Go to front page
Labour Court

19.5.2011

Labour Court

Rulings and opinions of the Labour Court since 1970

TT:2011-65

Keywords
Lakko, Työrauhavelvollisuuden rikkominen, Työtaistelu
Year of case
2011
Date of Issue
Register number
R 10/11

Työntekijöiden lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tekemiin vuorohuollon järjestämistä koskeviin vaatimuksiin. Lakko kohdistui siten työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten toiminnasta esitetty selvitys osoitti, että he olivat toiminnallaan asettuneet tukemaan työntekijöiden lakkoa. Ammattiosasto vastasi tästä edustajiensa toiminnasta, ja se oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 65

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

KUULTAVA

Raahen Sähkömiehet ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.5.2011

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että Raahen Sähkömiehet ry tuomitaan ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Raahen Sähkömiehet ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan työntekijät ryhtyivät lakkoon 19.11.2010 kello 11.30. Lakko päättyi 23.11.2010 kello 06.00. Lakkoon osallistui yhteensä 140 Raahen Sähkömiehet ry:hyn kuuluvaa sähköalantyöntekijää. Raahen Sähkömiehet ry on valinnut tehtaalle sähköalan pääluottamusmiehen ja seitsemän luottamusmiestä.

Suurin osa lakossa olleista työntekijöistä on osallistunut lakkoon vähintään kahdessa eri työvuorossa. Tehdas toimii keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Suuri osa sähköalan työntekijöistä työskentelee päivävuorossa (ma-pe) tehtaan viidellä eri osastolla. Lisäksi jokaisessa vuorossa työskentelee yhteensä viisi sähkömiestä sähköpäivystäjänä ja koko tehtaan keskitetyssä kunnossapidon vuororyhmässä (ns. kenttäryhmä) työskentelee kolme sähkömiestä sähköpäivystäjänä. Yhteensä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelee 40 sähköpäivystäjää.

Työnantajan edustaja oli lakkoa edeltäneenä päivänä 18.11. käynyt sähkötyöntekijöiden pääluottamusmiehen kanssa läpi työnantajapuolen esitystä sähköpäivystyksen vuorohuollon järjestämiseksi. Pääluottamusmies ilmoitti esityksen olevan riittämätön. Työpaikalla oli sovittu pidettäväksi 19.11. työnantajan ja työntekijöiden kokous, jossa työnantajan esitystä oli tarkoitus käsitellä. Pääluottamusmies oli 18.11. työnantajan edustajan kanssa käymässään neuvottelussa työnantajan tekemän esityksen jälkeen todennut, ettei hän voi taata työrauhaa seuraavan päivän kokouksen jälkeen.

Työnantaja esitti 19.11. kello 9.30 pidettäväksi sovitussa kokouksessa pääluottamusmiehelle edellisenä päivänä esittämänsä suunnitelman. Tämä ei riittänyt työntekijöille. Kokous päättyi kello 10.30.

Sähköalan luottamusmiehet olivat kutsuneet 19.11. ruokatunnille kokoon sähköalankokouksen/ryhmäpalaverin päivävuorossa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa oli päätetty lakosta. Ainakin osa luottamusmiehistä myös osallistui edellä mainittuun kokoukseen, jossa lakosta oli päätetty. Sähköalan pääluottamusmies ilmoitti lakosta työnantajalle. Lakon syyksi ilmoitettiin tyytymättömyys tehdaspalvelun (kunnossapito) toimintatapamuutokseen.

Kokouksen jälkeen 19.11. kello 11.30 päivävuorossa työskentelevät sähkömiehet aloittivat lakon. Vuorossa eri puolilla tehdasta työskentelevät yhteensä kahdeksan sähköpäivystäjää, jotka eivät osallistuneet kokoukseen, aloittivat lakon myöhemmin eri aikoina. Lakossa on ollut aina vuoroa kohti kahdeksan sähköpäivystäjää ja lisäksi osastoilla päivävuorossa työskentelevät sähkömiehet ovat olleet lakossa perjantaina ja maanantaina. Yhteensä lakon johdosta menetettiin 1778,5 työtuntia.

Lakon syynä oli se, että työnantaja on noin kaksi vuotta sitten yhteistoimintamenettelyn jälkeen muuttanut sähköpäivystyksen niin sanotun vuorohuollon toimintatapaa. Sähköalantyöntekijät ovat olleet muutokseen tyytymättömiä ja vaatineet siihen muutoksia. Lakolla pyrittiin pakottamaan työnantaja työehtosopimusmääräyksien vastaisesti luopumaan työnjohto-oikeudestaan ja suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin henkilöstöä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevassa asiassa. Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan teknologiateollisuuden sähköalantyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Kutsumalla kokoon ja osallistumalla kokoukseen, jossa lakosta oli päätetty, ammattiosastoa työpaikalla edustavat luottamusmiehet ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutta.

Joka tapauksessa ammattiosasto tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Lakosta tiedon saatuaan kello 11.30 työnantajan edustajat olivat menneet tapaamaan sähköalan pääluottamusmiestä ja vaatineet tältä noin kello 12 toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja lakon estämiseksi. Tässä vaiheessa työpaikalla oli vielä työssä ainakin sähköpäivystäjinä vuorotyössä työskenteleviä sähkömiehiä, jotka eivät olleet osallistuneet kokoukseen, jossa lakosta oli päätetty. Sähköalan pääluottamusmies ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi tai lakon päättämiseksi seuraavan vuoron sähköpäivystäjien osalta, vaan hän oli työnantajan näkemyksen mukaan suhtautunut lähinnä hyväksyvästi lakkoon. Näin myös vuorohuollossa työskentelevät sähköalan työntekijät olivat poistuneet työpaikalta ja osallistuneet lakkoon. Moitittavaksi tilanteen tekee se, että tehtaalla oli tuotanto käynnissä ja vuorohuollon sähköpäivystys on tarkoitettu esimerkiksi vaaratilanteiden varalle ja sen poistuminen työpaikalta on työturvallisuusriski tehtaalla, jossa käsitellään jatkuvatoimisessa prosessissa sulaa rautaa. Lakon alkamisen jälkeen pääluottamusmies ilmoitti, että työntekijät eivät suostu päivystystyöhön, ellei työnantaja anna hätätyömääräystä. Työnantajan annettua hätätyömääräyksen saatiin päivystys järjestetyksi.

Mikäli joihinkin työnantajalle toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto ry on vastauksessaan, johon Raahen Sähkömiehet ry on yhtynyt, vaatinut kanteen hylkäämistä ja Teknologiateollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan työntekijäliiton ja ammattiosaston yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä.

Sähköalojen ammattiliitto ry ja Raahen Sähkömiehet ry ovat myös vaatineet, että Teknologiateollisuus ry velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan asian lopputuloksesta riippumatta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa ei ole edes väitetty, että Raahen Sähkömiehet ry:n toimihenkilöitä tai luottamusmiehiä olisi ollut lakossa. Raahen Sähkömiehet ry:n toimihenkilöitä tai luottamusmiehiä ei ole ollut myöskään tekemässä päätöstä työtaistelutoimenpiteestä, tukemassa sitä eikä organisoimassa sitä. Ammattiosasto ei ole tehnyt päätöstä työtaisteluun ryhtymisestä eikä pannut sitä toimeen. Väite työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on siten perusteeton.

Teknologiateollisuuden sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen 26 §:n mukaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella - ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana - järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä. Vuorohuollon tilannetta oli ennen nyt kysymyksessä olevaa kokousta käsitelty useissa vastaavissa kokouksissa kokousten kuitenkaan johtamatta työtaistelutoimenpiteisiin. Näin ollen luottamusmiehillä ei ollut mitään syytä epäillä kokouksen tälläkään kertaa johtavan sellaiseen. Tulkinta, jonka mukaan työhuonekunnan kokouksen ja työtaistelutoimenpiteen ajallisesta läheisyydestä voitaisiin tehdä se johtopäätös, että työehtosopimuksen 26 §:n mukaiset kokoukset työpaikalla synnyttävät ammattiliitolle vastuun kokoukseen osallistuneiden menettelystä, merkitsisi ammatilliseen järjestäytymisvapauteen olennaisena osana kuuluvan kokoontumisvapauden ihmisoikeuksien vastaista rajoittamista.

Työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen välillä 19.11.2010 kello 12 käydyn keskustelun jälkeen pääluottamusmies soitti kaikille luottamusmiehille ja kehotti heitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tuotannon kannalta kriittisimmillä osastoilla eli koksaamolla ja masuuneilla oli lakon aikana työssä 12 sähköpäivystäjää. Muilla osastoilla päivystystä hoitivat työnantajan tehtävään määräämät toimihenkilöt, eikä työnantaja edellä mainitun keskustelun jälkeen ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että toimenpiteet, joihin tämä oli ryhtynyt, eivät olisi olleet riittävät.

Jos ammattiosaston kuitenkin katsotaan rikkoneen valvontavelvollisuuttaan, on hyvityssakon maksuvelvollisuuden poistavana tai ainakin sen määrää alentavana seikkana otettava huomioon, että ammattiosaston luottamusmiehiä tai toimihenkilöitä ei ole osallistunut työtaisteluun, että työntekijät ovat minimoineet työnantajalle aiheutuvat vahingot asettamalla tuotannon kannalta kriittisimmille osastoille sähköpäivystyksen ja että työtaisteluun on osallistunut Raahen Sähkömiehet ry:n noin 340 maksavasta jäsenestä vain 140.

Teknologiateollisuus ry ei ole varannut Sähköalojen ammattiliitto ry:lle tai Raahen Sähkötyöntekijät ry:lle tilaisuutta sopia hyvityssakon määrästä, vaan se on vaatinut hyvityssakon maksamista ensimmäisen kerran vasta haasteella. Kanteen nostaminen tarjoamatta vastapuolelle tilaisuutta riitakysymyksestä sopimiseen asiassa, joka olisi voitu sopia, synnyttää kantajalle oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuuden korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut pääasian voittamisesta huolimatta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kunnossapitoinsinööri A:n työmaapäiväkirjan otteet päiviltä 18.11. ja 19.11.2010

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

Rautarukki Oyj:n Raahen terästehtaan sähköalantyöntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 19.11. - 23.11.2010.

Lakko alkoi sen jälkeen kun työnantaja oli aamupäivällä 19.11.2010 työpaikalla pidetyssä kokouksessa esittänyt työntekijöille suunnitelmansa sähköhuollon vuorohuollon järjestämiseksi. Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tekemiin vuorohuollon järjestämistä koskeviin vaatimuksiin. Lakko kohdistui siten työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Työnantajan edustaja oli lakkoa edeltäneenä päivänä käynyt pääluottamusmiehen kanssa läpi työnantajapuolen esitystä sähköpäivystyksen vuorohuollon järjestämiseksi. Pääluottamusmies ilmoitti, että esitys on riittämätön ja että hän ei voi taata työrauhaa seuraavaksi päiväksi työpaikalla pidettäväksi sovitun kokouksen jälkeen. Mainitun kokouksen jälkeen työntekijät pitivät oman kokouksensa, jossa päätettiin lakkoon ryhtymisestä. Kokoukseen osallistui myös luottamusmiehiä.

Pääluottamusmies ilmoitti lakon alkamisen jälkeen työnantajalle, että ellei työntekijäpuolen vaatimuksiin suostuta, työntekijät suostuvat sähköpäivystykseen lakon aikana vain, jos työnantaja antaa hätätyömääräyksen. Lakon alkamisen jälkeen pääluottamusmiehen on ilmoitettu soittaneen luottamusmiehille ja kehottaneen heitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Pääluottamusmiehen ei ole ennen lakon alkamista selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin odotettavissa olevien työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Luottamusmiehiä on myös osallistunut työntekijöiden kokoukseen, jossa lakkoon ryhtymisestä päätettiin. Luottamusmiesten ei ole selvitetty ryhtyneen tässäkään yhteydessä mihinkään toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten toiminnasta esitetty selvitys osoittaakin, että he ovat toiminnallaan asettuneet tukemaan työntekijöiden lakkoa. Ammattiosasto vastaa tästä edustajiensa toiminnasta, ja se on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuin toteaa, että työrauharikkomukset tai niistä työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla johtuva hyvityssakkovastuu eivät yleisesti kuulu neuvottelumenettelyn piiriin, eikä niistä säännönmukaisesti neuvotella ennen kanteen nostamista (ks. TT 2010:109).

Teknologiateollisuus ry ei edellä mainituista syistä ole aiheuttanut tarpeetonta oikeudenkäyntiä, joten Sähköalojen ammattiliitto ry:n kuluvaatimus on perusteeton. Sen sijaan Raahen Sähkömiehet ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 923 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Raahen Sähkömiehet ry:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle 3.200 euroa.

Raahen Sähkömiehet ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 923 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Kari, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.

Top of page