10.2.2011

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry (jäljempänä ERTO ry) on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Oy International Business Machines Ab:n (jäljempänä IBM) suorittamaan A:lle:

• irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisena irtisanomisajan palkkana kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 19.692 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 15.9.2009 alkaen,

• irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisena laiminlyödyn irtisanomisajan vuosilomakorvauksena 1.969 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä 15.9.2009 alkaen ja

• irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n tarkoittamana korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 59.076 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 28.6.2010 lukien.

Lisäksi ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

• tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

• velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja IBM:n yhteisvastuullisesti korvaamaan ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli työskennellyt IBM:n palveluksessa vuodesta 2005 alkaen, jolloin hän oli siirtynyt liikkeen luovutuksen yhteydessä niin sanottuna vanhana työntekijänä IBM:n palvelukseen. Työsuhde oli päättynyt 15.9.2009, jolloin IBM oli purkanut A:n työsopimuksen. A:n yhtäjaksoinen työsuhde oli kestänyt lähes 20 vuotta.

Työsuhteensa päättyessä A oli työskennellyt tiiminvetäjänä voice service -projektissa ja siten esimiesasemassa. Hän oli toiminut CSC Focal Pointin tehtävässä Suomen yhteyshenkilönä Irlannin Service Centeriin. Tiimissä oli työskennellyt A:n lisäksi 12 muuta työntekijää. A:n kuukausipalkka oli ollut 3.282 euroa. Työsuhteen päättymisen jälkeen A oli ollut työttömänä. Työttömyys jatkui edelleen.

IBM oli ilmoittanut työsopimuksen purkamisen syyksi sen, että A oli esiintyessään 11.9.2009 ilman IBM:n lupaa MTV3-kanavalla esitetyssä Totuuden hetki -nimisessä viihdeohjelmassa antanut joihinkin kysymyksiin sellaisia vastauksia, joita IBM ei pitänyt hyväksyttävinä työntekijältään. A:n esiintyminen oli herättänyt voimakkaita kielteisiä reaktioita hänen työtovereissaan ja IBM:n asiakkaissa. A:n esimiehet olivat menettäneet luottamuksensa A:n arvostelukykyyn ja luotettavuuteen työntekijänä.

Totuuden hetki -ohjelma on kansainvälisen formaatin mukainen viihdeohjelma, jossa kilpailija joutuu vastaamaan hänelle tehtyihin kysymyksiin kyllä tai ei. Kilpailijalla ei ole mahdollisuutta perustella vastaustaan. A ei ollut esiintynyt ohjelmassa IBM:n edustajana. Hän oli vain kertonut työnantajansa nimen sitä kysyttäessä. Tässä ei ollut mitään moitittavaa.

Työtodistuksen mukaan A oli hoitanut työnsä erinomaisesti. A:n työsopimus oli purettu vapaa-ajan tapahtumien seurauksena. Työntekijän menettely vapaa-aikana voi muodostaa purkamisperusteen vain poikkeustapauksessa. Tällöin purkamisen syynä voi olla vain sellainen työntekijän piittaamaton ja tahallinen menettely, jonka vuoksi työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Esiintyminen vapaa-aikana viihdeohjelmassa ei ollut laillinen peruste pitkään jatkuneen työsuhteen päättämiselle. Työsopimuksen purkamisilmoituksessa mainituilla seikoilla ei ollut mitään tekemistä A:lla IBM:ssä olleiden työtehtävien kanssa tai ne eivät ainakaan osoittaneet A:ta sopimattomaksi näihin tehtäviin.

IBM:llä ei ollut ollut laillista perustetta A:n työsopimuksen purkamiseen eikä edes asiallista ja painavaa perustetta työsopimuksen irtisanomiseen. Tämän vuoksi A:lla oli oikeus saada irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n nojalla korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen määrää korottavina seikkoina oli otettava huomioon A:n työsuhteen kesto, hänen pitkään jatkunut työttömyytensä ja IBM:n toimesta tapahtunut asian julkistaminen, mistä A:lle oli aiheutunut haittaa.

Koska IBM oli päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta, A.lla oli lisäksi oikeus saada irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla irtisanomisajan palkka ja vuosilomakorvaus irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Teknologiateollisuus ry oli katsonut IBM:llä olleen oikeus purkaa A:n työsopimus. Teknologiateollisuus ry ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Tämän vuoksi Teknologiateollisuus ry tuli tuomita maksamaan hyvityssakko.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja IBM ovat vastustaneet kannetta ja vaatineet sitä hylättäväksi. Lisäksi Teknologiateollisuus ry ja IBM ovat vaatineet, että ERTO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen vastustamisen perusteet

A:n työsopimuksen purkamiseen oli ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n tarkoitettu erittäin painava syy. A oli rikkonut työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan, menetellyt työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti ja moitittavalla toiminnallaan menettänyt työnantajan luottamuksen. A:n menettelyn vuoksi hänen työsuhteensa oli päätettävä välittömästi. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä.

Joka tapauksessa IBM:llä oli ollut asiallinen ja painava peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Mikäli IBM:n kuitenkin katsottaisiin menetelleen irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen, A:n työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaatima korvaus oli tapahtumainkulku huomioon ottaen liian suuri. Irtisanomisajan palkkaa ja vuosilomakorvausta koskevat vaatimukset olivat määriltään oikeat.

IBM on osa kansainvälistä konsernia. Sen emoyhtiö on Yhdysvalloissa pääkonttoriaan pitävä International Business Machines Corporation. Yhtiöllä on Suomessa noin 1.100 työntekijää. Suomessa valtaosa IBM:n tuloista saadaan palveluista, joita tuotetaan asiakkaille. Tunnettuna ja monikansallisena yrityksenä IBM suhtautuu vakavasti hyvän yrityskuvan ylläpitämiseen ja edellyttää, että kaikessa sen toiminnassa noudatetaan eettisiä arvoja. IBM edellyttää tällaista asennetta myös työntekijöiltään. Työntekijät sitoutuvat toimimaan yrityksen arvojen mukaisesti allekirjoittamalla vuosittain IBM Business Conduct Guidelines -ohjeen.

A oli työsopimuksessaan ja tämän jälkeen vuosittain sitoutunut noudattamaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevia eettisiä arvoja ja ohjeita. A oli menettelyllään rikkonut näitä arvoja ja ohjeita saattamalla oman etunsa ja IBM:n edut ristiriitaan. Eettisessä ohjeessa todetaan muun muassa, että IBM ponnistelee pitääkseen työympäristön vapaana kaikenlaisesta syrjinnästä eikä IBM suvaitse rasistisia kommentteja. Ohjeen mukaan IBM pitää arvossa korkeaa etiikkaa, jota myös sen työntekijöiden on varjeltava työssä ja vapaa-aikana. Ohjeessa kehotetaan työntekijöitä välttämään tilanteita, joissa voi syntyä intressiristiriita työntekijän ja työnantajan edun välillä. Irtisanomisen ja kurinpitotoimien uhka tuodaan esille ohjeissa seurauksena ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Koska A oli ollut tietoinen IBM:n arvoista ja ohjeista, A:n oli täytynyt ymmärtää, että IBM ei tule hyväksymään hänen menettelyään asiassa ja että hänen televisioesiintymisellään voi olla kielteisiä seurauksia hänen työsuhteeseensa.

Totuuden hetki -ohjelman formaatti toimii siten, että ennen ohjelmaa kilpailijalle tehdään valheenpaljastustesti, jossa asiantuntijat selvittävät, vastaako hän kysymyksiin totuudenmukaisesti. Valheenpaljastustestissä esitetään noin 100 kysymystä ja ohjelman nauhoituksessa esitetään uudestaan näistä kysymyksistä 21. Kilpailijalla on siis jo ennen ohjelman nauhoitusta tiedossaan kaikki mahdolliset ohjelmassa esitettävät kysymykset ja omat vastauksensa niihin.

Ohjelman ensimmäinen osio sisältää kuusi kysymystä. Jos kilpailija vastaa niihin oikein, hän voittaa 2.000 euroa. Seuraava osio sisältää viisi kysymystä ja jos ne menevät oikein, kilpailija voittaa 5.000 euroa. Ohjelma etenee siihen saakka, kunnes kilpailija on vastannut oikein kaikkiin 21 kysymykseen, jolloin hän voittaa 50.000 euron päävoiton. Jos kilpailija valehtelee kerrankin verrattuna valheenpaljastustestin tulokseen, kilpailu päättyy heti ja hän häviää koko kilpailun. Kilpailija voi halutessaan milloin tahansa lopettaa kilpailun ja tyytyä siihen asti ansaitsemaansa voittosummaan. Studiossa on kilpailijaa kannustamassa hänen läheisiään. Mikäli läheiset eivät halua kilpailijan vastaavan hänelle esitettyyn kysymykseen, he voivat yhden kerran kilpailun aikana painaa edessään olevaa lamppua. Tällöin esitetty kysymys vaihdetaan toiseen kysymykseen.

A oli ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Tämän jälkeen hän oli sallinut työnantajansa nimen esiin ottamisen ohjelmassa tavalla, joka oli ollut omiaan aiheuttamaan haittaa IBM:n maineelle. IBM:n nimi oli mainittu ohjelman alkupuolella neljä kertaa ja lisäksi A:n työpaikkaan oli viitattu eri tavoin 14 kertaa.

A oli saanut ohjelmassa esitettävät kysymykset tietoonsa ennen ohjelman nauhoitusta, joten hän oli tiennyt, että osa kysymyksistä liittyy hänen työhönsä. Viimeistään ohjelman nauhoituksen edetessä A.lle oli täytynyt tulla selväksi, että IBM:n nimi tulee esille epäedullisessa valossa ja että hänen tiettyihin kysymyksiin antamansa vastaukset tullaan liittämään hänen työskentelyynsä IBM:llä. A olisi voinut ryhtyä useisiin toimenpiteisiin välttääkseen aiheuttamasta työnantajalle haittaa.

Ohjelmassa A oli myöntänyt asentaneensa tietokoneelleen piraattiohjelmia, harrastaneensa seksiä työpaikallaan, olevansa rasisti, pakoilevansa vastuuta työpaikalla, liioitelleensa tiiminsä aikaansaannoksia esimiehelleen ja varastaneensa työpaikalta. Tämän lisäksi A oli ohjelmassa myöntänyt varastaneensa äidiltään ja avanneensa toiselle tarkoitettua postia.

Ohjelmassa A:lle oli esitetty myös lukuisia maahanmuuttajiin ja eri kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin liittyviä kysymyksiä, joihin hän oli vastannut systemaattisesti tavalla, jonka voisi tulkita rasistiseksi. Näillä vastauksillaan ja myöntämällä olevansa rasisti, A oli vaarantanut IBM:n maineen suvaitsevana ja yhdenvertaisuutta arvostavana työpaikkana.

A:n esiinnyttyä ohjelmassa IBM:n toimitusjohtaja ja viestintäosasto olivat saaneet useita yhteydenottoja, joissa oli ihmetelty muun muassa sitä, voiko IBM pitää palveluksessaan avoimen rasistista henkilöä. A:n televisioesiintyminen oli herättänyt kielteisiä reaktioita myös IBM:n henkilöstön keskuudessa.

A:lle oli annettu mahdollisuus esittää oma näkökulmansa tapahtumiin 14.9.2009 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Tuossa tilaisuudessa A ei ollut kiistänyt sitä, etteikö ohjelmassa mainittuja työsuhteeseen liittyviä rikkeitä olisi tapahtunut hänen ollessaan IBM:n palveluksessa. Tällainen mielikuva syntyi myös ohjelmasta. A:n kuulemistilaisuudessa antamat selitykset hänen ohjelmassa esittämilleen vastauksille olivat olleet vältteleviä, vähätteleviä ja epäsuoria. A ei ollut osoittanut katumusta eikä hän ollut ymmärtänyt menettelynsä moitittavuutta tai työnantajalle aiheuttamaansa haittaa. Tämä oli ollut omiaan lisäämään työnantajan häntä kohtaan tuntemaa epäluottamusta. A oli kehottanut IBM:n edustajia välttämään asiassa toimia, jotka voisivat aiheuttaa lisää julkisuutta. IBM:n edustajat olivat kokeneet tämän epäsuoraksi uhkailuksi. Tämä A:n menettely oli otettava huomioon purkamisperusteen täyttymistä koskevassa kokonaisharkinnassa. A oli myös kieltäytynyt kertomasta, ketkä hänen esimiehistään olivat olleet yleisön joukossa ohjelman nauhoituksessa.

Työsuhde on luottamussuhde. Sopimusoikeudessa on perinteisesti katsottu, että sopijakumppaneiden tulee ottaa huomioon toisen sopijakumppanin tärkeät edut. Tämä lojaliteettivaatimus korostuu erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa kuten työsuhteissa. Työntekijän yleinen lojaliteettivelvollisuus ulottuu myös työntekijän vapaa-aikaan. Palvelualalla, jolla myös IBM toimii, työntekijän asianmukaisen käyttäytymisen vaatimus korostuu.

A oli käyttäytymisellään aiheuttanut tilanteen, jossa häntä ei olisi enää voitu siirtää työskentelemään esimerkiksi asiakkaan tiloihin. A:n pitäminen työsuhteessa olisi vaarantanut IBM:n maineen asiakkaiden silmissä, koska asiakkaan tietojärjestelmien parissa työskenteleviltä työntekijöiltä edellytetään luotettavuutta ja rehellisyyttä. Useat asiakkaat vaativat kaikilta asiakkaan asioita hoitavilta henkilöiltä moitteetonta taustaa ja muun muassa turvallisuusselvityksen läpäisemistä. A:n nimen tuleminen esille asiakkaan asioiden hoidossa olisi tapauksen jälkeen ollut kiusallista IBM:n ja asiakkaan kannalta. A:n toiminta oli ilmentänyt sellaista epärehellisyyttä, harkintakyvyn puutetta ja piittaamattomuutta IBM:n ohjeista, määräyksistä ja IBM:n maineesta, että hän oli menettänyt työnantajan luottamuksen. IBM:llä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin päättää A:n työsuhde välittömästi.

IBM ei ollut ERTO ry:n väittämällä tavalla saattanut asiaa julkisuuteen. IBM oli kieltäytynyt kommentoimasta A:n työsuhteen päättymistä julkisuudessa. Sen sijaan A oli antanut asiassa haastatteluja.

Mahdollisesti tuomittavan korvauksen määrää tulee alentaa sillä perusteella, että IBM:ssä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä A olisi tapahtumat huomioon ottaen mitä todennäköisimmin valikoitunut irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestyksen mukaisesti irtisanottavien joukkoon, vaikka hänen työsopimustaan ei olisikaan heti purettu.

Teknologiateollisuus ry oli saanut tiedon riidanalaisesta asiasta vasta sen jälkeen, kun A:n työsuhde oli jo päättynyt. Tämän jälkeen oli käyty normaalit erimielisyysneuvottelut, joissa ei kuitenkaan ollut saavutettu yksimielisyyttä. Teknologiateollisuus ry ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on kanteessa mainituin tavoin työskennellyt IBM:n palveluksessa 15.9.2009 saakka, jolloin IBM on purkanut A:n työsopimuksen. Purkamisen perusteeksi IBM on ilmoittanut, että IBM oli menettänyt täydellisesti luottamuksensa A:han. A oli esiintyessään kanteessa mainitussa viihdeohjelmassa ilmoittanut heti ohjelman alussa työskentelevänsä IBM:n palveluksessa tiiminvetäjänä. Ohjelmassa A oli muun muassa kertonut asentaneensa piraattiohjelmia tietokoneelleen, harrastaneensa seksiä työpaikallaan, varastaneensa työnantajaltaan, liioitelleensa tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, tuntevansa olevansa rasisti, kieltäneensä lapsiaan leikkimästä maahanmuuttajalasten kanssa ja toivovansa naapurikseen mieluummin suomalaista kuin maahanmuuttajaa.

Työsuhteen päättämisilmoituksen mukaan rasismi ja suvaitsemattomuus ovat vastoin IBM:n arvoja. IBM edellyttää, että kaikkiin henkilöihin suhtaudutaan ilman taustaan liittyviä ennakkoluuloja. A:n esiintyminen oli herättänyt voimakkaita kielteisiä reaktioita hänen työtovereissaan ja IBM:n asiakkaissa. A:n esimiehet olivat menettäneet luottamuksensa A:n arvostelukykyyn ja luotettavuuteen työntekijänä. A:n esiintyminen oli ollut ristiriidassa IBM:n arvojen ja A:n vuosittain hyväksymien Business Conduct Guidelines -sääntöjen kanssa. Esiintyminen oli vahingoittanut merkittävästi IBM:n mainetta.

Työsopimuksen purkamisperusteista esitetty selvitys

Ohjelman DVD-tallenteesta käy ilmi, että A on ohjelman alussa kertonut toimivansa IBM:n palveluksessa tiiminvetäjänä. Tämän jälkeen IBM:n nimi on tullut ohjelmassa esille muutaman kerran ohjelman juontajan toimesta. Lisäksi A:n työpaikkaan on ohjelmassa viitattu useita kertoja juontajan ja A:n toimesta. A on voinut vastata juontajan hänelle esittämiin kysymyksiin kyllä tai ei. A ei ole voinut oma-aloitteisesti perustella vastauksiaan. Satunnaisesti juontaja on esittänyt hänelle täydentäviä kysymyksiä tai on antanut hänelle pyynnöstä mahdollisuuden selittää vastaustaan. Ohjelmasta on joka tapauksessa välittynyt katsojille kuva, että ainakin osa A:n kertomista seikoista olisi tapahtunut hänen ollessaan IBM:n palveluksessa ja että A:n hänen henkilöään koskeviin kysymyksiin antamat vastaukset olisivat hänen todellisia mielipiteitään.

Ohjelman juontajan radiohaastattelusta käy ilmi, että kilpailijalla on valheenpaljastustestin jälkeen ollut mahdollisuus luopua osallistumisestaan ohjelmaan. Ennen ohjelman nauhoitusta kilpailijan tiedossa ovat olleet kaikki ne kysymykset, jotka hänelle nauhoitustilaisuudessa tullaan esittämään.

A on työtuomioistuimessa kertonut, että ohjelman nauhoitusta oli ollut studiossa seuraamassa hänen tiiminsä jäseniä. Työpaikalla oli etukäteen keskusteltu A:n osallistumisesta ohjelmaan ja myös hänen esimiehensä oli tiennyt asiasta. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi A ei ollut saanut kertoa ohjelmassa esitettäviä kysymyksiä ulkopuolisille. A:ta ei ollut IBM:n toimesta ohjeistettu siitä, miten kysymyksiin tulisi vastata. A oli nähnyt ohjelman ensimmäisen kerran vasta kun se oli esitetty televisiossa. Ohjelma oli nauhoitettu jo lähes vuotta aikaisemmin. Ohjelmaa oli leikattu sen nauhoituksen jälkeen.

A on ohjelmassa vastannut myöntävästi kysymyksiin, jotka ovat koskeneet piraattiohjelmien asentamista tietokoneelle, seksin harrastamista työpaikalla ja varastamista työnantajalta. Piraattiohjelmien asentamisen osalta A on ohjelmassa todennut, että työkoneet ovat erikseen. Muilta osin A ei ole ohjelmassa selittänyt näitä vastauksiaan. Työtuomioistuimessa A on kertonut, että mainittuja asioita ei ollut tapahtunut hänen ollessaan IBM:n palveluksessa. IBM:n edustajat olivat ohjelman esittämisen jälkeen 14.9.2009 tutkineet hänen työkoneensa eikä mitään piraattiohjelmia ollut löytynyt.

A on ohjelmassa vastannut myöntävästi kysymykseen, joka on koskenut hänen tiiminsä saavutusten liioittelua esimiehille. Tältä osin A ei ole ohjelmassa selittänyt vastaustaan. Työtuomioistuimessa A on kertonut, että hän oli tarkoittanut tiimin saavutusten liioittelulla ainoastaan tietynlaista saavutusten kaunistelua tiimin hengen ja tulosten kohottamiseksi. Tällaisella kaunistelulla ei ollut ollut vaikutusta tiimin jäsenten palkkoihin.

Edelleen A on ohjelmassa vastannut myöntävästi kysymykseen, tunteeko hän olevansa rasisti. Tältä osin A on ohjelmassa selittänyt vastaustaan muun muassa siten, että rasis- ti -sana on vaikeasti selitettävissä, että hänellä itsellään on ollut "kivinen" tie, että toiset saavat helposti erilaisia etuja ja että hän oli itsekin joutunut rasismin kohteeksi. Työtuomioistuimessa A on todennut, että hänen mielestään rasisti on ennakkoluuloinen ihminen ja että hän tuntee ennakkoluuloa esimerkiksi matkustaessaan metrossa ulkomaalaistaustaisia jengejä kohtaan. Tämän vuoksi hän kokee olevansa rasisti.

Vielä A on ohjelmassa vastannut myöntävästi muun muassa kysymyksiin, onko hän kieltänyt lapsiaan leikkimästä maahanmuuttajalasten kanssa ja toivooko hän naapurikseen mieluummin suomalaista kuin maahanmuuttajaa. Ensiksi mainitun kysymyksen osalta A on ohjelmassa todennut, että hän asuu perheineen monikulttuurisessa ympäristössä ja että lapsilla on erilainen tapa leikkiä. Kaikki leikit eivät sovi hänen lapsilleen. Työtuomioistuimessa A on todennut, että leikkien vaarallisuuden vuoksi hän oli joutunut joskus kieltämään lapsiaan leikkimästä paitsi suomalaisten myös maahanmuuttajalasten kanssa. Jälkimmäisen kysymyksen osalta A on työtuomioistuimessa kertonut, että vastauksen taustalla oli ollut hänen perheensä tarkoitus muuttaa pois heidän levottomalta ja rauhattomalta asuinalueeltaan maaseudulle omakotitaloon.

IBM:ssä ulkoisen liiketoiminnan palvelutuotannosta vastaava johtaja B on kertonut, että IBM:ssä on tietyt arvot ja eettiset ohjeet, joita IBM:n työntekijät sitoutuvat vuosittain noudattamaan. Esiintyessään ohjelmassa A ei ollut noudattanut näitä arvoja ja ohjeita. A oli ohjelmassa julkisesti myöntänyt, että hän oli väärennellyt oman tiiminsä saavutuksia ja että hän oli varastanut työnantajalta. Lisäksi hän oli esittänyt erilaisia rasistisia kommentteja. A:n esiintymistä oli arvosteltu voimakkaasti IBM:n henkilökunnan toimesta. Lisäksi IBM:n viestintään oli tullut kommentteja IBM:n ulkopuolelta. IBM ei ollut halunnut leimautua yritykseksi, joka sallii rasistista käyttäytymistä tai varastelua työpaikalta. A ei ollut katunut esiintymistään ohjelmassa ennen työsuhteen päättämistä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. A:n työllistäminen IBM:ssä olisi ollut hänen ohjelmassa esiintymisensä jälkeen vaikeaa. Näissä olosuhteissa A:n työsopimus oli päätetty purkaa. Mikäli A:n työsopimusta ei olisi purettu, hänet olisi todennäköisesti irtisanottu IBM:ssä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen, koska sen alueen työtehtävät, joita A oli hoitanut IBM:ssä, olivat vähentyneet. Lisäksi A:n valikoitumiseen irtisanottavien joukkoon olisi vaikuttanut hänen mainittu esiintymisensä.

IBM:ssä lakimiehenä toimiva C on kertonut, että A:n esiintyminen ohjelmassa ja hänen ohjelmassa antamansa vastaukset olivat rikkoneet IBM:n eettisiä ohjeita, joita A oli työsopimuksessaan ja sen jälkeen vuosittain sitoutunut noudattamaan. IBM ei sallinut rasismia missään muodossa. A oli menettelyllään rikkonut työsopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan. A:n esiintyminen oli aiheuttanut voimakasta arvostelua IBM:n henkilökunnan keskuudessa. Ennen työsuhteen päättämistä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa A ei ollut kertonut, ettei hänen ohjelmassa kertomiaan seikkoja olisi tapahtunut myös hänen ollessaan IBM:n palveluksessa. A oli kuulemistilaisuudessa ilmoittanut ymmärtävänsä, että hän oli vahingoittanut IBM:n yrityskuvaa, mutta hän ei katunut asiaa. A ei ollut nähnyt mitään moitittavaa omassa käyttäytymisessään. A oli ilmoittanut, ettei hän jatkossakaan kysyisi IBM:n lupaa vastaavaan toimintaan. IBM:llä ei ollut ollut mitään mahdollisuutta pitää A:ta edelleen IBM:n palveluksessa.

IBM:ssä viestintäpäällikkönä toimiva D on kertonut, että hänelle ja IBM:n viestintään oli tullut ohjelman lähettämisen jälkeen muissa yrityksissä työskenteleviltä it-alan työntekijöiltä, IBM:n henkilökunnalta ja asiakasvastuullisilta myyjiltä tiedusteluja ja kommentteja erityisesti A:n ohjelmassa esittämien rasististen vastausten vuoksi. Asiakasvastuulliset myyjät olivat ilmoittaneet, että myös asiakkaat olivat ihmetelleet, miten tällainen käyttäytyminen on IBM:ssä mahdollista, kun IBM:n asiakasyrityksissäkin työskentelee eri kulttuureista olevia ihmisiä. IBM on maailman toiseksi arvokkain brändi, jota yritys pyrkii kaikin keinoin suojelemaan.

IBM:ssä managerina ja muutaman kuukauden A:n esimiehenä toiminut E on kertonut todistaja B:n tavoin, että A:n työsuhteen päättymisen jälkeen A:n hoitamat työtehtävät olivat oleellisesti vähentyneet.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Irtisanomissuojasopimuksen soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Työsopimuslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu ehdotetun työsopimuslain 8 luvun 1 §:n osalta, että joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa, muun muassa kussakin työsuhteessa johtuvista erityispiirteistä riippuen, myös työsuhteen kannalta epäasiallinen käyttäytyminen vapaa-aikana voisi merkitä purkamisperusteen täyttymistä. Jos työntekijä syyllistyisi vapaa-aikanaan sellaiseen rikolliseen tekoon tai käyttäytymiseen, joka vakavalla tavalla heikentäisi osapuolten välistä luottamusta tai muutoin vaikuttaisi olennaisella tavalla työntekijän työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen, purkamisperuste voisi täyttyä. Säännöksessä kuvatun purkamisperusteen täyttyminen edellyttäisi sitä, että sopijapuolen menettely loukkaa toista sopijapuolta niin syvästi, että hänen ei kohtuudella voitaisi edellyttää sietävän sopimusloukkausta, vaan hänellä olisi oikeus päättää sopimussuhde välittömin oikeusvaikutuksin. (HE 157/2000)

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työntekijältä vaadittava ehdottoman moitteeton käytös voi ilmetä niistä vaatimuksista, joita työntekijälle on muun muassa työn suorittamisesta esitetty työsuhdetta solmittaessa. Työntekijän toiminnan moitittavuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös tiettyihin tehtäviin liittyvät ammattitapavaatimukset, joita työntekijän on kaikessa toiminnassaan noudatettava. (Tiitinen - Kröger: Työsopimusoikeus, 2008, s. 409) Työntekijän vapaa-ajalla tapahtuneen epäasianmukaisen tai rikollisen käyttäytymisen vaikutuksia voidaan joissakin tapauksissa arvioida työnantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen ohella myös työnantajan asiakassuhteiden kannalta. Samoin voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi moraalisesti arveluttavan käyttäytymisen vaikutus työntekijän ja muun henkilöstön väliseen suhteeseen. Jos työntekijän menettely on omiaan tuottamaan työnantajalle vahinkoa yrityksestä ulkopuolisille välittyvän kuvan heikkenemisenä, työntekijän menettelyä voidaan arvioida tavanomaista ankarammin. (emt. s. 415 s) Työsopimuksen purkuperuste voi täyttyä, jos työntekijä työnantajaa vahingoittaakseen levittää tästä tai työnantajan toiminnasta tai taloudellisesta tilasta perättömiä huhuja julkisesti tai muutoin tavalla, joka vakavalla tavalla horjuttaa työsuhteeseen liittyvää luottamusta. Täyttääkseen purkuperusteen työntekijän työsuhteen ulkopuolella tapahtuvalla moitittavalla menettelyllä on siis oltava, sopimussuhteeseen liittyvät erityispiirteet huomioon ottaen, olennainen vaikutus sopijapuolten asemaan. (emt. s. 542)

Muualla kuin työssä tapahtunutta työntekijän sopimatonta käytöstä ei voida pitää työsuhteen kannalta yhtä ratkaisevana, ellei esimerkiksi työntekijän asema työnantajan palveluksessa edellytä asianmukaista käytöstä myös vapaa-aikana tai ellei teolla ole välitöntä vaikutusta työnantajan olosuhteisiin tai työntekijän kykyyn tehdä työtä. Sopimaton käytös saattaa rikkoa työvelvoitetta tai työpaikan järjestystä koskevia määräyksiä, mutta pelkkä sopimaton käytöskin voi muodostaa perusteen työsuhteen päättämiselle. Työsääntöjen ja työehtosopimusmääräysten lisäksi työntekijän edellytetään noudattavan hyvään tapaan perustuvia käyttäytymissääntöjä. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Yleissäännös asettaa työntekijälle velvollisuuden noudattaa kohtuuden mukaan vaadittavaa menettelyä. (Koskinen - Nieminen - Valkonen: Työsuhteen päättäminen, 2003, s. 150 s)

Oikeuskäytännöstä ei ole löydettävissä ratkaisua, jossa olisi otettu kantaa työntekijän työsuhteen päättämiseen tämänkaltaisessa tilanteessa. Oikeuskäytännössä työntekijöiden työsuhteiden päättäminen irtisanomalla tai purkamalla on sinänsä hyväksytty myös vapaa-ajan tapahtumien seurauksena. Näissä tilanteissa on kuitenkin usein ollut kysymys siitä, että työntekijä on vapaa-aikanaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn tai epärehelliseen toimintaan työnantajaa kohtaan ja sen vuoksi menettänyt työnantajan luottamuksen.

IBM on monikansallinen yritys ja osa kansainvälistä konsernia. IBM:n palveluksessa on eri kansallisuuksia edustavia ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Yksi IBM:n tärkeistä arvoista on suvaitsevaisuus ja kaikenlaisen syrjinnän välttäminen työympäristössä. IBM:n arvot käyvät ilmi niistä eettisistä ohjeista (IBM Business Conduct Guidelines), joita myös A on työsopimuksessaan ja sen jälkeen vuosittain sitoutunut noudattamaan. Ohjeissa on korostettu IBM:n työntekijöiden velvollisuutta huolehtia siitä, että IBM:n maine eettisesti ja rehellisesti toimivana yrityksenä säilyy. Niin ikään ohjeissa todetaan, että IBM:n työntekijän tulee myös vapaa-aikana välttää tilanteita, joissa ristiriita IBM:n etujen kanssa saattaa syntyä. Ohjeissa on vielä todettu, että mikäli työntekijä käyttäytyy työ- tai vapaa-aikana tavalla, joka heikentää hänen tai muiden työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa työnsä tai vaikuttaa IBM:n liiketoimintamahdollisuuksiin, työntekijään voidaan kohdistaa kurinpitotoimia, kuten työsuhteen päättäminen.

A on heti ohjelman alussa ilmoittanut IBM:n nimen. A on ohjelmassa vastannut juontajan esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voidaan tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Lisäksi A on myöntänyt, että hän tuntee olevansa rasisti. Vastaamalla kerrotuin tavoin hänelle esitettyihin kysymyksiin A on menetellyt tietoisesti IBM:n eettisen ohjeen ja hänen tiedossaan olevien IBM:n tärkeinä pitämien arvojen vastaisesti. Edelleen A on ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. IBM:n nimi ja A:n työpaikka on tullut ohjelman aikana esille useita kertoja, jolloin A:n vastaukset on voitu liittää hänen työskentelyynsä IBM:n palveluksessa. IBM:n yrityskuva on näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja A:n menettely on samalla vaarantanut IBM:n asiakassuhteita ja vahingoittanut IBM:n mainetta. A on siten toiminnallaan, menettelemällä tietoisesti työsopimuksestaan johtuvien velvoitteiden vastaisesti, rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. IBM:ltä ei näissä olosuhteissa ole voitu kohtuudella edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. IBM:llä on siten ollut oikeus päättää A:n työsuhde.

A:n kerrottu menettely on tapahtunut hänen vapaa-aikanaan. A on työtodistuksen mukaan hoitanut työnsä erinomaisesti ilman moitteen sijaa. Häntä ei ole työsuhteen aikana varoitettu tai huomautettu mistään työsuhteeseen liittyvästä seikasta. Nämä seikat puoltaisivat sitä, että A:n työsuhde olisi tullut päättää irtisanomalla.

A:n menettely on tapahtunut julkisesti. A on tietoisesti rikkonut IBM:ssä tärkeinä pidettyjä arvoja ja työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. A on tiennyt menettelynsä mahdolliset seuraukset. Osallistuessaan ohjelmaan A olisi myös voinut menetellä toisin. Hän olisi voinut jättää ilmoittamatta työnantajansa nimen tai keskeyttää kilpailun siinä vaiheessa, kun hänen on täytynyt havaita, että hänen vastauksensa voivat vahingoittaa IBM:n mainetta. A:n kertomat hänen epärehellistä käyttäytymistään kuvaavat seikat ovat olleet sellaisia, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajalla olisi ollut oikeus niiden perusteella työsuhteen päättämiseen. Ennen työsuhteen päättämistä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa A ei ole katunut menettelyään eikä ole myöskään halunnut asianmukaisesti selvittää, onko hänen kertomiaan seikkoja tapahtunut myös hänen ollessaan IBM:n palveluksessa. Todistajien B:n ja C:n mukaan A:n työllistäminen IBM:ssä olisi ollut hänen menettelynsä jälkeen vaikeaa tai mahdotonta A:n esimiesten menetettyä luottamuksensa A:han sekä IBM:n henkilöstön A:han kohdistaman voimakkaan arvostelun ja IBM:n arvostetun yrityskuvan säilyttämisen vuoksi. Näissä olosuhteissa IBM:llä on ollut irtisanomissuojasopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. IBM:ltä ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Tämän vuoksi kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja IBM:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 6.363,34 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n Teknologiateollisuus ry:tä ja Oy International Business Machines Ab:tä vastaan ajama kanne hylätään.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan suorittamaan Teknologiateollisuus ry:lle ja Oy International Business Machines Ab:lle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 6.363,34 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Koskinen:

A:n työsopimus on purettu sen takia, että hän on vapaa-aikanaan esiintynyt viihdeohjelmassa. Ohjelmassa on mainittu A:n työnantaja useaan kertaan. A on kertonut ohjelmassa itsestään omaan yksityisyyteensä liittyviä asioita muun muassa, että hän tuntee itsensä rasistiksi, että hän on kieltänyt lapsiaan leikkimästä maahanmuuttajien kanssa ja että hän toivoo naapurikseen mieluummin kantaväestöön kuuluvia. Lisäksi hän on kertonut varastaneensa työnantajaltaan sekä liioitelleensa tiiminsä saavutuksia.

Todistajana kuullun viestintäpäällikön mukaan usea IBM:n työntekijä on ollut järkyttynyt A:n vastauksista. Yritykseen on myös tullut yksi sähköposti asiasta ja muutama asiakas on ollut muutoin yhteydessä. Tästä esiintymisestä ja siinä esiin tulleista tapahtumista sekä A:n mielipiteistä on oikeudessa todistajana kuullun IBM:n lakimiehen mukaan syntynyt sellainen ristiriita ja luottamuspula, ettei työsuhteen jatkaminen ole ollut enää mahdollista.

Saadun selvityksen mukaan IBM:ssä on ennen A:n työsopimuksen päättämistä katsottu kyseinen ohjelma. Ohjelmasta ilmenee muun muassa, että IBM:n nimi on tullut esiin juontajan aloitteesta ja ettei A kertomansa mukaan ole varastanut nykyisestä työpaikastaan. Myöskään työnantaja ei ole tätä väittänyt. Ohjelman esittämisen jälkeen työnantaja on tarkistanut, ettei A:lla ole koneessaan niin sanottuja piraattiohjelmia. Muitakaan A:n ohjelmassa tunnustamia tekoja ei ole näytetty tapahtuneen IBM:ssä. Päinvastoin A on työtodistuksen mukaan tehnyt työnsä erinomaisesti ”ilman moitteen sijaa”. Ratkaistavaksi jää tämän vuoksi, onko IBM:n ja A:n välille syntynyt sellainen luottamuspula, jonka perusteella työnantajalla on ollut oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus.

Työsopimuksen purkamista perustellessaan työnantaja on viitannut yrityksen eettisiin ohjeisiin, joiden mukaan yksi yrityksen keskeisistä arvoista on suvaitsevaisuus. Ohjeet sitovat myös vapaa-aikana ja jokainen työntekijä kertaa ne vuosittain. Lain mukaan yrityksellä on oikeus antaa tällaisia ohjeita. Niiden rikkominen ei kuitenkaan oikeuta työnantajaa päättämään työsopimusta, jos lain ja työehtosopimuksen mukaiset päättämisperusteet eivät täyty.

A on osallistunut ohjelmaan vapaa-aikanaan, mihin hänellä on ollut oikeus. A on esittänyt ohjelmassa omia mielipiteitään sekä kertonut aikaisemmasta käyttäytymisestään. Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista tietoja ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä. Tämä oikeus on otettava huomioon arvioitaessa, onko A:n käytös loukannut työnantajaa niin syvästi, että työnantajan ei voi kohtuudella edellyttää sietävän sopimusloukkausta (ks. HE 157/2000). Ratkaisevaa on, mitä A on nimenomaisesti sanonut ja missä asemassa hän on yrityksessä ollut tämän sanoessaan.

A on ohjelmassa kertonut olevansa mielestään rasisti mutta todennut välittömästi, että kyse on hänen omista ennakkoluuloistaan. Ohjelmasta saa sen käsityksen, ettei hän pidä omia rasistisia ajatuksiaan hyväksyttävinä. A toteaa lisäksi tehneensä töitä eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa eikä hänellä koskaan ole ollut ongelmia. Työnantajakaan ei ole väittänyt A:n käyttäytyneen vihamielisesti tai rasistisesti muita työntekijöitä, esimiehiä tai asiakkaita kohtaan. Tätä tai muitakaan vastauksia ei voi liittää IBM:ään, sillä A on todennut monessa kohdassa ohjelmassa, ettei vastaus liity mitenkään yritykseen.

A on ollut tiimin vetäjä. Hän ei kertomansa mukaan ole ollut asiakastyössä vaan vastannut vuokratyöntekijöistä koostuneesta tiimistä. A ei näin ollen ole ollut IBM:ssä sellaisessa asemassa, että häneltä asemansa perusteella voitaisiin vaatia esikuvallista käytöstä. A:n esiintyminen on tosin aiheuttanut sekä yrityksen sisäistä että jonkin verran myös julkista keskustelua mutta sen ei ole näytetty vahingoittaneen IBM:n mainetta tai vaikeuttaneen asiakassuhteita. Kun arvioidaan tapahtumia sekä työnantajan ja A:n olosuhteita kokonaisuudessaan, katson, ettei A:n vapaa-aikana tapahtunutta televisioesiintymistä voi pitää niin vakavana sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Työnantajalla ei ole ollut oikeutta purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta. A:lla on tämän vuoksi oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan sekä lomakorvaukseen korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 15.9.2009 lukien. Lisäksi A:lla on oikeus vahingonkorvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta.

Vahingonkorvausta määrättäessä on otettava vähentävänä tekijänä huomioon se, että A on toiminut harkitsemattomasti, kun hän ei ole estänyt ohjelman esittämistä. Korottavina seikkoina on otettava huomioon työsuhteen pitkä kesto, A:n yhä edelleen jatkuva työttömyys sekä se, että IBM:n olisi pitänyt tarkemmin harkita toimiaan isona kansainvälisenä yrityksenä, jolla on palveluksessaan lukuisia lakimiehiä ja jonka eettisten ohjeiden mukaan epäeettinen toiminta ei kuulu yrityksen toimintatapoihin.

IBM on vedonnut siihen, että A olisi ohjelmassa esiintymisensä vuoksi valikoitunut irtisanottavaksi, kun yrityksestä myöhemmin vähennettiin työntekijöitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Koska tosiasiallisena perusteena olisivat tuolloin olleet henkilöstä johtuvat syyt, tätä spekulatiivista seikkaa ei ole otettava huomioon korvausta vähentävänä tekijänä. Ei myöskään ole näytetty, että julkisuudesta olisi ollut A:lle sellaista haittaa, mikä olisi otettava huomioon korvausta korottavana seikkana. Näillä perusteilla IBM:n on maksettava A:lle vahingonkorvauksena kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava summa korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta 28.6.2010 lukien. A:lle maksettavaksi määrätystä korvauksesta on tehtävä työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vähennys, jonka IBM on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle.

Työsopimuksen päättämisen perusteena on ollut A:n televisioesiintyminen. Työnantaja on katsonut kyseisen ohjelman ennen sopimuksen päättämistä. Myös työnantajaliitolla olisi ollut mahdollisuus katsoa ohjelma. Työtuomioistuimessa ei ole tullut esiin mitään uutta asiaan vaikuttavaa. Kysymys on kuitenkin ollut sellaisesta uudenlaisesta työsopimuksen päättämisestä, jollaista ei aikaisemmin ole oikeuskäytännössä käsitelty. Tämän vuoksi hyvityssakon määräämiseen työnantajaliitolle ei ole perusteita.

Lisäksi velvoitan IBM:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 11.102,40 euroa korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun tuomio on annettu.

Jäsen Lehto: olen samaa mieltä kuin jäsen Koskinen.