19.8.2014

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa

- Merivirta Oy:n suorittamaan A:lle

a. irtisanomisajan palkkaa 11.491,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.2.2013 lukien,

b. lomakorvausta irtisanomisajalta 1.302,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.2.2013 lukien,

c. korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:n 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 28.728 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

- Merivirta Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 6.738,04 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaista ja työsopimuslaissa tarkoitettua perustetta purkaa A:n työsopimusta, eikä myöskään irtisanoa sitä. Irtisanomisperuste on puuttunut jo yksinomaan siitä syystä, että yhtiö ei ole tiedustellut pääluottamusmies A:n edustamien työntekijöiden suostumusta irtisanomiselle. A:lle ei varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteista ennen purkamisen toimittamista.

Tulipalon vaikutuksia käsiteltiin 30.11.2012 järjestetyssä tilaisuudessa. Työnantajalla ei tuolloin ollut antaa mitään tietoa toiminnan mahdollisesta jatkamisesta ja jatkamisen aikataulusta.

A:lle tarjottiin tammikuun 2013 alussa hänen ammattiaan vastaavia töitä Jan’s Barns Oy:stä. Koska A oli työttömänä työnhakijana eikä työnantajan toiminnan jatkamisesta ollut mitään tietoa, hän otti tarjotun työn vastaan. Työt alkoivat 7.1.2013.

Kyse ei ole siitä, että A olisi ryhtynyt harjoittamaan itsenäistä kilpailevaa toimintaa ja pyrkinyt menettelyllään vahingoittamaan työnantajaansa. A pyrki muuta työtä vastaanottamalla turvaamaan toimeentulonsa tilanteessa, jossa yhtiön toiminnan jatkumisesta ei ollut tietoa. Ottaen huomioon Salo-Someron alueen huono talous- ja työllisyystilanne A:lla ei ollut valinnanvaraa työtarjousten suhteen. Tarjotusta työstä kieltäytyminen olisi mahdollisesti johtanut 90 päivän rangaistuskarenssin määräämiseen. Työsopimuslaissa tai työehtosopimuksessa ei rajoiteta millään tavoin sitä, millaista työtä työntekijä saa lomautuksen aikana ottaa vastaan.

A työskenteli Merivirta Oy:ssä suorittavan työn tekijänä tavanomaisissa metallialan tuotantotehtävissä. Hän ei ole ollut esimiesasemassa eikä hänellä myöskään ollut sellaista erityisosaamista, joka poikkeaisi tavanomaisen metallialan työntekijän osaamisesta.

Merivirta Oy:n ja Jan’s Barns Oy:n valmistamat tuotteet ovat ns. matalan teknologian tuotteita, jollaisia valmistetaan ympäri Suomea useissa metallialan yrityksissä. Tuotteiden tuotantomenetelmät ovat yleisesti tunnettuja.

Korvausvaatimuksista

Koska yhtiö on ilman purkuperustetta päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta, on se irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti velvollinen maksamaan irtisanomisajalta täyden palkan lomakorvauksineen. A:n irtisanomisaika olisi ollut kuusi kuukautta, miltä ajalta hänelle olisi kertynyt 15 päivää vuosilomaa.

Yhtiö on lisäksi velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Ottaen huomioon työnantajan menettelyn moitittavuuden sekä A:n huomattavan pitkän työsuhteen kohtuullisena korvauksena on pidettävä 15 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Merivirta Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 2.209,05 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Merivirta Oy:llä on ollut erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiselle. A rikkoi työsopimuksesta ja laista johtuvia velvoitteitaan niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työnantaja järjesti toimihenkilöiden ja A:n kanssa palaverin 28.11.2012, jossa todettiin, että yhtiön koko henkilöstö on lomautettava toistaiseksi. Lisäksi työnantaja järjesti 30.11.2012 kriisipalaverin yhteistyössä Someron terveyskeskuksen kanssa. Tilaisuuden tarkoituksena ei ollut kanteessa väitetyin tavoin yhtiön jatkosta tiedottaminen, vaan ainoastaan tulipalon aiheuttaman järkytyksen käsittely ammatti-ihmisten avulla. A järjesti 12.12.2012 toisen tilaisuuden, johon D:n, E:n ja M:n ei annettu osallistua.

A ei ollut työtön, koska lomautuksen kestäessä lomautetun työntekijän työsuhde on edelleen voimassa. A ilmoittautui työnhakijaksi työvoimatoimistoon, koska se on päivärahan maksamisen edellytys. Jan's Barns Oy:n työpaikkoja ei ole missään vaiheessa ilmoitettu avoimiksi TE-toimistossa, jolloin työstä kieltäytyminen kyseisessä yhtiössä ei olisi johtanut kanteessa väitetyn tavoin työttömyysturvan rangaistuskarenssiin.

D, E ja M saivat kuulla ulkopuoliselta taholta tammikuun 2013 puolen välin jälkeen, että A työskenteli täysipäiväisesti yhtiön entisten työntekijöiden juuri perustamassa suoraan samalla alalla kilpailevassa yrityksessä Jan's Barns Oy:ssä. A pyrki selvästi salaamaan asian. Koska työnantajan on reagoitava 14 päivän kuluessa siitä, kun se saa tiedon työsopimuksen purkuperusteesta, työnantaja lähetti A:lle 25.1.2013 päivätyn ilmoituksen työsopimuksen purkamisesta. A:lle varattiin mahdollisuus lausua purusta, mutta hän ei reagoinut tähän mitenkään.

A:lla ei ollut missään vaiheessa aikomusta palata työhön Merivirta Oy:öön. Hän tiesi jo ennen tulipaloa perusteilla olevasta kilpailevasta yrityksestä. A työskenteli Jan's Barns Oy:ssä jo joulukuussa 2012 ja oli viimeistään heti tulipalon jälkeen mukana kilpailevan yritystoiminnan valmistelussa ja käynnistämisessä.

Merivirta Oy:n ja Jan's Barns Oy:n toimiala ja liiketoiminta ovat sen laatuisia, että nimenomaan tuotannon työntekijät ovat yritysten toiminnan kannalta avainhenkilöitä. Jan's Barns Oy:n tuotannon käynnistymisen ehdoton edellytys oli saada yhtiön palvelukseen erittäin kokenut, itsenäiseen työhön kykenevä hitsari, jolla on vankka kokemus juuri maatalouskalusteiden, kuten hevoskarsinoiden hitsauksesta ja kokoonpanosta. A ja hänen kollegansa B olivat avainasemassa yhtiön tuotannon käynnistämisessä ja pyörittämisessä. He vastasivat myös muiden työntekijöiden perehdytyksestä ja koulutuksesta. Kyse ei ole perushitsaustyöstä, vaan erityistä ammattitaitoa sekä asiantuntijuutta edellyttävästä työstä, johon A on hankkinut taidon työskentelemällä Merivirta Oy:ssä.

A:n ensimmäinen urakka Jan's Barns Oy:ssä oli Vironmäen ponitallin hevoskarsinoiden hitsaus tilauksen perusteella. Urakka oli viety oikeudettomasti Merivirta Oy:ltä.

Muun muassa Jan's Barns Oy:n hevoskarsinat ovat suoria kopioita Merivirta Oy:n tuotteista. A on kyennyt valmistamaan muotit / valmistusalustat (jigit), joiden avulla Jan's Barns Oy:ssä nyt valmistetaan kopioita Merivirta Oy:n karsinoista. A on myös toiminut neuvonantajana muun ohessa koneiden ja materiaalien hankinnassa. Jan's Barns Oy:n verkkosivuilla ilmoitettu tuotevalikoima on täysin identtinen Merivirta Oy:n tuotteiden kanssa.

Työntekijä ei saa ottaa lomautuksen ajaksi sellaista työtä, joka aiheuttaa suoran kilpailutilanteen tai muuten hyvän tavan vastaisena vahingoittaa työnantajaa. A on toiminnallaan mahdollistanut työnantajansa kanssa suoraan samoilla markkinoilla ja samoista asiakkaista kilpailevan yrityksen toiminnan käynnistämisen. Alalla toimii Suomessa vain noin kolme yritystä ja lisäksi on muutamia maahantuojia.

Korvausvaatimuksista

Työnantajan mahdollisesti korvausvelvollisuutta vähentää työntekijän muualla ansaitsema palkka. A on ansainnut Jan's Barns Oy:ssä samansuuruista palkkaa kuin Merivirta Oy:ssä, joten vaatimus irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksesta on perusteeton.

Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaaditun korvauksen määrä on liiallinen, kun otetaan huomioon A:n oma toiminta ja antama aihe työsuhteen päättämiselle sekä se, että A saavuttaa eläkeiän vuonna 2014. Mahdollisen korvauksen määrää harkittaessa huomioon on otettava myös Merivirta Oy:n tilanne ja olosuhteet kokonaisuudessaan.

Perustelut

Henkilötodistelu

Merivirta Oy:n toimitusjohtaja D on kertonut, että Merivirta Oy on yksi Suomen johtavia maatalouskalusteiden valmistajia. Hevoskarsinoiden myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta syksyllä 2012 oli noin 20 prosenttia. Hevoskarsinoita valmistaa Suomessa Merivirta Oy:n lisäksi vain kaksi yritystä. Lisäksi on muita yrityksiä, jotka tuovat niitä ulkomailta. Suurin osa Merivirta Oy:n valmistamista kalusteista tehdään mittatilaustyönä ja ns. bulkkitavaraa on vähän. Tämä johtuu siitä, että tallit ja navetat ovat eri kokoisia.

D on kertonut, että esimerkiksi rehuvaunun valmistamisessa on 30 työvaihetta. Ammattitaitoinen työntekijä tekee 200 kappaleen sarjan kahdessa viikossa, kun suoraan ammattikoulusta tulleella saattaa kestää 100 kappaleen sarjan tekemisessä kolme kuukautta. Hevoskarsinaa tehtäessä hitsarilla täytyy olla tieto siitä, miten jigi eli valmistusalusta tehdään ja kuinka raudat laitetaan, koska muuten osat eivät sovi paikalleen. Tavallinen hitsari ei tähän pysty, vaan työ vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.

D on lisäksi kertonut, että A suoritti Merivirta Oy:ssä tuotteiden kokoamisen ja hitsaamisen. Hänen työpanoksellaan oli suuri merkitys yhtiölle. B työskenteli varaston kymppinä ja hänellä oli pari miestä alaisuudessaan. Kun B oli sairauslomalla, varastosta ei lähtenyt tavaraa ulos, koska hänen tilalleen ei saatu ketään, joka olisi osannut hoitaa lähetykset. Jan's Barns Oy:n toiminta ei olisi voinut alkaa ilman A:ta ja B:tä. A ja B valmistivat jigit, joiden avulla Jan's Barns Oy:n tuotanto käynnistettiin. C myy tavaraa mutta hän ei osaa valmistaa tuotteita. Jan's Barns Oy vei hevoskarsinoiden tilaukset Merivirta Oy:ltä.

D on vielä kertonut, että Merivirta Oy:n toiminta käynnistyi loppuvuonna 2012 tapahtuneen tulipalon jälkeen vasta toukokuussa 2014. Nykyään yhtiö ei valmista tavaraa, vaan tilaa sitä muualta ja myy eteenpäin. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole ulkopuolisia työntekijöitä. Viimeiset työsuhteet päättyivät joulukuussa 2013.

Merivirta Oy:n talouspäällikkö E on kertonut, että Merivirta Oy:n toiminnan kannalta avainhenkilöitä olivat sellaiset kokeneet ammattimiehet, jotka pystyivät valmistamaan tuotteita. Tällaisia henkilöitä olivat A, B, K ja L. Ns. yhden työn suorittajat, esimerkiksi porarit ja kanttaajat, eivät pysty kokoamaan ja valmistamaan tuotteita. A on ammattitaitoinen hitsari, joka tuntee kaikki Merivirta Oy:n tuotteet ja pystyy valmistamaan ne alusta loppuun. B työskenteli varaston kymppinä ja tunsi yhtiön toimituskanavat. Kun B oli sairauslomalla, varastosta ei lähtenyt yhtään tavaraa ulos eikä yhtiön kassaan tullut rahaa. H ja C eivät olisi saaneet yritystä käyntiin ilman A:n ja B:n ammattitaitoa. H oli tullut Merivirta Oy:hyn loppuvuonna 2011 suoraan koulun penkiltä ja C kesällä 2011. C oli aikaisemmin asentanut hevoskarsinoita Saksassa mutta hänellä ei ollut niihin liittyvää suunnittelu- tai myyntikokemusta.

E on kertonut, että ilmapiiri yhtiössä muuttui, kun yhtiön myyntipäällikkö jäi eläkkeelle ja tilalle palkattiin C. A:n ja C:n välit olivat aluksi viileät, mutta kesällä 2012 heistä tuli yhtäkkiä ylimpiä ystäviä. H, C ja A pitivät usein yhdessä kokousta hallissa ja tutkivat jigejä. A:n asenne työnantajaa kohtaan muuttui vihamieliseksi. E oli kuullut yhtiön työntekijältä F:ltä, että yhtiön kahvitilassa oli syksyllä 2012 pidetty rekrytointitilaisuus, jossa H oli päämestarina ja läsnä oli yhtiön kokeneimpia työntekijöitä, A mukaan luettuna. Joulukuussa 2012 Merivirta Oy:n yhteistyökumppanin Kaukokiidon N oli kertonut, että C ja H olivat tulipaloa seuraavana päivänä kertoneet perustavansa uuden yrityksen, joka tekisi Merivirta Oy:n tilaukset loppuun ja jossa olisivat mukana Merivirta Oy:n kokeneimmat työntekijät. E oli tulipalon jälkeen keskustellut A:n kanssa puhelimessa ja kysynyt, oliko A:ta pyydetty töihin H:n ja C:n perustamaan yritykseen. A oli vastannut, ettei hän tiedä.

A:n ja B:n työsopimukset oli olosuhteiden pakosta purettu kirjallisesti. D, E ja M olivat käyneet 27.12.2012 Jan's Barns Oy:n toimitiloissa, jolloin H ja C olivat ajaneet heidät pois. Tämän jälkeen he eivät olleet uskaltaneet palata toimitiloihin toimittamaan työsopimusten purkuilmoituksia. A ja B eivät ottaneet D:hen, E:hen ja M:ään yhteyttä purkuilmoitukset saatuaan.

Merivirta Oy:n markkinointipäällikkö M on kertonut Merivirta Oy:ssä syksyllä 2012 tapahtuneesta ilmapiirin muutoksesta ja tulipalon jälkeisistä tapahtumista samoin kuin E. M on lisäksi kertonut, ettei tuotteita voi valmistaa ilman jigejä. C:llä ja H:lla ei ollut ammattitaitoa jigien valmistamiseen vaan jigien valmistaminen sekä koneiden ja materiaalien hankinnat perustuivat täysin A:n ja B:n ammattitaitoon. A ja B mahdollistivat siten yrityksen toiminnan käynnistymisen omalla työpanoksellaan yrityksen perustamisvaiheessa.

A on kertonut työskennelleensä Merivirta Oy:ssä vuodesta 1975 lähtien ja tehneensä pääasiassa hitsaustöitä. A on kertonut, että jigi muodostuu kammoista ja stoppareista. Jan's Barns Oy käytti muualla valmistettuja kampoja. Merivirta Oy valmisti itse myös kammat. Merivirta Oy:ssä ei A:n mukaan ollut mitään sellaista tietoa tai taitoa, jota ei voisi olla muuallakin. Melkein kuka vaan pystyy tekemään jigin ja valmistamaan karsinan esimerkiksi kuvan perusteella.

A on kertonut, että tulipalon jälkeen Merivirta Oy:n toiminnan jatkumisesta ei ollut mitään tietoa. C soitti A:lle muutama päivä ennen joulua 2012 ja kysyi, tulisiko hän töihin Jan's Barns Oy:öön. A, B ja I kävivät joulun ja uudenvuoden välipäivinä Jan's Barns Oy:ssä. Yhtiön toiminta ei ollut tuolloin vielä käynnissä, vaan toimitiloissa oli vanhan yrityksen varastohyllyjä ja muuta tavaraa. Tuolloin sovittiin, että työt alkavat 7.1.2013 ja kestävät ainakin kolme viikkoa. B aloitti työt samaan aikaan A:n kanssa. Myös I oli töissä muutaman päivän, mutta lopetti sen jälkeen ja palasi töihin tammikuun lopussa. A ja B purkivat aluksi noin kolmen viikon ajan varastoa ja rakensivat työpöytiä. Tuotanto alkoi ehkä helmikuun puolella. Kun D:stä, E:stä ja M:stä ei edelleenkään kuulunut mitään, A sopi C:n kanssa, että työt Jan's Barns Oy:ssä jatkuvat toistaiseksi.

A ei ollut kuullut Jan's Barns Oy:stä ennen kuin C otti häneen yhteyttä ennen joulua Merivirta Oy:ssä A, C ja H eivät olleet paljoa tekemisissä toistensa kanssa. He eivät kokoontuneet hallissa eikä A ollut tietoinen yhtiön tiloissa järjestetystä rekrytointitilaisuudesta. A:lla oli enää 1,5 vuotta eläkeikään eikä hän olisi lähtenyt toisiin töihin ellei olisi ollut pakko. Metallialan työllistymismahdollisuudet Salo-Someron seudulla ovat huonot.

A on kertonut soittaneensa E:lle 21.12.2012 keskustellakseen maksamattomista palkoista. E oli kysynyt, oliko A tietoinen Saloon perustettavasta firmasta. A oli juuri kuullut C:n yrityksestä ja vastasi kysymykseen kierrellen. Tuossa vaiheessa hänellä ei vielä ollut työsopimusta Jan's Barns Oy:n kanssa.

A sai työsopimuksen purkuilmoituksen kirjattuna kirjeenä postissa hyvissä ajoin ennen kirjeessä ilmoitettua purkamispäivää. Hän ilmoitti asiasta liittoon. Hän ei katsonut tarpeelliseksi selvittää asiaa itse, koska sovittiin että liitto hoitaa asian eteenpäin.D, E ja M olisivat voineet halutessaan tavoittaa A:n kirjeitse tai puhelimitse.

B on kertonut työskennelleensä Merivirta Oy:ssä vuodesta 1976 lähtien ensin epäkeskopuristimella ja sen jälkeen robottihitsauksessa. Ennen vuoden 2012 tulipaloa hän oli kolme vuotta pääasiassa varastotöissä. B:n mukaan jigeillä ei hitsauksessa ole muuta merkitystä kuin sarjatuotannon nopeuttaminen. Merivirta Oy:n jigit tehtiin käsin, kun taas Jan's Barns Oy:ssä ne tehtiin laserin kanssa. Jigien valmistaminen ei ole sellaista tietoa, joka olisi vain Merivirta Oy:n hallussa. Jokainen metallitöitä tehnyt pystyy valmistamaan jigin esimerkiksi kuvan perusteella. Merivirta Oy:n ja Jan's Barns Oy:n hevoskarsinat ovat erilaisia. Esimerkiksi aineen paksuusmateriaalit ovat erilaiset, samoin väliköt. Merivirta Oy:ssä ei tehty lainkaan kääntyviä luukkuja

B ei saanut tulipalon jälkeen mitään tietoa Merivirta Oy:n toiminnan jatkumisesta. A soitti hänelle vähän ennen joulua 2012 ja pyysi tapaamaan. Tapaamisessa C kertoi, että hän oli perustamassa uutta firmaa. Myös H oli mukana. He halusivat palkata yritykseen B:n, A:n ja I:n. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun B kuuli Jan's Barns Oy:stä. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä B, A ja I kävivät Jan's Barns Oy:ssä kertomassa, että he olivat halukkaita tulemaan töihin. B ja A aloittivat määräaikaiset työt 7.1.2013. I aloitti tammi-helmikuun vaihteessa. Tammikuussa toimitiloista purettiin vanhoja hyllyjä pois, ja tuotanto käynnistyi noin kahden viikon kuluttua. Asiakkaille saatiin tavaraa ehkä helmikuun alussa.

Merivirta Oy:n entinen työntekijä F on kertonut, että A soitti hänelle joulukuun puolivälissä 2012 ja pyysi häntä käymään Jan's Barns Oy:n tuotantotiloissa. Kun F meni paikalle, A oli siellä töissä tekemässä jigipöytää. Myös B oli toimitiloissa tekemässä töitä. Tiloissa oli tuolloin hitsauskone, työpöytä ja sorvi. A pyysi F:ää töihin, mutta F ei suostunut.

Merivirta Oy:n alihankkijana toiminut G on kertonut käyneensä joulukuun 2012 lopulla tai tammikuun 2013 alussa Jan's Barns Oy:n toimitiloissa. C oli soittanut hänelle ja ehdottanut yhteistyön tekemistä. Toimitiloissa tehtiin tuolloin työpöytiä, mutta varsinaista tuotantoa ei vielä ollut käynnissä. Paikalla olivat B, A ja joku kolmas. Tiloissa oli hitsauskone.

Jan's Barns Oy:n toimitusjohtaja C on kertonut työskennelleensä Merivirta Oy:ssä myyntipäällikkönä kesästä 2011 alkaen 12.12.2012 saakka. Hänellä on kokemusta hevostallien myynnistä ja rakentamisesta vuodesta 1997 alkaen sekä Suomesta että Saksasta. Jan's Barns Oy tekee pääasiassa hevospuolen kalusteita ja yhtiön liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee hevospuolelta. Merivirta Oy:ssä hevospuolen tuotteet olivat pieni tuoteryhmä.

C oli Merivirta Oy:n tulipalon jälkeen päätellyt, ettei yhtiön toiminta pystyisi jatkumaan, koska tuho oli niin mittava. Päätös oman yrityksen perustamisesta syntyi tulipalon jälkeen. C vei Jan's Barns Oy:n perustamisasiakirjat maistraattiin 13.12.2012. Joulun hän vietti Saksassa. C tapasi A:n ja B:n joulun ja uudenvuoden välipäivinä ja sopi heidän kanssaan alustavasti, että he aloittavat työt 7.1.2013. Myös I tuli töihin vähäksi aikaa mutta joutui jäämään sairauslomalle ja palasi töihin myöhemmin tammikuussa. A ja B eivät tienneet Jan's Barns Oy:stä ennen kuin C soitti heille joulun jälkeen. Jan's Barns Oy:n toimitilojen vuokrasopimus tehtiin juuri ennen joulua ja C sai toimitilojen avaimet 1.1.2013. Toimitiloissa tehtiin purkutöitä vielä tammikuussa.

C on kertonut, että Merivirta Oy:n ja Jan's Barns Oy:n tuotteet eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Merivirta Oy:llä hevoskalusteet ovat päärungoltaan vakiotuotteita ja vain kaltereiden pituudet tehdään asiakaskohtaisesti. Jan's Barns Oy:n tuotteet muodostuvat elementeistä, jotka kiinnitetään toisiinsa. Jigi on muotti tai rakennepohja, jonka ympärille tuote valmistetaan. Jan's Barns Oy:n jigien perusrunko polttoleikataan Salossa alihankkijan luona. Suunnittelija tekee polttoleikkaajalle tarkat piirustukset. Näin voidaan valmistaa tuotteita, joka myös näyttävät ammattimaisesti tehdyiltä. Jan's Barns Oy:n työntekijät yhdistävät ulkopuolisella valmistajalla valmistetut osat kehykseen. Merivirta Oy:ssä jigit tehtiin itse eivätkä ne olleet yhtä hyvää laatua kuin Jan's Barns Oy:n jigit. Tuotteiden valmistaminen ei ole tähtitiedettä, vaan kuka tahansa metallialan mies pystyy valmistamaan niitä nähdyn tuotteen tai valokuvan perusteella.

C on kiistänyt, että Jan's Barns Oy olisi vienyt Merivirta Oy:n tilauksia. Asiakkaat olivat kysyneet D:ltä, E:ltä ja M:ltä, pystyvätkö he toimittamaan tavaroita. Kun D, E ja M eivät olleet tähän pystyneet, tilaukset oli tehty Jan's Barns Oy:ltä. C on niin ikään kiistänyt, että F:ää olisi pyydetty töihin Jan's Barns Oy:lle. C on lisäksi kertonut, että G kävi Jan's Barns Oy:n tiloissa kevättalvella 2013, jolloin yhtiön toiminta oli jo käynnissä.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on kysymys siitä, onko A rikkonut kilpailevan toiminnan kieltoa, kun hän on mennyt lomautusaikana töihin työnantajansa kanssa samalla toimialalla toimivaan yritykseen, ja onko mahdollinen kilpailevan toiminnan kiellon rikkominen riittävä peruste työsuhteen purkamiselle.

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.

Merivirta Oy on purkanut A:n työsuhteen päättymään 5.2.2013. Työsuhteen purkamisilmoituksessa (K1) purkamisperusteeksi on ilmoitettu se, että työntekijä on ryhtynyt työsuhteen ollessa voimassa tekemään toiselle sellaista työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettua työtä, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona (lojaliteettirikkomus).

Teknologiateollisuus ry on työtuomioistuimessa esittänyt, että A ja hänen kollegansa B olivat avainasemassa Merivirta Oy:n kanssa suoraan samoilla markkinoilla ja samoista asiakkaista kilpailevan yrityksen Jan's Barns Oy:n toiminnan käynnistämisen ja pyörittämisessä. Asiassa on riidatonta, että Jan's Barns Oy on Merivirta Oy:n entisen työntekijän C:n joulukuussa 2012 perustama yritys, joka toimii samalla toimialalla kuin Merivirta Oy valmistaen metallisia hevos- ja karjatalouskalusteita. Teknologiateollisuus ry:n mukaan A työskenteli Jan's Barns Oy:ssä jo joulukuussa 2012 ja oli viimeistään heti 27.11.2012 tapahtuneen tulipalon jälkeen mukana kilpailevan yritystoiminnan valmistelussa ja käynnistämisessä.

A on kertonut kuulleensa Jan's Barns Oy:stä ensimmäisen kerran, kun C soitti hänelle muutama päivä ennen joulua 2012. A ja B ovat kertoneet aloittaneensa työt samaan aikaan 7.1.2013 ja purkaneensa muutaman viikon ajan varastoa ja kasanneensa työpöytiä ennen kuin yhtiön tuotanto pääsi käynnistymään. C on kertonut tehneensä toimitilojen vuokrasopimuksen ennen joulua 2012 ja saaneensa avaimet toimitiloihin 1.1.2013. F:n kertomus, jonka mukaan hän olisi nähnyt A:n ja B:n tekemässä töitä Jan's Barns Oy:n toimitiloissa jo joulukuussa 2012, ei siten voi pitää tältä osin paikkaansa. A:n kertomusta työnteon aloittamisen ajankohdasta tukee myös kantajan kirjallisena todisteena 3 esitetty ote työvoimahallinnon tietojärjestelmästä, josta käy ilmi, että A on ilmoittanut työvoimatoimistoon aloittavansa työt 7.1.2013. Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen perusteella, ettei A ole aloittanut työntekoa Jan's Barns Oy:ssä vastaajan väittämällä tavalla joulukuussa 2012 vaan vasta 7.1.2013.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi myöskään ollut syksyllä 2012 mukana valmistelemassa Jan's Barns Oy:n yritystoiminnan perustamista. Pelkästään E:n ja M:n kertomukset, joiden mukaan A:n, H:n ja C:n välit olivat poikkeuksellisen lämpimät syksyllä 2012 ja he muun muassa pitivät palavereja Merivirta Oy:n tiloissa ja liikkuivat muutenkin yhdessä, eivät riitä osoittamaan, että A olisi ollut mukana suunnittelemassa C:n perustamaa yritystä.

Arvioitavaksi jää, onko A rikkonut kilpailevan toiminnan kieltoa menemällä tammikuussa 2013 töihin Jan's Barns Oy:n palvelukseen. A on ollut lomautettuna 13.12.2012 alkaen. Työsopimuslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin ja irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n 6 kohdan mukaan työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä. Kilpailevan toiminnan kielto on sanotusta työsopimuslain säännöksestä huolimatta voimassa myös lomautusaikana.

Asiassa on riidatonta, että Merivirta Oy ja Jan's Barns Oy toimivat samalla toimialalla valmistaen metallisia hevos- ja karjatalouskalusteita. Esitetyn selvityksen mukaan Jan's Barns Oy:n liikevaihto muodostuu pääasiassa (noin 90 prosenttia) hevostaloustuotteiden myynnistä, kun taas Merivirta Oy:ssä hevostaloustuotteiden osuus on vain noin 20 prosenttia. Yhtiöiden valmistamat tuotteet ovat samankaltaisia, mutta niiden tuotantomenetelmät poikkeavat toisistaan.

A on työskennellyt Merivirta Oy:n palveluksessa hitsaajan tehtävissä lähes 40 vuotta. Työtuomioistuin pitää todennäköisenä, että hänen kokemuksensa ja ammattitaitonsa ovat edesauttaneet sitä, että Jan's Barns Oy:n tuotanto on saatu käynnistymään nopeassa aikataulussa. Yksinään sitä, että A on lomautusaikana käyttänyt ammattitaitoaan työskentelemällä toisen yrityksen palveluksessa, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan voida pitää kiellettynä kilpailutekona. E:n kertomuksen mukaan yhtiössä oli A:n lisäksi muitakin ns. avainhenkilöitä, jotka pystyivät valmistamaan tuotteita alusta loppuun. A:lla ei siten ole näytetty olevan sellaista ammatillista erityisosaamista, jota ei olisi ollut kenelläkään muulla yhtiön työntekijällä. Lisäksi A:n, B:n ja C:n kertomusten mukaan muukin metallialalla työskentelevä henkilö pystyy valmistamaan esimerkiksi hevoskarsinoita mallin tai kuvan perusteella. Myös D on kertonut, että kokemattomampikin työntekijä kykenee valmistamaan yhtiön tuotteita, mutta se on hitaampaa. Kyse ei näin ollen ole sellaisesta erityisestä tiedosta tai taidosta, joka olisi vain Merivirta Oy:n hallussa ja jota A olisi lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti hyödyntänyt toisen yrityksen palveluksessa.

A:lla on edellä kerrotuin tavoin ollut oikeus ottaa lomautusaikana vastaan muuta työtä. Hänen ei ole näytetty käyttäneen Jan's Barns Oy:n palveluksessa hyödykseen Merivirta Oy:n hallussa olevaa tietoa tai liike- ja ammattisalaisuuksia. Vaikka kilpailevan toiminnan kielto sinänsä koskee kaikkia työntekijöitä, merkitystä asiassa on annettava myös sille, että A ei ole ollut Merivirta Oy:ssä johtavassa tai muuten erityisessä asemassa. Huomioon on lisäksi otettava se, ettei A:n toiminnasta ole käytännössä aiheutunut vahinkoa Merivirta Oy:lle, koska yhtiön toiminta on tulipalon jälkeen keskeytynyt eikä yhtiöllä ole edelleenkään omaa tuotantoa.

Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n toimintaa edellä selostetuissa olosuhteissa voida pitää sellaisena työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena, että hänen työsopimuksensa purkamiseen tai myöskään irtisanomiseen olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava peruste. A:n luottamusmiehenä edustamien työntekijöiden enemmistö ei ole antanut luottamusmiessopimuksessa edellytettyä suostumusta hänen työsopimuksensa irtisanomiselle, eikä Merivirta Oy:llä ole senkään vuoksi ollut oikeutta irtisanoa A:n työsuhdetta.

Metallityöväen Liitto ry on vedonnut kanteensa perusteena myös siihen, että A:lle ei varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteista. Työsopimuksen purkamisilmoitus on toimitettu A:lle postitse (K1) ja siinä on varattu hänelle mahdollisuus antaa selityksensä asianajaja J:lle. Purkamisilmoitus on päivätty 5.2.2013, mikä päivämäärä on myös kirjattu purkamisilmoitukseen työsuhteen päättymispäiväksi. Työtuomioistuin katsoo, että koska purkaminen on tapahtunut ennen kuin A:lle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, työnantaja on laiminlyönyt työsopimuslain 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvollisuutensa.

Korvausvelvollisuus

Merivirta Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen ja luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle kyseisten sopimusten mukaiset korvaukset.

Irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta koskevat vaatimukset ovat määrältään riidattomat.

Luottamusmiessopimuksen mukaan korvauksena luottamusmiehen työsopimuksen lakkauttamisesta on suoritettava vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen määrää arvioitaessa on otettu huomioon A:n pitkä työsuhde, työnantajan kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti sekä se, että luottamusmiessopimuksen oikeuksia on loukattu. Toisaalta huomioon on otettu myös se, että A on siirtynyt suoraan toisen työnantajan palvelukseen eikä hänelle ole edes väitetty aiheutuneen taloudellisia menetyksiä. Lisäksi huomioon on otettu Merivirta Oy:n tilanne ja olosuhteet kokonaisuutena loppuvuonna 2012 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta 11 kuukauden palkkaa vastaavat 21.067,20 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Merivirta Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 6.738,04 euroa on paljoksuttu 4.000 euroa ylittäviltä osin. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset sekä istuntojen kestot työtuomioistuin pitää Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa

- Merivirta Oy:n suorittamaan A:lle

a. irtisanomisajan palkkaa 11.491,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.2.2013 lukien,

b. lomakorvausta irtisanomisajalta 1.302,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.2.2013 lukien,

c. korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:n 11 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 21.067,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 13.1.2014 lukien.

- Merivirta Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 6.738,04 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Aarto, Suokas ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Aarto lausui:

Jutussa on katsottava selvitetyksi, että Merivirta Oy ja Jan's Barns Oy ovat kilpailevia yrityksiä. Merivirta Oy:n tuotevalikoima on ollut laajempi ja yritysten tuotteissa on ollut eroja, mutta olennaista on, että yritykset ovat kilpailleet samoista asiakkaista samoilla markkinoilla. Lomautettuina olleet A ja B ovat menneet heidän työnantajansa kanssa kilpailevan yrityksen palvelukseen, mikä on johtanut heidän työsuhteidensa purkamiseen.

Työsopimuslain mukaan työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä (TSL 5 luku 1.2 §). Hän ei saa kuitenkaan tehdä toiselle sellaista työtä, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona vahingoittaa työnantajaa (TSL 3 luku 3.1 §). Kilpailevan yrityksen palvelukseen menemistä sinänsä ei siis voida pitää kiellettynä eikä työsuhteen päättämisen perusteena. Olennaista on, vahingoittaako teko edellä mainitulla tavalla työnantajaa.

Jutussa on näytetty, että A:n ja B:n työpanos ja heidän Merivirta Oy:ssä hankkimansa osaaminen on ollut ratkaisevaa, jotta kilpaileva yritys on pystynyt käynnistämään tuotantonsa. A:n ja B:n merkitystä uudessa yrityksessä kuvastaa muun muassa se, että yritys on omassa markkinoinnissaan kertonut vuosikymmenten kokemuksestaan alalla, minkä on katsottava viittaavan A:n ja B:n kokemukseen Merivirta Oy:ssä. B mainitaan Jan's Barns Oy:n nettisivuilla yrityksen tuotannosta vastaavana henkilönä, mikä kertoo, että hänellä on ollut yrityksessä merkittävä, tavanomaisesta työntekijästä poikkeava tehtävä.

Jan's Barns Oy:n toiminta on käynnistetty nopeasti Merivirta Oy:n tulipalon jälkeen. On ollut selvää, että Merivirta Oy ei ole kyennyt näissä olosuhteissa vastaamaan kilpailijan markkinoille tuloon. Yhtiö on jatkanut toimintaansa tulipalon jälkeen, mutta olennaisesti suppeammassa muodossa ilman omaa tuotantoa. Kilpailevan yrityksen tulo markkinoille on vaikeuttanut Merivirta Oy:n toimintaa ja siten aiheuttanut sille vahinkoa. Kun yrityksen tuotannon nopea käynnistyminen on perustunut keskeisesti A:n ja B:n työpanokseen, heidän toimintansa on aiheuttanut vahinkoa heidän työnantajalleen Merivirta Oy:lle.

A ja B olivat olleet pitkään Merivirta Oy:n palveluksessa, joten heidän on täytynyt ymmärtää, että uuden yrityksen tulo samoille markkinoille vahingoittaa heidän työnantajaansa. E on joulukuun lopulla 2012 puhelinkeskustelussa A:n kanssa lisäksi nimenomaisesti ilmoittanut, että työnantaja ei hyväksy A:n ja B:n toimintaa. E:n mukaan A oli tuolloin todennut, ettei hän ole lojaali D:lle, E:lle ja M:lle. Puhelinkeskustelua on ollut kuuntelemassa kaiuttimen välityksellä M. E:n ja M:n yhdenmukaista kertomusta puhelun sisällöstä on pidettävä luotettavana.

Jutussa on vedottu myös siihen, että Merivirta Oy:n toiminnan jatkumisesta ei ollut mitään tietoa tulipalon jälkeen. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan jutussa merkitystä, koska kilpaileva yritys ja sen toiminta oli käynnistetty hyvin nopeasti Merivirta Oy:n tulipalon jälkeen. On selvää, että Merivirta Oy on tarvinnut aikaa toimintamahdollisuuksiensa selvittämiseen. Toiminnan jatkamisen tarkoitusta osoittaa kuitenkin kiistatta se, että yhtiön toiminta on jatkunut tulipalon jälkeen.

Edellä mainituilla perusteilla on katsottava, että A:n ja B:n toiminnassa ei ole ollut kyse pelkästään uuden työn vastaanottamisesta työsopimuslain tarkoittamissa puitteissa vaan sellaisesta hyvän tavan vastaisesta kilpailuteosta, joka on vahingoittanut heidän työnantajaansa Merivirta Oy:tä. A:n ja B:n menettelyä on pidettävä niin vakavana työsuhteen olennaisten velvoitteiden rikkomisena, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää työsuhteiden jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Merivirta Oy:llä on näin ollen ollut peruste A:n ja B:n työsopimusten purkamiseen.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään kanteen ja velvoitan kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan asiassa siinä tapauksessa, että Merivirta Oy:n katsotaan päättäneen A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen ja luottamusmiessopimuksen vastaisesti, ilmoitan olevani irtisanomisajan palkan, lomakorvauksen ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä aiheutuvan korvauksen osalta samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

Jäsen Nyyssölä yhtyi muuten jäsen Aarton lausuntoon mutta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä aiheutuvan korvauksen osalta lausui:

Kannanotto siitä, että työsuhteen purkamisperuste oli olemassa, pitää sisällään kannanoton, että korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei tule maksettavaksi. Äänestyksen tuloksen johdosta pakotettuna ottamaan kantaa irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen määrään olen samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

Jäsen Jalanko yhtyi jäsen Aarton lausuntoon.