Go to front page
Labour Court

15.12.2010

Labour Court

Rulings and opinions of the Labour Court since 1970

TT:2010-141

Keywords
Lausuntoasia, Sovellettava työehtosopimus, Työtuomioistuimen toimivalta
Year of case
2010
Date of Issue
Register number
L 16/10

Lausuntopyynnössä oli kysymys siitä, sovellettiinko myyntiedustajan työhön kaupan työehtosopimusta.

Mainitun työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä. Sen seikan ratkaiseminen, oliko lausuntopyynnössä tarkoitetun työntekijän työ ollut työaikalain piiriin kuuluvaa, riippui työaikalain tulkinnasta. Lopullinen kannanotto tähän laintulkintakysymykseen jäi työtuomioistuimesta annetun lain mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 141

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö sovellettavaa työehtosopimusta koskevassa asiassa (A/Office Solutions Why Not Oy ja Everyman Oy)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liitto ry:n välillä ajaksi 1.10.2007-31.3.2010 solmitussa kaupan työehtosopimuksessa on seuraavan sisältöiset sopimuksen ulottuvuutta koskevat 1 §:n määräykset:

1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
b. tukkukauppa
c. kioskikauppa
d. huolto- ja liikenneasematoiminta
e. kaupan palvelu- ja tukitoiminta

2. Sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä työntekijöitä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, että

1. Office Solutions Why Not Oy ja Everyman Oy ovat rikkoneet työsopimuslain 2 luvun 7 §:n säännöksiä, koska ne eivät ole lainkaan maksaneet työsuhteen ajalta yleissitovan työehtosopimuksen eli kaupan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai rikkoneet ainakin osapuolten välistä työsopimusta jättämällä maksamatta sen mukaista palkkaa huhtikuusta 2009 lähtien.

A on lisäksi vaatinut Office Solutions Why Not Oy:n ja Everyman Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle vaatimuskohdissa 2.- 7. yksilöidyin tavoin työehtosopimukseen tai työsopimukseen perustuvia palkkasaatavia, maksamatta jätettyä lomakorvausta ja lomarahaa, irtisanomisajan palkkaa, odotusajan palkkaa sekä työsopimuslain 12:2 mukaista korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kanteessa on perusteltu työehtosopimuksen nojalla esitettyjä vaatimuksia seuraavalla tavalla.

A on ollut Office Solutions Why Not Oy:n (jäljempänä WN) palveluksessa 1.4.2005 lukien. A:n työtehtävä on ollut myyntiedustajan työ. Työsuhde on ollut voimassa toistaiseksi. Osapuolten 18.3.2005 tekemän sopimuksen mukaan palkka on ollut pohjapalkka 1.000 euroa kuukaudessa ja 5.000 euroa ylittävästä myynnistä 20 prosenttia. Office Solutions Why Not Oy ja Everyman Oy (EM) ovat pitäneet Vantaan Flamingossa 27. - 28.3.2009 tapaamisen, jolloin kaikille WN:n työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä EM:n työntekijöiksi 1.4.2009 alkaen.

A ei ole lukuisista vaatimuksistaan huolimatta saanut palkkaansa kummaltakaan vastaajalta. A on irtisanonut työsopimuksensa päättymään 10.8.2009. Vaatimukset on kohdistettu yhteisvastuullisesti sekä WN:ään että EM:ään, koska A:n käsityksen mukaan kyseessä on liikkeenluovutus.

Vastaajien toimiala on konttoritarvikkeiden myyntityö ja A:n työtehtävä on ollut myyntiedustajan työ. Myyntityössä noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena kaupan työehtosopimusta. Näin ollen vastaajat ovat järjestäytymättöminäkin työnantajina velvollisia noudattamaan kaupan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja työntekijöidensä työsuhteissa. Vastaajat eivät ole maksaneet A:lle yleissitovan työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa.

VASTAUS

Vastaus kanne vaatimuksiin

Office Solutions Why Not Oy ja Everyman Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä A:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastauksessa on kiistetty työehtosopimuksen nojalla esitetyt vaatimukset seuraavin perustein.

WN:n työntekijöille on tarjottu suullisesti mahdollisuutta siirtyä Everyman Oy:n palvelukseen maaliskuussa 2009. Tilaisuudessa työntekijät myös allekirjoittivat uudet työsopimukset lukuun ottamatta A:ta. Tarjottu työsopimus olisi ollut vanhaa työsopimusta parempi.

WN/EM liiketoiminta on suoramyyntityötä, jossa myyntiedustajat kiertävät asiakkaiden luona oman aikataulunsa ja myyntikokemuksensa mukaan. WN-yhtiöissä on ollut useita myyntiedustajia. Kaikilla myyntiedustajilla on ollut samanlainen toimenkuva.

A:n työ on myyntiedustajan työtä. Työhön ei sovelleta työaikalakia, koska myyntiedustajan työ on liikkuvaa, eikä työnantajalla ole tietoa työntekijän liikkeistä. Edustajalle annetaan myyntialue, jolla on tarkoituksena tehdä kauppaa mahdollisimman paljon. Asiakaskäynnit ovat joko niin sanottuja kylmäkäyntejä tai ennalta sovittuja tapaamisia. Palkka perustuu pääsääntöisesti saavutettuihin myyntituloksiin. Tavanomaisesti edustaja käy päivässä 4-8 asiakkaan luona ja tekee tavanomaisesti 1-3 kauppaa päivässä. Raportointi myyntitapahtumista tapahtuu kirjallisesti myyntiraportein ja kokeneemman edustajan osalta puhelimitse tai tapaamisella konttorilla.

A:n kuukausimyynti on ollut työsopimuksen vastainen, ja työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa A myyntiedustajan työstä. Työnantaja on tukenut JA:ta maksamalla sopimusta suurempaa palkkaa. A:n työpanos on ollut vastaajille tappiollista.

Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n 2. kohdan mukaan sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä työntekijöitä. A:n työsopimuksessa ei ole sovittu noudatettavaksi työaikalakia. Koska työsopimuksella ei ole sovittu työaikalain soveltamisesta, ei työehtosopimus koske A:n työsuhdetta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, sovelletaanko A:n työsuhteeseen kaupan työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on vähittäiskauppa, tukkukauppa, kioskikauppa, huolto- ja liikenneasematoiminta tai kaupan palvelu- ja tukitoiminta. A:n työnantajien Office Solutions Why Not Oy:n ja Everyman Oy:n toimialaksi on ilmoitettu konttoritarvikkeiden myyntityö. Liiketoimintaa harjoitetaan suoramyyntityönä siten, että myyntiedustajat käyvät asiakkaidensa luona tekemässä kauppoja.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ole rajattu mitään kauppatoimintaa sen laadun perusteella sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. A:n tekemä konttoritarvikkeiden myyntityö on siten voinut laatunsa puolesta kuulua kaupan työehtosopimuksen soveltamispiiriin, jos soveltamisen muut edellytykset ovat täyttyneet. Asian tästä puolesta ei käräjäoikeudessa ilmeisesti ole erimielisyyttä osapuolten kesken.

Työehtosopimus koskee soveltamisalamääräyksen mukaan työaikalain alaisia työntekijöitä. Käräjäoikeudessa vastaajat ovat vastustaneet kannetta muun muassa sillä perusteella, että A:n työ on ollut työaikalain 1 luvun 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettua työtä ja siten työaikalain ja myös kaupan työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävää työtä.

Työtuomioistuin toteaa, että sen seikan ratkaiseminen, onko A:n tekemä työ ollut työaikalain piiriin kuuluvaa, riippuu työaikalain tulkinnasta. Lopullinen kannanotto tähän laintulkintakysymykseen jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle (vastaavasti TT 1995:5). Käräjäoikeuden tiedoksi saatetaan kuitenkin seuraavat asian arviointiin vaikuttavat näkökohdat.

Työaikalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Työneuvosto on useissa lausunnoissaan käsitellyt mainitun lainsäännöksen tulkintaa. Viimeksi työneuvosto on lausunnossaan TN 1436-10 käsitellyt säännöksen tulkinnan yleisiä perusteita seuraavasti:

"Hallituksen esityksessä työaikalaiksi todetaan, että tällaisella työaikalain ulkopuolelle jäävällä työllä tarkoitetaan työtä, jota 'työntekijä tekee yksinomaan kotonaan tai muualla itse valitsemassaan paikassa, jos hän myös itse päättää työn tekemisen ajankohdista. Lakia ei sovellettaisi myöskään työhön, jota työntekijä tekee kiinteän työpaikkansa ulkopuolella, mikäli työntekijä itse päättää työsuorituksensa ajankohdan ja ehkä paikankin työnantajan valvomatta ja ehkä voimattakaan valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyjä.' Säännöksen perustelujen mukaan lain soveltamista on arvioitava tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat työnteon paikka sekä työn luonne ja laatu (HE 34/1996, s. 36). Jotta työ jäisi työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, sen on ensinnäkin oltava luonteeltaan itsenäistä. Tällaista itsenäisyyttä osoittavat työntekijän mahdollisuus itse suunnitella työn tarkat toimintatavat ja -ajat. Toisaalta työntekijälle annettu vapaus itse järjestellä työaikaansa ei kuitenkaan sellaisenaan sulje työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, vaan työn on oltava myös tosiasiallisesti niin itsenäistä, ettei työnantajalla ole kohtuullisia mahdollisuuksia puuttua työhön käytettävän ajan järjestelyihin. Työn on oltava sellaista, että työnantaja ei voi etukäteen määrätä työn päivittäisiä ajankohtia eikä työntekijällä ole velvollisuutta ilmoittaa, milloin hän työnsä aloittaa ja lopettaa. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valvoa päivittäisen työajan käyttöä."

A:n asiaan jollakin tavoin rinnastettavia tapauksia työneuvosto on käsitellyt lausunnoissaan TN 1329-96 (yrityskonsultin tekemä työ), TN 1373-01 (menekinedistäjä) ja TN 1401-05 (myynninedistäjä).

Vastaajat ovat käräjäoikeudessa ilmoittaneet, että A on myyntiedustajana kiertänyt asiakkaiden luona oman aikataulunsa mukaisesti, eikä työnantajalla ole ollut tietoa työntekijän liikkeistä. Muuta selvitystä A:n työaikajärjestelyistä ei ole esitetty. Se seikka, onko A:n työ ollut työaikalain alaista vai ei, jää ratkaistavaksi työneuvoston lausunnoissa esitettyjen suuntaviivojen ja käräjäoikeudelle A:n työaikajärjestelyistä esitettävän selvityksen perusteella.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Tuliara, Vuorio ja Salonen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.

Top of page