16.12.2013

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Kometos Oy:n päättäneen A:n työsuhteen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen vastaisesti,

- velvoittaa Kometos Oy:n maksamaan A:lle teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen tarkoittamana korvauksena A:n 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 57.840,00 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

- velvoittaa Kometos Oy:n maksamaan A:lle teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen tarkoittaman irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen yhteensä 4057,45 euroa laillisine korkoineen 23.7.2012 lukien, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kometos Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut tässä asiassa 11.013,46 eurolla laillisine korkoineen.

Salassapito

Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (9 §) perusteella kanteessa pyydetään huomioimaan, että haastehakemuskirjelmä ja todiste 1 on pidettävä salassa ilman eri määräystä tai päätöstä siltä osin kuin ne sisältävät arkaluonteisia tietoja A:n yksityiselämästä ja terveydentilasta.

Perusteet

Luottamusmiessopimuksen vastainen menettely

A ei ole 19.7.2012 tullut työhön humalassa tai ollut työssä humalassa. A ei ollut koskaan humalassa töissä. Työnantajalla ei ollut perustetta purkaa A:n työsopimusta.

A:ta ei ole ohjattu yhtiön päihdeohjelman mukaiseen hoitoon eikä hoitositoumusta yhtiön kanssa ole tehty. 14.6.2012 kyse oli työterveyshuoltolain mukaisesta työkykyneuvottelusta, joka järjestettiin Terveystalon toimesta tietyn sairauspoissaolomäärän ylittyessä. Kyse ei ollut hoitoonohjauksesta. A ei ole tuossa tilaisuudessa myöntänyt alkoholin käytön riistäytyvän käsistä.

Tapahtumat 19.7.2012 eivät voi muodostaa asiallista päättämisperustetta senkään vuoksi, että epäillessään A:n olevan päihtyneenä työpaikalla yhtiön olisi tullut päihdeohjelman mukaisesti esimiehen ja työntekijän välillä sopia hoitoonohjauksesta ja tehdä hoitositoumus eikä purkaa työsuhdetta.

Varoitusten 19.3.2012 ja 14.6.2012 osalta A ei ole välittömästi ilmoittanut poissaoloistaan lääkärissä käyntien jälkeen. Poissaolot ovat johtuneet lanneselän kivusta. Viimeisimmästä lääkärikäynnistä todetaan, että A:lle oli jo aiemmin myönnetty sairausloma ajalle 23.5.-25.5.2012, joten yhtiö kykeni päättelemään, mistä poissaolo johtui. A:lla oli myös tapana ilmoittaa etukäteen menevänsä lääkäriin. A:lle on maksettu palkkaa poissaolojen 6.3.-8.3., 23.5.-25.5. ja 29.5.-10.6.2012 ajalta, joten poissaoloja ei ole ainakaan pidetty luvattomina.

Yhtiö on purkaessaan työsuhteen puhelimitse 23.7.2012 rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n mukaista kuulemisvelvoitettaan. A:lla ei ollut määräyksen tarkoittamaa tilaisuutta varautua kuulemiseen, hän ei saanut ennakolta tietoonsa yhtiön vetoamia päättämisperusteita eikä hän täten voinut määräyksen tarkoittamalla tavalla esittää omaa näkemystään päättämisperusteista.

Aiempien varoitusten syillä ei ole asiallista yhteyttä purkamisperusteeksi ilmoitettuun syyhyn, joten niitä ei voida päättämisharkinnassa ottaa huomioon. Varoituksissa mainituissa asioissa ei ole ollut kyse tahallisista teoista, vaan pikemminkin huolimattomuudesta. (teksti salainen).

A:n menettely poissaoloista ilmoittamatta jättämisessä ei ole ollut tahallista, joten menettely ei ole antanut aihetta varoitukseen. Poissaolo 15.6.2011 on johtunut pakottavista syistä eikä A ole harhauttanut esimiestään. A on lähtenyt työpaikalta ennen työajan päättymistä eikä ole tuona hetkenä löytänyt esimiestään ilmoittaakseen lähdöstään. Kyseiseltä päivältä ei ole pidätetty palkkaa poissaolon ajalta.

Työsopimuksen purkamiseen on vaikuttanut työnantajan negatiivinen suhtautuminen A:han henkilönä johtuen hänen asemastaan luottamusmiehenä ja hänen toimessaan hoitamistaan asioista. A oli yhtiön ensimmäinen luottamusmies ja toimitusjohtaja C suhtautui A:han hänen asemansa vuoksi kielteisesti ja nimitteli häntä julkisesti halventavilla nimityksillä. Työsuhteen päättäminen on ainakin osaksi johtunut epäasiallisista ja syrjivistä syistä.

Korvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta työsopimuksen lakkauttamisesta

A:n on ikänsä puolesta vaikea löytää työtä ja hän on edelleen työtön. Korvauksen määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon kuulemisvelvoitteen laiminlyönti, A:han kohdistunut nimittely ja se, että päättämisen voidaan ainakin osaksi katsoa johtuneen A:n luottamusmiesasemasta. Yhtiö on myös loukannut päättämismenettelystä A:n yksityisyyden suojaa antamalla nähtäville neljälle tiedoksiannon todistajille purkamisilmoituksen, jossa oli aukikirjoitettuna lääkärin A:sta tekemä diagnoosi 19.7.2012.

Ottaen huomioon päättämisen loukkaavuus osa korvauksesta tulisi katsoa korvaukseksi aineettomasta vahingosta, josta määrästä ei tulisi tehdä TSL12:3:n mukaista vähennystä. Lisäksi ottaen huomioon A:n edelleen jatkuva työttömyys ja ikä, on asiassa perusteet tehdä korvauksesta, siltä osin kuin se katsotaan korvaukseksi aineellisesta vahingosta, vähennys puolen suuruisena siitä, mitä se lain mukaan olisi.

Korvaus noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta irtisanomissuojasopimuksen

irtisanomissuojasopimuksen mukaan

A:n työsuhteessa noudatettu irtisanomisaika oli kaksi kuukautta. Kun A:n työsopimus on päätetty ilman irtisanomisaikaa, on yhtiö velvollinen maksamaan hänelle sopimuksen 4 §:n mukaisesti irtisanomisajan palkkana 3.628,80 euroa ja lomakorvauksen viiden päivän mukaan 428,65 euroa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Kometos Oy on osaltaan yhtynyt, vaatinut että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 1.235,80 eurolla ja Kometos Oy:n kulut 7.502,00 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kometos Oy:llä on ollut erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus. A:n työsopimuksesta johtuneiden, koska hänen työsuhteeseensa olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkominen ja laiminlyönti on ollut niin vakavaa, ettei työnantajalta kohtuudella ole voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan verran.

Luottamusmiessopimuksen vastainen menettely

Työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan, mutta muita erityisperusteita ei työsopimuksen purkuedellytykselle ole asetettu. Työntekijän alkoholin käytön on vakiintuneesti tulkittu olevan peruste työsuhteen päättämiselle, milloin työntekijä on aiemmista varoituksista huolimatta toistuvasti nauttinut alkoholia tai esiintynyt päihtyneenä työpaikalla tai jäänyt pois työstä alkoholin käytön vuoksi.

Kometos Oy:ssä on ollut käytössä päihdeohjelma, jonka mukaan päihderiippuvaiset pyritään ohjaamaan asianmukaiseen hoitoon. Päihteiden vaikutuksen alaisena työaikana esiintyminen saattaa johtaa suullisen varoituksen antamiseen tai työsuhteen päättämiseen. Yhtiössä on myös kirjallisesti ohjeistettu työntekijöitä siitä, miten, milloin ja kenelle työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaoloista sekä siitä, miten työkyvyttömyys todetaan. Työntekijä on sairastumistapauksissa velvollinen välittömästi ilmoittamaan asiasta esimiehelleen, A:n tapauksessa tuotantopäällikölle. Työntekijän on ensisijaisesti käytävä työnantajan ilmoittaman työterveyslääkärin vastaanotolla, ja muussa tapauksessa on ilmoitettava erityisen painava syy, miksi ei ole käytetty kyseistä tahoa.

A oli 15.6.2011 poistunut luvatta työpaikalta ja laiminlyönyt ilmoittaa poistumisestaan esimiehelleen D:lle. Lisäksi hän oli harhauttanut esimiestään, kun häneltä oli tiedusteltu syytä poissaololleen. A:lle oli tästä menettelystään annettu varoitus 4.7.2011.

A oli ollut sairauden vuoksi poissa työstä 27.6. – 1.7.2011.(teksti salainen). A ja hänen esimiehensä D olivat 6.7.2011 keskustelleet A:n työstä suoriutumisen ongelmista (teksti salainen). Keskustelussa oli sovittu, että yrityksen työterveyshuolto eli Suomen Terveystalo Oy huolehtii lähetteestä jatkohoitoon. Keskustelusta oli laadittu 6.7.2011 päivätty ja molempien osapuolten allekirjoittama muistio.

A oli ollut ilmoittamatta poissa töistä torstaina 31.5.2012 ja perjantaina 1.6.2012. Vasta sunnuntaina 3.6.2012 A oli ottanut yhteyttä työnantajaan. A oli kertonut menneensä Teuvan terveyskeskuksen terveydenhoitoyksikköön 3.6.2012. Sittemmin A oli toimittanut työnantajalle 4.6.2012 päivätyn, terveyskeskuslääkärin allekirjoittaman lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut työkyvytön 30.5. – 10.6.2012.

Työterveyshuollossa 14.6.2012 käydyn neuvottelun (teksti salainen) johtopäätöksenä A:lle oli järjestetty mahdollisuus käydä työterveyspsykologin luona keskusteluterapiassa ja muutoinkin päätetty yrittää työterveyshuollon voimavarojen mukaan tukea A:ta ja hänen työkykyään. A oli sitoutunut käymään työterveyspsykologin luona. Terapia täytti yhtiön ohjelman mukaisen hoitoonohjauksen.

Sairauspoissaolosta 16. – 18.7.2012 A vastoin työnantajan kirjallista ohjetta ei ollut käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla, vaan oli hankkinut työkyvyttömyystodistukset (kaksi kappaletta) Teuvan neuvolan terveydenhoitajalta. A ei ole myöskään antanut selvitystä, miksi hän ei käynyt tai ei ollut voinut käydä työterveyslääkärin vastaanotolla.

Usea eri henkilö oli havainnut 19.7.2012, että A oli alkoholin vaikutuksen alainen tai krapulainen eikä missään nimessä työkykyinen. B ohjeisti työterveyshuoltoa tutkimaan A:n työkunnon ja juopumuksen määrän. Lääkärintodistuksen mukaan A oli työkyvytön 19. – 20.7.2012, (teksti salainen). Maanantaina 23.7.2012 A ei työnantajan kutsusta huolimatta tullut työpaikalle, joten työsuhteen purkamisilmoitus luettiin ja annettiin hänelle tiedoksi puhelimitse. A:lle oli varattu mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta hän ei käyttänyt sitä.

Ennen työsopimuksen purkamista yhtiö oli antanut A:lle lukuisia kertoja mahdollisuuden korjata menettelynsä varoitusten ja hoitoonohjauksen kautta. Saamastaan varoituksesta 19.3.2012 huolimatta A oli jatkanut työnantajan antamien ohjeiden vastaista käyttäytymistään ja toistanut vastaavanlaisen menettelynsä 28.5.2012, josta hän oli myös saanut varoituksen 14.6.2012. Vain runsas kuukausi tämän jälkeen hän oli tullut työpaikalle alkoholin vaikutuksen alaisena 19.7.2012.

Yhtiössä tehtävä työ edellyttää erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, ja työpaikan työolosuhteiden vuoksi työntekijän työkuntoisuus on työn turvallisen tekemisen ehdoton vaatimus. A on menettelyllään 19.7.2012 osoittanut vakavaa piittaamattomuutta työturvallisuusmääräyksiä kohtaan. A:n luottamusmiesasemalla tai luottamusmiestehtävien hoitamisella ei ole ollut mitään merkitystä eikä vaikutusta työsopimuksen purkamiseen. Kometos Oy:ltä ei ole kohtuuden mukaan voitu vaatia A:n työsuhteen jatkamista ja yhtiöllä on ollut luottamusmiessopimuksen ja työsopimuslain mukaiset perusteet purkaa hänen työsopimuksensa toistuvien luvattomien poissaolojen sekä lopulta krapulassa työpaikalla esiintymisen vuoksi.

Vaaditusta korvauksesta

Korvauksen määrää mahdollisesti harkittaessa on otettava huomioon muun muassa A:n itsensä antama aihe hänen työsopimuksensa purkamiselle, hänen edellä selostettu moitittava menettelynsä ja työtä vaille jäämisen arvioitu kesto sekä arvioitu ansion menetys. Näillä perusteilla määrällisesti oikea korvaus on luottamusmiessopimuksen mukainen minimikorvaus eli enintään 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Perustelut

Tapahtumien kulusta esitetty selvitys

Kometos Oy:n toimitusjohtaja C on kertonut olleensa ulkomaan matkalla, kun sai 19.7.2012 tiedon tuon aamun tapahtumista työpaikalla. C soitti A:lle 23.7.2012 ja pyysi tätä käymään työpaikalle. A ei lupautunut tulemaan, jolloin C pyysi todistajia kuuntelemaan puhelua ja purki A:n työsopimuksen. Tehtaassa oli käytäntönä nollatoleranssi alkoholin käytössä. A:n ja muiden työntekijöiden turvallisuuden takia työsuhde piti päättää. A oli ollut siinä kunnossa, että työn tekeminen kyseisenä päivänä olisi ollut mahdotonta. Hän oli vahvasti joko huumeen tai alkoholin vaikutuksen alaisena. A:n lähin esimies B soitti lääkärille ja varasi ajan. C ei tiennyt, miten A:n lääkärintodistus oli tuotu työpaikalle, mutta se oli käytettävissä.

A on kertonut, että työnantajan mielestä työpaikalla ei tarvittu luottamusmiestä. Luottamusmiehenä A oli ottanut kantaa muun muassa pekkasvapaisiin, työsuojeluvaltuutetun irtisanomiseen ja ilmastoinnin puutteisiin. Lisäksi oli ilmennyt, että työntekijöille oli maksettu liian pieniä palkankorotuksia vuosien ajan. Työnantajan edustajat eivät pitäneet ammattiyhdistystoimintaa suotavana eikä liittoon olisi saanut kuulua. A:ta oli nimitelty ja asioiden hoitoa yritettiin estää. Toimitusjohtaja myös nimitteli häntä halventavasti koko tehtaan henkilökunnan kuullen.

Heinäkuun 4. päivänä 2011 annetun varoituksen (vastaajan todiste 4) johdosta kuultuna A on kertonut, että hän oli 15.6.2011 lähtenyt Teuvalle autolla kuultuaan tyttärensä loukanneen jalkansa. Hänen lähiesimiestään D:tä ei ollut löytynyt, ja seuraavana päivänä tämä kysyi, miksi A oli lähtenyt kesken työvuoron. A vitsaili, ettei ollut lähtenyt minnekään. A:n käsityksen mukaan asia oli selvitetty heidän välillään.

Vastaajan kirjallisena todisteena 5 on 6.7.2011 laadittu muistio A:n työstä suoriutumisen ongelmista. (teksti salainen) Luottamusmiehenä oleminen oli raskasta eikä tukea saanut keneltäkään. Muistion tekemisen jälkeen D ei palannut asiaan, (teksti salainen). Psykologin vastaanotolla kartoitettiin A:n tilannetta (teksti salainen).

A:lle oli 19.3.2012 annettu varoitus sairauspoissaolosta ilmoittamisen laiminlyönnistä (vastaajan kirjallinen todiste 7). A on kertonut, että kun selkä oli kipeä, muut asiat unohtuivat. A oli kuitenkin aina ilmoittanut puhelimella menevänsä vastaanotolle.

Työkykyneuvottelusta 14.6.2012 A on kertonut, että aloite siihen oli tullut työterveyslääkäriltä ja syynä olivat A:n selkäongelmat. (teksti salainen). A:n kanssa ei sovittu hoitoonohjauksesta, vaan ainoastaan psykologin luona käynneistä, joista toteutui yksi tutustumiskäynti 15.6.2012.

Kesälomansa päätyttyä A oli 15.- 16.7.2012 pahassa vatsataudissa eikä voinut ajaa 35 kilometrin matkaa työterveysasemalle, vaan sai avun lähellä sijaitsevalta terveysasemalta. 19.7.2013 hänellä oli vielä ollut yöllä vatsakipua, minkä vuoksi hän oli nukkunut huonosti ja ottanut aamuyöstä unilääkettä. Tultuaan työpaikalle A lähetettiin työterveysasemalle, mutta syytä tähän ei kerrottu. Käynnin jälkeen A vei työpaikan konttoriin saamansa lääkärintodistuksen. A ei ollut käyttänyt alkoholia kyseisenä päivänä. Hän ei ollut käyttänyt alkoholia myöskään kesä-heinäkuussa 2011. A ei ollut antanut suostumustaan työterveyslääkärin kuulemiselle työtuomioistuimessa. Tämä johtui A:n kertoman mukaan siitä, että lääkäri oli vastahakoinen saapumaan todistajaksi oikeuteen.

Aamulla 23.7.2013 työnantaja soitti A:lle ja pyysi tuomaan todistuksen sairauspoissaolon jatkumisesta. Myöhemmin päivällä työnantaja purki hänen työsopimuksensa puhelimitse.

A:n esimies B on kertonut haistaneensa aamulla 19.7.2012 A:n käyttäneen alkoholia ja alkaneensa järjestämään A:lle aikaa työterveysasemalta. Alihankkijan työntekijä oli huomauttanut A:n kunnosta B:lle. A:n kädet tärisivät hyvin voimakkaasti ja olemus kertoi alkoholinkäytöstä. Epäily siitä, että A oli juovuksissa, oli niin voimakas, että B halusi varmistaa asian. A ei ollut missään nimessä työkykyinen omastakaan mielestään.

Maanantaina 23.7.2012 A ei tullut sairauslomansa jälkeen työvuoroon, jolloin häntä pyydettiin menemään lääkäriin. Työsopimusta purettaessa läsnä olivat todistajan lisäksi toimitusjohtaja ja tuotannon esimies sekä työsuojeluvaltuutettu ja toinen työntekijä. Toimitusjohtaja C soitti A:lle ja pyysi häntä tulemaan työpaikalle, mutta A ei ollut halukas tähän. C purki hänen työsopimuksensa puhelimessa. A oli B:n käsityksen mukaan tuolloin autossa, ja reitti työterveysasemalta hänen kotiinsa kulki läheltä työpaikkaa.

Työsuojeluvaltuutettu Eon kertonut, että A oli alkoholin vaikutuksen alaisena saapuessaan työpaikalle aamulla 19.7.2012 noin kello seitsemän. Työssä käsiteltiin kattoelementtejä ja työturvallisuuden takia olisi ollut mahdotonta antaa A:n työskennellä siinä kunnossa. Hänen kätensä tärisivät voimakkaasti. A on saattanut olla myös sairaana, mutta selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena hän oli joka tapauksessa. E:tä pyydettiin kirjoittamaan tapahtumista työsuojeluvaltuutetun raportti (vastaajan todiste 9). Raportista ilmenee, että A saapui työpaikalle joko alkoholin vaikutuksen alaisena tai krapulassa, ja hänet lähetettiin kotiin oman ja muiden työntekijöiden työturvallisuuden takia.

Elementtiasentaja F on kertonut A:n tulleen 19.7.2012 töihin ja sanoneen olevansa vatsataudissa. F ei ollut havainnut, että A olisi ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Työsopimusta purettaessa F oli läsnä, ja purkuilmoitus luettiin ääneen puhelimessa. Aikaisemmin työpaikalla oli ollut riitaa pekkaspäivä-asiasta. A hoiti asiaa ja työntekijät saivat maksamatta jääneet korvaukset taannehtivasti monen vuoden ajalta. A oli hoitanut myös muita luottamusmiesasioita. Toimitusjohtaja nimitteli A:ta, ja työpaikalla suhtauduttiin kielteisesti ammattiyhdistystoimintaan.

Sähköasentaja G on kertonut, ettei hän ollut huomannut, että A olisi ollut tapahtuma-aamuna alkoholin vaikutuksen alaisena. A oli luottamusmiehenä ajanut työntekijöiden asioita, ja työntekijät olivat saaneet pekkasvapaat. Nähtävästi tämän takia toimitusjohtaja oli nimitellyt A:ta halventavasti.

Yhtiön päihdeohjelmasta ja hoitoonohjauksesta esitetty selvitys

A oli ollut sairauden vuoksi poissa työstä (teksti salainen) 27.6. - 1.7.2011. Tämän jälkeen A:n esimies on käynyt 6.7.2011 hänen kanssaan keskustelun työstä suoriutumisen ongelmiin liittyen (vastaajan kirjallinen todiste 5). Keskustelusta laaditun muistion mukaan alkoholinkäytön pitkittyminen juhlapyhien jälkeen ei ollut kuukausittaista, mutta toistui satunnaisesti, ja osapuolten välillä on sovittu, että työterveyshuolto hoitaisi lähetteen jatkohoitoon ja myös muistio lähetettäisiin sinne.

Yhtiössä on 1.9.2011 hyväksytty päihdeohjelma, jonka mukaan päihderiippuvaiset pyritään tunnistamaan ja heidät pyritään ohjaamaan asianmukaiseen hoitoon (vastaajan kirjallinen todiste 2, kantajan todiste 3).

Työterveyshuollossa on pidetty työkykyneuvottelu 14.6.2012, ja siitä laaditun muistion (vastaajan kirjallinen todiste 8) mukaan neuvottelussa olivat esillä A:n sairauspoissaolot (teksti salainen). Molemmat osapuolet ovat muistion mukaan halunneet huolehtia sekä A:n että muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. A:lle järjestettäisiin muun muassa mahdollisuus käydä työterveyspsykologin luona keskusteluterapiassa ja muutenkin työterveyshuollon toimenpiteillä oli tarkoitus tukea A:taa ja hänen työkykyään. Seurantaneuvottelu oli tarkoitus järjestää syksyllä 2012.

Työtuomioistuin toteaa, että A:n osalta ei ole tehty päihdeohjelman liitteen mukaista, kirjallista hoitositoumusta. A on kuitenkin käytännössä työnantajan edustajan toimesta ohjattu työterveyshuoltoon hoidettavaksi alkoholinkäytön vuoksi jo 6.7.2011. Päihdeohjelma ja hoitoonohjaus eivät oikeuskäytännön mukaan ilman muuta sulje pois työnantajan mahdollisuutta päättää työsuhde (TT 2001:56, TT 1998:26). Tämä on nimenomaisesti todettu myös Kometos Oy:n päihdeohjelmassa. Yhtiössä ei myöskään ole esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen purkamista saattaa loppuun.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Purkamisen edellytykset

Työehtosopimuksen 16 §:n mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 - 3 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

A:lle annetut varoitukset

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Tarkoituksena on, että varoituksella työntekijä saa tiedon siitä, kuinka vakavana työnantaja pitää hänen rikkomustaan, ja työntekijä saa siten tilaisuuden korjata menettelytapojaan.

Varoituksen antamista ei ole säädetty työsopimuksen purkamisen edellytykseksi. Toisaalta työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos sitä ei ole käytetty 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Tämä koskee myös varoituksen antamiseen johtaneita rikkomuksia, joihin halutaan vedota purkuperusteena. Samanlaatuiset rikkomukset voidaan kuitenkin ottaa huomioon, jos ne jatkuvat ja niitä esiintyy vielä mainitun määräajan kuluessa.

A:lle on annettu kirjallinen varoitus ensin 4.7.2011 luvatta työpaikalta poistumisesta, 19.3.2012 poissaolosta työpaikalta ilmoittamatta ja edelleen samasta syystä 14.6.2012. Varoitusten mukaan rikkomusten jatkuminen voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Sairauspoissaolostaan 16. - 18.7.2012 A on syytä ilmoittamatta esittänyt terveydenhoitajan antaman työkyvyttömyystodistuksen työterveyslääkärin todistuksen sijasta. Nämä kaikki menettelyt ovat olleet vastoin yhtiön antamaa, sairauspoissaolokäytäntöjä koskevaa ohjetta (vastaajan kirjallinen todiste 3). Kun menettely on ollut toistuvaa ja jatkunut A:n työsopimuksen purkuajankohtaan asti, rikkomukset on jo tästä syystä otettava huomioon arvioitaessa purkuperusteen täyttymistä kokonaisuutena.

Tapahtumat 19.7.2012

A oli vuosilomalla 2. - 15.7.2012, minkä jälkeen hän oli poissa työstä 16.7. - 18.7. sairauden takia. B ja E ovat yhtenevästi kertoneet, että aamulla 19.7. töihin tullessaan A oli päihtynyt ja hänen kätensä tärisivät voimakkaasti. B:n mukaan alkoholin myös haistoi ja A:n olemus ylipäänsä kertoi hänen olevan juovuksissa. F ja G ovat puolestaan kertoneet, etteivät he huomanneet, että A olisi ollut päihtynyt. Työtuomioistuin katsoo B:n ja E:n yksityiskohtaisilla kertomuksilla näytetyksi, että A on kyseisenä aamuna saapunut työhön päihtyneenä. (teksti salainen).

Erityisillä aloilla ja ammateissa työskentelevien henkilöiden kohdalla suhtautuminen alkoholin väärinkäyttöön on työn luonteesta johtuen ankarampaa kuin muiden työntekijöiden kohdalla. A:n työtehtävissä ja työpaikalla on käsitelty satojen kilojen painoisia tilaelementtejä. Työsopimuslain 2 luvun 3.1 §:n mukaan työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta työntekijöiden suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta

työpaikalla niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään. Niin ikään työntekijällä on velvoite huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta työpaikalla. A oli 19.7.2012 saapunut työhön päihtymystilassa, joka oli omiaan vaarantamaan sekä hänen omaansa että muiden työntekijöiden työturvallisuutta. Oikeuskäytännössä on suhtauduttu ankarasti työntekijän työturvallisuutta vaarantavaan alkoholin käyttöön (esim. TT 2013:1, TT 2001:13, 2001:56).

Luottamusmiehenä toimiminen

Työtuomioistuin toteaa, että yhtiön toimitusjohtaja on F:n ja G:n kertomin tavoin ilmeisesti nimitellyt ja kohdellut A:ta jossain määrin epäasiallisesti. A oli luottamusmiehenä saanut muun muassa neuvoteltua yhtiön työntekijöille pitämättömistä pekkasvapaista takautuvasti maksettavat korvaukset.

Jutussa ei kuitenkaan ole esitetty todennäköisiä perusteita sille, että työnantaja olisi A:n työsopimusta päättäessään asettanut hänet eri asemaan syrjivillä perusteilla luottamusmiehenä toimimisen johdosta. A:n saamat varoitukset ja niiden syyt sekä työsopimuksen purkamiseen viime kädessä johtaneet tapahtumat eivät ole liittyneet hänen asemaansa pääluottamusmiehenä.

Kuuleminen

Työsopimuslain 9 luvun 2 §:n mukaan työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen työsopimuksen purkamista. C on kertonut pyytäneensä A:n 23.7.2012 työpaikalle, mutta A ei ole suostunut tähän, jolloin C on purkanut hänen työsopimuksensa puhelimitse. A ei ole kiistänyt C:n asiasta kertomaa. Näin ollen työnantaja on täyttänyt kuulemisvelvoitteensa, kun A:lle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, vaikka hän ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Johtopäätökset

Asiassa on selvitetty, että työnantaja on ennen A:n työsopimuksen päättämistä käyttänyt tarjolla olevia lievempiä keinoja eli varoituksia ja hoitoonohjausta. A:lle on annettu luvattomasta poissaolosta työstä yhteensä kolme kirjallista varoitusta, joissa on tuotu esiin työsuhteen päättämisen mahdollisuus rikkomusten jatkuessa. Heinäkuussa 2011 hän on sairauspoissaolonsa jälkeen saapunut työhön siinä määrin päihtyneenä, että hänen tilansa on työpaikalla tehtävän työn laatu huomioon ottaen ollut omiaan vaarantamaan hänen omansa ja muiden työntekijöiden työturvaturvallisuuden.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo A:n menettelyä ja asiaa kokonaisuutena arvioiden, ettei työnantajalta ole kohtuuden mukaan voinut vaatia sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Siten yhtiöllä on ollut luottamusmiessopimuksen ja työsopimuslain mukainen erittäin painava syy työsopimuksen purkamiseen. Näin ollen kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kometos Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kantaja on kiistänyt Teknologiateollisuus ry:n kuluvaatimuksen sillä perusteella, ettei liitolla ja yhtiöllä ole ollut tarvetta käyttää eri asiamiehiä.

Työtuomioistuin toteaa, että Teknologiateollisuus ry:llä on työehtosopimuksen osapuolena ollut itsenäinen intressi valvoa sopimuksen oikeaa soveltamista jutussa. Työnantajaliitto on edellä mainitun lain 12 §:n 3 momentin nojalla ollut jutussa vastaajan asemassa, vaikka myös yhtiö on ollut asiassa kuultavana. Kun Teknologiateollisuus ry:n kuluvaatimusta on myös pidettävä kohtuullisena, työtuomioistuin katsoo, että Metallityöväen Liitto ry:n on korvattava Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaan.

Kometos Oy on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, joten se on oikeutettu vähentämään ostamissaan palveluissa maksamansa arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Kometos Oy:n oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevä arvonlisävero ei siten jää yhtiön lopullisesti kannettavaksi. Tämän vuoksi Metallityöväen Liitto ry:n korvattavaksi jää vain yhtiön laskun arvonlisäveroton määrä 6.050 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.235,80 eurolla ja Kometos Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.050 eurolla, mille määrille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Pärssinen, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.