TT:2015-107
- Keywords
- Irtisanomissuoja, Taloudellinen ja tuotannollinen syy, Työsopimuksen irtisanominen
- Year of case
- 2015
- Date of Issue
- Register number
- R 43/15
Yhtiö oli irtisanonut varastomiehen tehtävissä työskennelleen työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Loppuvuonna syntyneen kysyntäpiikin ja kolmen työntekijän irtisanoutumisten johdosta yhtiö oli kuitenkin hakenut johdoltaan rekrytointilupaa samana päivänä kuin irtisanomisaika oli päättynyt. Luvan hakemisen perusteena olleet tehtävät olivat koskeneet muun muassa varastomiehen ja materiaalimiehen tehtäviä. Rekrytointiluvan saatuaan yhtiö oli palkannut materiaalimieheksi aluksi määräaikaisen työntekijän, jonka työsuhde sittemmin vakinaistettiin. Tarjolla olleen materiaalimiehen työn katsottiin olevan samankaltaista kuin se, jota irtisanottu työntekijä oli aiemmin tehnyt.
Tuomiossa katsottiin, että yhtiö oli tai sen olisi pitänyt olla tietoinen työvoiman tarpeestaan jo työsopimuksen irtisanomisajan kuluessa. Yhtiöllä ei ollut perustetta päättää työntekijän työsopimusta.
KANTAJA
Metallityöväen Liitto ry
VASTAAJA
Teknologiateollisuus ry
KUULTAVA
John Deere Forestry Oy
ASIA
Lomautus ja irtisanomissuoja
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisessä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on sopimuskaudella 1.11.2013 – 31.10.2016 mm. seuraavat määräykset:
VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN
……
35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ
35.1 Irtisanomisen perusteet
Työsopimuksen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.
Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
……
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
A on työskennellyt John Deere Forestry Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa Joensuun tuotantolaitoksella 14.1.1974 lukien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. A on työskennellyt työsuhteen aikana eri tehtävissä. 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004 saakka A toimi materiaalimiehenä ja vuodesta 2004 lukien varastomiehenä.
John Deere Forestry Oy kävi alkuvuonna 2013 yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun tarkoittamat yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käytön vähentämisestä. Kyseisten neuvotteluiden jälkeen työnantaja irtisanoi A:n työsuhteen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. A:n työsuhde päättyi irtisanomisen johdosta irtisanomisajan päättyessä 21.11.2013.
John Deere Forestry Oy haki 3.12.2013 julkaistulla hakuilmoituksella kahta materiaalimiestä ja yhtä logistiikkakoordinaattoria määräaikaisiin työsuhteisiin. Yhtiö on lähettänyt hakuilmoituksen A:lle ja muille irtisanomilleen työntekijöille tiedoksi.
A ilmaisi 5.12.2013 lähettämässään sähköpostissa John Deere Forestry Oy:lle kiinnostuksensa logistiikkakoordinaattorin tehtävään. A haki 9.12.2013 lähettämällään sähköpostilla logistiikkakoordinaattorin tehtävää, mutta hänelle ilmoitettiin 7.1.2014, ettei paikkaa täytetä.
John Deere Forestry Oy palkkasi joulukuussa 2013 haussa olleeseen materiaalimiehen tehtävään määräaikaiseen työsuhteeseen B:n, joka oli työskennellyt yhtiössä määräaikaisissa työsuhteissa alkuvuoteen 2013 saakka. B aloitti työt 7.1.2014. B:n työsuhde on sittemmin vakinaistettu, mutta hän on siirtynyt varastomiehen tehtävään.
A on ollut työsuhteen päättymisen jälkeen 22.11.2013 lukien työttömänä työnhakijana haastehakemuksen laatimishetkeen saakka.
Asiasta on neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä aluksi paikallisesti sekä myöhemmin työehtosopimusosapuolten välillä. Asia on jäänyt erimieliseksi.
Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:n työsuhde päätetty työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastaisesti.
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että John Deere Forestry Oy on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin vastaisesti irtisanonut A:n työsopimuksen, ja
- velvoittaa John Deere Forestry Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaava määrän 72.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Lisäksi Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja John Deere Forestry Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.341,81 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.
Perusteet
John Deere Forestry Oy on päättänyt A:n työsuhteen työehtosopimuksen 35.1 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastaisesti.
John Deere Forestry Oy on ollut tai sen on pitänyt olla tietoinen sen 3.12.2013 hakuun laittamasta työvoiman tarpeestaan A:n työsuhteen päättyessä 21.11.2013. Siten haettavana ollut materiaalimiehen työ, jossa B aloitti 7.1.2014, lukeutui työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 3 § ja 4 §:n työn tarjoamisvelvoitteen piiriin. B:n työsuhde on sittemmin vakinaistettu. B:n palkkaaminen osoittaa myös, että yhtiöön on otettu A:n irtisanomisen aikoihin uusi työntekijä samankaltaisiin tehtäviin, vaikka yhtiön toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet.
Palkatun materiaalimiehen työ on ollut samaa tai samankaltaista työtä kuin mitä A on tehnyt materiaalimiehen tehtävässä vuoteen 2004 saakka ja varastomiehenä vuodesta 2004 lukien. Varastomiehen työ on ollut suurelta osin trukin ajamista ja kyseisessä työssä on tullut tuntea yhtiön harjoittaman tuotannon logistiikkaketjun toiminta sekä käytettävät koneet ja järjestelmät.
Materiaalimiehen työ on joka tapauksessa ollut sellaista työtä, jota A olisi ammattikoulutuksensa ja pitkän työkokemuksensa pohjalta kyennyt tekemään tavanomaisen perehdytyksen jälkeen tai ainakin kohtuullisen koulutuksen jälkeen.
B:n materiaalimiehen työ on käytännössä suurelta osin koneen osien kuljettamista, kuten akseleiden, kuormaimen osien, hyttien ja säiliöiden kuljettamista linjastoon. Lisäksi tehtävään liittyy tilausten tekemistä. Tilausten tekemiseen tehtävässä kuluu aikaa päivittäin keskimäärin noin puoli tuntia.
Kun John Deere Forestry Oy ei ole viimeistään 21.11.2013 tarjonnut A:lle materiaalimiehen tehtävää irtisanomisen sijasta ja siten estänyt työsuhteen päättymistä, työsuhteen päättäminen on työehtosopimuksen ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastaista.
Työsuhteen päättämiskorvauksen määrä
Kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on A:n 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä, joka on hänen säännöllisen työaikansa keskimääräisen ansion mukaan laskettuna 72.000 euroa (24 kk * 3.000 €/kk). Korvausta korottavana tekijänä on otettava huomioon lähes 40 vuotta kestäneen työsuhteen pituus sekä työsuhteen päättämisestä A:lle aiheutunut työttömyys ja sen kesto.
Oikeudenkäyntikulut
Kantajan toissijaisena esittämä takaisinottovelvollisuutta koskeva kannevaatimus on koskenut samaa tosiseikastoa. Vastaajalla ja kuultavalla on täysimääräinen korvausvelvollisuus kantajan kuluista. Toissijaiseen kannevaatimukseen ei ole vastattu.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry ja John Deere Forestry Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut 5.149,64 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työsuhteen päättämisperusteesta
Kantajan työsopimuksen mukainen työ on vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n edellytysten mukaisesti olennaisesti ja pysyvästi.
John Deere Forestry Oy:ssä käytiin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun mukaiset neuvottelut koskien työvoiman vähentämistä, jotka päättyivät 8.5.2013. Neuvotteluissa työvoiman vähentämisen perusteena oli markkinatilanteen jatkunut epävarmuus ja siitä seurannut kysynnän ja yhtiön taloudellisen tilan selkeä huonontuminen. Metsäkoneteollisuuden tila oli heikentynyt ja sitä kautta yhtiön markkinaosuus supistunut. Yhtiön tilauskanta oli vähentynyt merkittävästi: yhtiön tilivuoden 2012 (marraskuu 2011 - lokakuu 2012) tilaukset vähenivät 33% verrattuna tilivuoteen 2011. Vähentyneiden tilausten johdosta yhtiön tilauskanta oli tilivuoden 2012 lopussa 58 % pienempi kuin tilivuoden 2011 lopussa. Neuvottelujen tavoitteena oli saada yhtiön kustannus- ja henkilöstörakenne vastaamaan markkinatilanteesta johtunutta heikentynyttä kysyntää ja tilauskannan romahtamista.
Neuvottelun perusteella tehtyjen päätösten seurauksena John Deere Forestry Oy irtisanoi tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla yhteensä 78 työntekijää, joista Joensuusta 47 työntekijää. Tämän lisäksi yhtiössä vähennettiin alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttöä.
Kantaja oli yksi näistä irtisanomisten kohteeksi valikoituneista työntekijöistä. Hänen varastomiehen työsuhteensa päättyi kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 21.11.2013. Kantaja oli irtisanomisaikana vapautettu työvelvoitteesta, jonka lisäksi hänelle ja muille irtisanotuille maksettiin ylimääräisenä korvauksena yhden kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
Kantajan jäljelle jääneet työtehtävät jaettiin uudelleenorganisoinnin perusteella saman tiimin työntekijöiden kesken.
Yhteistoimintaneuvottelun jälkeen John Deere Forestry Oy:stä irtisanoutui vielä kolme työntekijää (yksi asentaja, yksi varastomies ja yksi levyseppähitsaaja). Näistä irtisanoutuneista asentaja teki myös materiaalimiehen tehtäviä. Logistiikkaosastolle aiheutui näin ollen kahden työntekijän vajaus. Yhtiön tilauskanta ei ollut toteutunut suunnitellusti ja irtisanoutuneiden tilalle ei ollut kuitenkaan tarvetta rekrytoida uusia työntekijöitä.
John Deere Forestry Oy ei ole kantajan työsuhteen päättymishetkellä ollut eikä se ole edes voinut olla tietoinen lisätyövoiman tarpeesta.
Kantajan työsuhde päättyi vuoden 2013 viikon 47 torstaina (21.11.2013). Työsuhteen päättymisen jälkeen tarve materiaalimiehen palkkaamiseen syntyi monen eri tapahtuman seurauksena. Tärkein niistä oli viikon 48 aikana lähes kaksinkertaistunut tilausten määrä, joka on koko laajuudessaan tullut työnantajan tietoon viikon 49 aikana. Lisärekrytointeihin ryhdyttiin valmistautumaan viikon 48 aikana, kun tilauskanta näytti kasvavan ennakoitua suuremmaksi.
Lisäksi uudet rekrytoinnit hyväksytään yhtiössä ylimmän johdon toimesta. Tieto materiaalimiehen määräaikaisesta tarpeesta on tullut ylimmän johdon tietoon vasta kantajan työsuhteen päättymisen jälkeen (viikko 48), jolloin rekrytointilupa on annettu.
Työn tarjoamisvelvoitteesta
John Deere Forestry Oy on täyttänyt työn tarjoamisvelvoitteensa.
John Deere Forestry Oy on kantajan irtisanomisaikana ja vielä työsuhteen päättymisen jälkeen hakenut työntekijöitä eri tehtäviin. Avoimista työpaikoista lähetettiin kaikille irtisanotuille työtarjous rekrytointi-ilmoituksella, riippumatta siitä oliko työsuhde jo päättynyt vai irtisanomisaika vielä voimassa. Kirjeen vastaanottajia kehotettiin ilmaisemaan tiettyyn päivämäärään mennessä kiinnostuksensa avoimeen tehtävään. Kiinnostuksenilmaisujen jälkeen yhtiö harkitsi, löytyikö irtisanottujen työntekijöiden joukosta tarvittavaa osaamista tehtävien täyttämiseksi vai turvauduttiinko uusien työntekijöiden rekrytointiin.
Kantajalle lähetettiin rekrytointi-ilmoitus 3.12.2013, jossa oli mainittuna kaksi tehtävää Joensuun tehtaalla: yksi logistiikkakoordinaattorin ja kaksi materiaalimiehen tehtävää. Kantaja ilmaisi kiinnostuksensa logistiikkakoordinaattorin tehtävään 5.12.2013 lähettämässään sähköpostissa. John Deere Forestry Oy:n silloinen työsuhdepäällikkö C pyysi häntä lähettämään hakemuksen tehtävään, jonka jälkeen kantaja lähetti sähköpostilla 9.12.2013 hakemuksen logistiikkakoordinaattorin tehtävään. C ilmoitti kantajalle 7.1.2014 ettei logistiikkakoordinaattorin paikkaa täytetä.
John Deere Forestry Oy palkkasi 7.1.2014 Joensuun tehtaalle yhtiössä aikaisemmin määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen B:n avoinna olevaan määräaikaiseen materiaalimiehen tehtävään. Kantaja ei millään tavoin ollut ilmaissut kiinnostustaan tehtävää kohtaan. Kantajan on täytynyt ymmärtää työtarjouksen sisältö, sillä hän on hakenut samassa työntarjoamisilmoituksessa mainittua logistiikkakoordinaattorin tehtävää.
Kantajan työsopimuksen mukainen työ ei ole ollut avoinna olleen materiaalimiehen työn kanssa samaa tai samankaltaista eikä kantaja olisi siihen kyennyt perehdytyksen tai lyhyen koulutuksen perusteella.
Kantajan työsopimuksen mukaiset varastomiehen työt pitivät pääosin sisällään PIP-keräilyjä, -lähetyksiä sekä kiertävien telineiden ja lavojen palautuksia. Materiaalimiehen työ yhtiössä eroaa tästä työstä olennaisesti.
Materiaalimiehen työsopimusta B:n kanssa tehtäessä tarkoituksena on ollut rekrytoida hänet nimenomaan materiaalimiehen tehtävänkuvauksen mukaisiin töihin. Se, millaiseksi määräaikaisen materiaalimiehen tehtävät ovat todellisuudessa muotoutuneet, ei ole merkitystä, sillä rekrytointihetken tietojen mukaan tarve oli nimenomaisesti materiaalimiehen työnkuvauksen mukaisten tehtävien täyttämiselle. B on myös ollut velvollinen tekemään kaikkia materiaalimiehen tehtäviä, mikäli niitä olisi ollut tarve hänellä teettää. Kantaja ei olisi kaikkiin näihin tehtäviin kyennyt.
Vaaditun vahingonkorvauksen suuruudesta
Vaatimus 24 kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta on ylimitoitettu ja kohtuuton.
Joka tapauksessa kantajalle aiheutunut vahinko voi olla enintään niin monen kuukauden palkkaa vastaavan summan suuruinen, kuin miltä ajalta B:n materiaalimiehen työ on ollut samaa tai samankaltaista kantajan aikaisempien työtehtävien kanssa.
John Deere Forestry Oy on pyrkinyt aktiivisesti täyttämään työehtosopimuksen ja lain mukaiset työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitteet eikä se ole pyrkinyt kiertämään kantajan työsuhdeturvaa.
Mikäli työtuomioistuin hyväksyy kannevaatimuksen, mahdollista vahingonkorvausta määritettäessä sitä alentavana tekijänä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat:
John Deere Forestry Oy on pyrkinyt täyttämään työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitteensa tarjoamalla kantajalle materiaalimiehen työtä. Kantaja on saanut irtisanomisajan palkan hyväkseen ilman työntekovelvoitetta. Kantaja on saanut irtisanomisajan palkkansa lisäksi yhtiön vapaaehtoisesti suorittaman yhden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Kantaja ei ole ilmaissut halukkuuttaan ottaa vastaan tarjottua materiaalimiehen työtä ja yhtiö on vilpittömässä mielessä luullut täyttäneensä työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitteensa materiaalimiehen tehtävän osalta.
Mahdollisen korvauksen perusteeksi vastaaja hyväksyy yhtiössä käytetyn A:n keskituntiansio KTA2:n 16,44 euroa, jossa ei ole mukana yhtiön vuosibonusta. Kuukausiansio on tällöin 2.778,36 euroa.
Oikeudenkäyntikuluista
Koska kanteessa on vaadittu toissijaisena kannevaatimuksena korvausta takaisinottovelvoitteen rikkomisesta väärässä tuomioistuimessa, tulee tästä toissijaisesta vaatimuksesta aiheutuneet kulut jättää kaikissa tapauksissa kantajan vahingoksi. Vastaajaa ei voida tuomita maksamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja tältä osin. Kanteen nostamisesta aiheutuneista kuluista puolet tulee katsoa johtuvan toissijaisesta kannevaatimuksesta, ellei kantaja voi perustellusti ja uskottavasti yksilöidä kuluja tarkemmin.
Koska vastaaja ja kuultava joutuvat ottamaan kantaa omien oikeudenmenetysten uhalla myös väärässä tuomioistuimessa nostettuun toissijaiseen kannevaatimukseen, tulee kantajan kaikissa tapauksissa vastata vastaajan oikeudenkäyntikuluista takaisinottovelvoitteen laiminlyöntiä koskevan vaatimuksen osalta. Kanteeseen vastaamisen hetkellä yksi kolmasosa vastaajan kuluista on aiheutunut toissijaisen kannevaatimuksen tutkimisesta ja siihen vastaamisesta.
Kysymyksessä on ollut kaksi eri kanneperustetta, vaikka ne ovat perustuneet samaan tosiseikastoon.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Työnhakuilmoitus 3.12.2013
2. A:n sähköposti 5.12.2013
3. A:n sähköposti 9.12.2013
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Työnhakuilmoitus 3.12.2013
2. A:n sähköposti 5.12.2013
3. A:n sähköposti 9.12.2013
4. Kantajan vastaukset työtarjouksiin
5. Liittojen välinen erimielisyysmuistio
6. Materiaalimiehen tehtävät ja työnkuvaus
7. Raportti yhtiön tilauskannasta ja sen kasvusta
8. Rekrytointilupa materiaalimiehen tehtävään
Kantajan henkilötodistelu
1. A
2. Pääluottamusmies D
3. Entinen työntekijä, varastomies E
Vastaajan henkilötodistelu
1. John Deere Forestry Oy:n tehtaanjohtaja F
2. John Deere Forestry Oy:n henkilöstöjohtaja G
3. John Deere Forestry Oy:n ostopäällikkö H
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
John Deere Forestry Oy on taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanonut palveluksessaan vuodesta 1974 alkaen olleen A:n työsopimuksen päättymään 21.11.2013. Asiassa on kysymys siitä, onko viimeksi varastomiehenä toimineen A:n työsuhde päätetty perusteettomasti.
Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen sopimuskaudella 1.11.2013 – 31.10.2016 voimassa olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin mukaan työsopimuksen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaiset taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt.
Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.
Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.
Kanne tässä asiassa perustuu siihen, että A:lle olisi pitänyt tarjota materiaalimiehen tehtävää, joka ilmoitettiin haettavaksi 3.12.2013 ja johon palkattiin B 7.1.2014 lukien. B:n palkkaaminen samankaltaiseen työhön osoittaa myös, ettei A:n työ ollut työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla vähentynyt. Vastauksen mukaan kyseessä ei ole ollut samankaltainen työ, ja yhtiö on myös täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuutensa.
Työtehtävien sisällöstä esitetty selvitys
A ja materiaalimiehenä vuosina 2000-2013 toiminut pääluottamusmies D ovat kertoneet, että materiaalimiehen tehtävä perustettiin 2000-luvun alussa, jolloin materiaalimiehenä toimi heidän lisäkseen kolmas työntekijä. Kaikki materiaalimiehet tekivät samaa työtä, mutta heillä oli eri tavarantoimittajat. A:n vastuulla olivat pääasiassa ulkomaiset toimittajat, koska hän oli materiaalimiehistä kielitaitoisin.
A:n, D:n ja varastomies E:n kertomuksista ilmenee, että varastomiehen pääasialliset tehtävät muodostuvat saapuvien tavaroiden vastaanottamisesta, paikalleen viemisestä ja kirjaamisesta. E on kertonut tehneensä varastomiehenä samaa työtä kuin A. Kertomuksista ilmenee myös, että materiaalimiehen tehtävät poikkeavat varastomiehen tehtävistä käytännössä lähinnä vain siten, että varastomies ei tee tilauksia. Myös John Deere Forestry Oy:n hankinnoista vastaavan hankintapäällikön H:n kertomuksesta ilmenee, että materiaalimiehen tehtävän korkeampi vaativuustaso verrattuna varastomiehen tehtäviin perustuu juuri tilausten tekemiseen. H:n mukaan materiaalimies on suorassa yhteydessä toimittajiin ja tehtävä edellyttää muun muassa kieli- ja tietotekniikkataitoja, materiaalipuutteiden ennakointia sekä niihin reagoimista.
A on kertonut toimineensa materiaalimiehenä vuosina 2000-2004, kunnes hänet siirrettiin varastomieheksi, missä tehtävässä hän toimi irtisanomiseensa saakka. Varastomiehen toimen ohessa A hoiti myös PIP-keräilyä, joka on laaja tuotteenparannukseen liittyvä ohjelma. H:n kertomuksen mukaan PIP-keräilyn tekeminen on kuitenkin satunnaista ja kausiluonteista.
D on kertonut, ettei materiaalimiehen työ ole juurikaan muuttunut vuoden 2004 jälkeen, jolloin A on siirretty pois tehtävästä. Tavaran tilaamiseen liittyvä kortti on muuttunut sähköiseksi eikä materiaalimies tee enää tulouttamista. D:n mukaan sähköisen kortin käyttämisen on oppinut parissa minuutissa.
D on lisäksi kertonut, että materiaalimieheksi palkattu B on käytännössä tehnyt pääasiallisesti varastomiehen tehtävänkuvaan liittyvää työtä. D on tarkistanut yhtiön tilauskannasta, että B on koko työssäoloaikanaan materiaalimiehenä tehnyt yhteensä 99 tilausta, mikä on erittäin vähän, koska yhden tilauksen tekemiseen menee noin 5-10 minuuttia. D on arvioinut itse tehneensä materiaalimiehenä toimiessaan noin tuhatkunta tilausta. D on mielipiteenään esittänyt, että A olisi kyennyt B:n työhön ainakin lyhyen koulutuksen jälkeen ja joka tapauksessa paremmin kuin uutena taloon tullut työntekijä.
Arvionaan henkilötodistelusta työtuomioistuin katsoo, että materiaalimiehen ja varastomiehen työ on ollut käytännössä samankaltaista työtä lukuun ottamatta sitä, että materiaalimiehen työhön kuuluu myös tilausten tekeminen. Vaikka materiaalimiehen työ on tältä osin vaativampaa kuin varastomiehen työ, A on tehnyt kyseistä työtä vuosina 2000-2004. D:n uskottavana pidettävällä kertomuksella on selvitetty, etteivät materiaalimiehen tehtävät ole tämän jälkeen käytännössä juurikaan muuttuneet. Lisäksi materiaalimiehen tehtävään palkatun B:n työ on sisältänyt tilausten tekemistä vain vähäisessä määrin. Työtuomioistuin katsoo siten, että B:n työ on ollut samaa tai samankaltaista kuin mitä A on materiaalimiehenä ja varastomiehenä tehnyt. Ainakin lyhyen perehdytyksen jälkeen A:lla olisi ollut hyvät edellytykset suoriutua materiaalimiehen työstä, johon B on asiassa esitetyn selvityksen mukaan sittemmin palkattu vakinaisesti. Työ on siis laadultaan ollut sellaista, jota työnantajan olisi työehtosopimuksen mukaan tullut tarjota A:lle työsuhteen päättämisen vaihtoehtona.
Yhtiön tietoisuus työvoiman tarpeesta
Jotta voitaisiin edellä esitetyn perusteella arvioida, onko yhtiö täyttänyt velvollisuutensa tarjota A:lle materiaalimiehen työtä, on lisäksi selvitettävä, onko yhtiöllä ollut jo A:n irtisanomisajan kuluessa perusteltu tieto tällaisesta työvoiman tarpeesta. Sen sijaan irtisanomisajan ja siis työsuhteen päättymisen jälkeen tehdyillä tarjouksilla, joihin vastaaja on vedonnut, ei ole merkitystä irtisanomisperusteen harkinnassa.
John Deere Forestry Oy:n tehtaanjohtaja F ja yhtiön henkilöstöasioista vastaava henkilöstöjohtaja G ovat kertoneet, että vuosina 2012-2013 yhtiön tilauskanta laski merkittävästi. Loppuvuonna 2013 tilausmääriin tuli kuitenkin äkillinen nousu. F on kertonut, että tilausten määriin saattoi toisinaan muutenkin tulla marras-joulukuussa jopa 100-200 prosentin piikki johtuen vuodenvaihteessa voimaan tulevista hinnankorotuksista. Koska piikkiä ei välttämättä aina tullut, siihen ei F:n mukaan varauduttu ennakkoon henkilöstömääriä kasvattamalla. Pääluottamusmies D on kertonut, että tilauksissa tulee piikki vuoden viimeisinä viikkoina aina, kun on tiedossa vuodenvaihteessa voimaantulevia hinnankorotuksia. Näin tapahtuu melkein joka syksy.
F ja G ovat lisäksi kertoneet yhtiössä käytössä olevasta erityisestä rekrytointiluvan hakumenettelystä uuden henkilöstön palkkaamiseksi. Kotimaassa laadittu hakemus toimitetaan yhtiön Pohjois-Amerikan metsäkoneiden liiketoimintajohdolle lopullista hyväksyntää varten. Lupaprosessin kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. Lupaa ei yleensä haeta vain yksittäisen työntekijän rekrytoimista varten, vaan tuotannossa pyritään ennakoimaan työvoiman tarvetta. Luvan hakeminen ei välttämättä tarkoita sitä, että yhtiöllä olisi välitön tarve rekrytoida uusia työntekijöitä. G:n mukaan luvan saaminen mahdollistaa sen, että lisätyövoiman tarpeen ilmettyä voidaan heti palkata uusia työntekijöitä, eikä lupaprosessia tarvitse enää tässä vaiheessa käynnistää.
F on kertonut hakeneensa lupaa vastaajan kirjallisena todisteena vetoamalla lomakkeella (V8), jonka hän on täyttänyt 21.11.2013. Lomakkeesta ilmenevä expected entry date 1.12.2013 tarkoittaa sitä, että kyseinen päivämäärä on ollut lisätyövoiman tarpeen alkamisen arvioitu ajankohta. Rekrytointiluvan hakemisen perusteeksi on esitetty kolmen työntekijän irtisanoutumiset. Pääluottamusmies D on kertonut, että irtisanoutuneet henkilöt olivat ammateiltaan materiaalimies, varastomies ja levyseppähitsaaja.
Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan yhtiön koneiden kysyntä reagoi tulossa oleviin hinnankorotuksiin ja tyypillisesti nousee loppuvuodesta. Näin on ollut myös vuoden 2013 lopulla. Yhtiön on täytynyt olla ennakolta tietoinen omista tulevista korotuksistaan, kun ne ovat olleet jo yhtiön asiakkaidenkin tiedossa. Siten työtuomioistuin katsoo, ettei tilauskannan nousu ole voinut olla ennalta arvaamaton tapahtuma.
F on hakenut rekrytointilupaa samana päivänä 21.11.2013 kun A:n irtisanomisaika on päättynyt. Hakemuksesta ilmenee, että uutta työvoimaa on tarvittu 1.12.2013 lukien. Rekrytointiluvan hakemisen perusteeksi esitetyt irtisanoutumiset ovat koskeneet muun muassa materiaalimiehen ja varastomiehen tehtäviä. Hakemukseen on myös kirjattu, että kysymyksessä ovat olleet tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät työtehtävät.
Työtuomioistuin katsoo edellä mainittujen seikkojen viittaavan siihen, että yhtiölle on syksyn 2013 aikana alkanut kehittyä henkilöstön muutoksiin liittyvää työvoiman tarvetta. Myös yhtiön hankintapäällikkö H:n kertomuksesta on ilmennyt, että tehtaalle oli tulossa vuoden 2013 kesästä lukien uusia operaatioita, eikä työvoima olisi riittänyt perustehtävien lisäksi ylimääräisiin tehtäviin.
Vaikka F ja G ovat kertoneet, ettei rekrytointiluvan hakeminen sinänsä vielä välttämättä tarkoita yhtiön välitöntä tarvetta saada uutta työvoimaa, työtuomioistuin pitää epätodennäköisenä, että rekrytointilupaa olisi tässä tilanteessa haettu muuten kuin todelliseen tarpeeseen. Kun otetaan huomioon erityisesti ajankohta, jolloin rekrytointilupaa on haettu, työtuomioistuin katsoo, että yhtiö on ollut tai sen on pitänyt olla tietoinen 3.12.2013 hakuun laittamiensa työtehtävien tarpeesta jo ennen A:n työsuhteen päättymistä 21.11.2013.
Loppuvuoden kysyntäpiikin jälkeen yhtiön koneiden kysyntä tasaantuu, kuten F:kin on työtuomioistuimessa kertonut. Tämän mukaisesti rekrytointilupaa on syksyllä 2013 haettu määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseksi, hakuilmoitukset ovat koskeneet määräaikaista työtä, ja B on otettu aluksi määräaikaiseen työsuhteeseen. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ole työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikutusta A:n työsopimuksen irtisanomisperusteen arviointiin. Työsopimuslain mukainen velvollisuus tarjota irtisanomisen vaihtoehtona muuta työtä koskee myös sellaista työtä, joka ensi alkuun voi olla määräaikaistakin (TT 2006:70; ks. myös TT 2011:114).
Kokoavasti työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyksi, että John Deere Forestry Oy on ollut tai sen on pitänyt olla tietoinen työvoiman tarpeestaan jo A:n työsopimuksen irtisanomisajan kuluessa. Tarjolla ollut materiaalimiehen työ on ollut samankaltaista kuin se, jota A on tehnyt. Yhtiö on kuitenkin laiminlyönyt velvollisuutensa tarjota sitä A:lle ja antanut hänen työsuhteensa päättyä. A:n työsuhteen päättäminen on siten ollut työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastainen.
Korvausvelvollisuus
Kun työnantaja on päättänyt A:n työsopimuksen metalliteollisuuden työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
A:lle tuomittavan korvauksen määrää korottavina seikkoina on otettava huomioon, että A on 62-vuotias ja hän on ollut koko työuransa ajan samassa työpaikassa vuodesta 1974 lähtien. A ei ole työllistynyt irtisanomisen jälkeen, hänellä ei ole koulutusta muihin tehtäviin, eikä hän siten todennäköisesti tule työllistymään ennen eläkeikää. Korvauksen määrää alentavina seikkoina on puolestaan otettava huomioon, että A:lle on maksettu irtisanomisajan palkka ilman työssäolovelvoitetta, sekä yhtiön vapaaehtoisesti suorittama yhden kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
Ottamatta lähemmin kantaa siihen, onko A:n kuukausipalkan määräksi katsottava kantajan esittämä 3.000 euroa vai vastaajan esittämä 2.778,36 euroa, työtuomioistuin katsoo korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuulliseksi korvauksen määräksi 43.000 euroa, joka vastaa A:n noin 15 kuukauden palkkaa.
A:lle on Metallityöväen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä 15 kuukaudelta noin 21.676 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta on vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 26.743 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus on siten 75 prosenttia edellä mainitusta työttömyyspäivärahasta eli 16.257 euroa.
Oikeudenkäyntikulut
Teknologiateollisuus ry ja John Deere Forestry Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut.
Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan asiamiehen tuntilaskutusta 150 euroa ylittäviltä osin. Kun otetaan huomioon, että kantaja on käyttänyt asiamiehenä ulkopuolista asianajajaa, työtuomioistuin katsoo, ettei palkkion perusteena käytettyä tuntilaskutusta 210 euroa ole pidettävä liian suurena.
Kantaja on luopunut toissijaisesta vaatimuksestaan, joka on koskenut takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiä. Vastaaja ja kuultava ovat esittäneet, että puolet kantajan kuluista ovat kohdistuneet tähän vaatimukseen. Lisäksi vastaajalle ja kuultavalle on aiheutunut tähän vaatimukseen vastaamisesta kuluja, koska vaatimukseen on joka tapauksessa jouduttu perehtymään ja vastaamaan. Yksi kolmasosa vastaajapuolen kuluista olisi aiheutunut toissijaisen kannevaatimuksen tutkimisesta ja siihen vastaamisesta, ja nämä kulut olisi määrättävä kantajan korvattavaksi.
Työtuomioistuin katsoo, että toissijainen kannevaatimus on koskenut pitkälti samaa tosiseikastoa kuin ensisijainenkin, eikä vaatimuksen ajamisella ja siihen vastaamisella voida katsoa olevan sanottavaa erillistä vaikutusta osapuolille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Kantaja on jutun voittaessaan oikeutettu täysimääräiseen korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
- vahvistaa, että John Deere Forestry Oy on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35 §:n 1 momentin vastaisesti irtisanonut A:n työsopimuksen, ja
- velvoittaa suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta noin 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 26.743 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
- velvoittaa John Deere Forestry Oy:n suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty rahamäärä 16.257 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Teknologiateollisuus ry ja John Deere Forestry Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.341,81 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Pärssinen, Hotti, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.