28.1.2015

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n rikkoneen toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan seisokkiajan palkkaa koskevaa määräystä maksamalla tuotantoon liittyvällä osastolla työskentelevälle toimihenkilölle juhannusviikon torstailta kuukausipalkan lisäksi ainoastaan kaksinkertaisen palkan,

- tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisesta työehtosopimusmääräyksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon,

- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon,

- velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n ja Metsäteollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen.

Ammattiliitto Pro ry on vastustanut kanteen osittaista tutkimatta jättämistä koskevaa vaatimusta.

Perusteet

UPM-Kymmene Oyj on toimihenkilösopimusmääräyksen vastaisesti maksanut tuotantoon liittyvällä osastolla päivätyössä työskenteleville (työaikamuoto 15) toimihenkilöille seisokkikorvauksen kaksinkertaisena palkkana, vaikka se kuuluisi maksaa kolminkertaisena.

Työtuomioistuin on tuomiossa TT:2012-7 vahvistanut, että seisokkikorvauksena suoritetaan palkan perusosa ja 200 prosentin korotusosa (eli kolminkertainen palkka) tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille. Tuomio koskee niin sanottuja lakkautettuja seisokkiaikoja. Toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan toisen kappaleen mukaan lakkautetuilta seisokeilta maksetaan samalla tavalla korotettu palkka kuin niin sanotuilta tes-seisokkiajoilta, joista on kyse nyt käsiteltävässä asiassa.

Ammattiliitto Pro ry ja Metsäteollisuus ry eivät ole sopineet tuomiossa TT:2012-7 vahvistetusta sopimusmääräyksen tulkinnasta toisin. Ammattiliitto Pro ry:n kanssa ei ole käyty tällaisia toimihenkilösopimusmääräyksen muutosneuvotteluja, ja toimihenkilösopimusmääräyksen sanamuotokin on säilynyt muuttumattomana.

Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon se, että UPM-Kymmene Oyj on tietensä rikkonut toimihenkilösopimusmääräystä, jonka tulkinta on vahvistettu työtuomioistuimen tuomiossa TT:2012-7. Metsäteollisuus ry ei ole valvonut, että sen jäsenyritys noudattaisi työtuomioistuimen vahvistamaa tulkintaa seisokkikorvauksen määrästä. Hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana on otettava huomioon aikaisemmat työtuomioistuimen ratkaisut TT:2006-46 ja TT:2012-7 sekä laiminlyönnin toistuvuus.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee muita työaikamuotoja kuin päivätyötä (työaikamuoto 15). Vastaajat ovat lisäksi vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asiassa käydyt paikalliset erimielisyysneuvottelut ovat koskeneet vain päivätyötä eli työaikamuotoa 15. Tämän vuoksi kanne tulee jättää muilta osin tutkimatta.

Toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräys koskee ainoastaan jatkuvia työaikamuotoja (17, 27 ja 37). Näissä työaikamuodoissa juhannusviikon torstaina ja tes-seisokkina työskennellään vain erikseen ilmoitettaessa, eikä seisokkiajan työskentelystä maksettavan palkan perusosa sisälly kuukausipalkkaan.

Päivätyössä (työaikamuoto 15) työt eivät juhannuksena keskeydy seisokin ajaksi, vaan juhannusviikon torstai on säännöllistä työaikaa ja palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan. Tämä käy ilmi toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksen lisäksi sopimuksen 15 §:n 13 kohdasta, jonka mukaan juhannusviikon työaika on neljä päivää, sekä 7 §:n 10 kohdasta, jonka mukaan päivätyössä arkipyhän aattona työaika alkaa kello 6.00 ja päättyy kello 14.00.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:2012-7 ei ole ollut kysymys siitä, maksetaanko palkka kaksin- tai kolminkertaisena muissa kuin keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (17, 27 ja 37), vaan tehdyn työn korvaamisesta niin sanotun lakkautetun seisokin ajalta.

Toimihenkilösopimusta muutettiin vuonna 2008 siten, että siitä poistettiin 15 §:n 20 kohdan 3 kappale. Metsäteollisuus ry ilmoitti toimihenkilösopimuksen astuttua voimaan kiertokirjeellä jäsenyrityksilleen, että tes-seisokkiajalta maksettavaa palkkaa koskevaa määräystä on muutettu siten, että palkan perusosaan ei sisälly enää säännöllisen tes-seisokkityöskentelyajan palkka. Säännöllisellä tes-seisokkityöskentelyajan palkalla tarkoitetaan tässä tes-seisokkityöskentelyä, joka on toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa ja joka jatkuu tes-seisokin ajan. Tämä tilanne voi syntyä vain keskeytymättömässä ja jatkuvassa työaikamuodossa (17, 27, 37) 7 §:n 6 kohdan mukaisesti, kuten ratkaisun TT:2006-46 tuomiolauselmasta ilmenee. Toimihenkilösopimukseen tehty muutos ei näin ollen vaikuta sellaisten töiden korvaamiseen, joita tehdään normaalisti arkipyhäviikolla, esimerkiksi juhannusviikon torstaina, vaikka kysymys olisi tuotanto-osastolla työskentelevistä toimihenkilöistä. Alalla vakiintuneen käytännön mukaan torstailta maksettavan palkan perusosa sisältyy toimihenkilön kuukausipalkkaan.

Edellä olevasta seuraa, että vain työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 työskenteleville tuotanto-osastojen toimihenkilöille maksetaan kuukausipalkan lisäksi palkan perus- ja korotusosat toimihenkilösopimuksen 7 §:n 6 kohdassa mainittuina seisokkiaikoina, kuten juhannusviikon torstaina, suoritetusta työstä.

UPM-Kymmene Oyj on noudattanut työnantajaliiton ohjetta juhannusviikon torstain palkanmaksussa. Hyvityssakkovaatimukset tulee joka tapauksessa hylätä, koska sopimusmääräys ei ole selvä ja riidaton.

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee muita työaikamuotoja kuin päivätyötä (työaikamuoto 15). Perusteena vaatimukselle on ollut se, että asiassa käydyt paikalliset erimielisyysneuvottelut ovat koskeneet vain työaikamuotoa 15.

Ammattiliitto Pro ry:n kanne perustuu siihen, että UPM-Kymmene Oyj on toimihenkilösopimusmääräyksen vastaisesti maksanut tuotantoon liittyvällä osastolla työaikamuodossa 15 työskenteleville toimihenkilöille seisokkikorvauksen kaksinkertaisena palkkana, vaikka se kuuluisi maksaa kolminkertaisena. Osapuolten välinen erimielisyys on rajattu koskemaan juhannusviikon torstailta maksettavaa palkkaa työaikamuodossa 15. Perusteita kanteen tutkimatta jättämiselle ei siten ole.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Toimihenkilösopimuksen seisokkiajan palkkaa koskevaa 15 §:n 20 kohdan määräystä on edellä kerrotuin tavoin muutettu vuonna 2008 siten, että määräyksestä on poistettu siinä aikaisemmin ollut kolmas kappale.

Ammattiliitto Pro ry:n teollisuussektorin johtaja C on kertonut, että vuoden 2008 sopimusmuutos tehtiin silloisen Toimihenkilöunionin aloitteesta. Muutoksen taustalla oli työtuomioistuimen ratkaisu TT:2006-46. Neuvotteluissa ei keskusteltu eri työaikamuodoista, vaan raja vedettiin tuotannollisiin osastoihin.

Toimihenkilöiden luottamusmies, tes-neuvottelukunnan varapuheenjohtaja D on kertonut, että seisokkikorvausta koskevaa määräystä muutettiin vuonna 2008, koska tuotannollisilla osastoilla työskentelevien toimihenkilöiden korvausperusteet haluttiin yhdenmukaistaa. Muutos tehtiin Toimihenkilöunionin aloitteesta. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli apuna myös valtakunnansovittelija. Neuvotteluissa ei ollut puhetta siitä, että määräystä sovellettaisiin eri tavalla eri työaikamuodoissa. Nyt käsiteltävä riita-asia laitettiin vireille, kun työtuomioistuimen ratkaisun TT:2012-7 antamisen jälkeen huomattiin, että seisokkikorvaukset oli maksettu väärin päivätyötä tekeville.

Metsäteollisuus ry:ssä työskennellyt varatuomari E on kertonut, että työntekijöiden työehtosopimuksessa sovittiin vuonna 1997 tai 1998, että juhannusviikon torstai oli päivätyötä tekevillä normaalia työaikaa, mutta siltä maksettiin korotettua palkkaa. Paperiteollisuudessa toimihenkilösopimukset ovat perinteisesti noudatelleet työntekijöiden työehtosopimusten ehtoja. Kun työntekijöiden työehtosopimusta muutettiin, tuli tarve muuttaa myös toimihenkilösopimusta. E ei ollut mukana toimihenkilöiden sopimusneuvotteluissa, mutta ohjeisti ja neuvoi Metsäteollisuus ry:n neuvottelijaa. Toimihenkilösopimuksessa sovittiin tuolloin, että tuotannollisella osastolla päivätyössä työskenteleville maksetaan korotettu palkka.

E on lisäksi kertonut, että vuonna 2005 työntekijöiden ja toimihenkilöiden sopimuksia muutettiin siten, että työskentely seisokkiaikoina tuli mahdolliseksi. Tässä yhteydessä työn tekijöiden ja toimihenkilöiden sopimukset erosivat palkanmaksun osalta toisistaan. Toimihenkilöillä peruspalkka sisältyi tes-seisokkityöskentelyssä kuukausipalkkaan. Asiasta tuli riitaa ja se vietiin työtuomioistuimeen, joka ratkaisi asian tuomiolla TT:2006-46. Ratkaisu oli Toimihenkilöunionille vastainen ja sen seurauksena toimihenkilösopimusta muutettiin vuonna 2008 siten, että toimihenkilöille alettiin maksaa korotettua palkkaa. Vuoden 2008 neuvottelut koskivat vain työaikamuotojen 17, 27 ja 37 palkanmaksua seisokkiaikoina. Juhannusviikon torstain palkanmaksusta liitot eivät ole keskustelleet vuoden 1997/1998 jälkeen.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että kanteessa kerrotuilla tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille maksetaan juhannusviikon torstaina suoritetusta työstä seisokkiajan korvauksena toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesti 200 prosentilla korotettu palkka. Sanotun suuruisen seisokkiajan korvauksen maksamisen osalta ei merkitystä ole sillä seikalla, työskentelevätkö tuotantoon liittyvien osastojen toimihenkilöt keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (työaikamuodot 17, 27 ja 37) vai päivätyössä (työaikamuoto 15).

Erimielisyys tässä asiassa koskee sitä, sisältyykö tuotantoon liittyvillä osastoilla päivätyössä (työaikamuoto 15) työskenteleville toimihenkilöille juhannusviikon torstailta maksettava palkan perusosa toimihenkilön kuukausipalkkaan.

Metsäteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä 17.6.2005 - 31.8.2008 voimassa olleen toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan 3 kappaleen määräyksen mukaan palkan perusosa on sisältynyt toimihenkilön kuukausipalkkaan, jos kyseessä on toimihenkilön säännöllinen työvuoro. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT:2006-46 vahvistanut, että sanottua määräystä on tulkittava siten, että tes-seisokkiaikoina tuotantoon liittyvillä osastoilla työskentelevän toimihenkilön säännöllisen työvuoron ajalta palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan eli tes-seisokin aikana tehdyltä kahdeksan tunnin työvuorolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi 16 tunnin palkka. Kyseessä oleva ratkaisu on koskenut tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleviä toimihenkilöitä eikä ratkaisussa ole eritelty eri työaikamuotoja.

Toimihenkilösopimuksesta 16.6.2008 - 31.3.2010 edellä kuvattu 15 §:n 20 kohdan 3 kappaleen määräys on poistettu. Tässä asiassa on esitetty osin ristiriitaista selvitystä vuoden 2008 sopimusneuvotteluista ja muutoksen tarkoituksesta. Todistajien C:n ja D:n mukaan neuvotteluissa ei keskusteltu siitä, että määräystä sovellettaisiin eri tavalla eri työaikamuodoissa, kun taas todistaja E:n mukaan neuvottelut koskivat vain työaikamuotojen 17, 27 ja 37 palkanmaksua seisokkiaikoina. Työtuomioistuimessa kuullut todistajat ovat kuitenkin kertoneet yhdenmukaisesti, että sopimusmuutos tehtiin silloisen Toimihenkilöunioni TU ry:n (nykyinen Ammattiliitto Pro ry) aloitteesta ja muutoksen taustalla oli ratkaisu TT:2006-46, joka oli ollut Toimihenkilöunioni TU ry:lle vastainen. Metsäteollisuus ry oli vastustanut sopimusmuutosta, mutta Metsäteollisuus ry oli suostunut muutokseen valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta.

Seisokkiajan palkkaa koskeva toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräys koskee sanamuotonsa mukaan tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleviä toimihenkilöitä, eikä määräyksessä ole eroteltu eri työaikamuotoja toisistaan tai suljettu joitain tällaisilla osastoilla käytössä olevia työaikamuotoja määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Määräykseen liittyvissä pöytäkirjamerkinnöissä käsitellään päivätyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksettavaa seisokkikorvausta. Toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksen ei siten voida vastaajien esittämin tavoin katsoa koskevan ainoastaan jatkuvia työaikamuotoja (17, 27 ja 37) vaan myös päivätyötä (työaikamuoto 15) tuotantoon liittyvillä osastoilla.

Työtuomioistuin toteaa, että toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksen tulkitseminen kanteessa vaaditulla tavalla saattaa sinänsä johtaa epätavalliseen lopputulokseen. Juhannusviikon torstai on työaikamuodossa 15 työskentelevien toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa, jolta heille maksetaan normaali palkka sekä 200 prosentin korotusosa. Jos heille tämän lisäksi maksettaisiin palkan perusosa, saisivat he juhannusviikon torstailta kaikkiaan nelinkertaisen palkan.

Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys seisokkiajalta maksettavan korvauksen suuruudesta, joka riidattomasti on 200 prosentilla korotettu palkka. Kysymys on sen sijaan siitä, sisältyykö työaikamuodossa 15 palkan perusosa kuukausipalkkaan. Tässä suhteessa merkityksellistä on se, että toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksestä on vuonna 2008 poistettu kappale, jonka mukaan palkan perusosa on sisältynyt kuukausipalkkaan. Kuten työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2012-7 on todettu ja nyt käsiteltävässä asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet, on vuonna 2008 tehdyn muutoksen tarkoituksena ollut nimenomaisesti muuttaa työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2006-46 tehtyä linjausta, jonka mukaan palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan. Näyttämättä on jäänyt, että sopijapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia muusta solmiessaan toimihenkilösopimuksen 16.6.2008-31.3.2010 ja sitä seuranneet toimihenkilösopimukset.

Vastaajat ovat vedonneet myös siihen, että juhannusviikon torstain palkka on maksettu vastaajien esittämällä tavalla vuodesta 2008 lähtien eikä asiaa ole aikaisemmin riitautettu. Todistaja D:n kertomuksen mukaan seisokkikorvausten virheellinen maksamiskäytäntö oli huomattu vasta työtuomioistuimen ratkaisun TT:2012-7 antamisen jälkeen. Työtuomioistuin katsoo, ettei yleisesti hyväksytyn, vakiintuneen soveltamiskäytännön voida näissä olosuhteissa vielä katsoa syntyneen siten, että toimihenkilöpuoli olisi hyväksynyt työnantajan UPM-Kymmene Oyj:n maksukäytännön itseään sitovaksi.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräystä on tulkittava kanteessa vaadituin tavoin eli siten, että juhannusviikon torstailta maksettava palkan perusosa ei sisälly tuotantoon liittyvien osastojen toimihenkilöiden kuukausipalkkaan. UPM-Kymmene Oyj on menetellyt toimihenkilösopimuksen vastaisesti, kun se on maksanut tuotantoon liittyvällä osastolla työskentelevälle toimihenkilölle juhannusviikon torstailta kuukausipalkan lisäksi ainoastaan kaksinkertaisen palkan ja jättänyt maksamatta palkan perusosan.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Nyt käsiteltävä asia koskee osin erityyppistä kysymystä kuin työtuomioistuimen aikaisemmat ratkaisut TT:2006-46 ja TT:2012-7. Asianosaisten käsitykset seisokkiajan palkkaa koskevan sopimusmääräyksen soveltamisesta eri työaikamuotoihin ovat olleet aidosti ristiriitaisia. UPM-Kymmene Oyj on noudattanut juhannusviikon palkanmaksussa Metsäteollisuus ry:n ohjeita. Asia on siinä määrin tulkinnanvarainen, että UPM-Kymmene Oyj:n ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä Metsäteollisuus ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu syy saattaa erimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Osapuolet saavat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n rikkoneen toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan seisokkiajan palkkaa koskevaa määräystä maksamalla tuotantoon liittyvällä osastolla työskentelevälle toimihenkilölle juhannusviikon torstailta kuukausipalkan lisäksi ainoastaan kaksinkertaisen palkan.

UPM-Kymmene Oyj:tä ja Metsäteollisuus ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Osapuolet saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hotti, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä ja Kröger yhtyi, lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön kantaan siitä, että työehtosopimuksen 15 §:n 20 kohdassa on myös päivätyötä koskevia määräyksiä. Muilta osin totean seuraavaa.

Katson, että työehtosopimuksen 15 §:n 20 kohdan sanamuoto on selvä. Kun työntekijän palkkaa korotetaan 200 prosentilla, hän saa palkan perusosan lisäksi saman palkan vielä kaksinkertaisena, mikä johtaa kolminkertaiseen palkkaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan. Tätä työehtosopimusta sovellettaessa sanamuodon mukainen tulkinta johtaa siis siihen, että kuukausipalkkaiselle työntekijälle on maksettava palkan perusosan lisäksi sama palkka vielä kaksi kertaa eli kolminkertainen palkka.

Jutussa on kysymys siitä, onko työehtosopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräystä tulkittava sen sanamuodosta poiketen niin, että määriteltäessä juhannusviikon torstain palkka päivätyötä 15 mukaisessa työaikajärjestelmässä työskentelevälle toimihenkilölle, kuukausipalkan perusosan lisäksi toimihenkilölle olisi työvuoroluettelon mukaiselta säännöllisestä työajalta maksettava palkan perusosa toistamiseen ja lisäksi 200 %:n korotus. Tulkinta johtaisi siihen, että toimihenkilö saisi yksittäiseltä, säännölliseen työaikaan sisältyvältä työpäivältä nelinkertaisen palkan.

Tulkintaa on perusteltu työehtosopimukseen vuonna 2008 tehdyllä muutoksella, jolloin 15 §:n 20 kohdasta poistettiin kappale, jossa oli todettu, että jos kyseessä on toimihenkilön säännöllinen työvuoro, palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan. Työehtosopimuksen muutos näyttäisi tukevan kannetta.

Jutussa on kuitenkin selvitetty, että työehtosopimusmääräyksen muutoksen taustalla oli vuonna 2006 annettu työtuomioistuimen ratkaisu TT2006-46, joka koski jatkuvia työaikamuotoja (17, 27 ja 37). Näissä työaikamuodoissa juhannusviikon torstai ei ole toimihenkilön normaali työpäivä, kuten se on 7 §:n 10 kohdan mukaan 15 mukaista päivätyötä tekevälle. Vuoden 2008 työaikamuutoksen tarkoituksena on ollut muuttaa linjausta, joka työtuomioistuimen ratkaisussa omaksuttiin. Tuomiossa ratkaisun kohteena olivat jatkuvassa työaikamuodossa työskentelevät, eikä siinä käsitelty asiaa työaikamuodossa 15 työskentelevien kannalta. Myöskään työehtosopimusneuvottelussa ei ole näytetty neuvotellun muutoksen vaikutuksesta päivätyötä työaikamuodossa 15 työtä tekeviin toimihenkilöihin. Näyttämättä onkin jäänyt, että työehtosopimuksen muutoksen vaikutus oli työehtosopimusneuvotteluissa tarkoitus ulottaa laajemmalle, mitä työtuomioistuimen edellä mainittu vuoden 2006 ratkaisu koski. Näyttötaakka muutoksen laajemmasta soveltamisalasta on kantajalla.

Ottaen huomioon työehtosopimuksen 7 §:n 10 kohdan, eri työaikajärjestelmien erot sekä tulkittavan määräyksen sanamuodon katson, että työaikamuodossa 15 juhannusviikon torstain palkka tuli laskea siten, että toimihenkilö saa juhannusviikon torstailta kolmikertaisen palkan, joka muodostuu 200 %:n korotuksesta ja kuukausipalkkaan sisältyvästä palkan perusosasta. Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen osalta olen samaa mieltä kuin tuomioistuimen enemmistö.