TT:2011-82
- Keywords
- Lausuntoasia, Palkkaryhmittely, Työehtosopimuksen tulkinta
- Year of case
- 2011
- Date of Issue
- Register number
- L 13/10
Kysymys siitä, mihin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan kiinteistönhoitajana työskennellyt henkilö tulisi sijoittaa.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 82
KUULTAVAT
Kiinteistöpalvelut ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
ASIA
Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkasaatavia koskevassa asiassa (A / Huoltovisuri Oy)
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.4.2011
Pääkäsittely 18.5.2011
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kiinteistöpalvelut ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä ajoiksi 1.1.2006–30.9.2007 ja 1.10.2007–31.3.2010 solmitun kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevassa kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmässä on muun ohella seuraavat määräykset:
1. Palkkausjärjestelmän sisältö
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työkohtaisen palkan osuus perustuu töiden vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työn vaativuuden määrittäminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2.1. Töiden vaativuusryhmittely
Työnvaativuus määritetään seuraavien työnvaativuustekijöiden perusteella:
2.1.1. Työn edellyttämä osaaminen, harkinta ja vuorovaikutus
Osaamisen ja harkinnan perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, miten yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan sekä työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta että vuorovaikutusta asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa.
Osaamisen ja harkinnan osalta käytetään viittä porrasta. Työt sijoitetaan näille portaille sen perusteella, kuinka laajaa osaamista ja harkintaa työ edellyttää. Jos työssä vuorovaikutus on korostunut, lisätään osaamisen ja harkinnan perusteella määräytyvään pisteytykseen yksi piste.
Kuvaus.........................................................Pisteet..............Korostunut
..............................................................................................vuorovaikutus
Työtehtäville on annettu yksityiskoh-............2-4........................+ 1
taiset ohjeet. Tehtävät tehdään ohjeita
noudattaen. Suppea kokemusvaatimus
Työtehtäville on selkeät ohjeet, joiden..........5-6........................+ 1
soveltaminen edellyttää kokemuksen
tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja.
Työtehtävän suorittamista koskevat.............7-9........................+ 1
ohjeet yleisluontoisia. Harkintatilan-
teissa eri vaihtoehtojen eri vaihto-
ehtojen välillä edellytetään kokemuk-
sen ja koulutuksen kautta hankittu-
jen ammatillisten tietojen hallintaa.
Tehtäväannot yleisluontoisia. Koke-............10-11.....................+ 1
musta sekä ammattitietoa ja -taitoa
vaativia itsenäisiä harkintatilanteita
esiintyy usein.
Tehtäväannot tavoitteellisia. Tehtävät.........12-13....................+ 1
saattavat olla uusia. Harkintatilanteet
ja tarvittavat ratkaisut edellyttävät
pitkää alan kokemusta ja laajojen
ammattitietojen hallintaa.
2.1.2. Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä.
Työn edellyttämä vastuu on jaettu kolmeen portaaseen. Porras määräytyy sen perusteella, mikä on työn edellyttämä kokonaisvastuu.
Kuvaus.......................................................Vastuu...................Pisteet
Vastuu työn suorittamisesta ja...................tavanomainen.........2 - 3
tuloksista tavanomainen.
Vastuu työn suorittamisesta ja tulok-.........tavanomaista..........4 - 6
sista huomattava.......................................selvästi suurempi
Vastuu työn suorittamisesta ja...................suuri.......................7 - 8
tuloksista suuri
2.1.3. Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista esim. melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä.
Vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella seuraavasti:
Kuvaus...........................................................Olosuhteet.....................Pisteet
Työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja,.............normaalit............................2
mutta ei häiritsevässä määrin.
Työpaikalla esiintyy häiritsevässä....................normaalia vaikeammat......3
määrin olosuhdehaittoja.
Työ on melko raskasta ja/tai työ-.....................vaikeat...............................4-5
paikalla esiintyy työntekoa
haittaavia olosuhdehaittoja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Työntekijän palkka
KIPARE-palkkausjärjestelmässä on yhdeksänportainen palkkataulukko.
Työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A on Huoltovisuri Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että Huoltovisuri Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamattomia palkkasaatavia 6.200,36 euroa viivästyskorkoineen.
Perusteet
Kanteessa on perusteltu työehtosopimuksen nojalla esitettyjä vaatimuksia seuraavalla tavalla.
A oli työskennellyt Huoltovisuri Oy:ssä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa kiinteistönhoitajana 27.8.2007 ja 29.10.2009 välisen ajan. Hänen työehtoihinsa ja palkkaansa oli sovellettu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta. A:n palkaksi oli työsopimuksessa sovittu 7 euroa tunnissa. Tuntipalkkaa oli 1.5.2008 lukien korotettu 7,30 euroon, 1.3.2009 lukien 7,58 euroon ja 1.5.2009 lukien 8,00 euroon.
A:n sovittu palkka oli palkkauksessa tapahtuneen virheen vuoksi alittanut työehtosopimuksen mukaisen työkohtaisen vähimmäispalkan määrän. A ja Huoltovisuri Oy olivat tämän vuoksi 24.6.2009 allekirjoittaneet sopimuksen, jossa oli sovittu A:n palkkasaatavien korvaamisesta takautuvasti ajalta 28.12.2007–28.2.2009. A oli kuitenkin tällöin sopinut palkkasaatavansa lähes kymmenesosalla siitä, mihin hänellä olisi yleissitovan työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus. Sopimus oli siten A:n kannalta kohtuuton.
Työehtosopimukseen liittyvän KIPARE-palkkausjärjestelmän mukaan pääasialliset työtehtävät, vähintään viisi prosenttia vuosityöajasta, ja niiden osuus vuosityöajasta asetetaan pisteytettyyn vaativuusluokitukseen vähimmäispalkan määrittämiseksi. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisen painotetun keskiarvon mukaan. Töiden vaativuusluokituksessa huomioidaan kolme osatekijää. Osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta pisteytystaulukko on viisiportainen pistein 2 - 4, 5 - 6, 7 - 9, 10 - 11 ja 12 - 13, minkä lisäksi kussakin portaassa korostuneesta vuorovaikutuksesta lisätään yksi piste. Vastuun osalta pisteytystaulukko on kolmiportainen pistein tavanomainen 2 - 3, tavanomaista suurempi 4 - 6 ja suuri 7 - 8. Työolosuhteiden osalta pisteytystaulukko on kolmiportainen, normaalit 2, normaalia vaikeammat 3 ja vaikeat 4 - 5. Osatekijöiden pisteytysten yhteismäärä määrittää erillisen yhdeksänportaisen vaativuusryhmätaulukon mukaisen palkan määrän.
A:lle oli maksettu tuntipalkka työehtosopimuksen vaativuustason 1 mukaan, vaikka hänen tuntipalkkansa olisi kuulunut olla työehtosopimuksen mukaisesti vaativuustasolla 5.
Vaativuusryhmätaulukossa osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta A:n työtehtävissä oli korostunut erityisesti osaaminen. Tehtävien suorittaminen oli vaatinut erityisesti tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja vuorovaikutustaidot olivat korostuneet kiinteistöjen asukkaiden kohtaamisissa.
A:n työtehtävät olivat muodostuneet rappukäytävien siivouksesta ja ulkoalueiden puhtaanapidosta ja muista monipuolisista kiinteistönhoidollisista tehtävistä. A:n vuosityöajasta noin 60 % oli sisältänyt erilaisia siivous- ja puhtaanapitotöitä kuten rappukäytävien, ullakkotilojen, pesuhuoneiden, wc-tilojen ja uima-altaiden siivousta. Loput hänen vuosityöajastaan eli noin 40 % oli muodostunut ulkoalueiden puhtaanapidosta ja muista kiinteistönhoidollisista tehtävistä, joihin oli kuulunut muun muassa puhtaanapidon lisäksi kesäisin nurmikon leikkuuta, syksyllä lehtien siivousta puhaltimella ja talvisin osallistumista lumitöihin sekä lamppujen ja nimikylttien vaihtamista. Lisäksi A oli suorittanut liputuksia.
A:n työtehtävät olivat vaatineet osaamista ja harkintaa. Eräässä työkohteessa tehtäviin oli kuulunut taloyhtiön uima-altaan huoltaminen ja hän oli muun muassa mitannut veden klooripitoisuuden ja tarvittaessa lisännyt klooria, mikäli pitoisuus oli ollut liian alhainen. A:n toimenkuvaan oli siten sisältynyt myös säätö- ja huoltotöitä. Lisäksi tehtävissä oli korostunut myös vuorovaikutus. Tältä osin hänen pisteytyksekseen muodostui 6.
Työn edellyttämän vastuun osalta vaativuusryhmätaulukossa vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä. Kiinteistönhoidolliset työt suoritetaan pääsääntöisesti ilman työnantajan välitöntä valvontaa, joten työntekijällä on vastuu siitä, että työn jälki vastaa sitä, mitä asiakas on tilannut. Vastuuta oli korostettu myös A:n työsopimuksessa, jossa oli korostettu erityistä vastuuta avainten säilyttämisessä, koska niiden katoamisesta aiheutuu suurta vahinkoa. A:n työtehtävissä vastuu ei voinut sijoittua portaalle tavanomainen, vaan vastuu oli tavanomaista suurempi. Vastuun pisteytykseksi muodostui siivouksen osalta 5 ja ulkopuhtaanapidon osalta 6.
Vaativuusryhmätaulukossa työolosuhteilla tarkoitetaan työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista kuten melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä. A:n työ oli ollut keskilikaista työtä. Esimerkiksi siivottavien asuinkerrostalojen yleisten tilojen kunto oli saattanut vaihdella ja työn raskautta oli lisännyt se, että A oli tehnyt ulkopuhtaanapitoa käsityövälinein. Kesäisin tehtäviä nurmikonleikkauksia ja syksyllä lehtien keräämistä puhaltimella ei voitu pitää viimeistelytöinä. Olosuhdehaittoina olivat olleet kuumuus, kylmyys ja melu. A:n työolosuhteet eivät näin ollen ole olleet niin sanotusti normaalit, joita alin pisteytys 2 edellyttäisi. Työolosuhteiden pisteytykseksi muodostui siivoustöiden osalta 4 ja ulkotöiden osalta 5.
Edellä todetuin perustein A:n töiden yhteispisteytykseksi muodostui siivouksen ja puhtaanapidon osalta 15 ja ulkopuhtaanapidon osalta 17. Kun työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, vaativuusryhmä määritetään tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon mukaan. Näin ollen painotettu keskiarvo siivoustöiden osalta oli 15 kertaa 0,6 eli 9 ja ulkopuhtaanapidon osalta 17 kertaa 0,4 eli 6,8. Siten lopullinen yhteispistemäärä oli 15,8, joka sijoittuu työnvaativuusluokan tasolle 5.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Huoltovisuri Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Vastauksessa on kiistetty työehtosopimuksen nojalla esitetyt vaatimukset seuraavin perustein.
A:lle maksetut palkat olivat täyttäneet työehtosopimuksen vähimmäismääräykset, joten hän ei ollut 24.6.2009 allekirjoitetulla sopimuksella sitoutunut mihinkään alle sen, mikä hänelle työehtosopimuksen perusteella kuului, joten sopimus ei ollut myöskään A:n edut huomioiden kohtuuton.
Kanteessa KIPARE-palkkausjärjestelmän soveltamisohjetta oli tulkittu virheellisesti. A:n työt eivät olleet koostuneet vain yhdestä ohjetyöstä, joka olisi itsenäisesti pisteytettävissä. Palkkausjärjestelmän tarkoitus ei ollut se, että työntekijän kaikki työtehtävät kerätään yhteen ja pisteytetään samalla kertaa.
Palkkausjärjestelmässä työtehtävien edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta työtehtävät sijoittuvat pisteille 2 - 4, mikäli työtehtäville on annettu yksityiskohtaiset ohjeet, tehtävät tehdään ohjeita noudattaen ja työtä koskee suppea kokemusvaatimus.
A:n työtehtäviin olivat kuuluneet kaikkein yksinkertaisimmat, osaamista ja koulutusta vähiten vaativat kiinteistönhoitajan työtehtävät. Hänen kiinteistönhoitajan työtehtävänsä olivat muodostuneet noin 90-prosenttisesti asuinkerrostalojen rappujen siivouksesta sekä käsityövälinein suoritettavasta ulkoalueiden puhtaanapidosta.
A:lle oli annettu kirjalliset yksityiskohtaiset ohjeet töiden suorittamiseksi ja työ oli tehty ohjeita noudattaen. Lisäksi töistä oli annettu hänelle viikko-ohjelma, jonka mukaan töitä oli tehty. Tarvittaessa ohjeita oli täydennetty kirjallisin työmääräyksin. A:lta ei myöskään ollut edellytetty mitään koulutusta, työkokemusta tai ennakollista ammattiosaamista ja töihin kouluttautuminen oli tapahtunut muutaman tunnin perehdytyksellä työn ohessa, joten töiden edellyttämä kokemusvaatimus oli ollut suppea. A:n työtehtäviin ei ollut kuulunut asiakaspalvelua tai asiointia asiakkaiden kanssa, vaan kaikki asiakasyhteydenotot oli ohjattu asiakaspalveluun ja työnjohdolle. Samanlaisiin töihin oli palkattu myös ulkomaan kansalaisia, joilla ei ollut lainkaan suomen kielen taitoa. A:n lomasijaiseksi oli myös otettu suoraan ilman minkäänlaista aiempaa kokemusta kesätyöntekijöitä vain muutaman tunnin perehdyttämisellä työtehtäviin.
Rappusiivous oli käsittänyt rappujen kosteapyyhinnän mopilla, aulamattojen imuroinnin ja hissipeilien sekä ovilasien pyyhkimisen rätillä. A:n työkohteisiin ei ollut kuulunut lainkaan teollisuus- ja liikekiinteistöjä, joissa siivous oli raskaampaa. Ulkoaluetöihin oli kuulunut tupakan tumppien, pienimuotoisen kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen harjalla talonmiehen roska-astiaan, ovien edustojen lakaisu ja koneellisesti suoritetun hiekoituksen täydentämistä hiekoitussepeliä käsin sirottelemalla. Jokaisessa työkohteessa ulkoaluetyöt olivat olleet konetyön jälkeisiä kevyitä viimeistelytöiden luonteisia töitä.
Loppuosa eli noin 10 prosenttia A:n töistä oli käsittänyt pientöitä, kuten tiedotteiden kiinnittämistä rappukäytäviin ja lamppujen vaihtoa, jotka eivät edellyttäneet koulutusta. Teknisiä säätö-, huolto- ja korjaustöitä A:n työtehtäviin ei ollut kuulunut.
Edellä todetuin perustein A:n pisteytys osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta oli 3 ja ulkotyön osalta 4.
Palkkausjärjestelmässä työn edellyttämän vastuun osalta työtehtävät sijoittuvat pisteille 2 - 3, mikäli vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on tavanomainen ja suuremmat pisteet edellyttäisivät tavanomaista selvästi suurempaa vastuuta.
A ei ollut vastuussa palvelutuotteesta tai ulkopuolisten henkilöiden turvallisuudesta. Vastuu työsuorituksen asianmukaisuudesta suhteessa tilaajaan ja työntekijöihin oli ollut yksinomaan Huoltovisuri Oy:llä. Työnjohto ja laadunvalvojat olivat tarkastaneet työsuoritukset, joten niiden asianmukaisuutta valvottiin ja tarvittaessa ajoittain paikattiin muiden työntekijöiden ja työnjohdon toimesta. Töiden luonne huomioiden kantajan vastuu ei ollut ollut tavanomaista selvästi suurempi.
A:lla oli ollut hallussaan yksi hänelle luovutettu työavain. Hänellä ei ollut ollut säilytettävänään työkohteiden avaimia. Huolellisuusvelvollisuus, joka oli liittynyt A:lle luovutetun työavaimen säilyttämiseen, ei ollut lisännyt työn edellyttämää vastuuta yli tavanomaisen tason, vaan kyse oli ollut jokaiselta yleisesti edellytettävästä huolellisuusvelvoitteesta nykyajan normaalissa työelämässä ammatista riippumatta. A:lla ei myöskään ollut ollut velvollisuutta avaimen säilyttämiseen työajan ulkopuolella, vaan hän oli voinut jättää avaimen työpäivän päättyessä työpaikalle säilytykseen. Avainten katoamistilanteen varalta Huoltovisuri Oy:n ja työntekijöiden turvana oli vakuutus.
A:n työhön ei ollut kuulunut työntekijän vastuuta korostavia seikkoja yli tavanomaisen tason, vaan päinvastoin työtehtävien painottuessa pitkälti lähinnä yleisten tilojen puhtaanapitotyöhön vastuuta korostavia seikkoja ei ollut ollut. Mikään seikka ei perustellut sitä, että hänen vastuunsa olisi ollut tavanomaista suurempi tai suuri, joten pisteytys vastuun osalta oli 2.
Palkkausjärjestelmässä työolosuhteiden osalta pisteeksi tulee 2, mikäli työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja, mutta ei häiritsevässä määrin, eli olosuhteet ovat normaalit. Mikäli olosuhteet ovat normaalia vaikeammat, pisteeksi tulee 3, ja olosuhteiden ollessa vaikeat pisteet ovat 4 - 5.
A:n töiden kohteina olleiden asuinkerrostalojen sisärappuihin pääsy oli ollut ulkopuolisilta estetty ja niiden siisteystaso oli yleisesti ottaen ollut hyvä. Talvella rapuissa oli ollut lämmitys, eikä rapuissa ollut ollut melu-, lämpötila- tai likaisuushaittoja. Ulkoaluetyöt olivat sisältäneet jonkin verran enemmän olosuhdehaittaa lämpötilaeroista johtuen, vaikkakin niihinkin oli varauduttu erilaisilla kausityövaatteilla.
A:n väittämä pisteytys edellyttäisi, että kyse olisi ollut vaikeista olosuhteista työpaikalla. Mikään hänen esittämistään seikoista ei kuitenkaan osoittanut, että rappusiivoustöissä, ulkoaluetöissä tai muissa pienemmissä töissä olosuhteet olisivat olleet tavanomaiseen tasoon nähden vaikeat. Kiinteistönhuoltotyön luonne huomioiden rappusiivoustyön osalta olosuhteet olivat olleet normaalit eli pisteytyksenä oli 2 ja ulkoaluetöiden osalta normaalia hieman vaikeammat eli pisteytyksenä oli 3.
Edellä todetuin perustein A:n töiden yhteispisteytykseksi, huomioiden vaativuusluokituksessa käytettyjen osatekijöiden osalta töiden ajallisesti painotettu keskiarvo, muodostui 7,7 pistettä, joka sijoittuu työnvaativuusluokituksen tasolle 1.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan vaativuusluokkaan A:n työtehtävät kiinteistönhoitajana Huoltovisuri Oy:ssä olivat kuuluneet.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut työehtosopimukseen osallisille tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa.
KIINTEISTÖPALVELUT RY:N LAUSUNTO
Työn vaativuuden arvioinnista
Kiinteistöhoitoalan KIPARE-palkkausjärjestelmässä työkohtaisen palkan osuus perustuu työn vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.
Vaativuusluokittelun pohjana ovat yrityksen töistä tehdyt työnkuvaukset, joissa eritellään pääasialliset (vähintään viisi prosenttia vuosityöajasta) työtehtävät ja niiden osuus vuosityöajasta. Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus määräytyy työntekijän työnkuvaukseen perustuvien töiden vaativuusluokittelun perusteella. Työkohtainen palkanosa perustuu pelkästään työn vaativuuteen suhteessa muihin esiintyviin töihin. Työn vaativuutta määriteltäessä ei arvioida kyseessä olevaa työtehtävää tekevän ihmisen suoriutumista tehtävästä.
Arviointijärjestelmän lähtökohtana on se, että arviointia ei suoriteta nimikepohjaisesti, vaan kunkin yksittäisen tehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustuen. Määritellyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta ja työtehtävien vaativuutta arvioidaan niiden vakiintuneen sisällön perusteella. Tehtävänimike, työsopimus tai muu tehtävänkuvaus eivät välttämättä kuvaa tehtävän todellista arviointihetken luonnetta.
Työn vaativuus arvioidaan jokaisen vaativuustekijän osalta erikseen. Työpaikan työt sijoitetaan vaativuusluokittelusta saatujen pisteiden yhteismäärän perusteella työnvaativuusryhmiin.
Työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa (yli 50 prosenttia vuosityöajasta) tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työn vaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla. Työehtosopimusosapuolet ovat laatineet palkkausjärjestelmän soveltamisen helpottamiseksi yhteisen oppaan (KIPARE-opas) esimerkkeineen.
Vaativuuden arviointitekijöistä ja A:n työtehtävistä
Osapuolten kertoman mukaan A:n työtehtäväkokonaisuus oli muodostunut kolmesta eri työtehtävästä: porrassiivous, ulkopuhtaanapito käsimenetelmin ja ns. pientyöt. Nämä työtehtävät ovat tavanomaisia kiinteistöpalvelualan työtehtäviä, joskaan yhtä tyypillistä ei ole se, että sama henkilö hoitaa porrassiivoojan tehtäviä ja ns. kiinteistönhoitajan tehtäviä (ulkopuhtaanapito + pientyöt). Näin ollen A:n työkokonaisuus ei ole ollut alalla tavanomainen.
Osaaminen ja harkinta
Osaamisen ja harkinnan perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, miten yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Pistemäärään vaikuttavana tekijänä huomioidaan myös se, minkälaista kokemusta tai koulutusta työtehtävistä selviytyminen edellyttää.
Tavanomaiset porrassiivoustehtävät ja käsityömenetelmin suoritettavat ulkopuhtaanapitotyöt eivät edellytä aiempaa kokemusta taikka koulutusta, vaan ne ovat opittavissa muutaman päivän perehdytyksellä. Näin ollen tehtävien koulutusvaatimus on suppea. Lisäksi näille tehtäville on tyypillistä, että työt toistuvat samansisältöisinä päivästä toiseen eikä niihin pääsääntöisesti liity merkittäviä poikkeustilanteita siten, että työntekijän olisi käytettävä soveltavaa harkintaa, vaan työntekijä suoriutuu työtehtävistään lähes poikkeuksetta annettujen toimintaohjeiden perusteella. Näin ollen osaamisen ja harkinnan osalta nämä työtehtävät sijoittuvat pääsääntöisesti alimmalle tasolle (2-4 pistettä).
Vuorovaikutus
Vuorovaikutuksella tarkoitetaan sekä työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta että vuorovaikutusta asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa. Jos työssä vuorovaikutus on korostunut, lisätään osaamisen ja harkinnan perusteella määräytyvään pisteytykseen yksi piste.
Vuorovaikutus on korostunut, kun kyse on työhön liittyvästä tavoitteellisesta ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa asiakkaan tai muun vuorovaikutuksen kohteena olevan tason ratkaisuihin tai toimintaan. Muussa tapauksessa vuorovaikutus on tavanomaista, jolloin se ei lisää vaativuuspisteitä.
Porrassiivoukseen, ulkopuhtaanapitoon ja ns. pientöihin liittyvä vuorovaikutus on yleensä tavanomaista. Vuorovaikutus on lähinnä normaalia tervehtimistä ja yleisen tason keskustelua esim. taloyhtiön asukkaiden kanssa. Näihin tehtäviin ei tavanomaisesti liity sellaista aktiivista vuorovaikutusta, kuten palvelun lisämyyntiä tms., jonka vuoksi vuorovaikutus tehtävissä olisi korostunut tavanomaisesta poikkeavasti. Vuorovaikutuksen osalta ei siten lisätä pisteitä.
Vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan kokonaisvastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä konkreettisemmin siihen kohdistuu vastuu organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja lopputuloksesta.
Porrassiivouksessa, käsityömenetelmin tehtävässä viimeistelyluonteisessa ulkopuhtaanapidossa ja pientöissä vastuu on yleensä tavanomaista (2-3 pistettä). Siivooja tai kiinteistönhoitaja ei pääsääntöisesti täysin itsenäisesti vastaa työalueestaan. Heidän työtehtäviensä tuloksella on pääsääntöisesti merkitystä lähinnä yleisen viihtyvyyden kannalta. Työssä ei myöskään ole erityisiä vaaratekijöitä eikä työntekijän vastuulla ole erityisen arvokkaita koneita tai muita työvälineitä.
Olosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista esim. melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä. Arvioinnissa ratkaisevaa on olosuhteista aiheutuva kokonaishaitta.
Normaaleilla olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi normaalin likaisia sisätiloja, joita ovat esim. asuinkerrostalojen porraskäytävät (2 pistettä). Vaikeahkot olosuhteet tarkoittavat tilannetta, jossa olosuhteet merkittävästi poikkeavat normaaleista olosuhteista. Ulkopuhtaanapidossa sääolosuhteet vaikuttavat yleensä työntekoon siten, että olosuhteiden voidaan katsoa olevan normaalia vaikeammat (3 pistettä).
A:n työtehtävien vaativuudesta
Myös työehtosopimusosapuolten yhteisen soveltamisoppaan esimerkeissä on huomioitu A:n tekemät tai niitä lähellä olevat työtehtävät. Vaikka oppaan työtehtävien vaativuuden arvioinnit pisteytyksineen ovat ainoastaan esimerkkejä, voidaan niitä kuitenkin käyttää antamaan suuntaa tavanomaisimpien työtehtävien vaativuudesta.
Kertoelmasta ei käy ilmi mitään sellaista, joka porrassiivouksen tai pientöiden osalta antaisi aihetta poiketa esimerkkien mukaisesta tasosta. Ulkopuhtaanapitotyön osalta vaativuuden arviointiin tasoa alentavana tekijänä vaikuttaa se, että lumityöt tehdään viimeistelyluontoisina töinä koneellisesti tehdyn lumenpoiston ja hiekoituksen jälkeen. Näin työt ovat lähtökohtaisesti kevyempiä, nopeammin suoritettavia ja vähemmän vaativia kuin soveltamisoppaan esimerkissä arvioitu ulkopuhtaanapitotyö.
Molemmat riita-asian osapuolet ovat kuitenkin kertoneet, että enin osa (n. 60 prosenttia) A:n työtehtävistä oli ollut porrassiivousta. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mukaisesti, jonka mukaisia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Näin ollen A:n palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mukaisesti, johon porrassiivous kuuluu, eikä eri tehtävien osalta tarvitse laskea aikapainotettua keskiarvoa.
Porrassiivous ja siten A:n työ oli ollut vaativuusryhmän 1 mukaista työtä.
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO
Palkkausjärjestelmän sisältö
KIPARE-palkkausjärjestelmä perustuu työn sisällön vaativuuden määrittelyyn, joka toteutetaan työntekijöiden työstä laadittujen työnkuvausten perusteella. Työnkuvaukset esitellään työntekijöille, jotka tarkistavat, että työnkuvaus on työtehtävien mukainen. Palkkausjärjestelmä on työpaikkakohtainen. Työpaikan kaikki työt asetetaan toisiinsa nähden keskinäiseen vaativuusjärjestykseen. Vaativuustekijöitä ovat osaaminen, harkinta ja vuorovaikutus, joista voi saada 2 -14 pistettä, vastuu, josta voi saada 2 - 8 pistettä, ja työolosuhteet, josta voi saada 2 - 5 pistettä. Työnkuvausten laatimisen jälkeen aloitetaan pisteyttäminen, joka tehdään työpaikalle perustetussa työnvaativuusryhmässä. Yleensä työnvaativuusryhmän muodostavat pääluottamusmies ja lähin esimies, joka tuntee työn sisällön. Työnkuvaukset jaotellaan niin, että työnkuvausten joukosta valitaan erilaiset työnkuvaukset, jotka pisteytetään ensin ja niistä muodostuvat ns. ohjetyöt. Pisteet jaetaan ensin kaikkiin töihin osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta ja sen jälkeen siirrytään vastuuseen ja viimeiseksi työolosuhteisiin. Näin syntyy työpaikan ohjetyöluettelo ja pistemäärät, jotka tarkistamisen jälkeen jäävät pysyviksi tiettyjen työtehtävien pisterajoiksi. Tämän jälkeen työt painotetaan vielä työntekijän kuhunkin työhön käyttämän ajan mukaan. Näin syntynyt pistemäärä ratkaisee sen, mihin vaativuusryhmään työtehtävä kuuluu yhdeksänportaisessa työnvaativuusryhmittelyssä. Muut samanlaiset työnkuvaukset kuin ohjetyöt pisteytetään ohjetöiden perusteella. Näin muodostetaan työpaikalle työn vaativuuteen perustuvat työkohtaiset palkat. Tämän lisäksi palkkausjärjestelmä ja palkkarakenne sisältävät henkilökohtaisen palkanosuuden ja koulutuslisän.
A:n työn vaativuus
Huoltovisuri Oy ei ole suostunut antamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle eikä pääluottamusmiehelle kaikkien työntekijöiden työnkuvauksia. Huoltovisuri Oy ei ole myöskään suostunut yhteiseen työn vaativuuden määrittämiseen, vaan on työehtosopimuksen vastaisesti määritellyt yksipuolisesti työntekijöiden työn vaativuuden. Huoltovisuri Oy on tarkoituksellisesti määrittänyt A:n työn vaativuuden sen todellista vaativuutta pienemmäksi.
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N JA KIINTEISTÖPALVELUT RY:N LISÄLAUSUMA
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kiinteistöpalvelut ry ovat yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä.
Porrassiivous
- mattojen imurointi (imuri)
- lattian moppaus (kostea pyyhintä swepillä)
- ovilasien pesu (siivousliina ja lasinpesuaine)
- saunojen yms. yleisten tilojen siivous (pesuletkulla ja harjalla)
Ulkopuhtaanapito
- kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen piha-alueilta (harja ja keräysastia)
- nurmikon leikkaus, haravointi yms. käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt (työnnettävä ruohonleikkuri, harava, harja)
- käsilumityöt ja -hiekoitus (lapio)
Ns. pientyöt (noin 10 % työajasta)
- lamppujen ja nimikylttien vaihdot (pl. korkeat tai muutoin hankalat paikat)
- kulutuslukemien kirjaus keskimäärin kerran kuussa (ei kulutuksen arviointia)
- tiedotteiden jakaminen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa
- muut satunnaiset pientyöt, joita ei voida luokitella kahteen edellä mainittuun ryhmään
Kaikki työt suoritetaan käsityönä ja käsityövälinein (imuri ja työnnettävä ruohonleikkuri ovat käsityövälineitä).
TODISTELU
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n henkilötodistelu
1. Sopimussihteeri B
Kiinteistöpalvelut ry:n henkilötodistelu
1. Asianajaja C
2. Lännen kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja D
Kiinteistöpalvelut ry:n kirjalliset todisteet
1. KIPARE-opas
2. Kipareen ohjaustyöryhmän pöytäkirja 29.4.2002
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Erimielisyys
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa olleet eri mieltä töiden vaativuusryhmittelystä porrassiivouksen, ulkopuhtaanapidon ja ns. pientöiden pisteytyksen osalta sekä siitä, mikä on pääasiallinen työtehtävä ja miten se vaikuttaa A:n työn vaativuusluokitukseen.
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan edellä mainitussa lisälausumassa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä.
Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n sopimusasiantuntijana toimiva B on työtuomioistuimessa kertonut, että kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmä on työn sisältöpohjainen palkkausjärjestelmä. Kullakin työpaikalla tulisi määrittää ohjetyöt, jotka puolestaan määrittävät muut työt ja niiden vaativuuden. Osallisliittojen yhteisesti tekemä KIPARE-opas on tarkoitettu oppaaksi yrityksille siirtymävaihetta ja uuden palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten. Oppaan mallissa käytetyt tehtävien ja töiden nimikkeet ovat esimerkinomaisia ja vaihtelevat yrityksittäin.
Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän mukaan työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Pääasiallinen työ ei kuitenkaan käytännössä ratkaise vaativuusryhmää, vaan työnvaativuusryhmä on määritettävä töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.
Osallisliittojen yhteisessä lisälausumassa mainitut työtehtävät mattojen imurointi, lattian moppaus, ovilasien pesu ja saunojen ynnä muiden sellaisten yleisten tilojen siivous vastaavat sisällöltään tavanomaista porrassiivousta. Kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen piha-alueilta, nurmikon leikkaus, haravointi ynnä muut sellaiset käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt sekä käsilumityöt ja -hiekoitus ovat tavanomaisia ulkopuhtaanapitotöitä alalla. Lamppujen ja nimikylttien vaihdot, kulutuslukemien kirjaus keskimäärin kerran kuussa, tiedotteiden jakaminen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa ja muut satunnaiset pientyöt, joita ei voida luokitella kahteen edellä mainittuun ryhmään, ovat alan tavanomaisia niin sanottuja pientöitä.
B:n mukaan töiden vaativuusryhmittelyssä porrassiivoustyö antaa 15 pistettä seuraavilla perusteilla. Työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta työtehtäville on selkeät ohjeet, joiden soveltaminen edellyttää kokemuksen tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja ja työn luonteen vuoksi siihen sisältyy korostunut vuorovaikutus eli kuvaus antaa yhteensä 6 pistettä. Työn edellyttämän vastuun osalta vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on huomattava eli kuvaus antaa 5 pistettä. Työolosuhteiden osalta työ on melko raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia olosuhdehaittoja eli kuvaus antaa 4 pistettä. Ulkopuhtaanapitotyö ja niin sanotut pientyöt antavat yhteensä 17 pistettä seuraavasti. Työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta ne antavat 6 pistettä. Työn edellyttämän vastuun osalta ne antavat 6 pistettä ja työolosuhteiden osalta 5 pistettä. Kun otetaan huomioon siivoustyön osuus 60 prosenttia ja kiinteistönhoitotyön osuus 40 prosenttia, töiden ajallisesti painotetun keskiarvon pistemääräksi saadaan 15,8, jolloin A:n tekemä työ sijoittuu vaativuusryhmään 5. Pelkkä ulkopuhtaanapitotyö yhdistettynä niin sanotuilla pientöillä sijoittuu vaativuusryhmään 6.
Kiinteistötyönantajat ry:n palveluksessa toimineen C:n mukaan työehtosopimuksen osallisliitot laativat 2000-luvun alussa yhdessä KIPARE-oppaan ohjeeksi yrityksille siirtymävaihetta ja uuden palkkausjärjestelmän soveltamista varten. Opas antoi perusmallin siitä, kuinka tietyn sisältöinen työ sijoittui työnvaativuusryhmiin. Oppaan esimerkit antavat kuvan siitä, mille tasolle tietyntyyppiset tehtävät sijoittuvat. Alimmalla portaalla ovat siivoustyö ja yksinkertaiset kiinteistönhoitotehtävät. Siirryttäessä teknisempiin tehtäviin ne sijoittuvat korkeammille portaille vaativuusryhmittelyssä.
Porrassiivous on tyypillinen alan työtehtävä. Se vaatii vain lyhyen perehdyttämisen. Porrassiivous on KIPARE-oppaan esimerkissä luokiteltu pisteeseen 7 ja se on siten vaativuusryhmään 1 rinnastettava työtehtävä. Esimerkin mukaiseen tavanomaiseen porrassiivoukseen kuuluu mattojen imurointi, lattian moppaus, ovilasien pesu sekä saunojen ynnä muiden sellaisten yleisten tilojen siivous. Ulkopuhtaanapito, joka sisältää kulttuuri- ja luonnonroskan keräämisen piha-alueilta, nurmikon leikkauksen, haravoinnin ynnä muut sellaiset käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt sekä käsilumityöt ja -hiekoituksen, on vähiten vaativaa kiinteistönhoitotyötä. Ulkopuhtaanapitotyö vaatii myös vain lyhyen perehdyttämisen. Ulkopuhtaanapito on KIPARE-oppaan mukaan luokiteltu pisteeseen 9. Niin sanotut pientyöt, jotka sisältävät lamppujen ja nimikylttien vaihdot, kulutuslukemien kirjauksen keskimäärin kerran kuussa, tiedotteiden jakamisen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa ja muut satunnaiset pientyöt, joita ei voida luokitella kahteen edellä mainittuun ryhmään, kuuluvat asukas- ja käyttäjäpalveluihin eivätkä ole vaativia työtehtäviä. Asukas- ja käyttäjäpalvelut on KIPARE-oppaan mukaan luokiteltu pisteeseen 10. Porrassiivous ja ulkopuhtaanapito eivät myöskään vaadi korostunutta vuorovaikutusta. Vastuu mainituissa töissä on tavanomainen. Työolosuhteet eivät poikkea normaaleista. Mikäli työntekijä tekee yli puolet työtehtävistään jotain luokiteltua työtehtävää, niin työntekijä tulee sijoittaa kyseiseen työnvaativuusryhmään.
Lännen kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtajana toimivan D:n mukaan liittojen lisälausumassa ilmoitetut mattojen imurointi, lattian moppaus, ovilasien pesu sekä saunojen ynnä muiden sellaisten yleisten tilojen siivous ovat tavanomaista porrassiivoustyötä, joka sijoittuu vaativuusryhmään 1. Porrassiivoustyö on rutiininomaista ja vaatii vain lyhyen perehdyttämisen. Vuorovaikutus porrassiivoustyössä on tavanomaisella tasolla. Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on tavanomainen. Työ tapahtuu sisätiloissa, jossa työolosuhteet ovat normaalit. Kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen piha-alueilta, nurmikon leikkaus, haravointi ynnä muut sellaiset käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt sekä käsilumityöt ja -hiekoitus ovat tyypillisiä ja tavanomaisia ulkopuhtaanapitotehtäviä. Ne sijoittuvat vaativuusryhmään 1 ja talven osalta vaativuusryhmään 2. Niin sanotut pientyöt, jotka sisältävät lamppujen ja nimikylttien vaihdot, kulutuslukemien kirjauksen keskimäärin kerran kuussa, tiedotteiden jakamisen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa ja muut satunnaiset pientyöt kuuluvat työtehtävien vaatimattomimpiin perustehtäviin.
Arviointi ja johtopäätökset
Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmässä työkohtaisen palkan osuus perustuu töiden vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun ja työolosuhteiden perusteella. Vaativuusluokittelu edellyttää, että yrityksen työntekijöiden töistä tehdään työnkuvaukset, joissa eritellään pääasialliset työt ja niiden osuus vuosityöajasta. Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus määräytyy työntekijän työnkuvaukseen perustuvien töiden vaativuusluokittelun perusteella.
Asianosaiset ovat käräjäoikeudessa olleet yhtä mieltä siitä, että A:n työtehtävistä suurin osa eli noin 60 prosenttia on ollut porrassiivousta. Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän työntekijän palkkaa koskevan 3 kohdan mukaan työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työn vaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla. Työtuomioistuin katsoo, että määräyksen sanamuodon mukaisesti työntekijän palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Näin ollen A:n palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon porrassiivous kuuluu.
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan lisälausumassa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä. Työtehtävät ovat muodostuneet porrassiivouksesta, ulkopuhtaanapidosta ja niin sanotuista pientöistä. Työtuomioistuimessa kuultujen henkilöiden kertomusten mukaan lisälausumassa esitettyjen kiinteistönhoitajan suorittamien porrassiivouksen, ulkopuhtaanapidon ja niin sanottujen pientöiden työnkuvaukset vastaavat alan tavanomaisia työtehtäviä. Työtuomioistuimessa kuullun B:n kertomuksesta on ilmennyt, että lisälausumassa tarkoitettuja töitä tekevä kiinteistönhoitaja voi sijoittua näiden töiden perusteella työnvaativuusryhmittelyssä vaativuusryhmään 5-6. Työtuomioistuimessa kuultujen C:n ja D:n kertomuksista on puolestaan ilmennyt, että kiinteistönhoitajat voivan näiden työnkuvausten perusteella sijoittua työnvaativuusryhmittelyssä vaativuusryhmään 1-2.
Kuultavien liittojen lausuntojen ja niitä täsmentävien todistajankertomusten perusteella työtuomioistuin toteaa lausuntonaan, että A:n palkka määräytyy niin sanottua 50 prosentin sääntöä noudattaen sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon porrassiivous kuuluu, ja että lisälausumassa esitetyt A:n suorittamat porrassiivous, ulkopuhtaanapito ja niin sanotut pientyöt ovat työnkuvauksiltaan alan tavanomaisia työtehtäviä.
Mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan A:n työtehtävät kiinteistönhoitajana Huoltovisuri Oy:ssä olivat kuuluneet, joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole tämän lausuntoasian yhteydessä mahdollisuuksia edellä todettua tarkemmin ottaa kantaa käräjäoikeudessa kantajana olevan A:n työnvaativuusryhmään. Työntekijän työnvaativuusryhmä jää käräjäoikeudessa vastaan otettavan näytön jälkeen arvioitavaksi edellä esitettyjen suuntaviivojen perusteella.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Kari, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Lausunto on yksimielinen.