16.5.2012

Vaatimukset

Talonrakennusteollisuus ry on vaatinut Rakennusliitto ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Talonrakennusteollisuus ry on lisäksi vaatinut Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.750 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Rakennusliitto ry järjesti NCC Rakennus Oy:n Sisä-Suomen Tampereen ja Jyväskylän alueyksikön kaikissa työkohteissa työtaistelun 14.3.2011 kello 11 - 15.3.2011 kello 16. Lakkoon osallistui kokonaisuudessaan noin 150 Rakennusliitto ry:hyn kuuluvaa työntekijää. Lakon syyksi alueyksikössä toimiva, Rakennusliitto ry:n luottamusmies ilmoitti yrityksen aliurakoitsijan Nordecon Betoonin töiden jatkamisen siitä huolimatta, että Rakennusliitto ry oli asettanut kyseisen yrityksen saartoon palkanmaksuun liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Lakon syynä ovat olleet aliurakoitsijan käyttö ja töiden jatkaminen saarrosta huolimatta. Työnantajalla on sopimuksen mukaan oikeus määrätä työn johtamisesta. Lakko on siten kohdistunut rakennusalan työehtosopimuksen yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työehtosopimus työrauhavelvoitteineen on tullut voimaan 10.3.2011 alkaen. Ensisijaisesti työehtosopimus työrauhavelvoitteineen on lopullisesti ja peruuttamattomasti syntynyt 10.3.2011, kun valtakunnansovittelijan sovintoehdotus on hyväksytty. Toissijaisesti vaikka työehtosopimus olisikin syntynyt sen allekirjoituksella 16.3.2011, niin kun se on saatettu taannehtivasti voimaan 10.3.2011 alkaen, työrauhavelvollisuus on siitä lähtien ollut voimassa.

Lakko aiheutti kaikkien 17 työmaan tuotannollisen toiminnan keskeyttämisen ja siten yhtiölle merkittävät tappiot, mikä on otettava huomioon hyvityssakon suuruutta määrättäessä. Koko työtaistelun aiheuttamien vahinkojen määrää on arvion mukaan useita kymmeniä tuhansia euroa sisältäen vain yhtiölle välittömästi lakosta aiheutuneet kustannukset.

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Rakennusliitto ry on lisäksi vaatinut Talonrakennusteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla.

Kanteen kiistämisen perusteet

NCC Rakennus Oy:n työntekijöitä on poistunut työpaikoiltaan Tampereen ja Jyväskylän alueyksiköistä 14. ja 15.3.2011. Kyse ei kuitenkaan ollut työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvasta toimesta. Luottamusmies on ilmoittanut 14.3.2011 yhtiön Keski-Suomen aluejohtajalle, että on alkamassa mielenilmaus. Tarkoitus oli esittää vastalause ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle ja kiinnittää ympäröivän yhteiskunnan huomio laittomuuksien lopettamiseksi. Tapahtunut spontaani työntekijöiden reaktio on kokonaisuudessaan tulkittavissa poliittisen mielenilmaisun ja myötätuntotyötaistelun välimaastoon. Sitä ei ollut Rakennusliitto ry:n toimesta järjestetty.

Työrauhavelvollisuus ei mielenilmauksen aikana ollut edes voimassa. Neuvottelutuloksen ja sitovan työehtosopimuksen syntymisen välinen aika vastaa luonteeltaan vielä sopimuksetonta tilaa työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvoitteen osalta. Neuvottelutuloksen vaikutukset, muun muassa lakon peruuttaminen ja aktiivisista työtaistelutoimista pidättyminen, perustuvat sopimuslojaliteettiin, jonka sisältö ei nyt ole käsiteltävänä. Neuvottelutuloksella 9. ja 10.3.2011 välisenä yönä oli se käytännön vaikutus, että 10.3.2011 alkavaksi tarkoitettu valtakunnallinen lakko peruuntui. Lakon onnistuneesta peruuttamisesta ei kuitenkaan voida johtaa lakisääteistä velvoitetta valvoa työrauhaa.

Ratkaisevaa sitovuuden ja työrauhavelvoitteen alkamisen osalta on se ajankohta, kun neuvottelutulos hyväksyttiin osapuolten päättävissä toimielimessä yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä. Rakennusliitto ry:n hallitus on kokoontunut 14.3.2011 vasta puheena olevan mielenilmauksen alkamisen jälkeen käsittelemään neuvottelutuloksen hyväksymistä. Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta on solmittu ja allekirjoitettu 16.3.2011. Palkankorotukset merkitään voimaan tuleviksi ja tulevat myös käytännössä maksuun neuvottelutuloksesta lukien, vaikka niitä ei koskaan pantaisi täytäntöön ennen päättävien elinten sitovaa päätöstä.

Perustelut

Neuvottelutuloksen käsittelystä esitetty selvitys

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko talonrakennusalan työehtosopimus työrauhavelvoitteineen ollut voimassa NCC Rakennus Oy:ssä 14.-15.3.2011 järjestetyn työtaistelutoimenpiteen aikana. Osapuolten neuvotteluedustajat ovat myöhään illalla 9.3.2011 hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen, mutta tämän jälkeen ratkaisua on vielä käsitelty liittojen päättävissä elimissä. Rakennusliitto ry:n hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen kokouksessaan 14.3.2011, ja työehtosopimus on allekirjoitettu 16.3.2011. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan työehtosopimus on tullut voimaan 10.3.2011.

Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajana toimivan A:n mukaan asianosaisliittojen edustajat saapuivat 9.3.2011 valtakunnansovittelijan luokse neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Muista asioista oli jo päästy yhteisymmärrykseen, ja osapuolet neuvottelivat enää lähinnä palkkoja koskevasta erimielisyydestä. Neuvottelu johti saman päivän illalla valtakunnansovittelijan osapuolille antamaan sovintoehdotukseen, joka osapuolten tuli annetussa määräajassa joko hyväksyä tai hylätä. Osapuolet ilmoittivat noin kello 22 hyväksyvänsä sovintoehdotuksen rakennusteollisuuden kaikkien kahdeksan toimialan osalta. Tätä ennen työnantajapuolen neuvottelijat olivat olleet puhelimitse yhteydessä liittojensa hallintojen edustajiin. Työnantajapuolen hyväksyvä vastaus annettiin kirjallisesti. Todistaja kuuli myös Rakennusliitto ry:n hyväksyvän vastauksen, johon ei liittynyt mitään varaumaa. Rakennusliittoa edustivat neuvottelussa muun muassa puheenjohtajat C ja B.

Valtakunnansovittelija merkitsi sopimuspuolten näin saavuttaman sovinnon laatimaansa pöytäkirjaan. Rakennusliitto ry peruutti samalla seuraavana päivänä alkavaksi ilmoitetut valtakunnalliset työtaistelut. Neuvotteluissa ei ollut puhetta nyt kysymyksessä olevasta NCC Rakennus Oy:tä koskevasta työriidasta. Talonrakennusteollisuus ry:n hallitus käsitteli ja hyväksyi neuvottelutuloksen kokouksessaan muutamia päiviä myöhemmin. Työehtosopimus työrauhavelvoitteineen oli A:n käsityksen mukaan tullut voimaan 10.3.2011 lukien.

A:n mukaan rakennusalan työehtosopimusneuvotteluja on melko harvoin jouduttu käymään valtakunnansovittelijan luona. Neuvottelutulos on tällöin aina käytetty vielä työnantajayhdistysten hallituksissa. Samalla tavoin on menetelty työntekijäpuolella. A:n mukaan olisi sinänsä mahdollista, että jonkin sopimusalan neuvottelutulosta ei hyväksyttäisikään asianomaisen liiton hallituksessa. Tällaisessa tapauksessa avoimeksi jääneisiin kysymyksiin jouduttaisiin palaamaan uusissa neuvotteluissa.

Rakennusliitto ry:n II puheenjohtajana toimivan B:n mukaan 9.3.2011 auki olevia asioita työehtosopimuksessa olivat keskeisesti palkankorotus ja muutamat jo pitkälle neuvotellut tekstikysymykset, joista päästiinkin tuolloin sopimukseen. Valtakunnansovittelijan annettua 9.3.2011 sovintoehdotuksen palkankorotusasiassa ilmoittivat molemmat neuvottelukunnat vastauksenaan hyväksyvänsä ehdotuksen. Työntekijäliiton puheenjohtaja ilmoitti sovintoehdotuksen hyväksymisen suullisesti. Lisäksi liitto peruutti seuraavaksi aamuksi ilmoitetun valtakunnallisen työtaistelun. Osapuolten välillä ei muutoin erikseen keskusteltu työehtosopimukseen liittyvästä työrauhasta. Edelleen sovintoehdotus vietiin tavanomaiseen tapaan käsiteltäväksi osapuolten hallinnoissa, jotka lopullisesti päättivät ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos neuvottelutulosta ei olisi hyväksytty osapuolten hallinnoissa, työehtosopimusta ei olisi syntynyt ja työehtosopimusneuvotteluja olisi tullut jatkaa. Hallinnot ovat tosin viime vuosikymmeninä aina hyväksyneet neuvottelutuloksen. Työehtosopimus on B:n mukaan tullut voimaan työrauhavelvoitteineen vasta sitten, kun molempien osallisten hallitukset ovat sopimuksen lopullisesti hyväksyneet.

Työtuomioistuimen arvio työehtosopimuksen syntymisestä

Työehtosopimuslain 2 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus voi syntyä myös siten, että sen sisältö merkitään sopimusosapuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovittavalla tavalla oikeaksi. Työtuomioistuin on useissa ratkaisuissaan katsonut, että osapuolten välillä on syntynyt työehtosopimus, kun valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos on kirjattu sovittelijan allekirjoittamaan pöytäkirjaan (muun muassa TT 2008:65, 2006:8, 1996:50). Nyt esillä olevassa asiassa työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 9.3.2011. Esitetyn selvityksen valossa ei ole syytä epäillä, etteikö sovinto ole myös asianmukaisesti pöytäkirjattu.

Työehtosopimuksen edellä selostetun muotovaatimuksen täyttyminen ei toisaalta ilman muuta merkitse sitä, että työehtosopimus on myös muilta osin syntynyt sitovalla tavalla. Esimerkiksi ratkaisussa TT 2003:15 katsottiin, että sovittelijan pöytäkirjaan merkitty yhteisymmärrys ei ollut työehtosopimus, koska osapuolilla ei ollut tarkoitus sopia asiasta työehtosopimusvaikutuksin. Ratkaisussa TT 1977:47 sovinnon sitovuutta jouduttiin arvioimaan oikeustoimilain säännösten perusteella tapauksessa, jossa oli kysymys neuvotteluedustajien mahdollisesta toimivallan ylityksestä ja vastapuolen vilpittömästä mielestä.

Työehtosopimusratkaisun hyväksyminen on asia, josta päättäminen kuuluu yleisen käytännön mukaan asianomaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen hallituksille. Tämä edellytys pätee myös silloin, kun työehtosopimus syntyy sovintoehdotuksen hyväksymisen perusteella. Edellytyksellä ei ole aina käytännössä vaikutusta sovinnon voimaantuloon. Näin on esimerkiksi, jos asianomaiset päättävät elimet ovat käsitelleet asian jo ennen hyväksyvän vastauksen antamista sovittelijalle, tai jos neuvottelijoille on annettu valtuudet hyväksyä ratkaisu lopullisesti.

Nyt esillä olevassa asiassa on kuitenkin kysymys kahdeksan toimialaa käsittävästä sopimuskokonaisuudesta, jota on erikseen käsitelty osallisliittojen hallituksissa muutaman päivän kuluessa neuvottelutuloksen syntymisestä. Osapuolet ovat puolin ja toisin olleet tietoisia tästä alalla noudatetusta käytännöstä. Osapuolten neuvotteluedustajat ovat työtuomioistuimessa kertoneet yhtäpitävänä käsityksenään, että sopimukseen osallisen liiton hallituksen vallassa on ollut hyväksyä tai hylätä saavutettu neuvottelutulos.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei valtakunnansovittelijan ehdotuksesta 9.3.2011 hyväksytyllä sovinnolla ole tarkoitettu tehdä lopullisesti sitovaa työehtosopimusta, vaan neuvottelutulos on vielä edellyttänyt osallisliittojen päättävien elinten käsittelyä ja sopimuksen allekirjoittamista, joka on tapahtunut 16.3.2011. Työehtosopimus ja siihen liittyvä työrauhavelvollisuus eivät siten ole vielä tulleet voimaan sovintoehdotuksen hyväksymisellä.

Työehtosopimuksen taannehtiva voimaansaattaminen

Talonrakennusalan työehtosopimus on allekirjoitettu 16.3.2011, mutta sen on sovittu tulevan voimaan taannehtivasti 10.3.2011 lukien.

Työehtosopimuskäytännössä on tavallista, että sopimus saatetaan voimaan jostakin sen allekirjoituspäivää aikaisemmasta ajankohdasta lukien. Samalla voidaan esimerkiksi palkankorotukset sopia maksettavaksi takautuvasti sopimuksen voimaantulosta alkaen. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1997:35 on katsottu mahdolliseksi sopia juuri palkanmaksusta taannehtivin vaikutuksin. Ratkaisussa on lisäksi otettu esille mutta jätetty avoimeksi kysymys siitä, voisiko työehtosopimukseen sen takautuvilta osin liittyä kaikkia työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia.

Kanteen hyväksyminen takautuvuusperusteella merkitsisi tässä tapauksessa sitä, että tapahtuma-aikana laillinen työtaistelutoimenpide olisi jälkikäteen saatettu työrauhavelvollisuuden piiriin ja työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn hyvityssakkoseuraamuksen alaiseksi. Työtuomioistuin katsoo, ettei työrauhavelvollisuuden laajentamisesta voida tällä tavoin sopia. Näin on myös siitä syystä, että työrauhavelvollisuus, toisin kuin esimerkiksi palkanmaksu, ei muutenkaan kuulu niihin asioihin, joista työehtosopimuslain 1 §:n nojalla voidaan pätevästi sopia.

Yhteenveto

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei talonrakennusteollisuuden 16.3.2011 allekirjoitetusta työehtosopimuksesta johtuva työrauhavelvollisuus ole ollut voimassa nyt käsiteltävän työnseisauksen aikana 14.-15.3.2011. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Talonrakennusteollisuus ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Talonrakennusteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Äimälä, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.