11.3.2014

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:n ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työtaistelutoimenpide

Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry järjesti mielenilmauksen 1.11.2013 kello 00 - 17, jona aikana alkaviin työvuoroihin ammattiosaston veturinkuljettajat eivät saapuneet. Työnseisaukseen osallistui myös Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n jäseniä.

Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvista noin 1 660 työntekijästä arviolta noin 162 työntekijää ei tullut työvuoroihin 1.11.2013 kello 00 jälkeen. Käytännössä Helsingin lähijunaliikenne pysähtyi kokonaan kello 3 ja myös kaukojunavuoroja alettiin peruuttaa. Peruttuja junavuoroja on noin 850 lähiliikenteessä ja noin 40 kaukoliikenteessä. Koko pääkaupunkiseudun muu joukkoliikenne ja tieliikenne ovat lisäksi pahoin häiriintyneet työtaistelun johdosta.

Työtaisteluun osallistuvista työntekijöistä 128 kuului Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:hyn ja 34 Riihimäen osasto ry:hyn. Helsingin osasto on ilmoittanut työnantajalle työtaistelusta sähköpostilla 31.10.2013. Riihimäen osasto on ilmoittanut kuljettajien ilmoitustaululla työtaistelusta. Riihimäen osasto ilmoitti myös työnantajan ja työnantajaliiton edustajalle tukevansa Helsingin osaston työtaistelua kieltäytymällä töistä. Työtaisteluun ovat osallistuneet myös Helsingin ja Riihimäen osastojen puheenjohtajat.

Ammattiosastot ovat suunnitelleet laitonta lakkoa, tiedottaneet sen aloittamisesta, hyväksyneet lakon alkamisen ja edistäneet sen kulkua tiedottaessaan lakosta verkkosivuillaan. Ammattiosastojen edustajat ovat itse osallistuneet laittomaan lakkoon ja lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa työaikakysymyksessä.

Työtaistelun taustalla on se, että pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä veturinkuljettajille on määritelty uudet entistä lyhyemmät kääntymisajat. Tällä tarkoitetaan sitä aikaa, joka kuljettajalla on käytettävissä saapuvan ja lähtevän junan välillä. Uusien vähimmäiskääntymisaikojen on työnantajan toimesta ilmoitettu tulevan voimaan 25.11.2013. Helsingin osasto ei ole hyväksynyt näitä työnantajan ilmoittamia aikoja, vaan se on työtaistelulla painostanut työnantajaa peruuttamaan päätöksensä.

Työnantajan edustajat ovat ilmoittaneet työntekijäliiton pääluottamusmiehelle, että kyseessä on laiton työtaistelu ja kehottaneet häntä ryhtymään toimiin työrauhan ylläpitämiseksi. Työnantajaliitto on reklamoinut kirjallisesti työntekijäliittoa 31.10.2013 ja täydentänyt reklamaatiota työtaistelutoimien laajennettua Riihimäelle. Lisäksi työnantajaliiton työmarkkinajohtaja on soittanut työntekijäliiton pääluottamusmiehelle ja Riihimäen osaston puheenjohtajalle kehottaen molempia estämään työtaistelutoimet ennen niiden alkamista 31.10.2013. Työntekijäliiton edustajat ovat tuloksetta yrittäneet saada työtaistelutoimia keskeytymään.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu kohdistui ensisijaisesti työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin kohtiin. Kääntymisaikojen määrittely on ollut nimenomaisesti työnantajan työnjohto-oikeuden alainen asia ja työtaistelu on siten kohdistunut ensisijaisesti voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Itse kääntymisajat ovat työehtosopimuksen mukaan työaikaa ja ne on tarkoitettu junan saapumisajan ja vastakkaiseen suuntaan lähtevän junan lähtöajan välisten nimenomaisten työtehtävien tekemiseen. Kääntymisajat on vuonna 2006 nimenomaisesti jätetty työehtosopimusmääräysten ulkopuolelle ja jätetty näin ollen täysin työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin sisällyttämällä ne erilliseen työnantajan laatimaan valmistus-, lopetus- ja kääntymisaikaohjeeseen.

Työtaistelu on toissijaisesti kohdistunut työehtosopimuksen lisälehti 1:n yhteistoimintaan VR-yhtymässä liittyviin määräyksiin, jotka sisältävät neuvotteluvelvoitteen.

Hyvityssakon määrä

Työtaistelu on ollut laaja kohdistuessaan koko pääkaupunkiseudun ja usean muun kaupungin väliseen junaliikenteeseen. Matkustajaliikenteen vahingot ovat arviolta yhteensä noin miljoona euroa koostuen saamatta jääneistä lipputuloista, HSL-tuotoista, Avecran menetetystä myynnistä sekä korvaavien kuljetusten järjestämisestä, henkilökunnan lisäresursoinnista ja muista kertaluontoisista kuluista. Tavaraliikenteen vahingot ovat noin 325.000 euroa. Työtaistelu on häirinnyt koko VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toimintaa ja vaarantanut niiden asiakassuhteita. Työtaistelu on vaikeuttanut yli 200 000 junamatkustajan matkoja. Työtaistelujen aiheuttama julkisuus on ollut myös omiaan vahingoittamaan yhtiöiden mainetta. Kaikki mainitut seikat tulee huomioida hyvityssakon määrää harkittaessa korottavina tekijöinä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Veturimiesten Liitto ry on myöntänyt, että Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry ovat kanteessa kerrotuin tavoin järjestäneet 1.11.2013 työnseisauksen, mutta kiistänyt lakon kohdistuneen työehtosopimukseen.

Veturimiesten liitto ry on vaatinut Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n velvoittamista korvaamaan Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:n ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon painostustarkoitus on kohdistettu ainoastaan neuvotteluvelvollisuuteen. Työntekijäliiton ja VR-Yhtymän välillä olisi tullut neuvotella lähiliikenteen junien kääntymisajoista. Kääntymisajat on nimenomaisesti jätetty työehtosopimuksen ulkopuolelle. Kiista koskee talokohtaista työaikasopimusta, joka on jo 1970-luvulta alkaen neuvoteltu työntekijäliiton tai sen Helsingin osaston kanssa. Nyt työnantaja on ilmoittanut, että kyseessä on vain työohje, jota heillä on yksipuolisesti oikeus muuttaa. Työnantaja on yksipuolisesti muuttanut voimassaolevia kääntymisaikoja ja kieltäytynyt neuvottelemasta asiasta työntekijäliiton tai sen Helsingin osaston edustajien kanssa.

Työtaistelu on kohdistunut työnantajan neuvotteluvelvollisuuteen sähkömoottori- eli sm-liikenteen suunnitteluohjeen kehittämisen loppuraportin osalta. Vuonna 2006 laaditussa raportissa kuvataan sm-liikenteen suunnitteluohjeesta yleissitovaan työehtosopimukseen siirrettävät osat ja edelleen vain työntekijäliiton ja VR-Yhtymän väliseksi jäävät osat. Nyt on kysymys näistä työehtosopimuksen ulkopuolelle jätetyistä osista. Koska kyseessä on ollut painostustoimenpide työnantajan saamiseksi neuvottelupöytään, toimenpide ei ole kohdistunut yleisesti työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuteen. Sopimus lähiliikenteen kääntymisajoista oli työehtosopimusta tarkentava asiakirja, joka ei perustu työehtosopimukseen, vaan on sen kyseisiä määräyksiä vanhempi.

Työnantajalla on ollut neuvotteluvelvollisuus kiistanalaisessa asiassa vakiintuneen käytännön perusteella. Asiasta on yhteisesti sovittu jo vuodesta 1974 asti eikä tähän käytäntöön ole ollut tarkoitus tehdä muutoksia vuonna 2006. Työnantaja on tässä tapauksessa poikennut jopa normaaleista yhteistoimintamalleista, jotka yrityksessä on käytössä ja on työehtosopimukseen kirjattu.

Vaikka työntekijäpuoli toistuvasti pyysi, että asiasta käytäisiin asiaankuuluvat neuvottelut työntekijäpuolen ja työnantajan välillä, ei siihen suostuttu. Tämä neuvotteluista kieltäytyminen johti niin suureen vastareaktioon työntekijäpuolella, että työtaistelu ei ollut estettävissä.

Koska työntekijäliiton Helsingin ja Riihimäen osastojen edustajat eivät ole missään vaiheessa vaatineet muuta kuin sen, että työnantaja suostuisi neuvottelemaan asianmukaisesti noudatetun neuvottelukulttuurin mukaisesti, painostustarkoitus ei ole kohdistunut työehtosopimukseen eikä siitä johdettavaan työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuteen. Neuvoteltava asia on nimenomaisesti jätetty vuonna 2006 työehtosopimuksen ulkopuolelle eikä työntekijäpuolen tarkoitus ole ollut muuttaa työnantajan päätöstä, vaan ainoastaan päästä kertomaan siitä omat näkemyksensä ennen päätöksen toteuttamista. Jos asia olisi hoidettu normaalien neuvottelujärjestysten ja käytäntöjen mukaisesti, työtaistelua ei olisi syntynyt.

Hyvityssakon määrästä

Työtaistelu on ollut rajattu ja lyhytkestoinen mielenilmaus. Työtaisteluun ovat osallistuneet Helsingin ja Riihimäen osastojen jäsenet, jotka ovat kyseisenä aikana olleet työvuorossa. He ajavat pääosin lähiliikennettä, johon kiista on kohdistunut. Työtaisteluun osallistuneiden määrä on ollut vähäinen. Ammattiosastot eivät ole syyllisiä missään määrin työnantajan mainetappioon. Aineellista vahinkoa ei ole voinut syntyä kanteessa ilmoitettua määrää eikä se ole suuri verrattuna työnantajan liiketoimintaan. Työnantaja on omilla toimillaan aiheuttanut tilanteen kärjistymisen niin, että työntaistelua ei enää ollut mahdollista välttää.

Helsingin osastossa on 383 ja Riihimäen osastossa on 129 maksavaa jäsentä.

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry ovat toimeenpanneet kanteessa kerrotuin tavoin työnseisauksen 1.11.2013.

Vastaajapuolen mukaan mielenilmaus ei ole kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen määräykseen, vaan kysymys on ollut painostustoimenpiteestä työnantajan saamiseksi neuvottelemaan lähiliikenteen junien veturinkuljettajien kääntymisajoista saapuvan ja lähtevän junan välillä. Asiassa on riidatonta, että kääntymisajat on jätetty työehtosopimusmääräysten ulkopuolelle. Työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu työnantajalle kuuluvasta oikeudesta määrätä työn johtamisesta. Tämä oikeus ulottuu niihinkin työn johtamista ja esimerkiksi liikenteen järjestämistä koskeviin kysymyksiin, joissa työnantajan päätösvaltaa ei ole rajattu sopimuksilla tai muilla määräyksillä. Veturinkuljettajien kääntymisajat lähiliikenteessä ovat tällainen työnjohdollinen kysymys.

Työtuomioistuimelle kirjallisina todisteina jätettyjen ammattiosastojen tiedotteiden mukaan osastot ovat työtaistelun syyksi ilmoittaneet paitsi työnantajan yksipuolisen menettelyn, myös sen, että ammattiosastot eivät hyväksy työnantajan päättämiä 25.11.2013 käyttöön tulevia aiempaa lyhyempiä ruuhka-aikojen kääntymisaikoja. Työtaistelu, jolla on vastustettu työnantajan päätöstä uusista kääntymisajoista, kohdistuu siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosastojen vastuu

Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry ovat toimeenpanneet työnseisauksen. Työtaisteluun ovat osallistuneet molempien osastojen puheenjohtajat. Ammattiosastot ovat siten rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakot

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määriä tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrät, ammattiosastojen koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 500 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:n ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry:n 3.000 euroa ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry:n 2.000 euroa.

Veturimiesten liiton Helsingin osasto ry ja Veturimiesten liiton Riihimäen osasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeuden-käyntikulut 500 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.