12.6.2013

Vaatimukset

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että työntekijöille ennen irtisanomisajan alkamista maksettava motivaatiokorvaus on työehtosopimuksen 12 §:n nojalla otettava huomioon laskettaessa irtisanomisajalta maksettavaa keskituntiansion mukaista palkkaa,

• tuomitsee Ahlstrom Glassfibre Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen 12 §:n tieten rikkomisesta,

• tuomitsee Kulutustavararyhmä ry:n ja Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

• velvoittaa Kulutustavararyhmä ry:n, Ahlstrom Glassfibre Oy:n ja Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.092 eurolla korkoineen.

Perusteet

Yhteistoimintaneuvotteluissa ei sovittu poikkeusta työehtosopimuksen 12 §.n mukaiseen keskituntiansion laskentatapaan.

Keskituntiansion tavanomaisesta laskentavasta poikkeamisesta ei ole mainintaa yhteistoimintaneuvottelupöytäkirjoissa. Työnantaja jakoi motivaatiokorvauksesta sopimisen jälkeen irtisanomisten yhteydessä työntekijöille tiedotteen, jossa mainittiin, että "työntekijä saa irtisanomisaikana palkan kta:n mukaisesti". Tiedotteessa ei mainittu, ettei motivaatiokorvausta otettaisi huomioon, kun lasketaan irtisanomisajalta maksettavaa keskituntiansiota. Työnantaja esitti vasta myöhemmin tulkinnan, jonka mukaan keskituntiansioita laskettaessa motivaatiokorvausta ei otettaisi huomioon.

Motivaatiokorvaus oli ensimmäistä kertaa esillä yhteistoimintaneuvotteluissa 29.9.2011, jolloin työnantaja ilmoitti, että motivaatiokorvauksesta ollaan valmiita neuvottelemaan. Neuvottelussa 7.10.2011 työnantaja esitti mallin motivaatiokorvauksesta. Mallissa ei mainita, että työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesta keskituntiansion laskentatavasta tai sen käyttöjaksoista olisi tarkoitus paikallisesti sopien poiketa. Työnantaja ei esittänyt tätä myöskään asiasta käydyn keskustelun aikana. Kun 12.10.2011 käydyssä kokouksessa käsiteltiin motivaatiokorvausta, irtisanomisajalta maksettavan palkan keksituntiansion laskentatavasta ei keskusteltu.

14.10.2011 käydyissä tukipakettineuvotteluissa pääluottamusmies kysyi, miten irtisanomisajan palkka maksettaisiin, ja henkilöstöpäällikkö vastasi, että työntekijöiden maksuperusteena on keskituntiansio ja toimihenkilöillä normaali kuukausipalkka. Lopullinen sopimus tukipaketista tehtiin 17.10.2011. Sopimuksessa ei mainita, että työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesta keskituntiansion laskentatavasta tai sen käyttöjaksoista olisi tarkoitus paikallisesti sopien poiketa.

Henkilöstöpäällikkö lähetti sopimuksen tekemisen jälkeen 1.11.2011 sähköpostiviestin, jonka mukaan neuvotteluissa ei sovittu mitään motivaatiokorvauksen kta-kerrytyksen osalta. 7.11.2011 käydyissä neuvotteluissa työnantajapuoli totesi, että motivaatiokorvauksen kta-vaikuttavuudesta ei sovittu neuvotteluissa. Työnantaja ilmoitti tukipaketin tulkintaneuvotteluissa 14.11.2011, että motivaatiokorvaus sovittiin määräaikaiseksi prosenttikorotukseksi tietyltä ajanjaksolta tehdystä työstä eikä sen vaikutuksesta keskituntiansioon sovittu mitään.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Ahlstrom Glassfibre Oy on tieten rikkonut työehtosopimuksen 12 §:ää.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantajaliitot ovat tietensä laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Asia tuli työnantajaliiton tietoon 22.12.2011 käydyissä neuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvotteluun liittyvistä asiakirjoista käy ilmi, että työnantaja on myöntänyt, ettei motivaatiokorvauksen osalta sovittu työehtosopimuksesta poikkeavaa keskituntiansion laskentatapaa. Työnantajaliitot eivät ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta työnantaja korjaisi virheellisen menettelynsä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kulutustavararyhmä ry, Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry ja Ahlstrom Glassfibre Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että työtuomioistuin ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylkää vahvistusvaatimuksen ja hylkää vaatimukset muilta osin sekä velvoittaa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 23.362,50 eurolla korkoineen.

Oikeudenkäyntiväite

Vahvistusvaatimus pitää jättää tutkimatta puuttuvan oikeudellisen intressin vuoksi. Vaatimus koskee esikysymystä hyvityssakkovaatimuksille. Vahvistusvaatimuksella ei ole itsenäistä merkitystä asiassa.

Kantajan todellisena intressinä on saada sen jäsenille enemmän palkkaa ja saada vastaajat tuomittua hyvityssakkoihin. Tällaisissa olosuhteissa kantajalla ei ole oikeudellista intressiä esittää vahvistusvaatimusta samasta asiasta, jota koskee myös suoritusvaatimus. Kantajan pitäisi vahvistusvaatimuksen sijaan esittää suoritusvaatimus niiden saatavien osalta, jotka sen työehtosopimukseen sidotuilta jäseniltä on ehkä jäänyt saamatta työehtosopimuksen soveltamisen takia.

Vahvistusvaatimuksen muotoilu ja vaatimus "huomioon ottamisesta" on niin epäselvä, ettei tuomioistuin voi antaa sen sisältöistä vahvistustuomiota.

Kanteen kiistämisen perusteet

Motivaatiokorvaus

Motivaatiokorvaus oli osa Ahlstrom Glassfibre Oy:n työvoiman vähennyksen kohteeksi joutuneille työntekijöille ja toimihenkilöille tarjoamaa tukipakettia, jonka tarkoituksena oli irtisanottavaksi valikoituneiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden rahallinen tukeminen. Motivaatiokorvaus oli yhtiön myöntämä vapaaehtoinen ja määräaikainen lisäetuus. Motivaatiokorvausta oli määrä maksaa niin kauan, kun henkilön työpanosta tarvittiin, ja irtisanomisajalta maksettaisiin henkilön normaali palkka ilman motivaatiokorvausta. Paikallisesti ei sovittu, että ennen irtisanomista maksettu motivaatiokorvaus otetaan huomioon keskituntiansiossa, jonka perusteella irtisanomisajalta maksettu palkka lasketaan.

Yhteistoimintaneuvotteluissa oli selvää, että motivaatiokorvaus maksetaan vain irtisanomista edeltävältä ajalta, että työntekovelvoitteesta vapautetulla työntekijällä oli oikeus vain tavalliseen eli korottamattomaan palkkaan ja että motivaatiokorvaus korottaa palkkaa vain siltä ajalta, jolta motivaatiokorvausta maksetaan. Keskustelut käytiin ja asiakirjat laadittiin tästä lähtökohdasta, mikä oli myös lähtökohtana tukipaketin kustannuslaskelmissa. Myös motivaatiokorvaus-nimi viittaa siihen, että korvaus on tarkoitettu motivoimaan irtisanottavia henkilöitä työskentelemään työsuhteen jäljellä oleva aika mahdollisimman tehokkaasti.

Henkilöstö vaati neuvotteluissa, että työntekijä saisi päättää motivaatiokorvauksen vaihtamisesta pidennettyyn irtisanomisaikaan. Kuudelta kuukaudelta maksettava motivaatiokorvaus olisi heidän mukaansa pitänyt voida vaihtaa kolme kuukautta pidempään irtisanomisaikaan, mikä osoittaa, että motivaatiokorvaus ei olisi korottanut irtisanomisajan palkkaa. Muuten kuudelta kuukaudelta maksettava 50 prosentin suuruinen lisä ei olisi johtanut kolmeen lisäkuukauteen irtisanomisajassa.

Työntekijöiden irtisanomisajan palkan laskentaperusteeksi sovittiin keskituntiansio. Vaihtoehtoisesti esillä oli irtisanomisajan palkan maksaminen aikatuntipalkan ja tuotantopalkkion mukaisesti, mutta haasteeksi olisi muodostunut tuotantopalkkion osuuden määrittäminen, koska irtisanomisaikana ei olisi ollut enää tuotantoa, josta palkkio olisi voitu laskea.

Motivaatiokorvauksena maksettu raha sovittiin annettavaksi tehdystä työstä maksettavana erillisenä lisänä. Osapuolet päätyivät tehdystä työstä maksettavaan korkeampaan palkkaan siksi, että tehdylle työlle maksettavaa lisää ei jaksotettaisi työttömyysturvassa. Keskeinen syy järjestelyyn oli työntekijöiden etu. Korvauksen tällä tavoin syntynyttä maksutapaa ei voi kääntää työnantajan vahingoksi siten, että yhtiöllä olisi sen johdosta velvollisuus maksaa lisäkorvauksia todellisuudessa sovittujen lisäksi.

Tukipakettia koskevien neuvotteluiden aikana osapuolet sopivat, että motivaatiokorvausperusteet ovat yhteiset kaikille henkilöstöryhmille. Kanteen perusteena oleva tulkinta johtaisi erilaisiin motivaatiokorvausperusteisiin työntekijöille ja toimihenkilöille ja asettaisi heidät keskenään erilaiseen asemaan vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 §:n edellyttämää tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Työntekijöiden kohdalla motivaatiokorvaus korottaisi irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa, kun taas toimihenkilöille maksetaan yksinkertainen palkka.

Lisäksi työntekijät esittivät vasta sen jälkeen, kun etuudesta oli sovittu 17.10.2011, ja vastoin neuvotteluissa sovittua, että heille kuuluu korotettu palkka myös irtisanomisajalta työehtosopimuksen keskituntiansion laskentasäännön johdosta.

Mittaviin vapaaehtoisiin tukitoimiin ja lisämaksuihin ryhtyvää työnantajaa ei voida rangaista tulkinnalla, jonka johdosta työnantajalle syntyisi vielä ylimääräinen maksuvelvollisuus.

Neuvottelut 29.9.2011, 7.10.2011 ja 12.10.2011

Neuvottelussa 29.9.2011 oli esillä henkilökunnan esitys tukipaketista. Ehdotus lähti siitä, että irtisanottaville maksettaisiin erillinen erokorvaus, eikä heillä olisi ollut työvelvoitetta irtisanomisaikana. Lisäksi heille maksettaisiin työnteosta erillinen motivaatiokorvaus, jonka suuruus vaihteli 25 prosentista 35 prosenttiin.

7.10.2011 yhtiön lähtökohta oli keskittyä tukemaan irtisanottavien työllistymistä. Lisäksi yhtiö kiinnitti huomiota siihen, että erokorvauksen maksaminen oli johtanut korvauksen jaksottamiseen työttömyysturvassa, ja hyväksyi, että se maksaisi työntekijöiden työnteosta esitettyä korkeampaa motivaatiokorvausta sen sijaan, että heille olisi maksettu työsuhteen päättyessä jaksotettavaa erokorvausta. Yhtiö esitteli ehdotuksensa tukipaketiksi 7.10.2011 ja ehdotti motivaatiokorvausta, jonka suuruus olisi 25 - 50 prosenttia palkasta. Lisäksi työnantaja tarjoutui suorittamaan useita vapaaehtoisia etuuksia ja tukitoimia. Irtisanomisajan palkan osalta oli puhetta vain tavallisesta palkasta, eikä kukaan esittänyt, että irtisanomisajalta olisi tullut maksaa korotettua palkkaa.

12.10.2011 henkilöstön edustajat esittivät kysymyksiä ja kommentoivat työnantajan esitystä.

Neuvottelu 13.10.2011

Työnantaja esitti tukipakettia koskevan uuden ehdotuksen ja teki henkilöstön kommenttien perusteella uuden esityksen tukipaketista, jossa se korotti motivaatiokorvauksen määrän 50 prosenttiin. Kokouksessa vahvistettiin, että motivaatiokorvausta ei makseta työntekijöiden aiemmin vaatimana erillisenä palkkiona tai erokorvauksena, jotta sitä ei jaksotettaisi työttömyysturvaetuuksien maksatuksessa. Samoin vahvistettiin, että motivaatiokorvausperiaatteet ovat yhteiset kaikille henkilöstöryhmille. Motivaatiokorvauksen ei siten tarkoitettu korottavan työntekijöille irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa.

Henkilöstön edustajat vaativat, että osa motivaatiokorvauksesta voitaisiin vaihtaa pidennettyyn irtisanomisaikaan. Siten myöskään henkilöstön edustajat eivät tarkoittaneet, että motivaatiokorvaus korottaisi irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa.

Neuvottelu 14.10.2011

Pääluottamusmies otti esille kysymyksen irtisanomisajalta maksettavien palkkojen kustannuksesta. Toimitusjohtaja vastasi, että 190 henkilön irtisanomisajan palkkojen kustannukseksi on laskettu 3,5 - 4 miljoonaa euroa. Summa on laskettu sen perusteella, että irtisanomisajoilta ei makseta korotettua palkkaa. Motivaatiokorvauksen ei siten tarkoitettu korottavan työntekijöille irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa.

Kokouksessa keskusteltiin henkilöstön edustajien vaatimuksesta, että motivaatiokorvaus voitaisiin vaihtaa pidennettyyn irtisanomisaikaan. Kuudelta kuukaudelta maksettava 50 prosentin motivaatiokorvaus pidentäisi irtisanomisaikaa kolmella kuukaudella, mikä osoittaa, että myöskään henkilöstön edustajat eivät tarkoittaneet, että motivaatiokorvaus korottaisi työntekijöille irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa.

Neuvottelussa vahvistettiin myös, että työntekijöiden irtisanomisajan palkka lasketaan keskituntiansion perusteella, mihin päädyttiin tuotantopalkkiota koskevan keskustelun johdosta. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että irtisanomisajalta maksetaan myös tuotantopalkkio. Koska tuotanto on tuolloin jo keskeytettynä, tuotantopalkkion määrää ei voisi määrittää, joten osapuolet päätyivät siihen, että irtisanomisajan palkka lasketaan kta:n perusteella, jotta tuotantopalkkion vaikutus huomioitaisiin. Neuvottelijat eivät käsittäneet, että kta:n käyttö voisi johtaa siihen, että irtisanottu työntekijä voisi saada irtisanomisajan palkkansa korotettuna. Päinvastoin keskustelu tähtäsi siihen, että irtisanottu työntekijä saisi irtisanomisajalta säännönmukaisen palkkansa.

Toimihenkilöiden kohdalla vastaavaa keskustelua ei käyty. Oli selvää, että toimihenkilöille maksetaan irtisanomisajalta heidän säännönmukainen, korottamaton kuukausipalkkansa. Neuvotteluissa vahvistettiin osapuolten yhteisenä näkemyksenä, että motivaatiokorvausta koskevia periaatteita noudatetaan samoin kaikkien kohdalla henkilöstöryhmästä riippumatta.

Neuvottelu 17.10.2011 ja sen jälkeiset tapahtumat

Työnantaja sai henkilökunnan edustajalta tukipakettia koskevan ehdotuksen, jonka mukaan irtisanottaville maksettaisiin erilaisia ero- tai irtisanomisrahoja. Henkilökunnan edustajan laskelmassa irtisanomisajan palkan keskimääräisenä suuruutena pidettiin 4.000 euroa, mikä osoittaa, että myös henkilökunnan edustajat katsoivat, että irtisanomisajalta maksettaisiin korottamaton palkka. Tukipaketista sovittiin tässä neuvottelussa yhtiön ja sen henkilökunnan edustajien kanssa.

Tukipaketin kokonaiskustannus yhtiölle on noin 7.900.000 euroa, mikä muodostuu ainoastaan lain tai työehtosopimuksen mukaiset velvollisuudet ylittävien etuuksien antamisesta. Jos kanne hyväksytään, se lisäisi yhtiön vapaaehtoisuuteen perustuvia kustannuksia noin 1.200.000 eurolla.

Työnantaja esitteli tukipaketin henkilökunnalle 18.10.2011. Esittelymateriaalissa todetaan, kuinka motivaatiokorvauksen maksaminen päättyy ennen irtisanomisaikaa.

Työntekijöiden edustajat esittivät 27.10.2011 ensimmäisen kerran vaatimuksen, jonka mukaan motivaatiokorvauksen pitäisi myös korottaa irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa.

Keskituntiansiota koskeva työehtosopimusmääräys

Tukipakettisopimus on työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus siitä, ettei ennen irtisanomista maksettua sopimuksen motivaatiokorvausta sisällytetä irtisanotun työntekijän irtisanomisajan palkan laskentaperusteena olevaan keskituntiansioon.

Tulkintaa puoltaa se, että keskituntiansioon ei sisällytetä kaikkia muitakaan lisiä, kuten ylityö- eikä sunnuntaityölisiä. Työehtosopimuksen ennen 20.6.2007 voimassa olleen keskituntiansiomääräyksen mukaan keskituntiansio laskettiin lisäksi työntekijän kahden edellisen normaalin palkanmaksukauden aikana työajalta saamasta ansiosta. Motivaatiokorvausta koskeva sopimus sisälsi lisäksi sen, että motivaatiokorvauksen maksaminen päättyy työsuhteen irtisanomiseen. Siksi olisi sopimuksen vastaista tulkita sopimusta niin, että korvauksen maksaminen jatkuisi keskituntiansion laskennan perusteella senkin jälkeen, kun korvauksen maksaminen on sovittu päättyväksi.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kulutustavararyhmä ry ja Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry eivät laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. Kun erimielisyys tuli liittojen tietoon, ne selvittivät asian yhtiöltä. Yhtiö esitti liitoille paikallisesti käydyistä neuvotteluista johdonmukaisen ja luotettavan selvityksen, jonka mukaan on selvää, ettei motivaatiokorvauksen ole paikallisissa neuvotteluissa tarkoitettu korottavan irtisanomisajalta maksettavia palkkoja.

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Vastaaja on väittänyt, että vahvistusvaatimus pitää jättää tutkimatta puuttuvan oikeudellisen intressin vuoksi. Vastauksen mukaan kanteessa esitetyllä vaatimuksella olisi merkitystä vain irtisanomisajan palkkoja koskevan suoritusvaatimuksen yhteydessä. Vaatimus on vastauksen mukaan myös muotoilultaan epämääräinen.

Työtuomioistuimen tehtävänä on työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan käsitellä ja ratkaista työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on esimerkiksi tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Kantaja on vaatinut työtuomioistuimen vahvistavan, että työntekijöille ennen irtisanomisajan alkamista maksettava motivaatiokorvaus on asiassa sovellettavan työehtosopimuksen 12 §:n nojalla otettava huomioon laskettaessa irtisanomisajalta maksettavaa keskituntiansion mukaista palkkaa. Vastauksessa tämä tulkinta on kiistetty. Kantajalla on siten itsenäinen oikeudellinen tarve saada työtuomioistuimen kannanotto työehtosopimuksen tulkintaa koskevaan erimielisyyteen. Suoritusvaatimukset ja niiden oikeat määrät ovat toinen asia. Niiden käsittelemiselle neuvottelu- ja tarvittaessa oikeusteitse on edellytykset vasta, kun tulkintaa koskevaan peruskysymykseen on saatu ratkaisu. Määriltään riitaisiksi jäävistä suorituksista käydään oikeutta yleisessä tuomioistuimessa.

Vaatimus motivaatiokorvauksen huomioon ottamisesta on kanteessa tarkoitetussa asiayhteydessä selkeä, ja se on myös erimielisyysasian käsittelyn alusta asti ymmärretty vastaajapuolella oikein. Vaatimuksen tutkimiselle ei siten tämänkään edellytyksen puolesta ole estettä.

Päätös

Oikeudenkäyntiväite hylätään.

Pääasia

Näyttö

Karhulan tehtaan pääluottamusmies A on kertonut, että yhteistoimintaneuvotteluissa esitettiin työntekijöiden puolelta aluksi vanha, vuonna 2002 käytetty sopimusmalli tukitoimenpiteistä. Siinä ei ollut mainintaa irtisanomisajan palkkojen laskentatavasta. 29.9.2011 pidetyssä neuvottelussa työntekijäpuolen esitys oli, että irtisanomisajan palkat maksetaan aina voimassa olevien työehtosopimusten mukaan (kantajan todiste 2). Työssäoloaikana maksettavan motivaatiokorvauksen suuruudeksi tuli 13.10. pidetyssä neuvottelussa normaali ansio korotettuna 50 prosentilla (vastaajan todiste 4). Yhteisessä palaverissa toimihenkilöiden kanssa keskusteltiin motivaatiokorvauksesta, ja siellä todettiin, että palkka irtisanomisajalta, jolloin työvelvoitetta ei ollut, tulisi maksaa työntekijöille keskituntiansion mukaan ja toimihenkilöille kuukausipalkan mukaan.

Seuraavana päivänä 14.10. pidetyssä neuvottelussa työntekijäpuoli halusi saada varmistuksen irtisanomisajan palkan määräytymisestä. Työnantajapuolelta ilmoitettiin, että palkka maksetaan työntekijöille keskituntiansion mukaan ja toimihenkilöille maksettaisiin kuukausipalkka (kantajan todiste 5, s. 1). Motivaatiokorvauksen vaikutuksesta tähän ei A:n mukaan keskusteltu erikseen. Paikallisesti ei sovittu mitään työehtosopimuksesta poikkeavaa.

Vastaajan kirjallisena todisteena 7 on 17.10. käytyjen neuvottelujen kuluessa saatu henkilöstöedustajien laskelma tukipaketin kustannusvaikutuksista. A:n kertoman mukaan laskelma oli tehty Mikkelin tehtaalla, jossa ansiot olivat alhaisemmat kuin Karhulassa. Laskelman perusteena oli työnantajalta saatu tieto 4.000 euron suuruisesta irtisanomisajan palkasta. Laskelmaa tehtäessä työntekijät olivat myös varautuneet siihen, että tehdas ajettaisiin hyvinkin nopeasti alas. Tällöin ajanjakso, jolta motivaatiokorvausta maksettaisiin, jäisi vastaavasti lyhyeksi.

Mikkelin tehtaan pääluottamusmies B on kertonut työntekijöiden tukipakettiesityksen tulleen kaikilta henkilöstöryhmiltä, ja sitä oli käsitelty tehtailla etukäteen. Tukipaketti koski Karhulan ja Mikkelin tehtaita ja perustui vanhaan, jo toteutuneeseen tukipakettiin. Karhulan tehtaalla sovellettiin tekstiili- ja vaatetusalan työehtosopimusta, jonka mukaan keskituntiansion maksamisesta ei voinut sopia toisin. Neuvottelujen kulusta B on kertonut pääosin samalla tavoin kuin A. Lisäksi B:n mukaan palkansaajien yhteinen vaatimus loppuun asti oli, että irtisanomisaikoja tulisi pidentää, mutta tähän työnantaja ei suostunut. Motivaatiokorvausta käsiteltiin kaikissa kokouksissa, ja se oli luonteeltaan nimenomaan määräaikainen palkankorotus. Myös vuoden 2002 tukipaketissa, johon työntekijöiden ehdotus perustui, oli mukana motivaatiolisä. Nyt sovitusta tukipaketista ei poikkeuksellisesti tehty kirjallista sopimusta, vaan paketin sisältö ilmenee työnantajan laatimasta diaesityksestä.

Ahlstrom Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkö C on kertonut, että työtuomioistuimellekin jätetyt neuvottelujen pöytäkirjat olivat hänen laatimiaan. Neuvotteluissa keskusteltiin motivaatiokorvauksen maksutavasta. Työnantaja oli ensin ajatellut, että motivaatiolisä maksettaisiin kertakorvauksena tehdystä työstä, ja sen jälkeen irtisanominen tulisi voimaan. Henkilöstö toi esiin sen, että kertakorvaus aiheuttaisi työttömyysturvaan jaksotusongelman, ja niin päädyttiin korvauksen maksamiseen palkankorotuksena. Motivaatiokorvaus kohdistui tiettyyn määräaikaan, jolloin henkilön työpanos oli vielä tarpeen. Olettamuksena oli, että tuotantoa ei enää ole, kun työntekijä irtisanotaan. Keskituntiansioperuste oli teknisesti helpoin toteuttaa, ja se otettiin käyttöön myös sen vuoksi, että tuotantopalkkiota ei irtisanomisajalta maksettaisi. Muuten oli tarkoitus maksaa irtisanomisajalta normaali ansio. Kustannuslaskelman perusteena olevassa 4.000 euron kuukausipalkassa oli mukana tuotantopalkkio.

Ahlstrom Glassfibre Oy:n toimitusjohtaja D on kertonut, että toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskivat eri työehtosopimukset. D oli kaikissa Karhulan neuvotteluissa mukana. Motivaatiokorvauksen tavoitteena oli turvata lasiuunien häiriötön toiminta. Työntekijöiltä tuli toivomus, että motivaatiokorvaus maksettaisiin normaalipalkan lisänä jaksotuksen takia. Lisää oli tarkoitus maksaa siltä ajalta, kun työtä tehtiin, eli motivoimaan työntekoa. Irtisanomisajalta oli tarkoitus maksaa normaalia, korottamatonta palkkaa.

D ja C ovat kertoneet, että työntekijäpuolelta esitettiin vaatimus motivaatiokorvauksen huomioon ottamisesta irtisanomisajan palkassa ensimmäisen kerran 27.10.2011. Tässä yhteydessä pääluottamusmies A oli myös todennut, ettei asiaa ollut neuvotteluissa kukaan ottanut huomioon.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan työehtosopimuksen keskituntiansiota koskevan määräyksen mukaan keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtosopimuksessa määrätyissä tilanteissa. Määräyksessä on mainittu tietyt korvaukset, joita ei sisällytetä keskituntiansiolaskelmaan. Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa.

Asiassa on riidatonta, että motivaatiokorvaus on erillislisä, joka kuuluu työehtosopimuksen 12 §:n mukaan huomioon otettavaksi keskituntiansiota laskettaessa, ellei toisin sovita.
Vastaajat ovat esittäneet, että tukipakettisopimus olisi työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus siitä, ettei ennen irtisanomista maksettua sopimuksen motivaatiokorvausta sisällytetä irtisanotun työntekijän irtisanomisajan palkan laskentaperusteena olevaan keskituntiansioon.

Motivaatiokorvaus oli ensimmäistä kertaa esillä yhteistoimintaneuvotteluissa 29.9.2011. Sen jälkeen tukipaketista neuvoteltiin useaan eri otteeseen. Sopimus tukipaketista on tehty 17.10.2011, minkä jälkeen työnantaja on esitellyt tukipaketin henkilökunnalle 18.10.2011.

Tukipakettisopimukseen ei sisälly työehtosopimuksesta poikkeavaa keskituntiansion laskentatapaa koskevaa mainintaa. Myöskään neuvottelupöytäkirjoista ei ilmene, että osapuolten aikomuksena olisi ollut keskituntiansioperusteisesta laskennasta poikkeaminen. Sen sijaan kirjalliseen aineistoon sisältyy useita viittauksia työehtosopimuksen 12 §:n keskituntiansion soveltamiseen sellaisenaan. Työnantajan tukipakettia koskevassa tiedotteessa 18.10.2011 (kantajan todiste 1) on todettu, että työntekijät saivat koko työvelvoitteen ajalta ennen irtisanomisajan alkamista motivaatiokorvauksena normaalin palkan korotettuna 50 prosentilla. Lisäksi tiedotteessa todetaan, että irtisanomisaikana palkka maksetaan keskituntiansion mukaisesti.

A ja B ovat yhtenevästi ja uskottavasti kertoneet, että neuvotteluissa ei sovittu mitään poikkeusta keskituntiansion työehtosopimuksen mukaiseen normaaliin laskentatapaan. Sama ilmenee edellä selostetusta kirjallisesta näytöstä. Pääluottamusmies A oli tukipakettineuvotteluissa kysymällä varmistunut siitä, miten irtisanomisajan palkka maksettaisiin. Työnantajan edustaja C vastasi hänen kysymykseensä, että työntekijöiden kohdalla maksuperusteena on keskituntiansio ja toimihenkilöillä normaali kuukausipalkka.

C ja D ovat puolestaan kertoneet, että neuvotteluissa oli työnantajan taholta puhuttu irtisanomisajalta maksettavan normaalia, korottamatonta palkkaa. Tämä on työtuomioistuimen käsityksen mukaan ymmärrettävissä siten, ettei irtisanomisajan palkkaa makseta enää motivaatiokorvauksella korotettuna. Kumpikaan todistaja ei ole kuitenkaan työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että neuvotteluissa olisi sovittu irtisanomisajan palkanmaksusta siten, että motivaatiolisä jätetään työehtosopimuksesta poiketen huomiotta keskituntiansiota laskettaessa. Kysymys motivaatiolisän vaikutuksesta irtisanomisajan palkan laskentaan on D:n kertoman mukaan havaittu vasta myöhemmin neuvottelujen jo päätyttyä. Työnantaja on myös itse marraskuussa 2011 (kantajan todisteet 7 - 9) kirjallisesti useampaan kertaan todennut, että motivaatiokorotuksen vaikutuksesta keskituntiansioon ei ollut sovittu mitään. Asiaa arvioitaessa ei voida antaa oikeudellista merkitystä sille, että kyseessä oli työnantajan vapaaehtoisesti maksama määräaikainen ja ylimääräinen tukipakettiin liittyvä etuus, taikka sille mitä ehkä olisi sovittu, jos motivaatiolisän vaikutus irtisanomisajan palkan laskemiseen olisi tiedostettu aiemmin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolet olisivat tukipakettisopimuksella sopineet, ettei motivaatiokorvausta sisällytetä irtisanotun työntekijän irtisanomisajan palkan laskentaperusteena olevaan keskituntiansioon.

Vastauksessa on kuitenkin vedottu asiassa myös työntekijöiden ja toimihenkilöiden tasapuolisen kohtelun vaatimukseen. Työtuomioistuin toteaa, että yhtiön toimihenkilöillä on oma työehtosopimuksensa ja heidän palkkauksensa perustuu kuukausipalkkaan. Työntekijöiden keskituntiansion laskentaperusteet on määritelty heidän työehtosopimuksissaan, joita yhtiössä on ollut sovellettavana ainakin kaksi. Palkkauksen perusteet ja määrä voivat vaihdella työntekijöiden ja toimihenkilöiden aseman ja tehtävien mukaan ilman, että työsopimuslain 2 luvun 2 §:n edellyttämää tasapuolisen kohtelun vaatimusta rikotaan. Kysymys ei ole sellaisesta koko henkilöstöä yhteisesti koskevasta etuudesta kuin työterveyshuolloista, joka oli esillä vastaajan viittaamassa tapauksessa KKO 2009:52. Mainitusta ratkaisusta ilmenevä oikeusohje ei siten sovellu nyt esillä olevaan asiaan.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että irtisanomisajan palkan laskemisessa tulee soveltaa pääsääntöä eli työehtosopimuksen 12 §:n määräystä, ja motivaatiolisä tulee kanteen mukaisesti ottaa huomioon laskettaessa irtisanomisajalta maksettavaa keskituntiansion mukaista palkkaa.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työehtosopimuksen 12 §:ssä on selkeät ohjeet keskituntiansion laskentatavasta. Työnantaja on tukipaketin sopimisen jälkeen todennut, ettei motivaatiokorvauksen vaikutuksesta keskituntiansioon irtisanomisajan palkkaa laskettaessa ollut sovittu mitään, eli työehtosopimuksen määräyksestä ei ollut poikettu. Ahlstrom Glassfibre Oy on siitä huolimatta jättänyt motivaatiokorvauksen huomioimatta keskituntiansiota laskettaessa, mitä menettelyä on työntekijöiden taholta vaadittu korjattavaksi. Työnantajan ratkaisua on pidettävä työehtosopimuksen tietensä rikkomisena, josta seuraa hyvityssakkovastuu.

Kulutustavararyhmä ry ja Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry ovat saaneet tiedon yhtiön menettelystä ja asian arvioinnin perusteena olevista neuvotteluasiakirjoista, mutta eivät ole ryhtynyt toimenpiteisiin jäsenyrityksen virheellisen toiminnan oikaisemiseksi. Siten työnantajaliittojen on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hyväksi. Kulutustavararyhmä ry, Kulutustavara ja Erikoistuoteteollisuus KET ry ja Ahlstrom Glassfibre Oy ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa.

Vastaajat ja kuultava ovat paljoksuneet kantajaliiton palveluksessa olevan asiamiehen käyttämää 200 euron tuntiveloitusta. Työtuomioistuin katsoo, että veloitusperuste on kohtuullinen ja tällaisissa asioissa yleisesti hyväksytty. Kantajan kuluvaatimus on siten kokonaisuudessaan hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työntekijöille ennen irtisanomisajan alkamista maksettava motivaatiokorvaus on työehtosopimuksen 12 §:n nojalla otettava huomioon laskettaessa irtisanomisajalta maksettavaa keskituntiansion mukaista palkkaa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Ahlstrom Glassfibre Oy:n maksamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 4.000 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kulutustavararyhmä ry:n maksamaan hyvityssakkoa 2.000 euroa ja Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n 4.500 euroa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työtuomioistuin velvoittaa Kulutustavararyhmä ry:n, Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n ja Ahlstrom Glassfibre Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.092 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.