11.4.2013

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Nobina Finland East Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n ja työsuojeluyhteistoimintasopimuksen 9 §:n vastaisesti päättäessään työsuojeluvaltuutettu A:n työsuhteen, ja

• velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Nobina Finland East Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 euroa.

Perusteet

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja yhtiön ohjeistus

A:lla oli vapautusaikaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten kussakin kaksiviikkojaksossa 22 tuntia. Työnantaja ei ohjeistanut tai valvonut työsuojeluvaltuutetun vapautusajan käyttöä millään tavalla.

Ajankäytön joustavuudesta kertoo se, että työnantaja järjesti muun muassa A:lle työsuojelutehtäviä, kuten työsuojelutoimikunnan kokouksia, luetteloiden laatimista ja autokaluston tarkistuksia, työvuorolistaan merkittyjen kellonaikojen ulkopuolella. Työnantaja kehotti A:ta ottamaan itse korvaavan vapaan työsuojeluvapaaksi merkitystä ajasta sopivana ajankohtana. A osallistui työsuojeluasioita koskeviin tilaisuuksiin tarvittaessa myös vapaapäivinään.

Työnantaja järjesti vuonna 2012 useita työsuojelutoimikunnan kokouksia osaksi A:n työvuoroluetteloon merkityn työajan ulkopuolella. Työnantaja pyysi lisäksi toistuvasti A:ta tekemään työtä linja-autonkuljettajana työvuorolistaan merkityn vapautuksen aikana, mihin A suostui. Hänen edustamiensa työntekijöiden ja sidosryhmien tarpeet työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseksi eivät myöskään ole noudattaneet työvuorolistaan merkittyjä vapautusaikoja, vaan hänen on ollut välttämätöntä suorittaa tehtäviä työvuorolistaan merkittyjen aikojen ulkopuolella.

A oli työsuojeluvaltuutettuna erityisen aktiivinen ja pyysi viranomaisilta toimenpiteitä useissa asioissa. A:n aktiivisuuteen työsuojeluvaltuutetun tehtävissä liittyneet asiat olivatkin todellinen syy siihen, että työnantaja halusi päättää hänen työsuhteensa.

Työsuojeluvaltuutetun sivutoiminen työsuhde

A:lla on ollut sivutoiminen työsuhde Oy Strömma Helsinki Ab:hen. Hänen työvuoronsa Oy Strömma Helsinki Ab:n palveluksessa ovat menneet osittain päällekkäin työsuojeluvaltuutetun vapautusajaksi työvuorolistaan Nobina Finland East Oy:ssä merkittyjen aikojen kanssa. Oy Strömma Helsinki Ab ei harjoita A:n päätyönantajan Nobina Finland East Oy:n kanssa kilpailevaa toimintaa. Oy Strömma Helsinki Ab:llä on vain viisi erikoisrakenteista, nähtävyyksien esittelyyn matkailijoille tarkoitettua linja-autoa.

Työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättäminen

A ei kymmenen vuotta kestäneen työsuhteensa aikana ole saanut yhtiössä ainuttakaan huomautusta tai varoitusta velvoitteidensa laiminlyömisestä. Hänen saamansa varoitukset ovat liittyneet liikenteessä tapahtuneisiin virheisiin eivätkä liity tähän asiaan millään tavalla.

Työnantaja oli edellä kerrotuilla perusteilla purkanut A:n työsopimuksen työehtosopimusten vastaisesti. Oikea toimintatapa työnantajalta olisi ollut tarkemman ohjeistuksen laatiminen ja mahdollisesti varoitus. A ei ole syyllistynyt niin vakavaan rikkomukseen, että työnantajalla olisi ollut oikeus purkaa hänen työsuhteensa ilman annettua varoitusta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vastauksessaan, johon Nobina Finland East Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Nobina Finland East Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.250 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työsopimus purettiin hänen epärehellisen ja sopimattoman toimintansa vuoksi. Yhtiön työvuorolistojen mukaan A:n piti hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, mutta hän työskentelikin samaan aikaan toisen yhtiön palkkalistoilla. Asian salaamalla A harhautti yhtiötä maksamaan hänelle perusteettomasti palkkaa samalta ajalta. A:n aktiivisuudella työsuojeluasioissa ei ole mitään tekemistä hänen työsopimuksensa päättämisen kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja yhtiön ohjeistus

Työsuojeluvaltuutetun vapaa-aika määräytyy työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla tehdyn sopimuksen 7 §:n mukaan. Yhtiössä tämä toteutettiin siten, että työnantaja ohjelmoi A:n työvuorolistoihin mainittua vapautusaikaa kuhunkin kaksiviikkojaksoon 22 tuntia.

Yhtiön työohjeiden mukaan, mikäli ennalta suunniteltu työvuorolista ei toteudu suunnitelman mukaisesti, työntekijän on ilmoitettava muutoksista työnjohtoon ja korjattava ajopäiväkirja tehtyä työtä vastaavaksi. Mikäli ilmoitusta muutoksista ei tehdä, palkka maksetaan alkuperäisen työvuorolistan mukaisesti.

A ei ole ilmoittanut yhtiön työnjohdolle kaksiviikkojaksojen 6.8.–19.8.2012 ja 20.8.-2.9.2012 työsuojeluvaltuutetun vapautusaikoja koskevista muutoksista. A on 19.8.2012 ja 2.9.2012 allekirjoittamillaan ajopäiväkirjoilla siten vilpillisesti ilmoittanut työnantajalleen olleensa työvuorolistaan merkittyinä aikoina työsuojeluvaltuutetun vapautusajalla ja ilmoittaa siis hoitaneensa työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä. Menettelyllään A on tahallaan harhauttanut yhtiötä maksamaan palkkaa vapautusajoilta, vaikka hän on samaan aikaan tehnyt työtä toiselle työnantajalle ja jättänyt työsuojeluvaltuutetun tehtävät hoitamatta.

Työnantajan direktio-oikeuteen kuuluu määrätä työn johtamisesta. Tähän kuuluu, että työnantaja voi edellyttää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen tapahtuvan työvuorolistoihin merkittyinä aikoina. Mikäli työntekijällä on tarve poistua työpaikalta tai tehdä jotakin muuta kuin mitä työvuorolistoihin on merkitty, poikkeamaan on saatava esimiehen lupa. Tämä ei muuta sitä peruslähtökohtaa, että työntekijä - oli hän työsuojeluvaltuutettu tai ei - on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa työnantajan direktion piirissä ja työnantaja maksaa tältä ajalta työntekijälle palkan.

Kun A vuoden 2010 alussa valittiin työsuojeluvaltuutetuksi, silloinen työsuojelupäällikkö nimenomaisesti vaati A:lta selvitystä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä työehtosopimuksen mukaisesti. Ohjeen mukaan työsuojeluvaltuutetun tuli ilmoittaa esimiehelleen, mikäli hänellä on ollut työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen vuoksi tarve poistua työpaikalta tai työvuorolistoihin on tullut tarve tehdä muutoksia.

A:n työvuorolistoihin oli ohjelmoitu sekä linja-autonkuljettajana toimimisaika että työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten annettava vapautusaika. A itsekin halusi, että työsuojeluvapautusaika merkitään selkeästi työvuorolistoihin näkyviin. Vapautusaika oli nähtävillä varikolla ilmoitustaululla sekä myös A:n omilla verkkosivuilla. Näistä ilmoituksista yhtiön työntekijät saivat tietää, milloin A:ta saattoi tavata työsuojeluun liittyvissä asioissa.

Työsuojeluvaltuutetun sivutoiminen työsuhde

Yhtiö sai tietää, että työvuorolistoihin merkittyinä työsuojeluvaltuutetun vapautusaikoina A ei hoitanut työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, vaan työskenteli toisen linja-autoyrityksen Oy Strömma Helsinki Ab:n palveluksessa ajamalla sightseeing-busseja. A itse ei ollut kertonut työnantajalleen toisesta työstään. Yhtiön tiedossa on kesältä 2012 useita ajankohtia, jolloin A on nähty kaupungilla mainitun toisen yhtiön töissä hänelle Nobina Finland East Oy:ssä ohjelmoidun työsuojeluvaltuutetun vapautusajan aikana tai jolloin hän on hoitanut omia asioitaan eikä työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.

Työ- ja lepoaikojen noudattaminen

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 9 § 11 kohdan mukaan lähi- ja paikallisliikenteen kuljettaja ei saa tehdä työtä työ- ja virkasuhteessa kuljetusalalla tai sen ulkopuolella vähimmäisvuorokausi- ja vähimmäisviikkolevon aikana. Mikäli kuljettaja tekee työtä edellä mainittuna aikana, kuljettajan on merkittävä kyseinen työ ajopiirturikiekkoon, digitallennetulosteeseen tai ajopäiväkirjaan muuksi työksi. Tällöin työnantaja ei saa päästää kyseistä työntekijää seuraavaan työvuoroonsa, koska tämän vuorokausi- tai viikkolepo ei ole toteutunut. Asia on erikseen sanktioitu ajo- ja lepoaika-asetuksessa ja tieliikennelaissa. Kuljettajan on oma-aloitteisesti ja kirjallisesti ilmoitettava työnantajalleen muissa yrityksissä tekemästään työsuhteisesta työstä. A on tahallaan laiminlyönyt kyseisen ilmoitusvelvollisuuden.

A:n menettelystä on saattanut seurata myös se, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen sekä ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaiset vuorokautiset ja viikoittaiset lepoajat eivät ole toteutuneet. Tästä on Nobina Finland East Oy:llä sanktion uhalla sekä valvontavelvollisuus että valvontavastuu.

Perustelut

Asiassa esitetty selvitys

Asiassa on riidatonta, että A:lla on ollut 21.5. ja 30.9.2012 välisenä aikana sivutoiminen työsuhde Oy Strömma Helsinki Ab:hen ja että A:n työvuorot Oy Strömma Helsinki Oy:n palveluksessa ovat menneet osittain päällekkäin Nobina Finland East Oy:n työvuorolistoihin merkittyjen työsuojeluvaltuutetun vapautusaikojen kanssa.

Tarkempana kirjallisena selvityksenä työtuomioistuimelle on jätetty Oy Strömma Helsinki Ab:n työvuorolistat A:n työsuhteen ajalta ja A:n omat kalenterimerkinnät, joista ilmenevät A:n Oy Strömma Helsinki Ab:ssä tekemät työtunnit. Vastaajan jättämästä yhteenvetotaulukosta selviää, että nämä A:n työtunnit ovat 13 päivän aikana sijoittuneen Nobina Finland East Oy:stä annettujen työsuojeluvapaiden kanssa päällekkäin.

Työtuomioistuimelle jätetyistä A:n Oy Strömma Helsinki Ab:n kanssa 5.6.2012 solmimasta työsopimuksesta ja A:n Oy Strömma Helsinki Ab:stä saamista palkkakuiteista ilmenee, että yhtiö on maksanut A:lle palkkaa hänen sivutoimisen työsuhteensa aikana vajaat 10.000 euroa.

A on työtuomioistuimessa kertonut, että työnantajan ohjeet työsuojeluvapaan käytöstä Nobina Finland East Oy:ssä olivat hyvin niukat. Vuodesta 2010 alkaen työvuorolistaan tuli merkitä kellonajat työsuojelutehtävien hoitamiseksi. Työnjohdon kanssa saattoi käytännössä sopia työsuojelutehtävien hoitamisen ajankohdista tarkemmin. Kertomansa mukaan A noudatti Nobina Finland East Oy:ssä työnantajan ohjeita koko työsuojeluvaltuutettuna toimimisensa ajan. Työsuojelutehtäviä hän hoiti käytännössä myös työajan ulkopuolella. A ei ilmoittanut Nobina Finland East Oy:lle sivutoimestaan Oy Strömma Helsinki Ab:ssä. A:n mukaan hänellä oli oikeus tehdä tällaista työtä vapaa-aikanaan.

Nobina East Finland Oy:n liikennejohtaja D on kertonut, että yhtiössä laadittiin kahdelle viikolle työvuorolistat, joihin työsuojeluvaltuutettu samoin kuin luottamusmies merkitsivät heille kuuluvat vapaat kellonaikoineen. Vapaita noudatettiin sitovina, ellei työnjohdon kanssa sovittu muutoksista. A piti varikon ilmoitustaululla listaa, josta ilmeni, milloin hän oli tavoitettavissa työsuojeluasioissa. Lisäksi A piti yllä omaa nettisivua, josta hänen työsuojeluvapaansa ilmenivät. Samalla tavoin ovat työtuomioistuimessa kertoneet yhtiössä työsuojelupäällikkönä toiminut E, yhtiön liikennepäällikkö F ja liikennecontroller G.

Nobina-yhtiöiden päätoiminen työsuojeluvaltuutettu B ja pääluottamusmies C ovat kertoneet, että työsuojeluvapaat merkittiin työvuorolistaan vain teknisistä syistä. Jos työaika ylittyi, vastaavan vapaan sai pitää itse katsomanaan ajankohtana.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsuojeluyhteistoimintasopimuksen 9 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt velvoitteensa täyttämättä.

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Saman pykälän mukaan irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Lainkohdan mukaan tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Asiassa on tullut näytetyksi, että kesällä 2012 A ei ole 13 päivän aikana hoitanut työsuojeluvaltuutetun tehtäviä Nobina Finland East Oy:n työvuorolistoihin merkittyinä työsuojeluvaltuutetun vapautusaikoina, vaan hän on työskennellyt kuljettajana toisen linja-autoyhtiön Oy Strömma Helsinki Ab:n palveluksessa. Tästä sivutoimestaan A ei ole kertonut työnantajalleen Nobina Finland East Oy:lle, joka on maksanut A:lle palkan ikään kuin A olisi mainittuina aikoina hoitanut päätointaan.

Työtuomioistuin katsoo A:n käyttäneen työsuojeluvaltuutetun vapautusaikaa väärin menetellessään edellä kuvatulla vilpillisellä tavalla. Toiminnallaan A:n voidaan katsoa rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla on siten ollut työsopimuslaissa ja työehtosopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsuhteen purkamiseen. A:n työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen ei ole näytetty vaikuttaneen hänen työsuhteensa päättämiseen.

Koska työnantajalla on ollut jo pelkästään edellä esitetyllä perusteella oikeus päättää A:n työsuhde, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa niihin muihin seikkoihin, joihin vastaaja on vedonnut A:n työsuhteen purkamisen perusteina.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Nobina Finland East Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.250 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Nobina Finland East Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Hotti, Lindström, Schön, Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.