21.12.2012

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että ABB Oy:n tulee työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin perusteella suorittaa ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta niille työntekijöilleen, joiden varsinainen työpaikka on Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa sijaitseva korjaamo, kun he ovat tehneet työtä Kouvolan kaupungin Myllykosken kaupunginosassa Myllykoski Paper Oy:n, Pato Oy:n tai Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tiloissa,

• tuomitsee ABB Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon,

• tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä

• velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.679,47 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä alkaen, kun 30 päivää on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Kun ABB Oy:n asentajina toimivat työntekijät käyvät tekemässä työtä ABB Oy:n Kouvolan kaupungin Myllykosken kaupunginosassa Myllykoski Paper Oy:n tiloissa taikka lähellä olevissa Pato Oy:n tai Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tiloissa, kertyy heille matkaa varsinaiselta työpaikaltaan korjaamolta kohteisiin yli 10 kilometriä. Työntekijöillä ei ole mahdollisuutta ruokailla näiden työkeikkojen aikana varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan. Työkohteissa ei anneta työntekijöille ilmaista ruokaa. Tämän johdosta ABB Oy:n tulisi työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti suorittaa työkeikoilla oleville asentajille ateriakorvausta ¼ kotimaan päivärahasta. ABB Oy on kieltäytynyt ateriakorvauksen maksamisesta.

Ateriakorvausta ei työehtosopimuksen mukaan tarvitse maksaa silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan. Tämä poikkeava ehto ei toteudu. Työntekijöiden varsinaisessa työpaikassa korjaamolla lounaan hinta on yli 2 euroa edullisempi kuin Myllykoski Paper Oy:n ruokalassa, jota työntekijät joutuvat edellä todetuilla työkeikoillaan käyttämään. Ateriakorvaus tulisi maksaa, koska ruokailumahdollisuudet ja ruokailuolosuhteet ovat varsinaiseen työpaikkaan nähden erilaiset. Kysymyksessä ei ole saman yrityksen eri työpaikka eikä ruoan hinta ja sisältö ole sama korjaamolla ja Myllykoski Paper Oy:n ruokalassa. Kaiken lisäksi ABB Oy suorittaa ateriakorvauksen toimihenkilöasemassa oleville työntekijöilleen, joten työnantaja kohtelee työntekijöitään tasapuolisuusperiaatteen vastaisesti.

Paikallinen sopimus 11.5.2005

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 16 §:n 4 momentin mukaan kanteessa tarkoitetuista ateriakorvauksista voidaan paikallisesti sopia toisin kuin työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin d-kohdassa on sovittu. ABB Oy Servicessä on tehty työehtosopimuksessa tarkoitettu paikallinen sopimus 11.5.2005. Paikallisen sopimuksen mukaan työntekijöille maksetaan ateriakorvaus ja toimihenkilöille ruokaraha työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksen mukaisella "vastaavilla ruokailumahdollisuuksilla ja -olosuhteilla" tarkoitetaan työnantajan kompensoimaa ruokailua. Tällä paikallisen sopimuksen määräyksellä on täsmennetty työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin d kohdan väljää määrittelyä. Nämä yhdessä muodostavat sopimusvelvoitteen sellaisena kuin työnantajan on tullut sitä noudattaa. Paikallinen sopimus on edelleen voimassa.

ABB Oy kompensoi korjaamon työntekijöiden ruokailua Kuusankoskella S-ryhmän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Prisma-hypermarketin ravintolassa siten, että lounaan hinta on Prismassa ollut ABB Oy:n työntekijöille noin 6 euroa. Kun työntekijät on kutsuttu komennukselle edellä mainittuihin kohteisiin, he ovat voineet ruokailla Myllykosken paperitehtaan ruokalassa. Tätä ruokailua työnantaja ei ole paikallisen sopimuksen tarkoittamalla tavalla kompensoinut, ja aterian hinta on 2 euroa kalliimpi kuin Prismassa. Kun Myllykosken paperitehtaan ruokalan hinnoittelu on korkeampi eikä ABB Oy kompensoi ruokailua, kysymys ei ole vastaavista ruokailumahdollisuuksista ja -olosuhteista. Tämän johdosta työntekijöille kuuluu maksaa ateriakorvauksena 1/4 kotimaan päivärahasta.

Komennusmiesten tekemä työ

Myllykosken paperitehtaalla on työskennellyt ABB Oy Servicen kunnossapitotoiminnoissa pysyvästi noin 120-130 työntekijää. Näiden paperitehtaalla työskennelleiden työntekijöiden lisäksi on satunnaisesti ja tarvittaessa tilattu komennukselle Kuusankoskelta työntekijöitä komennustöihin. Näitä komennusmiehiä, joista nyt on kysymys, on ollut alle 10. Myllykoski Paper Oy on eri yhtiö kuin ABB Oy. Näin ollen ei voida puhua saman yrityksen eri työpaikoista, kun komennusmiesten palkkaama yritys on ABB Oy ja Myllykoski Paper Oy ei ole komennusmiesten työnantaja vaan ABB Oy:n sopimuskumppani.

Pato Oy:llä tai Speciality Minerals Nordic Oy Ab:llä ei ole muuta yhteyttä ABB Oy:n kanssa kuin tarve saada käyttöönsä ABB Oy:n työntekijöitä. ABB Oy:llä ei ole ollut työpaikkaa Pato Oy:n taikka Specialty Minerals Nordic Oy tiloissa. Sillä seikalla, että kyseinen vesivoimalaitos ja myös kyseinen mineraaleja tuottava yritys sijaitsevat lähellä Myllykoski Paper Oy:n tehdasta, ei ole asiassa merkitystä. Merkitystä on työntekijöiden varsinaisen työntekopaikan etäisyydellä kyseistä toimipaikoista ja muilla edellä lausutuilla seikoilla.

Pato Oy:n ja Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n osalta on selvää, että kysymys ei voi olla työskentelystä saman yrityksen eri työpaikoilla. Myllykoski Paper Oy:n osalta tilanne on tulkinnanvaraisempi, mutta kysymys ei ole saman yrityksen työpaikoista. ABB Oy antaa Myllykosken Paper Oy:lle täyden palvelun, mutta se toteuttaa palvelun eri yksiköidensä kautta tilaamalla toimintoja eri puolilta. Myllykoskella työskentelee oma kunnossapitoväkensä ja Myllykosken yksiköllä on oma tulosvastuu. Komennusmiehet eivät ole kirjoilla Myllykosken tehtaalla, vaan työskentelevät täysin satunnaisesti Kuusankoskelle tehtyjen tilausten perusteella Myllykoskella.

Kaikkia edellä tarkoitettuja komennustyökohteita koskee se ratkaiseva seikka, että työnantaja ei kompensoi komennuspaikan ruokailua, jolloin minkään komennuskohteen osalta ei toteudu se paikallisessa työehtosopimuksessa sovittu seikka, että ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet olisivat komennuspaikoilla vastaavat kuin työntekijöiden varsinaisella työpaikalla Kuusankoskella.

ABB Oy on tietoisesti toiminut työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti. Teknologiateollisuus ry on määräyksen vastaisesta menettelystä tietoisena hyväksynyt sen eikä ole edes pyrkinyt vaikuttamaan työehtosopimuksen vastaisen käytännön loppumiseen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja ABB Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja ABB Oy ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Komennusmiesten työskenteleminen saman yrityksen eri työpaikalla

Työehtosopimuksen 16 §:n ensimmäinen kriteeri ateriakorvauksen maksamatta jättämiselle on se, että työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikalla.

Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan toiminta on järjestetty siten, että yhtiön oma henkilökunta on hoitanut varsinaisen paperin tuotantoon liittyvät työtehtävät, kun taas kaikki tehtaan kunnossapitotoiminnot on ulkoistettu ABB Oy:lle. Kunnossapitotoiminnot ovat pysyvästi työllistäneet noin 130 työntekijää. Lisäksi kohteessa on käynyt ABB Oy:n noin kymmenen komennusmiestä. Näiden työntekijöiden kohdalla sopimusmääräyksen tarkoittama saman yrityksen eri työpaikka on ollut Myllykoski Paper Oy:n paperitehdas, paperitehtaan vesivoimalaitos Pato Oy ja Specialty Minerals Nordic Oy Ab.

ABB Oy ja Myllykoski Paper Oy ovat vuonna 2007 sopineet paperitehtaan kunnossapidon järjestämisestä niin sanotulla Full Service-sopimuksella. Sopimus on päättynyt vuoden 2011 lopussa Myllykoski Paper Oy:n myytyä tehtaan UPM Oyj:lle. Vuoden 2011 lopussa myös tehtaalla vakinaisesti työskennelleet ABB Oy:n kunnossapidon työntekijät siirtyivät UPM Oyj:n palvelukseen liikkeen luovutuksen perusteella.

Full Service-sopimuksella ABB Oy oli ottanut vastuulleen tehtaan kunnossapitotoiminnot kokonaisuudessaan. Kun otetaan huomioon, että ABB Oy:n kunnossapidon työntekijöitä on työskennellyt vakituisesti tehtaalla noin 130 ja ettei paperitehdasta voida pitää käynnissä ilman kunnossapidon henkilökunnan läsnäoloa, on selvää, että ABB Oy:llä on täytynyt olla toimipaikka paperitehtaalla. ABB Oy olikin vuokrannut toimintaansa varten tilat Myllykoski Paper Oy:ltä. Tilat oli selvästi eroteltu Myllykoski Paper Oy:n tiloista muun muassa ABB Oy:n kyltein.

Paperitehtaan vesivoimalaitos Pato Oy sijaitsee tehtaan välittömässä läheisyydessä. Vesivoimalaitokselle ei siis ole Kuusankosken korjaamolta pidempi matka kuin paperitehtaalle. Specialty Minerals Nordic Oy Ab tuottaa paperitehtaalle sen tuotantoprosessissa tarvittavia mineraaleja. Yhtiö sijaitsee tehtaan välittömässä läheisyydessä. Yhtiöstä on noin 200 metrin matka paperitehtaan ruokalaan.

Jotta ABB Oy:n ei tarvitsisi maksaa ateriakorvausta tapauksessa, työntekijöiden on siis ensinnäkin työskenneltävä saman yrityksen eri työpaikalla. Sekä Kuusankosken korjaamon että Myllykosken paperitehtaan kunnossapidon työntekijöiden työnantajana on sama yritys eli ABB Oy. Siten ABB Oy:n toiminta Myllykoskella on ollut sellaista, että kyse on ollut ABB Oy:n työpaikasta. Muunlainen tulkinta olisi vastoin työehtosopimuksen sanamuotoa.

Ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet toisella työntekemispaikalla

Toinen kriteeri ateriakorvauksen maksamatta jättämiselle on se, että ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat toisella työntekemispaikalla vastaavat kuin työntekijän varsinaisella työpaikalla. Kuusankoskella sijaitsevalla korjaamolla ei ylipäänsä ole ruokalaa. ABB Oy on järjestänyt korjaamon työntekijöiden ruokailun siten, että työntekijät ovat voineet ruokailla noin kilometrin päässä sijaitsevassa Prisma-hypermarketin ravintolassa ABB Oy:n ja S-ryhmän välisen sopimuksen perusteella. Lounaan hinta on Prismassa ollut ABB Oy:n työntekijöille noin 6 euroa.

ABB Oy:n Myllykosken paperitehtaan toimipaikalla ABB Oy on järjestänyt työntekijöidensä ruokailun siten, että työntekijät ovat voineet ruokailla paperitehtaan ruokalassa yhdessä Myllykoski Paper Oy:n työntekijöiden kanssa. Ruokailumahdollisuus on tarjottu samanlaisena kaikille ABB Oy:n työntekijöille riippumatta siitä, onko heidän varsinainen työpaikkansa ABB Oy:n Myllykosken paperitehtaan toimipaikalla vai jossain muualla, kuten esimerkiksi Kuusankosken korjaamolla. Lounaan hinta on ollut noin 6,40 euroa. Hinta on ollut sama sekä Myllykoski Paper Oy:n että ABB Oy:n työntekijöille. ABB Oy:n eri paikkakunnilla tarjolla olevissa lounaiden hinnoissa on muutoinkin pieniä eroja yhtiön käyttämistä eri sopimuskumppaneista johtuen.

Kuusankosken Prismassa lounaan hintaan on sisältynyt leipä ja maito. Myllykoskella kaikki tehtaassa ruokailleet ovat maksaneet leivästä ja maidosta kaksi euroa tavallisen lounaan hintaa enemmän. Myllykoskella nautittavan ruuan määrää ei kuitenkaan ole rajoitettu, joten leivän vaihtoehtona kukin on voinut nauttia mieltymystensä mukaan esimerkiksi hieman enemmän perunaa tai riisiä.

Työehtosopimuksen sanamuoto edellyttää ruokailumahdollisuuksien ja -olosuhteiden vastaavuutta, ei identtisyyttä. Kun otetaan huomioon lounaiden hyvin pieni hintaero ja se, että molemmissa työntekemispaikassa kyse on ollut täysipainoisesta lämpimästä ateriasta, ruokailumahdollisuuksien ja -olosuhteiden voidaan sanoa olevan vastaavia.

Teknologiateollisuus ry on tulkinnut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ateriakorvausta koskevaa määräystä johdonmukaisesti ja samalla tavalla useiden vuosien ajan. ABB Oy on menetellyt ateriakorvausta koskevaa määräystä soveltaessaan Teknologiateollisuus ry:n antamien ohjeiden mukaisesti. Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. ABB Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Perustelut

Ateriakorvausmääräyksen sisällöstä esitetty selvitys

Metallityöväen Liitto ry:ssä vastaavana työsuojelusihteerinä toimiva B on työtuomioistuimessa kertonut osallistuneensa alan työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2004. Työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin ateriakorvausta koskevan d kohdan muutos kilometrimäärään otettiin työehtosopimukseen työnantajapuolen aloitteesta. Kilometrimäärää muutettiin viidestä kilometristä kymmeneen kilometriin. Saman yrityksen eri työpaikka -kohta otettiin määräykseen työntekijäpuolen aloitteesta. Neuvotteluissa oli esimerkkinä esillä Nokia Oyj:n Oulussa sijaitsevien kahden tehtaan tapaus. Siellä työnantaja oli järjestänyt molemmissa tehtaissa samanhintaisen ja -tasoisen ruokailumahdollisuuden, jota järjestelyä yhtiö oli subventoinut. Työnantajapuoli katsoi, ettei tällaisissa tapauksissa tarvitsisi ateriakorvausta maksaa. Saman yrityksen eri työpaikoilla on siten tarkoitettu sitä, että on yksi yhtiö, jolla on kaksi eri työntekemispaikkaa ja niissä on yhtiön järjestämä ja subventoima ruokailu. Ruokailumahdollisuuksien ja -olosuhteiden tulee olla työntekemispaikassa vastaavat kuin varsinaisella työpaikalla.

Teknologiateollisuus ry:ssä ryhmäpäällikkönä toimivan, alan työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2004 osallistuneen Kärkkäisen mukaan matkakorvausmääräys uudistettiin mainituissa neuvotteluissa. Uudistus perustui usean vuoden valmisteluun niin sanotussa matkatyöryhmässä. Työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin ateriakorvausta koskevalla d kohdan viimeisellä virkkeellä tavoiteltiin tiukentaa aikaisemmassa ateriakorvausmääräyksessä olevia ateriakorvauksen saantiedellytyksiä. Työntekijäpuolen aloitteesta määräykseen otettiin saman yrityksen eri työpaikka -kohta. Sen tarkoituksesta ei käyty neuvotteluissa keskustelua. Määräyksen mukaan ateriakorvausta ei makseta silloin, kun ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan. Neuvottelujen yhteydessä laadituissa tulkintaohjeissa oli esillä kaksi esimerkkiä. Jos varsinaisella työpaikalla ja saman yrityksen toisaalla olevalla työpaikalla ei ole minkäänlaisia ruokailumahdollisuuksia, silloin ateriakorvaus pitää maksaa. Toisaalta jos varsinaisella työpaikalla ei ole ruokailumahdollisuutta, mutta työkohteessa se on, ateriakorvausta ei makseta.

Ateriakorvauksen maksamisesta esitetty selvitys

Pääluottamusmiehenä toimivan A:n mukaan työntekijöiden silloinen pääluottamusmies allekirjoitti 11.5.2005 työnantajapuolen kanssa paikallisen sopimuksen, joka koski muun ohella työntekijöille työehtosopimuksen nojalla maksettavaa ateriakorvausta. Paikallisessa sopimuksessa olevalla työnantajan kompensoimalla ruokailulla on tarkoitettu sitä, että ruokailu maksaa työntekijälle yhtiön komennustyöpaikalla saman verran kuin vakituisellakin työpaikalla. Paikallista sopimusta on yhtiössä noudatettu Myllykoskea lukuun ottamatta muissa Suomen työkohteissa. Yhtiö ei ole Myllykoskella kompensoinut ruokailua lainkaan. Myllykoski Paper Oy on järjestänyt paperitehtaalleen ruokailun sopien hinnan ruokalaa pitävän yhtiön kanssa. ABB Oy on maksanut vajaa 50.000 euroa erilaisia korvauksia kuten sosiaalitilojen vuokria Myllykoski Paper Oy:lle. Korvauksilla ei kuitenkaan ole suoraan kompensoitu ABB Oy:n työntekijöiden ruokailua. Jos työntekijä osti Myllykoski Paper Oy:n ruokalassa lounaan, sen hinta oli 8,40 euroa, jos siihen sisältyivät leipä, maito ja kahvi. Kuusankoskella lounas maksoi 6 euroa ja se sisälsi leivän, maidon ja kahvin. Perunaa ja riisiä sai ottaa lisää molemmissa ravintoloissa.

ABB Oy:n henkilöstöjohtajana toimivan F:n mukaan 11.5.2005 solmittu paikallinen sopimus on hänen allekirjoittamansa. Työnantajan kompensoimalla ruokailulla on sopimuksessa tarkoitettu työnantajan eri tavoin järjestämää ruokailumahdollisuutta, jolloin hinnoissa on voinut olla pieniä eroja. Työnantaja osallistuu henkilöstöruokailukustannuksiin siten, että yhtiön työntekijät voivat mennessään työkomennukselle ruokailla markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla komennuspaikkakunnalla. Yhtiön kompensointi on voinut tarkoittaa sitä, että yhtiö osallistuu tehtaan yhteydessä olevan ruokalan ylläpitokustannuksiin kuten vuokrakuluihin ja keittiölaitteiden hankintaan. Joskus yhtiö on tehnyt sopimuksen suoraan henkilöstö- tai lounasravintolan kanssa, jolloin yhtiö on maksanut tietyn hinnan ruuasta. Yhtiö ei ole kuitenkaan koskaan kompensoinut ruokailua rahakorvauksella suoraan työntekijöille. Myllykosken vuoden 2007 käyttösopimukseen sisältyi Myllykoski Paper Oy:n ruokalatilojen veden, sähkön ja lämmön käyttö. Yhtiö maksoi niistä korvauksen Myllykoski Paper Oy:lle, joka puolestaan kompensoi henkilöstöravintolaansa. ABB Oy:n komennusmiehille ruokailu oli saman hintaista kuin Myllykoski Paper Oy:n omalle henkilöstölle.

ABB Oy:n henkilöstöpäällikkönä toimivan D:n mukaan lounaan hinta oli Kuusankoskella Prisman ruokalassa kompensoituna 4-6 euroa. Myllykoskella hinta oli samaa luokkaa, mutta leivästä ja maidosta joutui maksamaan erikseen. Kuusankoskella ABB Oy maksaa Prismalle 2,20 euroa kompensaatiota jokaisen työntekijän ateriasta. Myllykoskella oli markkinahintaa edullisempi ruokailumahdollisuus tehdasalueella. ABB Oy ei ole antanut suoraa kompensaatiota ruuan hintaan, vaan se on ollut kaikille työntekijöille sama. Ruokalayrittäjä on kuitenkin saanut tilat haltuunsa edullisemmin tehdasalueella kuin sen ulkopuolella.

Arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevia määräyksiä on vuoden 2004 työehtosopimusneuvotteluissa uudistettu. Asiassa kuultujen neuvotteluihin osallistuneiden asianosaisliittojen edustajien mukaan 16 §:n 2 momentin d kohdan ateriakorvauksen saantiedellytyksiä tiukennettiin korottamalla työntekemispaikan etäisyyden kilometrimäärää. Toisaalta tiukennettiin myös niitä poikkeusedellytyksiä, joiden vallitessa ateriakorvausta ei makseta.

Työehtosopimuksen ateriakorvausmääräyksen ensimmäisen virkkeen mukaan ateriakorvauksen saamisen edellytyksenä työkomennuksella on, että työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan ja ettei komennuspaikalla anneta ilmaista ruokaa. Nämä edellytykset ateriakorvauksen maksamiselle ovat täyttyneet ABB Oy Servicen komennusmiesten työskennellessä Kuusankoskelta käsin Myllykoskella. Työehtosopimuksen ateriakorvausmääräyksen toisen virkkeen mukaan ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.

Työehtosopimuksen 16 §:n 4 momentin nojalla matkakustannuksia koskevista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. ABB Oy Servicen ja sen työntekijöiden pääluottamusmiehen välillä on 11.5.2005 solmittu muun ohella yhtiön työntekijöille maksettavaa ateriakorvausta koskeva, edelleen voimassa oleva paikallinen sopimus. Sopimuksen nojalla ateriakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan, ja työehtosopimuksessa mainituilla vastaavilla ruokailumahdollisuuksilla ja -olosuhteilla tarkoitetaan työnantajan kompensoimaa ruokailua.

Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaalla on ollut sijoitettuna myös ABB Oy:n kunnossapitoyksikkö, jossa on ollut noin 130 työntekijää. ABB Oy:n työntekijät, mukaan lukien yhtiön Kuusankosken korjaamolta lähetetyt noin 10 komennusmiehestä, ovat voineet ruokailla paperitehtaan henkilöstöravintolassa, jota on pitänyt ulkopuolinen yrittäjä.

F:n kertomuksesta ilmenee, että ABB Oy on vuonna 2007 solminut Myllykoski Paper Oy:n kanssa paperitehtaan tilojen käyttösopimuksen. Vastikkeeksi ABB Oy maksoi rahakorvauksen Myllykoski Paper Oy:lle. A:n kertomuksen mukaan korvaus on ollut vajaa 50.000 euroa vuodessa. Korvaukseen on todistajien mukaan sisältynyt muun muassa paperitehtaan sosiaalitilojen käyttö ja myös ruokalatilojen veden, sähkön ja lämmön käyttö.

D:n kertomuksesta ilmenee, että ABB Oy ei Myllykoskella suoraan kompensoinut työntekijöidensä lounaan hintaa. Tukea on sen sijaan kanavoitunut ruokalayrittäjälle ABB Oy:n paperitehtaalle maksamasta käyttökorvauksesta. Yrittäjä on saanut tilat käyttöönsä edullisemmin tehdasalueelta kuin sen ulkopuolelta.

A:n kertomuksesta ilmenee, että ABB Oy:n työntekijöiden lounas maksoi Myllykoski Paper Oy:n ruokalassa 8,40 euroa, joka sisälsi leivän, maidon ja kahvin. Kuusankoskella yhtiön kompensoima lounas puolestaan maksoi 6 euroa leipä, maito ja kahvi siihen sisältyen. Kompensaatio on D:n mukaan ollut 2,20 euroa ateriaa kohden.

Edellä esitetyn mukaan työntekijöiden maksamissa lounashinnoissa on kyseisillä paikkakunnilla ollut ero, jota ei voida pitää vähäisenä. Kuusankoskella työntekijät ovat saaneet työnantajan maksaman ateriakohtaisen lounasedun. Sen sijaan asiassa ei ole esitetty yksilöityä selvitystä siitä, millä tavoin ja minkälaisella osuudella ABB Oy:n paperitehtaalle maksama käyttökorvaus olisi kohdentunut komennusmiesten aterioinnin tukemiseen Myllykoskella. Asiassa ei ole myöskään selvitetty, että ruokailu Myllykoskella olisi ollut markkinahintaa edullisempaa. Näin ollen asiassa on työtuomioistuimen käsityksen mukaan jäänyt näyttämättä, että komennusmiesten ruokailua Myllykoskella olisi kompensoitu siten kuin paikallisessa sopimuksessa tarkoitetaan.

Työehtosopimuksen mukaiset ateriakorvauksen maksamisen yleiset edellytykset ovat tässä asiassa riidattomasti täyttyneet. Sen sijaan ateriakorvauksen maksamisen poissulkeva, ruokailumahdollisuuksia ja -olosuhteita koskeva edellytys ei edellä selostetuista syistä ole täyttynyt. Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuimen ei tarvitse ottaa kantaa korvauksen maksamatta jättämisen toiseen edellytykseen eli siihen, työskentelivätkö ABB Oy:n komennusmiehet Myllykoskella saman yrityksen eri työpaikalla.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että ABB Oy:n tulee työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin nojalla suorittaa ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta niille työntekijöilleen, joiden varsinainen työpaikka on Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa sijaitseva korjaamo, kun he ovat tehneet työtä Kouvolan kaupungin Myllykosken kaupunginosassa Myllykoski Paper Oy:n, Pato Oy:n tai Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tiloissa.

Työehtosopimuksen rikkominen

Ruokailumahdollisuuksia koskeva ateriakorvauksen edellytys on tässä tapauksessa määräytynyt ABB Oy Servicen tekemän paikallisen sopimuksen mukaan. Yhtiön edustajat ovat työtuomioistuimessakin esittämiensä kertomusten perusteella olleet hyvin perillä aterioinnin tukemisessa ja työntekijöiden maksamissa lounashinnoissa olleista eroista Kuusankoskella ja Myllykoskella. Näissä olosuhteissa työnantajan on katsottava rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä tietensä.

Sen sijaan työtuomioistuin katsoo, ettei Teknologiateollisuus ry:n ole näytetty laiminlyöneen velvollisuuttaan valvoa paikallisen sopimuksen noudattamista selostetuissa olosuhteissa.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja ABB Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 11.697,47 euroa. Vastaajat ovat paljoksuneet vaatimusta asiaan käytetyn työajan osalta. Työtuomioistuin katsoo, että kantajan kuluvaatimus on asian laatuun ja sen hoitamiseen vaadittuihin toimenpiteisiin nähden kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että ABB Oy:n tulee työehtosopimuksen 16 §:n 2 momentin perusteella suorittaa ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta niille työntekijöilleen, joiden varsinainen työpaikka on Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa sijaitseva korjaamo, kun he ovat tehneet työtä Kouvolan kaupungin Myllykosken kaupunginosassa Myllykoski Paper Oy:n, Pato Oy:n tai Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tiloissa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla ABB Oy:n maksamaan Metallityöväen Liitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.000 euroa.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja ABB Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.697,47 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Tuliara, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Tuliara, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Työehtosopimuksen mukaan ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikalla ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan. Paikallisen sopimuksen mukaan vastaavilla ruokailumahdollisuuksilla tarkoitetaan työnantajan kompensoimaa ruokailua. Työehtosopimusmääräystä sovellettaessa on siis olennaista, onko kyse saman yrityksen eri työpaikasta ja onko työnantaja kompensoinut ruokailua.

Asiassa on selvitetty, että ABB Oy toimii Myllykoskella Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaalta vuokraamissaan tiloissa. Näissä tiloissa työskentelee säännöllisesti noin 130 ABB Oy:n työntekijää. Tilat on eroteltu Myllykoski Paper Oy:n tiloista muun muassa ABB Oy:n kyltein. Tämän perusteella katson, että kyseessä on työehtosopimuksen tarkoittama ABB Oy:n eri työpaikka. Asiassa on lisäksi selvitetty, että Myllykoskelle tulleet komennusmiehet ovat hyödyntäneet tai ainakin voineet hyödyntää työssään ABB Oy:n tiloja ja palveluja. Komennusmiehet ovat näin ollen työskennelleet työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla saman yrityksen eri työpaikalla.

Ateriakorvauksen maksamisen kannalta on näin ollen ratkaisevaa, onko työnantaja kompensoinut ruokailua.

Työehtosopimuksessa ei ole asetettu kompensointi-ehdolle määrällistä sisältöä. Vastaajan puolelta on näytetty, että ABB Oy on maksanut Myllykoski Oy:lle korvausta tilojen käytöstä noin 50.000 euroa vuodessa. Todistajien mukaan korvaukseen on sisältynyt muun muassa paperitehtaan ruokalatilojen veden, sähkön ja lämmön käyttö. Ravintolayrittäjä on näin saanut tilat käyttöönsä edullisemmin tehdasalueelta kuin sen ulkopuolelta. Vastaajan puolelta on vielä kerrottu, että järjestelyjen johdosta ateriointi tehtaan ruokalassa on markkinahintaa edullisempaa. Kantaja ei ole kiistänyt sitä, ettei tehdasruokailu olisi ollut markkinahintaa edullisempaa. Kyseessä on näin ollen ollut paikallisen sopimuksen tarkoittama työnantajan kompensoima ruokailu.

Edellä olevan perustella hylkään kanteen ja velvoitan kantajan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.