6.5.2013

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

• vahvistaa, että YIT Teollisuus Oy on rikkonut Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen sähköalan työntekijöitä koskevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen liitteenä noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä jättäessään maksamatta A:lle ja B:lle irtisanomisajan palkan näiden irtisanouduttua oltuaan lomautettuna vähintään 200 päivää,

• velvoittaa YIT Teollisuus Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 16.053,38 euroa ja lomarahaa 1.264,53 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.6.2011 lukien ja B:lle irtisanomisajan palkkaa 15.850,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.8.2011 lukien ja

• velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja YIT Teollisuus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 13.008,48 eurolla.

Perusteet

Yhtiö on kieltäytynyt maksamasta A:lle ja B:lle työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaista korvausta irtisanomisajan palkasta, vaikka he olivat olleet työsopimusten päättyessä lomautettuina vähintään 200 päivää. Yhtiö on lomautuksen kestäessä kutsunut A:n ja B:n välillä töihin, mutta tämä on tapahtunut vain siinä tarkoituksessa, että yhtiö on pyrkinyt kiertämään heidän oikeuttaan saada heille 200 päivän lomautuksen jälkeen kuulunut kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka ilman työntekemisvelvoitetta.

Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu 200. lomautuspäivä oli B:n osalta 28.5.2011 ja A:n osalta 12.5.2011.

Olkiluodon projekti

B kutsuttiin maaliskuussa 2011 työhön TVO:n Olkiluodon ydinvoimalassa Eurajoella tehtävään projektiin, johon hän työllistyi lomautuksen keskeytyksen johdosta vain viikoksi, vaikka yhtiö samanaikaisesti kutsui työmaalle muita työntekijöitä. Viikon kestänyt työskentely ei katkaissut lomautusta tavalla, joka oikeuttaisi yhtiön olemaan maksamatta B:lle työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaista korvausta, vaan kyse oli irtisanomissuojan kiertämiseksi tarjotusta työstä.

Osastopäällikkö tiedusteli 17.3.2011 puhelimitse A:n halukkuutta osallistua TVO:n Olkiluodon ydinvoimalassa Eurajoella tehtävään projektiin. A:ta ei kuitenkaan kutsuttu tiedustelun johdosta töihin. Kysymyksessä ei ollut työsopimuslain 5 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu täsmällinen ilmoitus työn alkamisesta, vaan työnantaja kävi puhelimitse lomautettuja työntekijöitä läpi sen kartoittamiseksi, kenet se määrää Olkiluotoon. Työhön kutsu ei ollut niin täsmällinen, että työntekijä ymmärtää olevansa velvollinen palaamaan työhön ilmoitettuna päivänä. Puhelun aikana A tiedusteli, järjestääkö yhtiö työntekijöille päivittäisen kuljetuksen, millä seikalla oli hänelle yksinhuoltajana olennainen merkitys. Yhtiö löysi soittokierroksen tuloksena asentajia, joille päivittäisellä kuljetuksella ei ollut merkitystä, joten yhtiö ei kutsunut A:ta lomautukselta töihin.

Pansion telakan huoltosähkön korjaamo

Yhtiö ilmoitti 18.3.2011 kirjallisesti lomautetuille sähköasentajille, että se keskeyttää yksipuolisesti lomautuksen määräajaksi määräaikaisen työn vuoksi. Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä lomautuksen keskeyttämisestä. Myöskään työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden perusteella yhtiöllä olisi oikeus yksipuoliseen lomautuksen keskeyttämiseen. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan lomautuksen keskeyttäminen on mahdollista vain työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Yhtiö ja A eivät tehneet sopimusta lomautuksen keskeyttämisestä. Kun yhtiö uhkaili työntekijöitä varoitusten antamisella työstä kieltäytymisen vuoksi, työntekijät tarjosivat sille sopimusmallia, jonka mukaan määräaikainen työ ei keskeytä 200 lomautuspäivän kertymistä. Koska yhtiö oli pyrkinyt keskeyttämään lomautuksen sen vuoksi, että lomautetuille ei syntyisi oikeutta työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen korvaukseen, malli ei kelvannut yhtiölle.

Yhtiön piittaamattomuus työehtosopimuksen lomautuksen keskeyttämistä koskevista määräyksistä, sen sähköasentajiin kohdistamat painostustoimenpiteet, kun nämä kieltäytyivät keskeyttämisestä ja yhtiön kieltäytyminen sopimasta lomautuksen keskeyttämisestä osoittavat, että yhtiön tarkoituksena oli katkaista 200 päivän kertyminen. Lomautuksen keskeyttämistä koskevassa ilmoituksessa 18.3.2011 tarkoitetut työt eivät lisäksi olleet sähköasentajien tehtäviin kuuluvia töitä, vaan niitä ovat tehneet huoltosähköasentajat. Lomautetuista huoltosähköasentajista vain yksi sai lomautuksen keskeytysilmoituksen.

Työnantajalla ei ollut perustetta pyrkiä keskeyttämään sähköasentajien lomautuksia tarjoamalla heille huoltosähköasentajien töitä. Kyse ei ollut todellisesta työvoiman tarpeesta, koska korjaamon työt olisi voitu teettää huoltosähköasentajilla kutsumalla heidät lomautukselta töihin ja jättämällä lomauttamatta heitä lisää.

A:n lomautusilmoitus 26.4.2011

A on kutsuttu työhön 26.4.2011 eli vain noin kaksi viikkoa ennen 200 lomautuspäivän täyttymistä. A työskenteli 26.4. - 15.5.2011 korjaamolla ja sai 26.4.2011 ilmoituksen 16.5.2011 alkavasta lomautuksesta. Yhtiö alkoi kuitenkin heti seuraavana päivänä eli 27.4.2011 kutsua korjaamon omia työntekijöitä eli huoltosähköasentajia lomautukselta töihin. Kun yhtiö kutsui A:n työhön kaksi viikkoa ennen 200 lomautuspäivän täyttymistä, ilmoitti ensimmäisenä työpäivänä uudesta vähimmäisajan pituisen lomautusilmoitusajan jälkeen alkavasta lomautuksesta ja lomautusilmoitusajan kuluessa kutsui samoihin töihin seitsemän lomautettua työntekijää, menettely osoittaa yhtiön tarkoituksen kiertää 200 päivän sääntöä.

Yhtiön taulukko "TVO:lle luvatut asentajat" ja sopimukset sähköasentajien kanssa

Yhtiön laatima taulukko, josta ilmenee kunkin työntekijän osalta, milloin 200 lomautuspäivää täyttyy, osoittaa, ettei yhtiöllä ollut muuta tarkoitusta kuin ohjata työnjohtoa pyrkimään siihen, että työntekijä kutsutaan työvoiman tarpeesta riippumatta ainakin lyhytaikaiseen työhön, jottei työntekijälle syntyisi oikeutta työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen korvaukseen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 6.903,60 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pansion telakan huoltosähkön korjaamolla ja Olkiluodossa tehty työ oli todellista työtä, joka jonkun lomautetun työntekijän oli tehtävä tiettynä ajankohtana ja tietyn pituisena jaksona. Työtä ei olisi saatu tehtyä, ellei lomautettuina olleita työntekijöitä olisi kutsuttu tilapäiseen työhön. Työ on ollut jokaisen sähkömiehen työsopimuksen mukaista työtä. Kaikilla sähkömiehillä oli tarjottujen töiden vaatima sähkötöiden koulutus ja ammattitaito ja kaikki suoriutuivat tarjotuista töistä ilman erillistä koulutusta tai perehdyttämistä. Työnantaja tarjosi lomautetuille työntekijöille inventointiin ja huoltosähköistykseen liittyviä töitä, joita sillä on ollut tarjolla.

Kysymys ei ollut lyhytaikaisesta työstä. Yrityksen taloudellinen tilanne huomioon ottaen työhön kutsumisen tarkoituksena ei ollut estää työntekijän oikeuden toteutuminen, vaan työnantaja olisi teettänyt heidän tekemänsä työn muutoin, jos B tai A eivät olisi olleet käytettävissä. Työ on siten katkaissut B:n ja A:n 200 päivän yhdenjaksoisen lomautusjakson kertymisen. B ja A eivät irtisanoutuessaan olleet lomautettuina työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla yhteensä yli 200 päivän ajanjaksoa eikä heillä ole oikeutta vaatimansa irtisanomisajan palkkaan eikä lomakorvaukseen ja lomarahaan.

Kantajalla on todistustaakka, kun se väittää, että työnantaja on menetellyt säädöksen kiertämistarkoituksessa.

Yhtiön työtilanne

YIT Teollisuus Oy:n meriteollisuus -yksikön toiminta on kausiluonteista ja vuosittaiset määräaikaiset lomautukset ovat tyypillisiä. Turun telakalla rakennetut alukset ovat pitäneet toiminnan jatkuvana loppuvuoteen 2010 saakka kunnes Allure of the Seas alus valmistui. Työntekijöiden tarve aluksella väheni asteittain ja työntekijöitä lomautettiin sitä mukaa, kun työ aluksella loppui. Ensimmäiset lomautukset alkoivat kesällä 2010. Huoltosähköistystyöt aluksella kestävät pidempään kuin sähköasennustyöt, koska huoltosähköistystyöt aloitetaan ennen sähkövarustelua ja huoltosähköistystyöt jatkuvat siihen asti kunnes alus on kokonaisuudessaan valmis. Kun alus valmistui ja taantuma alkoi, työllisyystilanne oli huono eikä uusia alustilauksia tai muita isoja työmaita varmistunut. Lähes kaikki työntekijät olivat pitkillä lomautuksilla Alluren valmistumisen jälkeen.

Yksiköllä on työmaan sähköistykseen liittyvää työmaakalustoa, joka oli palautunut päättyneiltä työmailta omaan varastoon vuoden 2010 lopussa. Työmaakalusto huolletaan ja tarkistetaan sen palauduttua aina ennen siirtämistä uudelle työmaalle. Koska työnantajalla ei ollut tiedossa olevia uusia tilauksia kalustolle, huoltotoimenpiteiden ajankohta oli suunniteltava tarjousten ja mahdollisten tulevien töiden aikataulujen perusteella.

Yksikön sähkömiehet tekevät useanlaista työtä. Sähkömiehet työskentelevät yksikön sähkövarustelussa ja huoltosähköistyksessä. Sähkömiesten työ sähkövarustelussa käsittää laivasähköasennustehtäviä laivaprojektissa ja huoltosähköistyksessä laivanprojektin työmaasähköistyksen rakentamista ja ylläpitoa laivalla ja vikojen sähkökorjausta ja sähkökaluston korjausta korjaamolla. Kaikilla on oltava sähköasentajan pätevyys. Vaikka täystyöllisyystilanteessa tietyt työntekijät ovat pääasiassa sähkövarusteluun liittyvissä töissä ja tietyt työntekijät huoltosähköistykseen liittyvissä töissä, on tavallista, että työntekijät tekevät töitä kulloisenkin tarpeen mukaan. Sähkövarustelun ja huoltosähköistyksen työt ovat jokaisen sähkömiehen koulutusta vastaavia ja työsopimuksen mukaisia töitä.

Joka tapauksessa työt ovat olleet sellaisia alan työntekijöille sopivia töitä, joita työnantaja on ollut työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan velvollinenkin tarjoamaan työntekijöille lomautuksen vaihtoehtona. Tällainen työ myös katkaisee yhdenjaksoisen lomautuksen työsopimuslain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Olkiluodon projekti

Työnantaja sai tilauksen Olkiluodon seisokkiin liittyvästä sähkökeskusten vaihtotyöstä syksyllä 2010, ja työ suoritettiin toukokuussa 2011. Sopimuksen mukaan aikaa työlle oli viikko. Töihin lähti yhteensä 21 sähkömiestä, jotka osallistuivat ennen työtä tarvittaviin koulutuksiin ja tekivät sen jälkeen 4-5 12 tunnin työpäivää kunnes työkohteet olivat valmiit.

B otti Olkiluodossa tarjotun työn vastaan. Hänen piti suorittaa kahden työpäivän verran koulutuksia ennen viikon kestäneen vaihtotyön aloittamista. YIT:n toisella yksiköllä oli tämän viikon mittaisen sähkökeskusten vaihtotyön kanssa päällekkäinen toinen seisokkityö Olkiluodossa. Molempiin erillisiin urakkoihin tarvittiin oma miehitys. B oli samaan aikaan töissä toisessa yrityksessä osa-aikaisena, niin että hän työskenteli joka toinen viikko. B suostui ottamaan työnantajan tarjoaman viikon mittaisen työn vastaan, koska se sattui hänen vapaaviikolleen.

A:lle tarjottiin työtä Olkiluodossa, mutta hän kieltäytyi. Työ vastasi sähkömiesten ammattitaitoa ja oli heidän työsopimuksensa mukaista työtä, jota heidän velvollisuutensa oli ollut tehdä.

Pansion telakan huoltosähkön korjaamo

Vuosina 2010 ja 2011 työllisyystilanne oli huono, ja työnantaja päätti joulukuussa 2010 aloittaa varaston inventoinnin. Työmaakalustoa huollettiin ja tarkastettiin sitä mukaa, kun tarvetta tuli uusien tarjouskyselyiden ja toteutuneiden tilausten perusteella. Työnantajalla oli työmaasähköistykseen liittyvä työ vuonna 2011 Lahden Energialta, jonne työmaakalustoa oli tarve huoltaa ja tarkistaa helmikuussa 2011. Työnantaja sai myös YIT Kalusto Oy:ltä tilauksen huoltaa ja tarkistaa kalustoa esimerkiksi maaliskuussa 2011. Lomautettuja työntekijöitä kutsuttiin töihin helmikuussa 2011 näitä töitä ja varaston inventointia varten. Kanteessa mainittu huoltosähköasentaja huolsi ja tarkasti YIT Kalusto Oy:n kalustoa 11.4.2011 saakka kunnes kyseinen työ päättyi. Työn päättymisen takia työntekijälle annettiin lomautusilmoitus 17.3.2011, hän oli lomautettuna yhdeksän työpäivää ja työllistyi uudestaan 25.4.2011. Hän ei ollut käytettävissä Castoro Sei -alukselle tarvittavan työmaakaluston huoltamiseen, vaan siihen työhön oli kutsuttava muita lomautettuja työntekijöitä.

Helmikuussa 2011 työnantaja alkoi neuvotella Turun telakalle kuukaudeksi saapuvan putkenlaskualus Castoro Sein huoltotelakointiin liittyvän työmaan sähköistyksestä. Koska työ toteutuessaan tarvitsisi tietyn määrän työmaakalustoa, kaluston huolto oli aloitettava ennakoiden, jotta työhön oltaisiin valmiita. Tämän vuoksi sähkömiehiä, muun muassa A, kutsuttiin tilapäiseen työhön lomautuksilta 18.3.2011 alkaen. Jos Pansion telakan korjaamon huoltotöitä työmaakalustolle ei olisi tehty, työnantajalla ei olisi ollut edellytyksiä tarjota myöskään Castoro Sei aluksen kuukauden mittaista huoltotyötä.

A:n 26.4.2011–15.5.2011 tekemä työ oli todellista työtä, joka piti suorittaa kyseisenä ajanjaksona. A:lle lähetettiin 7.4.2011 kirjattuna kirjeenä ilmoitus lomautuksen päättymisestä noudattaen 7 päivän postitusaikaa ja 7 päivän lomautuksen päättämiseen liittyvää ilmoitusaikaa, niin että työt alkoivat 26.4.2011. Ilmoitusta lähettäessä työnantajalla ei ollut selvää tietoa siitä saadaanko työ ja minkä verran asiakas tilaa työmaakalustoa Castoro Seille. Arvioitu töiden aloittamisaika oli 15.5.2011. A:lle tarjottu työ oli tilapäinen ja kohdistui tiettyyn ajanjaksoon. Kun työnantaja antoi lomautusilmoituksen A:lle 26.4.2011, se toimi työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, kun se ilmoitti lomautuksen alkamisesta vähintään 14 päivää aikaisemmin.

Työnantaja jätti tarjouksen 26.4.2011 Castoro Sei aluksen töistä. Urakan saaminen ja sen aloittamisaika olivat epävarmoja, mutta varmistaakseen valmiuden aloittaa työt työnantaja kutsui Castoro Seille tarvittavan työryhmän lomautuksilta 27.4.2011. Huoltosähköistystyö oli tarkoitus tehdä keskeytymättömänä kahden 12 tunnin vuoroissa. Vuorotyön järjestämiseen, aikatauluihin ja tarvittavaan työmaakalustoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia ei Castoro Sein työmaakalustoa huoltamassa olleita työntekijöitä (mm. A) voitu käyttää Castoro Sei aluksella tapahtuvaan huoltotyöhön, vaan heidät tarvittiin korjaamolla.

Työnantajan menettely

Työnantaja ja yksikön luottamusmiehet ovat aikaisemmissa vajaatyöllisyystilanteissa yhteisesti sopineet yksikössä noudatettavan periaatetta, jonka mukaan lomautukset pyritään kohdistamaan tasaisesti kaikkiin työntekijöihin. Työnantaja on seurannut aktiivisesti työntekijöiden lomautusten pituutta ja pyrkinyt yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun nimissä kutsumaan töihin aina ne työntekijät, jotka ovat olleet pisimpään lomautettuina. Tämä ei ole työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin kiertämistä.

Työnantajan intressissä ei ollut irtisanoa osaavaa työvoimaa, koska työtilanne olisi koska tahansa saattanut muuttua. Jos A ja B eivät olisi irtisanoutuneet, olisi heidänkin lomautuksensa loppuneet.

Perustelut

A:n lomautuksesta esitetty näyttö

A on kertonut, että hänelle oli 17.3.2011 tarjottu työtä yli 100 kilometrin päässä Olkiluodossa kolmeksi tai neljäksi viikoksi, mutta A ei voinut ottaa työtä vastaan, koska hänen täytyi yksinhuoltajana päästä yöksi kotiin. A kutsuttiin 7.4.2011 työhön korjaamolle, jossa hän työskenteli 26.4. - 15.5.2011. Työ oli lamppujen korjaamista, mikä ei vastannut hänen toimenkuvaansa. Korjaamolla normaalisti työskentelevät työntekijät olivat lomautettuna kahta työntekijää lukuun ottamatta. Heti A:n aloitettua työt hänelle ilmoitettiin, että työ loppuisi ja lomautus jatkuisi 16.5.2011.

Pääluottamusmies C on kertonut, että vuonna 2006 oli sovittu lomautusten aikana tarjottavien töiden tasaamisesta työntekijöiden kesken, mutta sopimus ei ollut toiminut (vastaajan kirjallinen todiste 6). Työnantaja ei ollut valmis sitoutumaan siihen, että töihin kutsuttiin niitä, joilla oli pitkä lomautus, eikä sovittua käytäntöä enää jatkettu. Työnantajan laatimalle taulukolle lomautetuista työntekijöistä (kantajan kirjallinen todiste 7) ei C:n käsityksen mukaan ollut muuta käyttöä kuin sen seuraaminen, ettei 200 päivää yhtäjaksoista lomautusta tullut täyteen. Työtä tarjottiin säännönmukaisesti niille, joilla oli tulossa 200 päivää täyteen. Alkuvuodesta 2011 korjaamolle kutsuttiin vakituisen henkilökunnan sijaan työntekijöitä, jotka eivät koskaan olleet aiemmin työskennelleet siellä. Työnantaja kutsui myös metallimiehiä korjaamolle korjaamaan valaisimia, kun 200 päivän täyttyminen oli heidän kohdallaan lähellä. Työntekijöille annettiin saman tien lomautusilmoitus käteen. Sen jälkeen kutsuttiin 1-3 viikon ajaksi eri työntekijät töihin tekemään samaa työtä, ja heillekin annettiin lomautusilmoitus. Työntekijät ryhtyivät 18.3.2011 keskustelemaan työnantajan kanssa lomautuksen keskeyttämisestä. Työnantaja ei suostunut työntekijöiden esittämään sopimusehtoon, jonka mukaan työssäolojakso ei keskeyttänyt lomautusta (kantajan kirjallinen todiste 2), jolloin työntekijät eivät ryhtyneet työhön. Yhdelle työhön saapuneelle työnantaja antoi kirjallisen varoituksen työstä kieltäytymisestä. Asia meni liittojen väliseen käsittelyyn, jonka jälkeen työnantaja myönsi, että kirjallinen varoitus oli ollut perusteeton. Tämän jälkeen työnantaja lähetti työntekijöille lomautuksen keskeytysilmoituksia (kantajan kirjalliset todisteet 4). C, joka on ammatiltaan sähköasentaja, korjasi valaisimia myös keväällä 2013.

Entinen työsuojeluasiamies ja luottamusmies D on kertonut, että hänet oli lomautettuna ollessaan keväällä 2011 kutsuttu A:n tavoin työskentelemään korjaamolle kaluston korjaustöihin. D oli ensimmäisen kerran 40 vuoteen näissä töissä. Kun työntekijät tulivat töihin, heille annettiin saman tien lomautusilmoitus. Työnantaja ei suostunut tekemään sopimusta siitä, ettei työssäolojakso keskeyttänyt lomautusta. Syynä tähän oli 200 päivän kertymisen katkaiseminen. Työnantaja teki näin jatkuvasti lain kiertämistarkoituksessa. Metallimiehiä kutsuttiin sähkötöihin, mikä oli poikkeuksellista. Myös heillä oli 200 lomautuspäivää täyttymässä. Keväällä 2011 työtilanne oli todella huono, tehtävää työtä ei ollut. D irtisanottiin samana syksynä hänen oltuaan 43 vuotta työssään.

YIT Teollisuus Oy:n yksikön johtaja E on kertonut, että näkymät alalla olivat olleet hyvät, kunnes vuonna 2010 alkoi jyrkkä laskusuhdanne ja lähes kaikki asentajat lomautettiin toistaiseksi. Neuvottelujen alla olevat projektit olisivat kuitenkin tuoneet työllisyyttä noin vuoden kuluttua. Yksi suuri tilaus meni kuitenkin yllättäen Saksaan. Alkutalvesta 2011 tarjolla oli ainoastaan lyhytaikaista työtä. Koska uutta tilausta ei ollut, kalustoa ei voinut kunnostaa varastoon. Castoro Sei -alusta koskevasta projektista oli neuvoteltu talvella, mutta sopimuksen saaminen oli epävarmaa. Yhtiössä päätettiin kuitenkin omalla riskillä aloittaa kaluston kunnostaminen tätä mittavaa työtä silmällä pitäen. Niinpä huhtikuun alussa 2011 kutsuttiin muutamia työntekijöitä korjaamolle kunnostamaan kalustoa aloitettavaa projektia varten. Jotkut työntekijöistä eivät kuitenkaan aloittaneet työskentelyä, vaan asettivat ehtoja lomautuksen keskeytymistä koskevalle sopimiselle. Liittoneuvottelujen jälkeen lomautukset päätettiin normaalissa järjestyksessä ja työntekijät kutsuttiin työhön.

YIT Teollisuus Oy:n huoltopäällikkö F on kertonut, että yhtiöllä oli syksyllä 2010 päättynyt iso projekti. Keväällä 2011 työn alla olivat TYKS:n ja puolustusvoimien työmaa ja loppukeväästä puolestaan Castoro Sein työ. Kun saatiin tilaus, se tehtiin tietyllä työporukalla loppuun asti. Tilausten välissä oli kuitenkin jaksoja, jolloin työtä ei ollut. Seuraavaan työhön kutsuttiin eri henkilöitä, koska lomautuksen haittoja haluttiin jakaa niin, että mahdollisimman monet työntekijät pääsisivät työhön. A:ta ei voitu huhtikuussa 2011 kutsua Castoro Sein työmaan sähköistystöihin, koska hänellä ei ollut siihen vaadittavaa ammattitaitoa. Sen sijaan hänellä teetettiin tässä työssä tarvittavan kaluston kunnostusta korjaamolla sen ajan kuin tätä työtä riitti. Huoltosähköasentajat tekivät myös keväällä 2013 vastaavia töitä kuin mihin A oli kutsuttu korjaamolle.

B:n lomautuksesta esitetty näyttö

B on kertonut, että työnantaja oli marraskuussa 2010 tarjonnut työtä hänen lomautettuna ollessaan 148 kilometrin päästä. Koska työmaa oli hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolella, hän ei ottanut työtarjousta vastaan. Maaliskuussa 2011 työnantaja pyysi hänet töihin Olkiluotoon, jonne B oli mennyt. Työ kesti kolme päivää, mitä ennen hänen oli pitänyt olla kaksi päivää koulutuksessa.

YIT Teollisuus Oy:n osastopäällikkö G on kertonut, että B kutsuttiin töihin Olkiluotoon vuosihuoltotyöhön. Olkiluodossa oli huhti-toukokuussa huoltoseisokki, jonka aikana tehtiin jokavuotiset huoltotyöt. B oli työssä viisi päivää, joista kaksi hän oli työn edellyttämässä koulutuksessa. Yhteensä B:lle kertyi Olkiluodossa matka-aikoineen 59 tuntia työtä.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Ratkaistavana kysymyksenä on, onko YIT Teollisuus Oy kutsunut B:n ja A:n lomautuksen aikana työhön siinä tarkoituksessa, että yhtiö välttyisi työsopimuslain mukaisesta velvollisuudestaan maksaa heille irtisanomisajan palkkaa, kun he ovat itse irtisanoutuneet yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen.

Työsopimuslain 5 luvun 7 § 1 momentin mukaan työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Silloin, kun lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti jo vähintään 200 kalenteripäivää, työntekijällä on mainitun pykälän 3 momentin nojalla paitsi oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti, myös oikeus saada irtisanomisajan palkkansa siten kuin työsopimus olisi päättynyt työnantajan irtisanomana. Lainkohdan perustelujen mukaan yhdenjaksoisella lomautuksella tarkoitetaan keskeytyksetöntä työstä poissaoloa, johon ei vaikuta vuosiloman sijoittaminen lomautusajalle tai säännöksen kiertämiseksi tarjottu lyhytaikainen työ (hallituksen esitys n:o 157/2000 vp., s. 90).

Työtuomioistuin katsoo, että lomautuksen katkaisevan työtarjouksen aitoutta tulee arvioida työnantajayrityksen taloudellisesta tilanteesta ja toimintaedellytyksistä käsin. Kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon työssäolojakson pituus, työn laatu ja ne olosuhteet, joissa työnantaja on lomautuspäätöksiään tehnyt, kuten yrityksen toiminnan kausiluonteisuus.

Tässä tapauksessa YIT Teollisuus Oy toimii Turussa meriteollisuuden palvelualalla, jolla työllisyys riippuu yhtiön saamista yksittäisistä tilauksista. Vastaavasti tyypillisiä ovat tilausten välille ajoittuvat lomautukset. Nämä seikat ilmenevät vastaajan markkinoista, tarjouksista ja teollisuuden näkymistä esittämästä kirjallisesta selvityksestä (todisteet 8-11) sekä C:n, D:n ja F:n työtuomioistuimessa kertomasta. Asennus- ja huoltotöiden ajankohdat tuli käytännössä suunnitella tarjousten ja mahdollisesti saatavien tilausten aikataulujen perusteella.

A ja B ovat työskennelleet yhtiössä sähköasentajina. A on huhtikuussa 2011 kutsuttu työhön korjaamolle, jossa hän on työskennellyt 26.4. - 15.5.2011. Työ on ollut kaluston kunnostamistöitä ja valaisimien korjaamista. B puolestaan on maaliskuussa 2011 työskennellyt noin viikon ajan Olkiluodossa ydinvoimalaitoksen huoltotöissä.

Olkiluodon huoltotyöt ovat joka vuosi samaan aikaan tehtäviä töitä, kuten G on kertonut. Korjaamolla kevään 2011 aikana tehdyt työt ovat liittyneet yhtiön neuvottelemaan Castoro Sei -aluksen huoltotelakoinnin työmaasähköistykseen. Tilausta ennakoiden aloitettiin kaluston huolto, ja sopimus työstä tehtiinkin vastaajan kirjallisesta todisteesta 4 ilmenevästi 6.5.2011. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että edellä mainittuihin tilauksiin liittyneet B:llä ja A:lla teetetyt työt ovat olleet aitoja, yhtiölle tarpeellisia ja sellaisia, että jonkun työntekijöistä on ne joka tapauksessa täytynyt tehdä kysymyksessä olevina ajankohtina.

Työnantajalla on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n sekä 7 luvun 3 ja 4 §:n nojalla velvollisuus tarjota työntekijälle työtä lomautuksen vaihtoehtona. Jos työsopimuksen mukaista työtä ei ole, työnantajan tulee tarjota työntekijälle mahdollisuuksien mukaan muuta sopivaa työtä.

Työnantajan A:lle ja B:lle tarjoamat ja heillä teettämät työtehtävät ovat vastanneet heidän sähköasentajan koulutustaan, eivätkä ne ole sillä tavoin poikenneet heidän tavanomaisista työtehtävistään, että tehtävien laadulle voitaisiin antaa merkitystä lomautuksen keskeytymistä arvioitaessa. Sähköasentajia oli C:n, F:n ja G:n työtuomioistuimessa kertoman mukaan käytetty huoltosähköasentajien työtehtävissä ennenkin ja myös asian käsittelyn aikana keväällä 2013. Työnantajalla on ollut velvollisuus tarjota myös lomautettuina olleille A:lle ja B:lle muuta sopivaa työtä, kun heidän tavallisesti tekemäänsä työtä ei ole ollut yhtiössä tarjolla.

A:n, B:n, C:n ja D:n kertomukset samoin kuin työnantajan laatima taulukko lomautetuista työntekijöistä viittaavat siihen, että työnantajalla on ollut käytäntönä kutsua töihin niitä pisimpään lomautettuna olleita työntekijöitä, joilla 200 lomautuspäivää on ollut lähiaikoina täyttymässä. Työsopimuslaissa ei kuitenkaan ole säännöksiä siitä, millä perusteella tai missä järjestyksessä työnantajan tulee tarjota työtä kullekin lomautettuna olevalle työntekijälle. Laissa tai työehtosopimuksessa ei ole myöskään perustetta, jonka nojalla työntekijä voisi vaatia, että hän saa olla lomautettuna yhdenjaksoisesti 200 päivää.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajan työhön kutsumisen tarkoituksena tässä tapauksessa voida katsoa olleen kiertää työntekijän lomautuksen yhdenjaksoisuuteen työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla liittyviä oikeuksia. Näin ollen A:n ja B:n työskentely on katkaissut lomautuksen yhdenjaksoisuuden, ja kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu vastaajan hyväksi. Sähköalojen ammattiliitto on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 6.903,60 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.