21.1.2010

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Sachtleben Pigments Oy on menetellyt Kemianteollisuus KT ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välisen kemianalan toimihenkilösopimuksen osana noudatettavan kemianteollisuuden yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdan vastaisesti siirtäessään luottamusmies A:n käyttömestarin tehtävistä huonompipalkkaiseen päivätyöhön turvallisuusteknikoksi ja jättäessään kompensoimatta siirrosta muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksenä aiheutuneen ansionmenetyksen täysimääräisesti ja

• tuomitsee Kemianteollisuus KT ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin 9 §:n ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toimihenkilöunioni TU ry on lisäksi vaatinut Kemianteollisuus KT ry:n velvoittamista korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A on työskennellyt Sachtleben Pigments Oy:n ja sen edeltäjän palveluksessa 10.8.1981 alkaen. Vuoden 1997 kesäkuusta lukien hän on työskennellyt toimihenkilötehtävissä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ensin vuorotyönjohtajana ja vuodesta 2005 alkaen käyttömestarina. Toimihenkilötehtävissä toimiessaan A on hoitanut ensin osastoluottamusmiehen tehtäviä vuonna 2002 ja sittemmin työpaikan toimihenkilötyöehtosopimuksen mukaisia pääluottamusmiehen tehtäviä vuodesta 2003 alkaen.

Työnantaja siirsi A:n 1.2.2008 käyttömestarin keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä päivätyöhön turvallisuusteknikoksi. Siirron seurauksena A:n henkilökohtainen palkka aleni, koska työnantaja ei suostunut jatkamaan muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten maksamista siirtohetkellä käytössä olleen seeman edellyttämällä tavalla. Työnantaja suoritti A:lle osasuorituksena 5.000 euroa kahdessa erässä toukokuun ja elokuun 2008 palkanmaksun yhteydessä.

A on siirretty alempipalkkaiseen tehtävään työehtosopimusmääräyksen vastaisesti. Mikäli A olisi saanut luottamusmieheksi valintahetkellään voimassa olleen työaikamuotonsa mukaiset korvaukset myös 1.2.2008 jälkeen, hänen säännöllisen työaikansa ansiotaso ajalla 1.2. - 31.12.2008 olisi ollut 60.095 euroa eli 7.816 euroa korkeampi kuin päivätyössä, vaikka työnantajan osasuorituksena maksama 5.000 euroakin otetaan huomioon ja ajalla 1.1.2009 - 30.6.2009 noin 32.760 euroa eli 8.939 euroa korkeampi kuin päivätyössä. Työnantajan tekemästä osasuorituksesta huolimatta palkka on jäänyt pysyvästi entisiä ansioita alhaisemmaksi.

Yhteistoimintasopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskeva määräys turvaa A:n palkan määräytymisen sillä tavoin kuin se oli pääluottamusmiesvalinnan 2007 - 2008 tapahduttua. Sisällöltään vastaavaa yhdysmiessopimuksen määräystä on jo vuodesta 1974 tulkittu siten, että sillä on tarkoitettu turvata vuorotyössä toimivan yhdysmiehen siirtäminen päivätyöhön ansiotasoa alentamatta.

Vuoden 1974 yhdysmiessopimus kumottiin 16.1.1990 allekirjoitetulla yhdysmiessopimuksella, johon määräys siirtyi sellaisin muutoksin, että se yhdysmiehen lisäksi koski myös osastoyhdysmiestä. Vuoden 1990 yhdysmiessopimusta sovellettiin kemianteollisuudessa osana alan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta 19.12.1997 allekirjoitetun alakohtaisen yhteistoimintasopimuksen voimaantuloon 1.1.1998 saakka.

Kemianteollisuuden toimihenkilöille solmittiin ensimmäinen yhteinen toimihenkilösopimus ajalle 1.1.1998 - 15.1.2000. Tätä työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa neuvoteltiin myös uusi yhteinen yhteistoimintasopimus, jossa yhdistettiin teknisiä toimihenkilöitä koskenut vuoden 1990 yhdysmiessopimus, teollisuustoimihenkilöitä koskenut vuoden 1990 luottamusmiessopimus sekä sopimukset työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa ja työsuojeluyhteistyöstä työpaikoilla. Samalla sopimukseen sisällytettiin myös työsuojeluvaltuutettuja koskevat määräykset. Uuteen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun siirtämistä koskevaan määräykseen otetulla tekstillä "alempipalkkaiseen työhön" ei muutettu siirtosuojamääräyksen sisältöä siitä, mikä se oli ollut jo 1970-luvulta alkaen.

Työtuomioistuin on käsitellyt vuoden 1974 yhdysmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevaa määräystä tuomiossaan TT:1977-69. Ratkaisun perusteluista on luettavissa, että keskusteltaessa aikanaan kysymyksessä olevasta määräyksestä ja huonompipalkkainen työ -käsitteen tulkinnasta STK ry:n ja STTK-T ry:n välisissä neuvotteluissa oli palkansaajakeskusjärjestön taholta erityisesti "kiinnitetty huomiota vuorotyössä toimivan yhdysmiehen siirtämiseen päivätyöhön sekä tämän vaikutuksesta ansion turvaamisessa". Vuonna 1974 solmitun yhdysmiessopimuksen yhdysmiehen siirtämistä koskeva 8 § vastasi sanamuodoltaan kemianalan yhteistoimintasopimuksen vastaavaa määräystä sillä poikkeuksella, että huonompipalkkainen on korvattu sanalla alempipalkkainen.

Ansion alenema näissä tapauksissa on 1970-luvulla ja edelleenkin johtunut lisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksestä, joilla on huomattava vaikutus keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän toimihenkilön henkilökohtaisen palkan määrään.

Työtuomioistuin on tuomiollaan TT:2008-106 todennut, että siirtosuoja koskee luottamusmiehen ansiotasoa ja oikeutta vuorotyöstä päivätyöhön tapahtuneen siirron johdosta saamatta jääneisiin vuoro- ja muihin vastaaviin lisiin. Tuomiossa oli kyse paperiteollisuuden toimihenkilösopimusten osana noudatetun luottamusmiessopimuksen nyt riidanalaista määräystä vastaavan määräyksen tulkinnasta.

Kemianteollisuus KT ry on edellä mainitusta tuomiosta huolimatta katsonut, että Sachtleben Pigments Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kantaa on perusteltu sillä, että siirto on johtunut vuoromestarin tehtävien loppumisesta. Yhteistoimintasopimuksen määräys kieltää siirron alempipalkkaiseen tehtävään. Siirron syy ei oikeuta poikkeamaan tästä.

Kemianteollisuus KT ry on rikkonut valvontavelvollisuutta hyväksyessään yhtiön menettelyn. Liiton olisi työtuomioistuimen tuomion TT:2008-106 perusteella pitänyt havaita jäsentyönantajansa menettely sopimuksen vastaiseksi ja vaatia siltä sopimuksen noudattamista.

Paikalliset erimielisyysneuvottelut Sachtleben Pigments Oy:ssä saatettiin loppuun 1.12.2008 ja 8.12.2008 käydyissä neuvotteluissa. Asiasta on neuvoteltu liittojen välillä 26.2.2009 työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen edellyttämällä tavalla.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ry on vastauksessaan, johon Sachtleben Pigments Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianteollisuus KT ry on vaatinut Toimihenkilöunioni TU ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen luottamusmiehen siirtosuojaa koskevat määräykset tulevat sovellettaviksi silloin, kun luottamusmies siirretään toiseen tehtävään, mutta hänen aiemmin hoitamansa työ jää jäljelle. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys tällaisesta tilanteesta ja siksi siirtosuojaa koskevaa määräystä ei sovelleta.

A oli hoitanut toimihenkilöiden pääluottamusmiehen tehtäviä vuodesta 2003 alkaen ja työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tuotannon käyttömestarina (vuoromestarina).

Vuoden 2007 syksyllä loka-marraskuussa käytiin silloiselta nimeltään Kemira Pigments Oy:ssä yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi. Osana näitä tehostamistoimenpiteitä tuotanto-osastolla siirryttiin operatiivisten toimintojen osalta uuteen toimintamalliin, jonka yhteydessä lopetettiin vuoromestarin tehtävät. Työnantaja irtisanoi 56 henkilöä.

A:n silloinen työ päättyi, eikä tuotantoon jäänyt muitakaan vuorotyönä suoritettavia toimihenkilötehtäviä eli vuorotyöt päättyivät A:n edustaman henkilöstöryhmän osalta kokonaan. Viidestä vuoromestarista neljä voitiin sijoittaa irtisanomisen asemesta päivätyöhön ja yksi vuoromestari irtisanottiin.

Työnantaja esitteli jo käydyissä yt-neuvotteluissa EHSQ-toiminnon uuden organisaatiomallin ja sinne kaavaillun turvallisuusteknikon tehtävän turvallisuuspäällikön alaisuuteen. Tätä tehtävää tarjottiin A:lle, koska hänellä katsottiin olevan edellytykset hoitaa tehtävää menestyksekkäästi. A allekirjoitti hänelle tarjotun turvallisuusteknikon tehtävänkuvan 14.12.2007 ja alkoi hoitaa tuota tehtävää 1.2.2008 alkaen. A:n palkkaluokka säilyi entisellään, jonka lisäksi työnantaja maksoi A:n suostumuksella hänelle kahdessa erässä yhteensä 5.000 euroa motivaatiorahana ja korvauksena päivätyöhön siirtymisestä. A on siten itsekin todennut ja hyväksynyt sen tosiasian, ettei toimihenkilöille enää ollut tarjota tuotannossa vuorotyötä.

Koska kyseessä oli uusi päivätyössä suoritettava tehtävä, ei siinä makseta työhön kuulumattomia haittalisiä. A:n pääluottamusmiesasema ei muuta tätä tilannetta, koska hänen entinen työnsä oli lakannut olemasta. Työnantaja ei ole menettelyt työehtosopimusmääräysten vastaisesti.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Sachtleben Pigments Oy:n palveluksessa käyttömestarina työskennellyt A on toiminut kemianalan toimihenkilösopimuksen mukaisena pääluottamusmiehenä vuodesta 2003 alkaen. Toiminnan tehostamista koskeneiden yt-neuvottelujen jälkeen vuoromestareiden tehtävät lopetettiin, minkä vuoksi viidestä vuoromestarista yksi irtisanottiin ja neljä sijoitettiin päivätyöhön. Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä A sijoitettiin turvallisuusteknikoksi. Siirron yhteydessä A:n palkkaluokka säilytettiin entisellään. Siirto on kuitenkin merkinnyt A:n henkilökohtaisen palkan alenemista, koska hänelle ei ole turvallisuusteknikon työssä maksettu vuorotyössä maksettuja lisiä kuten vuorolisiä ja sunnuntaikorvauksia.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantaja menetellyt kemianteollisuuden yhteistoimintasopimuksen vastaisesti siirtäessään A:n turvallisuusteknikon työhön siten, että hänen henkilökohtainen palkkansa on alentunut aikaisemmasta. Kemianteollisuus KT ry on katsonut, että yhteistoimintasopimuksen siirtosuojaa koskevat määräykset eivät tule sovellettaviksi tilanteessa, jossa luottamusmiehen aikaisemmin hoitamat tehtävät loppuvat kokonaan.

Asian pääkäsittelyistunnossa Kemianteollisuus KT ry on esittänyt, että siinäkään tapauksessa, että siirtosuojamääräysten katsottaisiin koskevan myös edellä mainittua tilannetta, A:lla ei ole yhteistoimintasopimuksen siirtosuojamääräyksen nojalla oikeutta olosuhdelisinä pidettäviin vuorolisiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan pääkäsittelyssä asianosainen ei saa vedota sellaiseen seikkaan, johon ei ole vedottu valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Tällaiseen syyhyn ei tässä tapauksessa ole vedottu. Tämän vuoksi työtuomioistuin edellä mainitun lainkohdan nojalla jättää väitteen huomiotta.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Toimihenkilöunioni TU ry:n entinen edunvalvontajohtaja B on vuoden 1973 joulukuusta alkaen ollut mainitun järjestön edeltäjän Teknisten Liitto ry:n palveluksessa ja osallistunut toimihenkilöpuolen edustajana työehtosopimusneuvotteluihin vuoden 1974 keväästä alkaen 1990-luvun puoliväliin asti lukuun ottamatta paria sopimuskierrosta 1970-luvun loppupuolella. Yhdysmiessopimuksen luottamusmiehen siirtosuojaa koskeva määräys on säilynyt vuodesta 1974 lähtien asiallisesti samansisältöisenä myös vuonna 1990 uudistetussa yhdysmiessopimuksessa samoin kuin yhdysmiessopimusten jälkeen solmituissa alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Määräyksen piiriin on kuitenkin otettu sittemmin osastoyhdysmiehet ja myös työsuojeluvaltuutettu. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa yhdysmies on myös korvattu luottamusmiehellä ja huonompipalkkainen työ on muutettu alempipalkkaiseksi. Yhdysmiessopimusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä ei ole keskusteltu siitä, minkälaisiin tilanteisiin mainittua siirtosuojaa koskevaa määräystä sovelletaan. B:n mukaan määräys koskee kaikkia tilanteita, joissa siirto tapahtuu työnantajan aloitteesta.

C, joka toimii Toimihenkilöunioni TU ry:ssä sopimusjohtajana ja jonka vastuualueena on teollisuus, on ollut järjestön palveluksessa vuoden 1990 lokakuusta alkaen. Työehtosopimusasiamiehenä hän on edellä mainitusta ajankohdasta alkaen osallistunut kemianalan työehtosopimusneuvotteluihin. Keskusjärjestöjen välisiä sopimuksia ryhdyttiin 1990-luvun puolivälissä korvaamaan alakohtaisilla työehtosopimuksia, ja myös teollisuustoimihenkilöitä varten laadittu luottamusmiessopimus ja teknisiä toimihenkilöitä koskeva yhdysmiessopimus yhdistettiin kemianteollisuuden alalla noudatettavaksi kemianteollisuuden yhteistoimintasopimukseksi. Yhdysmiessopimuksen ja luottamusmiessopimuksen siirtosuojaa koskevaan määräykseen ei ole missään vaiheessa tehty asiallisia muutoksia. C:n mukaan määräyksen sanamuoto on selvä siinä, että se koskee kaikkia siirtoja siirron syystä riippumatta. Työehtosopimusneuvotteluissa ei myöskään ole koskaan tullut esille se, että määräys ei soveltuisi johonkin siirtotilanteeseen. Käytännössä työnantajat ovat myös menetelleet siten, että vuorotyöstä päivätyöhön siirretylle luottamusmiehelle maksetaan aikaisemman vuorotyön mukaiset lisät. C:llä ei ollut tietoa muista sellaisista tapauksista, joissa luottamusmiehen tekemä työ olisi kokonaan loppunut.

D on aikaisemmassa toimessaan Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ry:n asiamiehenä ollut vastuussa keskusjärjestöjen välillä laadituista yleisistä sopimuksista. Hän on osallistunut neuvotteluihin, joissa sovittiin työntekijöitä koskevan keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen uudistamisesta. D on myös laatinut sopimukseen tehdyt muutokset. Vuonna 1990 sopimukseen ei tehty muita muutoksia kuin se, että sopimukseen otettiin maininta myös varaluottamusmiehistä. Tämän jälkeen käydyissä toimihenkilöiden vastaavia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa myös toimihenkilösopimuksiin tehtiin samansisältöiset muutokset, mistä työntekijöitä koskevan sopimuksen osalta oli sovittu

D:n mukaan keskusjärjestöjen välisen työntekijöiden luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevan määräyksen tarkoituksena on ollut taata siirtotilanteessa luottamusmiehen palkkaryhmän säilyminen mutta ei hänelle aikaisemmin maksettuja olosuhdelisiä. Luottamusmiessopimuksia koskeneiden neuvottelujen yhteydessä ei ole keskusteltu erilaisista luottamusmiehen siirtotilanteista. D:n mukaan siirtosuojaa koskevaa määräystä tulee noudattaa sellaisissa tilanteissa, joissa luottamusmiehen kanssa samaan henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä on edelleen työpaikalla työssä. Jos koko se henkilöstöryhmä, johon luottamusmies kuuluu, häviää, voidaan luottamusmiehen siirron yhteydessä noudattaa työn kokonaan loppumiseen sovellettavia periaatteita.

Arviointi ja johtopäätökset

Kemianteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana noudatettavaan 1.1.1998 voimaan tulleeseen yhteistoimintasopimukseen on otettu määräys, jossa todetaan, että luottamusmiehenä, osaston osastoluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Yhteistoimintasopimuksella on korvattu teknisiä toimihenkilöitä koskenut yhdysmiessopimus ja teollisuuden toimihenkilöitä koskenut luottamusmiessopimus, jotka olivat olleet uudistettuina voimassa vuodesta 1990. Jo tätä aikaisemmin voimassa olleisiin keskusjärjestöjen välisiin luottamusmiehiä koskeviin sopimuksiin on vuodesta 1974 alkaen sisältynyt asiallisesti vastaavaa luottamusmiehen siirtämistä koskeva määräys.

Esitetyn selvityksen mukaan neuvotteluissa, jotka ovat koskeneet yhdysmiessopimusta tai toimihenkilöiden luottamusmiehiä koskeneita keskusjärjestöjen välisiä sopimuksia, ei ole keskusteltu siitä, minkälaisia luottamusmiehen siirtoja määräys koskee. Myöskään kemianteollisuuden yhteistoimintasopimusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä ei tämän asian ole näytetty olleen esillä.

Määräyksen sanamuodosta ei ole saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että esimerkiksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvat luottamusmiehen siirrot toisiin tehtäviin olisi ollut tarkoitus jättää määräyksen soveltamisen ulkopuolelle. Näin asiaa ei ole tulkittu myöskään oikeuskäytännössä. Muun muassa työtuomioistuimen tuomiolla TT:1977-69 ratkaistussa asiassa on ollut kysymys tilanteesta, jossa yhdysmiehen siirtäminen toiseen työhön on johtunut tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

D:n kertoman mukaan siirtosuojamääräyksen soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset tilanteet, joissa luottamusmiehen siirto perustuu taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin ja työpaikalta loppuvat työt kaikilta luottamusmiehen kanssa samaan henkilöstöryhmään kuuluvilta työntekijöiltä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys tällaisesta tilanteesta. Työpaikalta ovat loppuneet vain vuorotyönä tehtävät toimihenkilötehtävät, mutta eivät muut toimihenkilötehtävät.

C:n mukaan kemianalalla noudatetun käytännön mukaan vuorotyöstä päivätyöhön siirretylle luottamusmiehelle on maksettu myös luottamusmiehelle vuorotyössä maksetut lisät.

Työtuomioistuin on muun muassa tuomiossaan TT:1977-69, 1979-49 ja 1987-110 todennut, että määräys, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmies huonompipalkkaiseen työhön, edellyttää palkan säilyttämistä markkamääräisesti entisenä sekä myös palkkaryhmän ja palkkauksen vaativuusryhmän säilyttämistä samoina kuin ne ovat olleet työntekijän tullessa valituksi luottamusmieheksi. Työtuomioistuimen tuomiossa TT:2008-106 on ollut kysymys paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevan määräyksen tulkinnasta. Määräys on samansisältöinen kuin nyt tulkittavana olevan kemianalan yhteistoimintasopimuksen vastaava määräys. Työtuomioistuin on mainitussa tuomiossaan katsonut työnantajan menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti siirtäessään luottamusmiehen vuorotyöstä huonompipalkkaiseen päivätyöhön. Mainitussa tapauksessa luottamusmiehen palkkauksen perusteena oleva vaativuusluokitus oli säilytetty päivätyössä ennallaan. Palkan aleneminen oli tuossakin tapauksessa johtunut siitä, että luottamusmiehelle ei ollut päivätyössä maksettu vuoro- ja muita hänen aikaisempaan vuorotyöhönsä kuuluneita lisiä.

Vaikka A:n palkkaluokka on siirron yhteydessä säilynyt ennallaan, on aikaisempaan vuorotyöhön kuuluvien vuoro- ja muiden lisien maksamatta jääminen kuitenkin merkinnyt hänen henkilökohtaisen palkkansa alenemista. Tältä osin tilanne on ollut samanlainen kuin työtuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa TT:2008-106. Tämän jutun yhteydessä ei ole esitetty perusteita arvioida tilannetta toisin kuin sanotussa tuomiossa.

Sachtleben Pigments Oy on siten menetellyt Kemianteollisuus KT ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välisen kemianalan toimihenkilösopimuksen osana noudatettavan kemianteollisuuden yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdan vastaisesti siirtäessään luottamusmies A:n käyttömestarin tehtävistä päivätyöhön turvallisuusteknikoksi ja jättäessään kompensoimatta siirrosta muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksenä aiheutuneen ansionmenetyksen täysimääräisesti.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Toimihenkilöunioni TU ry on asiaa koskeneissa liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa viitannut toimihenkilöpuolen kannan tueksi työtuomioistuimen tuomioon TT:2008-106. Viimeistään tuossa vaiheessa Kemianteollisuus KT ry:n olisi tullut havaita työnantajan kannan virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelynsä työehtosopimuksen mukaiseksi. Kun Kemianteollisuus KT ry ei ole ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin, on se laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kemianteollisuus KT ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu yhteensä 4.088,40 euroa, joista palkkion määrä on 3.570 euroa. Määrä on riitautettu palkkion määrän osalta siltä osin kuin se ylittää 3.000 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi myönnetyt 3.518,40 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Sachtleben Pigments Oy on menetellyt Kemianteollisuus KT ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välisen kemianalan toimihenkilösopimuksen osana noudatettavan kemianteollisuuden yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdan vastaisesti siirtäessään luottamusmies A:n käyttömestarin tehtävistä huonompipalkkaiseen päivätyöhön turvallisuusteknikoksi ja jättäessään kompensoimatta siirrosta muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksenä aiheutuneen ansionmenetyksen täysimääräisesti.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kemianteollisuus KT ry:n maksamaan Toimihenkilöunioni TU ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.000 euroa.

Kemianteollisuus KT ry velvoitetaan korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 3.518,40 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Äimälä, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.