osoittaa vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan.

Vastaus kannevaatimuksiin

Ammattiliitto Pro ry ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry ovat yhteisessä vastauksessaan myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa mutta vaatineet, että ne jätetään työehtosopimuslain 10 §:n nojalla tuomitsematta hyvityssakkoon.

Ammattiliitto Pro ry ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry ovat lisäksi vaatineet, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan vastaamaan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Perusteet

Raha-automaattiyhdistys ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat vastakanteesta ilmenevällä tavalla antaneet itse aiheen työrauhavelvollisuuden rikkomiselle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on velvoitettava vastaamaan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska se on laiminlyömällä oman valvontavelvollisuutensa vaikuttanut olennaisella tavalla työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa oikeaksi tulkinnan, että Raha-automaattiyhdistyksen alla luetelluissa tehtävissä a - e toimivat henkilöt kuuluvat raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin:

a. Asiakasneuvoja

b. Asiakaspalveluhenkilö 1

c. Asiakaspalveluhenkilö 2

d. Resurssivastaava

e. Resurssikoordinaattori

- tuomitsee Raha-automaattiyhdistyksen hyvityssakkoon työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Raha-automaattiyhdistyksen ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 4.534,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Soveltamisalamääräyksen tulkinta

Raha-automaattiyhdistyksen työehtoja koskeva runkosopimus jakaantui 1.9.2012 työntekijä- ja toimihenkilötyöehtosopimuksiin. Muutos oli luonteeltaan tekninen, eikä sillä ollut tarkoitus muuttaa työehtosopimuksen soveltamisalaa millään muulla tavoin. Jo runkosopimusaikaan tehtävät oli jaoteltu tehtävänimikkeittäin työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmien soveltamisalaan. Jakaantumisen jälkeen ensimmäistä toimihenkilösopimusta solmittaessa soveltamisala oli ko. tavalla jaoteltu tehtävänimikkeittäin, eikä jaotteluun sovittu minkäänlaisia muutoksia. Myös palkkausjärjestelmät on jaettu runkosopimuksessa.

Nyt kysymyksessä olevat viisi tehtävää ovat aina kuuluneet toimihenkilötehtäviin ja toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän soveltamisalaan. Raha-automaattiyhdistys on itse luokitellut 1.9.2012 jälkeen ko. tehtävät toimihenkilötehtäviksi. Tehtävien sisällöissä ei ole tapahtunut muutoksia, vaan tehtävien soveltamisalaa vaihdettiin työnantajan yksipuolisella ilmoituksella. Toimihenkilöitä edustavista luottamusmiehistä kaksi, C ja D, työskentelevät asiakasneuvojan tehtävissä.

Mikäli soveltamisalamääräykseen haluttaisiin tehdä muutoksia, tulisi siitä sopia työehtosopimuksella. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei ole muutettavissa työnantajan direktio-oikeudella.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Raha-automaattiyhdistyksellä ei ole ollut oikeutta muuttaa soveltamisalamääräyksen sisältöä. Yhdistys on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaa määräystä.

Ammattiliitto Pro ry lähetti asiasta valvontakirjeen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 22.9.2014. PALTA ry vastasi valvontakirjeeseen 30.9.2014 ja ilmoitti soveltamisalamääräyksen kuuluvan työnantajan direktio-oikeuden piiriin.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ilmoittanut kantansa olevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen vastainen. PALTA ry on kieltäytynyt valvomasta työehtosopimusmääräysten noudattamista, vaikka on itsekin myöntänyt ainakin kahden kanteessa mainituista tehtävistä olevan soveltamisalaltaan toimihenkilötehtäviä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Raha-automaattiyhdistys ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään. Vastaajat ovat lisäksi vaatineet, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Soveltamisalamääräyksen tulkinta

Raha-automaattiyhdistyksen työehtoja koskevan runkosopimuksen voimassa ollessa työnantajalla oli työntekijöille kolme eri palkkausjärjestelmää. Muutoin henkilöstö jakaantui toimihenkilöihin ja sopimuspalkkaisiin ilman erillistä henkilöstöryhmämäärittelyä. Runkosopimus jakaantui teknisesti 1.9.2012 lähes identtisiksi työntekijöitä koskevaksi työehtosopimukseksi ja toimihenkilöitä koskevaksi työehtosopimukseksi. Teknisellä jaolla ei heikennetty kummankaan sopimuksen piirissä olevien henkilöiden työsuhde-etuja. Jakaantumisen yhteydessä käydyissä sopimusneuvotteluissa ei keskusteltu siitä, mitkä tehtävänimikkeet kuuluvat minkäkin sopimuksen piiriin tai siitä, että tehtäviä ei voisi sijoittaa uudelleen eri henkilöstöryhmiin niitä arvioitaessa.

Raha-automaattiyhdistyksessä on 2.5.2011 alkaen ollut meneillään palkkausjärjestelmää koskeva uudistustyö, jonka tavoitteena on saada aikaan kaksi uutta palkkausjärjestelmää (toimihenkilöille ja työntekijöille). Uudistustyön osana yhdistyksen tehtävistä luodaan ajantasaiset tehtävänkuvat ja arvioidaan myös sitä, mihin henkilöstöryhmään tehtävät kuuluvat.

Raha-automaattiyhdistys on 1.10.2014 lähtien todennut 31 toimihenkilön kuuluvan työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin. Henkilöstöryhmän vaihtamisen perusteena on ollut se, että samankaltaisia sisäisiä ja ulkoisia asiakaspalvelutehtäviä tekevät ovat jo aiemmin kuuluneet työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin. Vastaavia henkilöstöryhmien vaihdoksia on tehty aikaisemmin eivätkä RAY:n henkilöstöedustajat ole niitä moittineet. Toteaminen tehtävän kuulumisesta toisen työehtosopimuksen piiriin ei vaadi työtehtävien muuttumista, jos kyseessä on lähtökohtaisesti ollut väärän työehtosopimuksen soveltaminen.

Raha-automaattiyhdistyksen työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten soveltamisalamääräykset ovat samanlaiset eikä niistä saa tulkinnallista apua siihen, kumman työehtosopimuksen piiriin kukin tehtävä kuuluu. Näin ollen tulkintaa on haettava talon sisäisestä tehtävien henkilöstöryhmäluokittelusta sekä tehtävien vaativuudesta.

Jako toimihenkilöihin ja työntekijöihin on työehtosopimuksissa jätetty avoimeksi ja työnantajan yksipuolisesti ratkaistavaksi. Soveltamisalasta ei ole neuvoteltu eikä sovittu liittojen kesken.

Kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä on kyse sisäisestä tai ulkoisesta asiakaspalvelusta, jota tehdään puhelimen tai internetin välityksellä (asiakaspalvelu ja resurssikeskus). Asiakaskontaktit muodostavat suurimman osan työtehtävistä (sisäiset, kuluttajat, yritykset eli kumppanit). Suurin osa tehtävistä on rutiininomaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen on olemassa selvät mallit. Asiakaspalvelutehtävät vastaavat sisällöltään ja vaativuustasoltaan pelisaleissa ja kasinolla tapahtuvia asiakaspalvelutehtäviä, jotka ovat perinteisesti työntekijätehtäviä. Monimutkaisimmissa asiakaskontakteissa kysymykset välitetään toimihenkilötehtävissä työskenteleville, esimerkiksi vuoroesimiehelle, asiakaspalvelupäällikölle tai palvelukeskuksen päällikölle. Tehtävät oppii noin parin viikon - parin kuukauden opastuksella. Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilötasoiset tehtävät muodostuvat tällä hetkellä pääosin päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatehtävistä. Raha-automaattiyhdistys on käyttänyt tehtävänluokittelussa apunaan kanteessa mainittujen viiden tehtävän kanssa samankaltaisten tehtävien tehtävänkuvauksia, jotka ovat työntekijätehtäviä.

Sovellettavan työehtosopimuksen vaihto ei heikennä työntekijöiden työehtoja eikä aiheuta vahinkoa, koska työehtosopimukset ovat käytännössä samanlaiset. Ilmoitus työehtosopimuksen vaihtamisesta ei ole vielä johtanut mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin. Tehtävänkuvista ei myöskään ole tehty vielä lopullista päätöstä, eikä kyseessä olevia henkilöitä ole fyysisesti siirretty paikasta toiseen. Suurin muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakaspalvelutehtävät ovat saman työajan piirissä riippumatta siitä, missä ne suoritetaan.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ole lueteltu tehtävänimikkeitä. Ammattiliitto Pro ry:n vaatimus nimikkeiden vahvistamisesta kuuluvaksi osaksi toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaa laajentaisi työehtosopimuksen 1 §:n sanamuotoa ja tulkintaa alueelle, joka kuuluu työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimiskompetenssiin.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Raha-automaattiyhdistys ei ole rikkonut työehtosopimuksen 1 §:n määräystä. Työnantajalla on ensisijainen oikeus määrittää se, minkä työnantajan noudattaman työehtosopimuksen piiriin kukin tehtävä lähtökohtaisesti kuuluu. Se, että työnantaja käyttää edellä mainittua oikeuttaan, ei osoita työnantajan tietensä rikkovan työehtosopimusta, varsinkin kun soveltamisalamääräykset ovat molemmissa työehtosopimuksissa samansisältöiset. Toisin kuin Ammattiliitto Pro ry on väittänyt, Raha-automaattiyhdistys ei ole muuttanut soveltamisalamääräyksen sisältöä.

Toimihenkilöiden edustajat ovat olleet tietoisia palkkausjärjestelmäprosessista ja siinä tehtävistä tehtävänkuvamäärittelyistä. Ammattiliitto Pro ry ei ole moittinut palkkausjärjestelmätyön osana aikaisemmin tehtyjä siirtoja henkilöstöryhmistä toisiin. Myöskään tällä perusteella Raha-automaattiyhdistys ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusmääräystä.

Asiassa on lisäksi otettava huomioon sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuus sekä se, ettei työehtosopimuksen vaihdoksella ole heikennetty työntekijöiden työehtoja, koska molempien työehtosopimusten sopimusmääräykset ovat käytännössä samanlaisia. Raha-automaattiyhdistys on toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska työehtosopimuksen 1 §:n määräystä ei ole rikottu. Hyvityssakko on joka tapauksessa jätettävä tuomitsematta, koska sopimusmääräys on tulkinnanvarainen.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Raha-automaattiyhdistyksessä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 9.10.2014 kello 12.00 ja päättyi 11.10.2014 kello 6.00. Työtaisteluun osallistui 19 toimihenkilöä.

Työtaistelun syynä oli työnantajan suorittama 31 toimihenkilön siirto toimihenkilöiden työehtosopimuksesta työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaa ja 3 §:n työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuut

Ammattiliitto Pro ry ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvoitettaan.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta poiketen. Mikäli Ammattiliitto Pro ry on katsonut työnantajan antaneen aiheen lakkoon virheellisellä menettelyllään, ammattiliitolla on ollut mahdollisuus saattaa tämä kysymys työtuomioistuimen tutkittavaksi, kuten liitto on tehnytkin (asia R 130/14). Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat sekä asiassa R 130/14 esitetty selvitys.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu 500 euroa ja oikeudenkäyntimaksun ylittäviltä osin.

Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet, työtuomioistuin pitää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisena.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on keskeisesti kysymys siitä, kuuluvatko kanteessa tarkoitetut tehtävät a - e toimihenkilöiden vai työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin ja onko jako toimihenkilöihin ja työntekijöihin jätetty työehtosopimuksissa avoimeksi ja työnantajan yksipuolisesti ratkaistavaksi.

Sovellettava sopimusmääräys

Toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaa koskevan pykälän mukaan sopimusta noudatetaan Raha-automaattiyhdistykseen työsuhteessa oleviin toimihenkilöihin. Pykälän yhteyteen tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaan Raha-automaattiyhdistyksen työehtoja koskeva runkosopimus jakaantui 1.9.2012 työntekijä- ja toimihenkilötyöehtosopimuksiin. Muutos oli luonteeltaan tekninen, eikä sillä ollut tarkoitus muuttaa työehtosopimuksen soveltamisalaa millään muulla tavoin.

Raha-automaattiyhdistys on 1.10.2014 alkaen alkanut soveltaa seuraavissa työtehtävissä työskenteleviin 31 toimihenkilöön työntekijöiden työehtosopimusta:

a. Asiakasneuvoja

b. Asiakaspalveluhenkilö 1

c. Asiakaspalveluhenkilö 2

d. Resurssivastaava

e. Resurssikoordinaattori

Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä olevissa tehtävissä toimivien henkilöiden työtehtävien sisällössä ei ole tapahtunut muutosta.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Asiassa kuullut työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet henkilöt ovat kertoneet, että runkosopimuksen jakaminen työntekijöiden ja toimihenkilöiden erillisiin työehtosopimuksiin on johtunut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisistä erimielisyyksistä.

Jakaantumisneuvotteluissa työnantajapuolen pääneuvottelijana toiminut PALTA ry:n entinen työmarkkinapäällikkö E on kertonut, että järjestöille varattiin allekirjoituspöytäkirjassa puoli vuotta aikaa päästä asiasta yhteiseen sopimukseen. Pöytäkirjassa todettiin muutokset, jotka yhteiseen sopimukseen tulisivat. Järjestöt eivät kuitenkaan neuvotelleet asiasta kertaakaan, minkä vuoksi E kirjoitti toimihenkilöille ja työntekijöille erilliset työehtosopimukset. E teki erillisten työehtosopimusten kirjaukset siirtämällä työntekijöitä ja toimihenkilöitä selkeästi erikseen koskevat määräykset omiin työehtosopimuksiinsa. Jos sopimusmääräyksessä ei viitattu selvästi kumpaankaan ryhmään, E otti määräyksen molempiin sopimuksiin. Työnantaja on käytännössä päättänyt kumpaan ryhmään kukin tehtävä kuuluu.

Jakaantumisneuvotteluihin osallistuneet RAY:n toimistoassistentti, toimihenkilöiden pääluottamusmies F ja sopimusalavastaava B ovat kertomuksillaan vahvistaneet, että työehtosopimusmääräykset on siirretty runkosopimuksesta erillisiin työehtosopimuksiin muuttumattomina.

F ja B ovat kiistäneet, että tarkoituksena olisi ollut jättää työnantajalle oikeus päättää, kumpaa sopimusta kuhunkin tehtävään sovelletaan. F ja B ovat molemmat kertoneet, että tehtävien jako työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on ollut käytännössä selvä. F on kertonut jaon perustuneen käytännössä siihen, että toimihenkilöt työskentelevät toimistoissa ja työntekijät ravintoloissa sekä pelisaleissa. Työehtosopimuksen soveltamisalakirjaus perustui siihen, että työntekijätehtävät oli helpompi luetella nimikkeittäin, koska niitä on aina ollut vähemmän, ja muut tehtävät on katsottu toimihenkilötehtäviksi. Myös palkkausjärjestelmät ovat aina olleet erilliset työntekijöille ja toimihenkilöille.

F ja B ovat kertoneet, että nyt kysymyksessä olevien tehtävien siirtäminen työntekijätehtäviin liittyi siihen, että työnantaja halusi siirtää tehtävät jaksotyöajan piiriin. Asiaa koskevat neuvottelut olivat aiemmin kariutuneet.

Raha-automaattiyhdistyksen työsuhdeasioista ja palkkausjärjestelyistä vastaava työsuhdepäällikkö G on kiistänyt, että uudistustyön tarkoitus olisi ollut toimihenkilöiden siirtäminen jaksotyöaikaan. Asiakaspalveluhenkilöt ovat jo sen piirissä. G on kertonut, että tehtävänkuvien siirtäminen liittyi palkkausjärjestelmän uudistamiseen, joka aloitettiin vuonna 2010. Uudistamisen yhteydessä havaittiin, että useassa eri yksikössä tehtiin samoja tehtäviä. Asiakaspalveluhenkilöiden tehtävät olivat niin samankaltaisia kuin pelisaleissa tehtävät työt, että ne päätettiin yhdistää samaan palkkausjärjestelmään. Resurssivastaavan ja -koordinaattorin tehtävien katsottiin olevan sisäistä asiakaspalvelua, joten myös ne yhdistettiin työntekijätehtävien palkkausjärjestelmään. Työehtosopimuksen vaihdoksesta ei neuvoteltu, vaan siitä ilmoitti työnantaja yksipuolisesti.

Tehtävistä ja niiden sisällöstä esitetty selvitys

F ja G ovat kertoneet pääpiirteittäin samalla tavalla asiakasneuvojan ja asiakaspalveluhenkilöiden tehtävien sisällöstä. Kertomuksista ilmenee, että asiakasneuvoja hoitaa pääasiassa yhteydenpidon yritysasiakkaisiin. Asiakaspalveluhenkilöt 1 ja 2 puolestaan tekevät ympärivuorokautista asiakaspalvelutyötä, johon liittyy asiakkaiden pelejä koskeviin kyselyihin vastaaminen. Näistä jälkimmäinen tehtävä on vaativampi, koska se edellyttää enemmän sisällöllistä osaamista.

F on kertonut, että asiakasneuvojan tehtävän perustana on yritysasiakaspalvelijan puhelinpalvelutehtävä, joka on ollut toimihenkilötehtävä vuodesta 2003 lukien. Tehtävän sisältö ei ole muuttunut. Asiakaspalveluhenkilöiden 1 ja 2 tehtävät on perustettu nykyiseen palkkausjärjestelmään vuonna 2012 ja ne on käyty uudelleen läpi vuosien 2013-2014 uudistamisen yhteydessä.

F ja B ovat kertoneet, että resurssivastaavan ja -koordinaattorin tehtävät ovat entisen palveluesimiehen tehtäviä ja niihin liittyy myös esimiestehtäviä. F on kertonut, että palveluesimiehen tehtävä on luotu vuonna 2010 käytyjen laajojen yt-neuvotteluiden johdosta perustettuun palvelukeskukseen. Palveluesimiesten tehtäviin kuuluivat työvuorolistojen tekeminen ja resurssienhallinta. Vuonna 2013 pidettyjen yt-neuvotteluiden seurauksena muodostettiin laajempi palvelukeskus, johon siirrettiin myös koulutus ja rekrytointi. Palveluesimiehiltä otettiin esimiesasema pois, mutta tehtävänkuvaa laajennettiin. Vuoden 2014 yt-neuvotteluissa palveluesimiesten esimiestyötä siirrettiin edelleen resurssikeskukselle. Resurssivastaava vastaa resurssikeskuksen kehittämisestä, työvuorojen laadinnasta ja muutoinkin toimii ilman esimiesasemaa olevassa työnjohtoasemassa. Resurssikoordinaattori tekee resurssivastaavalta siirrettyjä henkilöstöhallinnollisia tehtäviä.

G on kertonut resurssikoordinaattorin tehtävien sisällöstä pääpiirteittäin samalla tavoin kuin F. G:n mukaan resurssivastaava tekee samoja tehtäviä kuin resurssikoordinaattori ja toimii näille lisäksi tiiminvetäjänä. Tehtäviin ei kuitenkaan kuulu esimiestehtäviä.

F ja B ovat omana käsityksenään kertoneet, että kaikki nyt kysymyksessä olevat tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä, koska ne tehdään toimistossa omalla työpisteellä. Tehtävät sisältävät informaatiotyötä sekä yhteydenpitoa sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin ja viranomaisiin. Tällaiset tehtävät on yleensäkin työmarkkinakentässä katsottu toimihenkilötehtäviksi. B:n mukaan työntekijöiksi on katsottu pelihoitotyötä tai siihen liittyvää fyysistä työtä tekevät. Myös huoltotyön on katsottu kuuluvan työntekijätehtäviin.

F on kertonut, että kantajan kirjallisena todisteena vetoama luettelo tehtävänimikkeiden jakamisesta työntekijöihin ja toimihenkilöihin (K1) liittyy vuonna 2010 aloitettuun palkkausjärjestelmän uudistamistyöhön. Työnantajan kanssa on yhdessä katsottu luettelon avulla, mitkä ovat työntekijä- ja toimihenkilötehtäviä. Pääkonttorilla on perinteisesti ollut käytössä vain toimihenkilöjärjestelmä, vaikka siellä on ollut selkeitä työntekijätehtäviä, kuten keittiöhenkilöstön ja siivoojan työt. Mainitut tehtävät on yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa siirretty työntekijöiden järjestelmään.

B on kertonut, että kaikkiin mainittuihin tehtäviin on tehtävänimikkeistä riippumatta sovellettu toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää. Tehtävänimikkeitä ei käyty työehtosopimusten jaon yhteydessä läpi, koska se oli tehty jo palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Arvio ja johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ole lueteltu tehtävänimikkeitä eikä siitä tai sen yhteyteen tehdystä pöytäkirjamerkinnästä muutenkaan ilmene, mihin jako työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä perustuu. Työtuomioistuin katsoo pöytäkirjamerkinnän sanamuodon ja asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella, että runkosopimuksen jakaantumisella ei ole sinänsä ollut tarkoitus tehdä muutoksia työntekijöiden ja toimihenkilöiden väliseen jakoon.

Asiassa kuultujen työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomuksilla on selvitetty, että pöytäkirjamerkinnän sisällön merkityksestä ei ole keskusteltu. Neuvotteluissa ei ole myöskään käyty läpi sitä, kumman sopimuksen piiriin henkilöt ovat kuuluneet tai sitä, onko tehtävä ollut työntekijä- vai toimihenkilötehtävä.

F:n kertomuksella on selvitetty, että pöytäkirjamerkintä on perustunut siihen, että työntekijätehtävät on ollut helpompi luetella nimikkeittäin, koska niitä on ollut vähemmän kuin toimihenkilötehtäviä ja loput tehtävät on luokiteltu toimihenkilötehtäviksi. Myös kantajan kirjallisena todisteena vetoamasta luettelosta (K9) ilmenee, että työntekijätehtävät on erikseen lueteltu työpaikan omassa intranetissä.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että vastaajan kirjallisena todisteena vetoaman tehtävien vaativuustaulukon 6.11.2014 (V1) mukaisia tehtävänimikkeitä on palkkausjärjestelmän kehittämisen yhteydessä siirretty toimihenkilöiden järjestelmästä työntekijöiden työehtosopimuksen alaan ilman että siirtoa olisi riitautettu. F:n kertomuksella on kuitenkin selvitetty, että näiden pääkonttorilla olleiden tehtävien siirto on johtunut siitä, että pääkonttorilla on ollut käytössä vain toimihenkilöjärjestelmä, vaikka siellä on ollut myös selkeitä työntekijätehtäviä. Tämän vuoksi tehtävien siirto on tapahtunut työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä.

F:n ja B:n kertomuksista ilmenee, että kaikki nyt kysymyksessä olevat työtehtävät hoidetaan omalla työpisteellä kun taas työntekijätehtävät tapahtuvat lähinnä ravintoloissa ja pelisaleissa. F:n ja G:n kertomuksista puolestaan ilmenee, että resurssivastaavan ja resurssikoordinaattorin tehtävät ovat sisältäneet tyypillisesti esimiestehtäviin kuuluvia henkilöstöhallinnollisia tehtäviä.

B:n kertomuksella on selvitetty, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkausjärjestelmät ovat erilliset ja että kaikkiin nyt kysymyksessä oleviin tehtäviin on sovellettu toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää.

Raha-automaattiyhdistys on 1.10.2014 luokitellut nyt kysymyksessä olevat tehtävät työntekijätehtäviksi. Koska tehtäviin on aiemman yhteisesti hyväksytyn käytännön perusteella sovellettu toimihenkilöitä koskevia määräyksiä, työtuomioistuin katsoo, ettei työnantaja voi yksipuolisella ilmoituksella muuttaa tehtävien luokittelua ilman että tehtävien sisällössä tapahtuisi muutoksia. Tällä kannanotolla ei tarkoiteta sitä, ettei työnantaja voisi oikaista virheelliseksi todettua sovellettavan työehtosopimuksen valintaa. Tässä tapauksessa kuitenkin myös edellä esitetyt asialliset syyt puoltavat sitä, että osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan mukaan nyt kysymyksessä olevat tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä.

Edellä kerrotuista syistä työtuomioistuin katsoo, että nyt kysymyksessä olevissa tehtävissä toimivat henkilöt kuuluvat raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Kanteen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Työtuomioistuin katsoo, että soveltamisalaa koskeva sopimusmääräys on ollut tulkinnanvarainen, koska siitä ei millään tavoin ilmene, mihin jako työntekijä- ja toimihenkilöiden välillä perustuu. Työnantajan tekemiä muutoksia tehtävien siirtoa ei ole myöskään vielä pantu toimeen siten, että sillä olisi heikennetty kummankaan sopimuksen piirissä olevien henkilöiden työsuhde-etuja. Työnantajan sinänsä virheellinen tulkinta ei siten ole vielä edennyt työehtosopimusrikkomisen asteelle (ks. myös esim. TT 2005:107). Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole syytä tuomita Raha-automaattiyhdistystä hyvityssakkoon työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta eikä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Kanne on siten näiltä osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa juttu työtuomioistuimen tutkittavaksi. Tästä syystä asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselmat

Asiassa (R 123/14)

Työtuomioistuin

- tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ammattiliitto Pro ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.600 euroa, ja

- velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n ja Rahapelialan ammattilaiset Pro ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 1.560 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asiassa (R 130/14)

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Raha-automaattiyhdistyksen alla luetelluissa tehtävissä a - e toimivat henkilöt kuuluvat raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin:

a. Asiakasneuvoja

b. Asiakaspalveluhenkilö 1

c. Asiakaspalveluhenkilö 2

d. Resurssivastaava

e. Resurssikoordinaattori

Muilta osin kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Nyyssölä, Forsén ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.