25.8.2010

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa Suomen Kansallisoopperan säätiön menettelevän Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen 5 § :n 1. h-kohdan vastaisesti, kun säätiö määrää kuoron jäsenet palvelukseen aamu- tai iltapäivällä pidettäviin harjoituksiin ennen samana päivänä pidettävää avajaiskonserttia,

• tuomitsee Suomen Kansallisoopperan säätiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

• tuomitsee Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon.

Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Suomen Kansallisoopperan säätiön velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kansallisoopperassa on ennen näytäntökauden alkua pidetty avajaiskonsertit 14.8.2006, 6.10.2007 ja 13.8.2008. Kuoron jäsenet ovat osallistuneet illan konserttiesitykseen sekä aiemmin samana päivänä aamu- tai iltapäivällä pidettyihin harjoituksiin.

Riidassa on kyse siitä, sovelletaanko työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohdan määräystä avajaiskonsertteihin. Kansallisooppera on syksystä 2006 lukien tulkinnut työehtosopimusta siten, että ”ensi-iltapäivä” -käsite viittaa vain ooppera- tai balettiteosten ensi-iltoihin. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n näkemyksen mukaan myös avajaiskonsertti on työehtosopimuksessa tarkoitettu ensi-ilta, minkä vuoksi työnantaja ei voi samana päivänä teettää kuoron jäsenillä muuta työtä kuin illan esitys.

Työehtosopimuksen sanamuodolle on annettava normaalin kielenkäytön mukainen merkityssisältö. ”Ensi-iltapäivä” ja ”illan esitys” -käsitteet eivät rajoitu tiettyyn esitystyyppiin. Normaalin kielenkäytön mukainen tulkinta viittaa siihen, että työehtosopimuksen tarkoittama ohjelmakokonaisuus tai teoksen esitys on ohjelmistossa uusi. Työehtosopimuksen sanamuoto on yleinen eikä sitä pidä tulkita supistavasti.

Työehtosopimusta on sovellettu aiemman soveltamiskäytännön mukaisesti Kansallisoopperassa ensimmäistä kertaa esitettäviin sekä uudestaan ohjelmistoon palaaviin ooppera- ja balettiteoksiin (repriisi). Myös muiden konserttien kuin avajaiskonserttien kohdalla esityspäivä on ollut rauhoitettu muulta työltä.

Avajaiskonsertissa kuoron jäsen tekee työtä työnantajan lukuun. Työsuoritus toteutetaan harjoittelemalla samalla tavalla kuin ooppera- ja balettiteosten ensi-iltoihin valmistauduttaessa. Avajaiskonsertteja edeltää esitettävän teoksen valmistaminen, mihin sisältyy työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittuja useita erilaisia harjoituksia. Työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Kyse on ollut normaalista työskentelystä. Työehtosopimusta ei voi tulkita siten, että työnantaja voisi valikoiden soveltaa eräitä työehtosopimuksen ehtoja ja jättää osan määräyksistä huomiotta.

Riidanalaisen määräyksen tavoitteena on ollut antaa keskittymis- ja valmistautumisrauha kuorolaisille ensi-illan osalta. Tarkoituksena on ollut rauhoittaa esityspäivä muulta työltä. Konsertin ensimmäinen esitys ei tässä suhteessa eroa oopperan ensi-illan esityksestä. Samat asiasyyt määräyksen taustalla soveltuvat avajaiskonserttiin ja sen ensi-iltapäivään.

Työnantaja on tieten rikkonut työehtosopimusta. Joka tapauksessa työnantajan on täytynyt tietää rikkovansa työehtosopimusta ja on siten tuomittava hyvityssakkoon. Koska työnantajayhdistys on hyväksyessään työnantajan menettelyn laiminlyönyt omia velvoitteitaan, yhdistys on tuomittava hyvityssakkoon.

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö ovat vaatineet Suomen Muusikkojen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suomen Kansallisoopperan ohjelmisto koostuu ooppera- ja balettiensi-illoista, repriiseistä ja konserteista sekä muista tapahtumista.

Kuoron jäsenet ovat riitauttaneet 14.8.2006, 6.10.2007 ja 13.8.2008 pidetyt avajaiskonserttien harjoitukset. Kuoron jäsenten mukaan harjoitukset eivät olisi saaneet olla samana päivänä kuin konsertti. Vaatimus perustuu Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohtaan.

Avajaiskonsertti ei ole työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohdassa tarkoitettu ensi-ilta. Ensi-illalla tarkoitetaan vakiintuneesti oopperan tai baletin ensimmäistä esityskertaa. Ensi-ilta on ensimmäinen esitys näyttämöteoksesta, jota esitetään useita kertoja. Avajaiskonsertti oli ainutkertainen konsertti. Ensi-ilta käsitettä ei sovelleta yhden kerran esitettäviin teoksiin. Ensi-ilta käsitettä ei myöskään pääsääntöisesti sovelleta konsertteihin.

Orkesteri- ja kuoropäällikkö ja luottamusmies kävivät läpi syksyn ohjelmistosuunnitelman toukokuussa 2006. Ohjelmistosuunnitelmaan ja työehtosopimuksen 11 §:n mukaiseen työjärjestykseen merkitään harjoitukset ja näytännöt. Luottamusmies ei tuonut esille, ettei kuoro voisi osallistua avajaiskonsertin harjoitukseen konserttipäivänä, vaan hän oli hyväksynyt työaikajärjestelyt. Ensi-iltateokset kirjataan ensi-illaksi ohjelmistosuunnitelmaan ja työjärjestykseen. Sen sijaan 14.8.2006 pidettyä avajaiskonserttia ei ollut ohjelmistosuunnitelmassa eikä työjärjestyksessä kirjattu ensi-illaksi. Avajaiskonserttia edeltävä harjoitus ei ollut ensi-iltaa edeltävä kenraaliharjoitus, vaan tavallinen harjoitus.

Työehtosopimuksessa ei ole ensi-illan määritelmää. Vakiintuneesti näyttämötaiteessa ensi-illalla tarkoitetaan näyttämöteoksen esityssarjan ensimmäistä julkista näytäntöä. Ensi-ilta käsitettä ei ole sovellettu Suomen Kansallisoopperassa tai muuallakaan konsertteihin, joita esitetään vain yhden kerran. Ensi-ilta käsitettä ei siten voida soveltaa avajaiskonsertteihin.

Ooppera- ja konserttitoiminnassa on yleisesti katsottu, ettei ensi-ilta käsitettä sovelleta konserttitoimintaan. Syynä on näyttämöteoksen ja konsertin välinen ero valmistamis- ja harjoitusprosessissa. Ensi-iltateoksen ja konsertin harjoitusprosessien keskeinen ero on se, että ensi-iltateoksen harjoitukset sisältävät näyttämöharjoituksia. Ohjaus ja toiminta näyttämöllä vaativat enemmän työaikaa. Siksi ensi-iltateoksen harjoitusjakso on pitempi. Viimeinen pääharjoitusjakso kestää kaksi viikkoa. Sen sijaan konserttia varten järjestetään vaihteleva määrä harjoituksia, jotka ajoittuvat lähelle konserttia.

Kantaja ei ole perustellut näkemystään, jonka mukaan avajaiskonsertteihin tai muihin konsertteihin sovellettaisiin normaalin kielenkäytön mukaista ensi-ilta käsitettä. Suomen kielen sanakirjan sekä Wikipedian mukaan ensi-ilta tarkoittaa musikaalin, elokuvan, näytelmän, baletin ja oopperan ensiesitystä. Siten ensi-ilta käsitettä ei sovelleta konsertteihin.

Konsertin harjoituksen sijoittaminen konserttipäivään on vakiintunut käytäntö Kansallisoopperan ja muiden konserttitoiminnassa. Tästä on poikettu silloin, kun esitettävä teos on poikkeuksellisen laaja ja raskas. Päätös harjoituksen sijoittamisesta kuuluu ylikapellimestarille, joka vastaa konsertista taiteellisesti. Konsertin harjoituksia on aikaisemminkin järjestetty samana päivänä konsertin kanssa oopperatalossa ainakin 19.9.1993 (Aarre Merikanto 100 vuotta), 30.11.1993 (oopperatalon vihkiminen), 4.12.1993 (Avajaisgaala), 27.11.1994 (tukikonsertti) ja 15.5.1998 (Verdi: Requiem, sinfoniakonsertti). Konserttivierailuilla muilla paikkakunnilla ja muissa konserttisaleissa harjoitukset on järjestetty yleensä konserttipäivänä ennen konserttia, esimerkiksi 6.3.1993 (Kolme kuningasta, Espoo), 26.2.1995 (Stabat Mater, Espoo), 13.6.1996 (Schubert: Messu, Naantali) , 11.5.2000 (Rahmaninov: Vigilia, Hattula), 22.10.2001 (Berlioz: Faustin tuomio, Espoo), 26.10.2001 ( Berlioz: Faustin tuomio, Lahti) ja 28.10.2001 (Berlioz: Faustin tuomio, Espoo). Siten kantajan väite, jonka mukaan Kansallisooppera olisi muuttanut ensi-iltakäsitteen tulkintaa syksyn 2006 avajaiskonsertin jälkeen, ei pidä paikkaansa. Kuoro on osallistunut konserttipäiville sijoitettuihin harjoituksiin ilman, että asiaa olisi riitautettu.

Kantajan näkemys johtaisi usein mahdottomuuteen järjestää konsertteja. Oopperatalon ulkopuolella järjestettävissä konserteissa konserttitila on vuokrattavissa vain konserttipäivälle, jolloin harjoitus täytyy järjestää samana päivänä. Samoin oopperatalon näyttämö on käytössä vain konserttipäivänä. Jos harjoitus siirrettäisiin konserttia edeltävälle päivälle, näyttämöllä tarvittaisiin lisäpäivä. Kantajan tulkinta johtaisi siihen, että oopperatalossa konserttia edeltävän päivän esitys jouduttaisiin perumaan, oopperatalon ulkopuolisia konsertteja ei voisi järjestää tai ainakaan harjoitusta ei voisi toteuttaa konserttitilassa.

Kantajan vetoaminen balettiesityksiin on perusteetonta, koska balettia koskevan työehtosopimuksen kirjaus ei ole samansisältöinen. Balettiensi-iltojen valmistaminen on työn fyysiseltä rasittavuudeltaan erilainen. Oopperaensi-iltoihin sovellettavan riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tarkoituksena on ollut turvata kuoron jäsenille mahdollisuus keskittyä vaativiin ensi-iltoihin ilman päivällä tapahtuvaa harjoittelua. Oopperateokset kestävät yleensä useamman tunnin, pisimmät jopa 6 tuntia. Avajaiskonsertit ovat olleet välijuontoineen noin 1,5 tunnin mittaisia, jolloin kuoron osuus on ollut noin 20 minuuttia. Siten ei ole perusteltua laajentaa ensi-ilta käsitteen soveltamista avajaiskonsertteihin. Konserteissa ei yleisesti ole ollut ensi-iltoja eivätkä avajaiskonsertit vastaa laajuudeltaan tai rasittavuudeltaan oopperaensi-iltoja.

Solistien työehtosopimuksessa on samasanainen määräys ensi-illoista kuin kuoron työehtosopimuksessa. Solistit ja Suomen Muusikkojen Liitto ry eivät ole riitauttaneet avajaiskonserttipäivinä pidettyjä solistien harjoituksia, vaikka avajaiskonserteissa on esiintynyt myös solisteja, joiden osuudet ovat olleet kuoron osuuksia laajempia ja vaativampia.

Kanne tulee edellä mainituilla perusteilla hylätä. Mikäli kantajan tulkinta hyväksytään, tulee Suomen Kansallisoopperan säätiö ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry jättää tuomitsematta hyvityssakkoon, koska työehtosopimuksen määräykset ovat olleet tulkinnanvaraisia ja ensimmäinen riidanalainen avajaiskonsertti pidettiin yli kolme vuotta sitten. Erityispalvelujen Työnantajaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa valvontavelvollisuutta, koska 14.8.2006 ja 6.10.2007 pidetyt avajaiskonsertit ovat tapahtuneet ennen kuin Suomen Kansallisoopperan säätiö liittyi Erityispalvelujen Työantajaliitto ry:hyn.

Perustelut

Erimielisyys

Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohdan mukaan ensi-iltapäivänä kuoron jäsen on vapaa muusta kuin illan esitystä koskevasta palvelusta.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Suomen Kansallisooperan säätiö menetellyt edellä mainitun työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti määrätessään kuoron jäsenet osallistumaan aamu- ja iltapäivällä pidettäviin harjoituksiin ennen samana päivänä pidettävää avajaiskonserttia.

Esitetty näyttö

A on toiminut Suomen Kansallisoopperan kuoron jäsenenä vuosina 1991- 2008, mistä ajasta hän on vuosina 1997 - 2004 toiminut myös kuoron viskaalina. Kuoron viskaalin tehtäviin kuuluu kuoron käytännön asioiden hoitaminen työnantajaan päin. Kuoron viskaali huolehtii työehtosopimuksen noudattamisesta ja osallistuu ohjelmakokouksiin. Työehtosopimukseen 5 §:n 1 h-kohdan määräys on sisältynyt työehtosopimukseen jo vuonna 1980, jolloin A oli tullut oopperan lisäkuoron jäseneksi. Edellä mainittua määräystä on sovellettu konserttien kohdalla samalla tavoin kuin oopperaesitysten kohdalla. Määräyksen tarkoituksena on ollut rauhoittaa ensi-iltapäivä muulta työltä kuin varsinaiselta esitykseltä. Harjoitukset on voitu sijoittaa samalle päivälle kuin ensi-iltaesitys, jos asiasta oli sovittu luottamusmiehen kanssa. Konsertteja oopperassa oli pidetty vuosittain. Konsertit saattoivat olla sellaisia, että esityskertoja oli vain yksi tai sitten sellaisia, että esityksiä oli useampia. Avajaiskonsertti saattoi sisältää erillisiä kohtauksia esitettävistä teoksista. Avajaiskonsertit olivat kertaluonteisia eikä esitystä toistettu. Kuoron jäsenillä oli kuusipäiväinen työviikko ja kuorolaisille vain ensi-iltapäivän aamupäivät olivat varmuudella vapaita.

C, joka on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan kuorossa vakituisena vuodesta 2000 alkaen ja toiminut kuoron jäsenten luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä, on kertonut vuoden 2006 toukokuussa käyneensä orkesteripäällikön kanssa läpi seuraavan syksyn vuorolistaa. Jos konserttipäivänä on pidetty kuoron harjoitukset, on asiasta aina sovittu luottamusmiehen kanssa. Koska kuorolle oli merkitty vuonna 2006 viikkolistaan harjoitukset samalle päivälle, jolloin oopperassa oli avajaiskonsertti, oli C luottamusmiehen ominaisuudessa neuvotellut orkesteripäällikön kanssa siitä, miten kuoron jäsenille korvattaisiin se, että harjoitukset olisivat samana päivänä kuin avajaiskonsertti. Kuoron jäsenet eivät olleet kuitenkaan hyväksyneet luottamusmiehen ja orkesteripäällikön välillä laadittua kompensaatiopaketin luonnosta. Asia oli jäänyt silloin kesken eikä C ollut sopinut työnantajan kanssa siitä, miten avajaiskonserttipäivänä pidetyt harjoitukset korvattaisiin kuoron jäsenille.

C:n mukaan konsertit ovat yleensä isoja teoksia. Avajaiskonsertissa kuoro on lavalla noin puolentoista tunnin ajan, kun oopperaesityksen aikana kuoron osuus saattaa lyhimmillään kestää 15 minuuttia. Työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohtaa sovellettaessa ei merkitystä ole annettu sille, onko esitys kertaluonteinen vai onko esityskertoja useampia.

Suomen Kansallisoopperan kuoron jäsenten luottamusmiehenä toimiva B on kuulunut oopperan kuoroon vuodesta 1987 lukien ja toiminut ennen luottamusmieheksi valintaansa myös kuoron viskaalina. Hän on osallistunut myös työehtosopimusneuvotteluihin 1990-luvulta lähtien. Työehtosopimuksen 5 §:n 1. h-kohtaa on sovellettu sekä konsertteihin että oopperan muiden esitysten näytäntöihin. Työskentely edellä mainitun työehtosopimuskohdan mukaisena ensi-iltapäivänä on aina edellyttänyt erityistä syytä ja työskentelystä sekä kuoron jäsenille tästä annettavasta kompensaatiosta on sovittu luottamusmiehen kanssa. Ennen vuotta 2006 oopperassa ei ole ollut avajaiskonsertteja, mutta muita konsertteja on ollut. Jos konserttipäivinä on ollut itse esityksen lisäksi muuta työtä, on siitä sovittu työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Vuonna 2006 oopperassa pidettiin ensimmäinen avajaiskonsertti, ja tuolloin työnantaja myös ensimmäistä kertaa katsoi, että kysymys ei ole ensi-illasta, minkä vuoksi samalle päivälle voitiin sijoittaa myös harjoitukset. Asia oli heti riitautettu.

D on toiminut vuoden 2008 alusta lukien Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana, mitä ennen hän oli toiminut vuoden 2006 elokuusta alkaen oopperan palveluksessa ylikapellimestarina. Tässä tehtävässä hän oli myös joutunut perehtymään oopperassa sovellettaviin työehtosopimuksiin. Ensi-illalla tarkoitetaan D:n mukaan näyttämöteoksen ensimmäistä esityskertaa. Ensi-ilta voi olla ooppera-, baletti, musikaali- tai elokuvaesityksellä, mutta konsertin kohdalla ei puhuta ensi-illasta. Oopperan avajaiskonsertti, joka pidetään näytäntökauden alussa, koostuu ooppera-aarioista ja muista vastaavista otteista näytäntökauden aikana esitettävistä teoksista, mutta lavalla ei ole näyttämötoimintaa. Oopperan ensi-iltapäivä on haluttu rauhoittaa muulta työltä, koska ensi-iltaa edeltää kuukausia kestänyt harjoitusperiodi. Konserttien kohdalla ei ole samanlaisia harjoitusmääriä ja avajaiskonserttia edeltää vain yksi harjoitus. Vuoden 2006 avajaiskonsertti oli kestoltaan puolitoista tuntia ja kuoron laulettavana oli kolme teosta, jotka ajallisesti veivät noin 15 minuuttia.

Oopperan konserttiluettelo sisälsi kahdentyyppisiä konsertteja kuten esimerkiksi Verdin, Schubertin ja Rahmaninovin teokset ja toisaalta avajaiskonserttien tapaiset konsertit. Jos teos oli laaja ja raskas, ei harjoituksia sijoitettu esityspäivälle. Tuottajan harkinta ja taiteelliset näkökohdat sekä esityspaikka ratkaisevat sen, sijoitetaanko harjoitukset esityspäivälle.

D:n saaman selvityksen mukaan työnantajapuolen mainitsemien vuosien 1993 - 2001 aikana pidettyjen konserttien osalta ei kuoron jäsenille ole maksettu rahakorvauksia eikä annettu vapaata sillä perusteella, että harjoitukset on sijoitettu esiintymispäivälle. D:llä ei ollut tietoa siitä, oliko harjoitusten pitämisestä sovittu erikseen luottamusmiehen kanssa.

Kansallisoopperan orkesteripäällikkönä vuoden 2009 elokuusta alkaen toiminut E on tullut Suomen Kansallisoopperan palvelukseen vuonna 1990 ja työskennellyt orkesterissa muusikkona vuoteen 2006 saakka ja tämän jälkeen kuoron esimiehenä vuosina 2007 - 2008. Ensi-ilta- käsite liittyy vain näyttämöteoksiin mutta ei konsertteihin. Oopperassa näyttämöteoksien harjoittelu kestää useita kuukausia, kun taas konserttien harjoittelu kestää muutamia päiviä. Oopperan avajaiskonsertteihin sisältyneet kappaleet ovat sellaisia, jotka kuuluvat ohjelmistoon, joten konsertit eivät ole edellyttäneet erityistä harjoittelua. E tehtävään kuuluun harjoitusohjelman laatiminen, mutta harjoituksista kantaa viime kädessä vastuun taiteellinen johtaja. Konsertin suunnitteluvaiheessa konsertin toteutukseen liittyvät seikat käydään läpi muun muassa kuoron edustajan kanssa. Jos tuolloin on nähtävissä, että työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamiseen on erityisiä syitä, sovitaan kuoron jäsenille tästä tulevasta kompensaatiosta. E:n edeltäjältään saaman tiedon mukaan vuosien 1993 - 2001 aikana pidetyiltä konserteilta, jolloin kuorolla oli harjoitukset esityspäivänä, joidenkin osalta on sovittu kuoron jäsenille annettavista työaikapankkiin laitetuista vapaista. Vuoden 2006 avajaiskonsertti ei ollut erityisen vaativa, eikä E tiennyt, mistä syystä asia tuolloin oli riitautettu.

Arviointi ja johtopäätökset

Edelle jäljennetty työehtosopimuksen 5 §:n 1. h -kohdan määräys on ollut työehtosopimuksessa jo ainakin 1980-luvulla. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä määräyksestä aikanaan sovittaessa ensi-illalla on tarkoitettu. Ensimmäinen avajaiskonsertti oopperassa on järjestetty vuonna 2006.

Esitetyn selvityksen mukaan ensi-illalla ymmärretään yleiskielessä vakiintuneesti näyttämöteoksen kuten näytelmän, oopperan, musikaalin, baletin tai elokuvan ensimmäistä esityskertaa. Näin ensi-illan käsite on esitetty myös suomen kielen sanakirjoissa. Ensi-illasta on siten kysymys silloin, kun samaa esitystä esitetään ensi-illan jälkeen eikä ensi-illan- käsite sovellu tilanteeseen, jossa kysymys on ainutkertaisesta esityksestä. Konserttien kohdalla ei yleisessä kielenkäytössä puhuta ensi-illasta. Lisäksi nyt kysymyksessä olevat avajaiskonsertit ovat olleet ainutkertaisia esityksiä.

Esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen tarkoituksena on ollut rauhoittaa ensi-iltapäivä muulta työltä, koska esimerkiksi oopperaesityksen ensi-iltaa on saattanut edellyttää kuukausia kestänyt harjoittelujakso. Oopperassa esitettävien konserttien harjoittelujaksot ovat olleet huomattavasti lyhyempiä. Koska avajaiskonserttien ohjelmistot ovat koostuneet oopperan tulevan näytäntökauden ohjelmistoon kuuluvista kappaleista, on avajaiskonsertteja työnantajapuolen mukaan edeltänyt vain yksi harjoituskerta.

Työnantajapuolen esittämän selvityksen mukana oopperalla on vuosien 1993 - 2001 aikana ollut useita sellaisia konsertteja, joissa harjoitukset on pidetty samana päivänä kuin esitys on ollut. Tällaisia konsertteja on ollut sekä oopperatalossa että muualla eri konserttitiloissa. Kantajan todistajien mukaan näissä tapauksissa harjoitusten pitämisestä esityspäivänä on sovittu työehtosopimuksen mukaisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Työnantajapuolen mukaan esitystilan käyttöön liittyvistä rajoituksista johtuen vierailla paikkakunnilla pidettyjen konserttien yhteydessä harjoitukset on tullut sijoittaa samalle päivälle kuin esitys. Työnantajapuolelta esitetyn todistelun mukaan joiltakin edellä mainituilta konserttipäiviltä, joille oli sijoitettu myös harjoitukset, oli sovittu kuoron jäsenille annettavista vapaista mutta rahallisia korvauksia ei ole maksettu. Tarkempaa selvitystä siitä, mitä konsertteja tämä on koskenut, ei ole esitetty. Selvityksestä ilmenevistä konserteista yksi on ollut sellainen, joka on viikon sisällä esitetty kolmesti.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuimen mielestä on jäänyt epäselväksi, miten tulkittavana olevaa sopimusmääräystä on sovellettu oopperassa muiden kuin avajaiskonserttien yhteydessä. Näin ollen soveltamiskäytännöstä ei ole saatavissa tukea kummankaan osapuolen tulkinnalle, vaan asia on ratkaistava muiden edellä käsiteltyjen seikkojen perusteella.

Yhteenvetona edellä esitetystä työtuomioistuin toteaa, että yleisessä kielenkäytössä ensi-illalla tarkoitetaan näyttämöteoksen ensimmäistä esityskertaa, jonka jälkeen saman näyttämöteoksen esitykset jatkuvat. Sen sijaan konserttien kohdalla ei yleisen kielenkäytön kohdalla puhuta ensi-illasta. Näyttöä ei ole siitä, että sopijapuolet olisivat alunalkaen tai myöhemminkään tarkoittaneet antaa ensi-illan käsitteelle tätä laajemman sisällön. Kanteessa tarkoitetut avajaiskonsertit ovat olleet ainutkertaisia esityksiä. Vastaajien edustamaa tulkintaa tukee myös työehtosopimuksen 5 § :n 1. h-kohdan tarkoituksesta esitetty selvitys, jonka mukaan määräyksellä on tarkoitettu antaa ensi-illan esiintyjille mahdollisuus keskittyä kysymyksessä olevaa esitykseen pitkän harjoittelujakson jälkeen. Avajaiskonsertteihin ei tällaista harjoittelujaksoa liity.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että mainittu määräys ei tule sovellettavaksi oopperan avajaiskonsertteihin. Näin ollen Suomen Kansallisoopperan säätiö ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti määrätessään kuoron jäsenet aamu- ja iltapäivällä pidettäviin harjoituksiin ennen samana päivänä pidettävää avajaiskonserttia. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on perusteltua aihetta saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan työtuomioistuin määrää, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.