3.11.2010

Vaatimukset

Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että työnantajan tulee maksaa kihlakunnanulosottomiesten uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen piiriin kuuluville virkamiehille perimispalkkio sopimuksen 9 §:n mukaisesti ennen eräpäivää kertyvistä saatavista.

Kantajayhdistys on lisäksi vaatinut, että työtuomioistuin

• ensisijaisesti vahvistaa, että työnantajalla ei ole ollut oikeutta tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisen jälkeen määrittää uudelleen ja muuttaa sopimuksen 11 §:ssä mainittuja erikoistehtävälisiä yksipuolisesti niiden työntekijöiden osalta, joille erikoistehtävälisät oli laskettu valmiiksi siten, että ne olivat tulleet osaksi sopimusta ja
• vahvistaa, että kihlakunnanulosottomiesten erikoistehtävälisät pitää maksaa voimassaolevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti siten kuin ne on laskettu ennen neuvottelutuloksen hyväksymistä, tai
• toissijaisesti vahvistaa, että työnantajan tulee laskea ja maksaa erikoistehtävälisät tarkentavan virkaehtosopimuksen tekstin mukaisesti käyttäen laskennassa viimeksi kuluneita kahta kalenterivuotta eli vuosia 2006 ja 2007.

Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Kihlakunnanulosottomiesten uutta palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus tehtiin 30.11.2007 hallinnonalan neuvotteluviranomaisen oikeusministeriön sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä. Neuvottelutulos saavutettiin 22.11.2007 ja sopimus otettiin käyttöön 1.1.2008. Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry on sopimukseen sidottu Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n alayhdistys. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kieltäytynyt ajamasta kannetta.

Työnantaja on tulkinnut tarkentavaa virkaehtosopimusta väärin, eikä ole maksanut sopimuksessa mainittuja perimispalkkioita ja erikoistehtävälisiä siten kuin niistä on sovittu. Erimielisyyttä on käsitelty palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä ja paikallisneuvotteluissa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaa perimispalkkiota suoritetaan kultakin perintäerältä laskettuna velalliselle annettujen yksilöityjen valtion perimiskuittien loppusummien yhteismäärästä sopimuksesta ilmenevän taulukon mukaisesti. Määräyksen toisen kappaleen mukaa perimispalkkiota ei kuitenkaan suoriteta tietojärjestelmän toimesta lähetetyn ensimmäisen maksukehotuksen johdosta eräpäivänä tai 4 päivän aikana sen jälkeen kertyneistä saatavista. Aiemman perimispalkkioita koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan kehotusmaksupalkkiot maksettiin kaikista kehotusmaksuista.

Kihlakunnanulosottomiesten palkkausjärjestelmän uudistamisesta neuvoteltiin kymmenen vuotta. Neuvottelujen pitkittyminen johtui siitä, että työnantaja halusi kaventaa oikeutta perimispalkkioon, mitä työntekijäpuoli vastusti. Oikeus perimispalkkioon oli neuvottelujen loppuun saakka kynnyskysymys. Neuvottelutuloksena päädyttiin kompromissiin, joka on kirjoitettu sopimuksen tekstiin. Sopimuksen sanamuoto vastaa sitä, mitä on sovittu. Työnantaja ei ole kuitenkaan maksanut kihlakunnanulosottomiehille perimispalkkioita ennen eräpäivää kertyneistä suorituksista, vaikka sopimuksen mukaan kihlakunnanulosottomiehillä on oikeus palkkoihin.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 § koskee erikoistehtävälisän määräytymistä. Sopimuksesta neuvoteltaessa työnantaja laski erikoistehtävälisät valmiiksi ja esitteli ne neuvotteluissa työntekijäosapuolille. Valmiit laskelmat ja työntekijäkohtaiset luvut toimitettiin vielä erikseen työnantajan toimesta työntekijäjärjestöille lopullisen neuvottelutuloksen järjestökäsittelyä varten. Sopimus hyväksyttiin työnantajan toimittamien ja neuvotteluissa tarkentuneiden sopimustekstien ja laskelmien pohjalta. Palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheessa kävi kuitenkin ilmi, että työnantaja oli tehnyt yllättäen uudet laskelmat, jolloin erikoistehtävälisät muuttuivat siitä, mitä oli sovittu ja ne maksettiin huomattavasti pienempinä kuin oli sovittu. Työntekijäpuolelle jäi epäselväksi, miksi ja miten erikoistehtävälisien uudelleen määritys tapahtui.

Työnantajalla ei ole ollut oikeutta muuttaa erikoistehtävälisiä ilman toisen osapuolen suostumusta. Sopimusta neuvoteltaessa erikoistehtävälisät otettiin huomioon myös sopimuksen kustannusvaikutusta laskettaessa. Maksetut erikoistehtävälisät ovat jääneet jopa 205,12 euroa kuukaudessa pienemmiksi kuin mitä neuvotteluissa on sovittu.

Mikäli työnantajalla on ollut oikeus laskea erikoistehtävälisät uudelleen sopimuksen tekemisen jälkeen, erikoistehtävälisät olisi toissijaisesti tullut laskea sopimuksen 11 §:n mukaisesti käyttäen kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden palkkiotietoja. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2008, jolloin kaksi viimeksi kulunutta kalenterivuotta ovat olleet vuodet 2007 ja 2006. Toimeenpannessaan sopimusta ja tehdessään uudet laskelmat keväällä 2008 työnantaja on kuitenkin käyttänyt erikoistehtävälisiä laskettaessa vuosien 2006 ja 2005 palkkiotietoja.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa vaaditaan perimispalkkioiden maksamista ennen ensimmäisen maksukehotuksen eräpäivää kertyvistä suorituksista 1.1.2008 lukien. Kanteen vaatimus perustetaan tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n 2 momentin sanamuodon mukaiseen tulkintaan. Kantaja tavoittelee kanteessaan perusteetonta etua. Vaatimus ei vastaa sopimusneuvottelujen kulkua eikä neuvottelutulosta.

Oikeuden perimispalkkioon on sovittu alkavan siitä, kun neljä päivää on kulunut ensimmäisen maksukehotuksen eräpäivästä. Missään neuvottelujen vaiheessa ei ole edes esitetty sellaista palkkioperustetta, jonka mukaan oikeus perimispalkkioon alkaisi heti asian vireille tultua, mutta katkeaisi välillä maksukehotuksen eräpäivänä alkavaksi ja neljä päivää sen jälkeen jatkuvaksi ajaksi. Osapuolet ovat olleet täysin yksimielisiä palkkiottomasta jaksosta sopimusta laadittaessa ja sitä allekirjoitettaessa. Kanteen mukaiselle välivaiheelle ei ole esitettävissä asiallisia perusteita, eikä sellaiseen olisi työnantajan puolelta missään tapauksessa myönnytty.

Palkkausjärjestelmän uudistamisen yhtenä keskeisimmistä tavoitteista oli palkkausrakenteen muuttaminen siten, että painopistettä siirrettäisiin palkkioperusteisesta palkanmuodostuksesta tehtäväkohtaiseen palkanosaa. Automaattista tietojenkäsittelyä hyödyntävässä ulosottotodellisuudessa työnantajan oikeutettuna tavoitteena palkkausjärjestelmää uudistettaessa oli, että perimispalkkiot perustuisivat aiempaa selkeämmin niihin velallisen maksusuorituksiin, jotka ovat edellyttäneet toimitusmieheltä aktiivisia perintätoimenpiteitä. Näillä perusteilla työnantaja toi palkkausjärjestelmän uudistamista koskevaan sopimusneuvottelupöytään esityksen siitä, että perimispalkkiot alkaisivat kertyä vasta tietyn ajan kuluttua sen jälkeen, kun järjestelmän velalliselle lähettämän maksukehotuksen eräpäivä on ohitettu.

Kanteen toisessa kohdassa esitetyn mukaisesti kantaja vaatii ensisijaisesti vahvistettavan, että työnantajalla ei ole ollut oikeutta tarkentavan virkaehtosopimuksen jälkeen määrittää uudelleen ja muuttaa sopimuksen 11 §:ssä mainittuja erikoistehtävälisiä yksipuolisesti niiden virkamiesten osalta, joille erikoistehtävälisät oli laskettu valmiiksi. Nämä lisät olisivat siten tulleet osaksi sopimusta.

Kanteessa esitetty väite erikoistehtävälisien valmiiksi laskemisesta ei vastaa sopimusneuvottelujen kulkua eikä neuvottelutulosta. Sopimusneuvottelujen aikana työnantaja toimitti työntekijäpuolelle useita eri laskelmia erikoistehtävälisän määrittämisestä. Laskelmat osoittivat lisän laskentaperiaatteen ja suuruusluokan. Kantajan mainitsema laskelma on yksi osa neuvottelujen aikaista valmisteluaineistoa. Neuvotteluvaiheessa laskelmat perustuivat järjestelmistä saatuihin ajoihin ja niiden tarkoituksena oli tason hakeminen lisän suuruudelle. Laskentatavasta oltiin yksimielisiä.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 §:ään kirjattiin erikoistehtävälisän määrittelyperiaate, mutta sopimuksessa tai sen liitteissä ei yksilöity erikoistehtävälisää saavia henkilöitä eikä erikoistehtävälisän euromäärää. Lopulliset laskelmat täsmentyivät vasta sopimusta täytäntöönpantaessa. Sen sijaan esimerkiksi siirtymälisää saavat henkilöt ja lisien suuruus on yksilöity sopimuksen liitteessä. Siirtymälisät on henkilökohtaisina ja euromääräisinä hyväksytty osaksi sopimusta.

Koska tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tai sen liitteissä ei ole yksilöity erikoistehtävälisää saavia henkilöitä eikä erikoistehtävälisän euromäärää, mikään neuvottelujen aikana esitetty valmisteluaineiston luonteinen laskelma ei ole voinut sellaisenaan tulla osaksi sopimusta.

Toissijaisesti kanteessa on vaadittu, että erikoistehtävälisät lasketaan ja maksetaan käyttäen laskennassa kalenterivuosia 2006 ja 2007. Erikoistehtävälisän suurus määritellään tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 §:n mukaa "viimeksi kuluneiden kahden kalenterivuoden aikana" maksettujen, määräyksessä tarkemmin kerrottujen palkkioiden ja lisien perusteella.

Sopimusneuvottelujen aikana molemmille osapuolille oli selvää että ilmaisulla "viimeksi kuluneet kaksi kalenterivuotta" tarkoitetaan vuosia 2005 ja 2006 ja että kyseisiä vuosia tullaa käyttämään niin erikoistehtävälisää kuin muitakin palkanmäärityksiä laskettaessa. Palkanmäärityksiä ei olisi edes voitu laskea vuosien 2006 ja 2007 palkkaustietojen perusteella, koska vuoden 2007 tilinpäätöstiedot ja lopulliset palkkaustiedot eivät olleet vielä valmistuneet 31.12.2007, jolloin tiedot virastoilta tarkentavan virkaehtosopimuksen täytäntöönpanoa varten pyydettiin.

Kanteessa mainittu kustannusvaikutuslaskelma koskee koko sopimusta, eikä siinä ole eritelty erikoistehtävälisän osuutta. Koko sopimuksen kustannusvaikutus on ollut laskelmien mukainen ja valtiovarainministeriö on laskelman hyväksynyt.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kihlakunnanulosottomiehiä koskeva uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.2008 lukien. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on määräykset kihlakunnanulosottomiesten perimispalkkioiden ja erityistehtävälisien maksamisesta.

Asianosaiset ovat erimielisiä erikoistehtävälisien ja perimispalkkioiden määräytymisestä uudessa palkkausjärjestelmässä. Erimielisyys koskee ensinnäkin sitä, onko tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaista perimispalkkiota suoritettava niistä niin sanotuista kehotusmaksuista, jotka on maksettu ennen eräpäivää. Erimielisyydessä on lisäksi kysymys siitä, ovatko virkaehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä laaditut laskelmat sopimuksen 11 §:n mukaisista erikoistehtävälisistä tulleet sopimuksen osaksi ja onko erikoistehtävälisien laskentaperusteena käytettävä vuosia 2005 ja 2006 vai vuosia 2006 ja 2007.

Sopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Kihlakunnanulosottomiehet ry:n puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä toiminut A on vuodesta 2005 alkaen aktiivisesti osallistunut sopimusneuvotteluihin. A:n kertomuksen mukaan työnantajan vuoden 2007 kesäkuussa tekemässä ehdotuksessa perimispalkkiota ei olisi maksettu tietojärjestelmän lähettämästä ensimmäisestä kehotuksesta ollenkaan. Työnantajan tarjous hylättiin, koska virkamiespuoli halusi säilyttää kehotusmaksupalkkiot ennallaan. Tämän jälkeen työnantaja tarjosi eri pituisia aikarajoja palkkiottomaksi jaksoksi lähtien kymmenestä päivästä eräpäivän jälkeen, kunnes sopimukseen päästiin neljän päivän aikarajasta. Perimispalkkioiden maksamisesta ennen eräpäivää ei neuvotteluissa keskusteltu eikä määräyksen tarkoitusta enemmälti käsitelty. A on kertonut, että heti kirjautuessaan ulosottoon asia aiheuttaa kihlakunnanulosottomiehelle työtä, minkä vuoksi heille tulisi maksaa perimispalkkioita myös eräpäivää edeltävältä ajalta.

Erikoistehtävälisät määritettiin neuvottelujen kuluessa työnantajan esittämien tilastojen avulla. Tilastojen perusteella määriteltiin niin sanotun parhaan neljänneksen mukainen osuus. Neuvottelujen aikana Helsingin osalta käytettiin parhaana neljänneksenä viidentoista henkilön palkkioita. Erikoistehtävälisien suuruus saatiin työnantajan toimittamista laskelmista. Ne myös toimitettiin järjestöjen käsittelyyn ennen sopimuksen hyväksymistä. Erikoistehtävälisiä ei kuitenkaan maksettu laskelmien mukaisesti. Työnantaja laski erikoistehtävälisät uudelleen sopimuksen hyväksymisen jälkeen käyttäen laskelmassa parhaana neljänneksenä Helsingissä 21 henkilön palkkioita.

Kihlakunnanulosottomiehet ry:n puheenjohtajana toimiva B on 12.6.2003 alkaen osallistunut sopimusneuvotteluihin. B:n mukaan perimispalkkiota koskevassa määräyksessä rajataan palkkioton aika eräpäivästä neljään sitä seuraavaan päivään. Työnantajan tekemistä erilaisista tarjouksista ja käydyistä keskusteluista B on kertonut samalla tavoin kuin A. Neuvottelujen kuluessa todistaja ei kiinnittänyt huomiota kysymykseen perimispalkkion maksamisesta ennen eräpäivää, ja asia nousi esille vasta jälkeenpäin yhdistyksen jäsenten toimesta.

Erikoistehtävälisä laskettiin neuvotteluissa virkamiesten parhaan neljänneksen palkkioiden mukaan. Työnantaja esitti 13.11.2007, että erikoistehtävälisä olisi Helsingissä ollut 1.666 euroa. Erikoistehtävälisien laskentatavasta ja määrästä syntyi yksimielisyys, ja laskelman perusteella Kihlakunnanulosottomiehet ry päätti hyväksyä sopimuksen uudesta palkkausjärjestelmästä. Laskelmat ovat osa sopimusta. Tästä poiketen Helsingin osalta tehtiin kuitenkin erikoistehtävälisistä uudet laskelmat 3.3.2008.

Sopimusneuvotteluihin oikeusministeriön ulosottojohtajana vuosina 1998-2006 osallistunut C on kertonut, että ulosoton toiminnot siirrettiin edellisen, vuonna 1985 solmitun virkaehtosopimuksen jälkeen automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Tällöin konkreettinen työ, mistä palkkiot oli aikaisemmin maksettu, oli muuttunut tullessaan suoritetuksi automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Lisäksi ulosoton lainsäädäntö, johon kyseinen toiminta perustui, oli uudistettu vuosina 1996 - 2008. Keskeisin ulosottolain muutos tämän asian kannalta oli se, että kihlakunnanulosottomiehellä on vuodesta 1997 alkaen ollut oikeus saada kaikki täytäntöönpanossa tarvittavat tiedot velallisen varoista ja tuloista. Vuonna 2006 oltiin siinä tilanteessa, että kihlakunnanulosottomies sai reaaliaikaisesti tietojärjestelmän kautta myös velallisen pankkitilitiedot. Tämä asiaintila muutti kihlakunnanulosottomiehen työn kuvan kokonaan. Näiden syiden vuoksi kihlakunnanulosottomiesten palkkausjärjestelmää alettiin uudistaa. Järjestelmä lähettää konekielisesti ilman kenenkään käsittelyä ensimmäisen maksukehotuksen, joka toimitetaan postitse velalliselle. Näistä ensimmäisistä maksukehotuksista tulevista suorituksista ei makseta palkkiota. Ulosmittaustoimitus, esimerkiksi palkan ulosmittaus, tehdään lain perusteella eikä siitä erikseen palkita kihlakunnanulosottomiestä, vaan kannustava osuus eli palkkio tulee vasta rahan kerryttyä velallisen palkasta. Velallinen ei aina maksa suoritusta täsmälleen eräpäivänä, vaan maksu voi kertyä muutamia päiviä eräpäivän jälkeen. Aluksi aika, jolta palkkiota ei makseta, oli työnantajan tarjouksessa 10 päivää eräpäivän jälkeen. Neuvotteluissa kompromissina päädyttiin 4 päivän aikarajaan eräpäivästä. Myös kihlakunnanulosottomiehen toimimisvelvollisuus alkaa vasta tuolloin. Aikaisemmin maksetuista mutta nyt poistetuista perimispalkkioista tehtiin huolelliset laskelmat ja siirrettiin poistetut palkkiot kihlakunnanulosottomiehen peruspalkkaan. Kompensaatio koski laskelmista ilmenevin tavoin myös eräpäivää edeltävänä aikana kertyneitä kehotusmaksuja. Eräpäivää edeltävästä ajasta ei tästäkään syystä tarvinnut neuvotteluissa puhua. Ulosottolainsäädäntö lähtee siitä, että ensimmäisen kehotuksen lähettämispäivästä kehotuksen eräpäivään asti on hyväksyttävä syy olla käynnistämättä täytäntöönpanotoimia. Se on myös sopimuksessa palkkiotonta vyöhykettä.

D on kertonut osallistuneensa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja sen edeltäjän VAL ry:n pääneuvottelijana sopimusneuvotteluihin noin kahdeksan vuoden ajan vuoden 2007 loppuun saakka. Tänä aikana otettiin käyttöön uusia automaattisia tietojenkäsittelyohjelmia ja uusia työtapoja. Neuvotteluissa esitetyt laskelmat erikoistehtävälisistä eivät tulleet osaksi virkaehtosopimusta. Ne olivat tilastomateriaalia, jonka pohjalta neuvotteluja käytiin. Erikoistehtävälisien määrästä ja laskentatavasta syntyi neuvotteluissa kuitenkin yksimielisyys. Erikoistehtävälisien määrän tuli olla viraston perinnän palkkioiden parhaan neljänneksen keskiarvo. Sopimusta ei ollut mahdollista tehdä vuosien 2006-2007 tiedoilla. Ne olisivat voineet olla käytettävissä vuoden 2008 keväällä. Neuvotteluissa sen vuoksi tietoisesti ratkaistiin, että vuodet 2005 - 2006 otetaan laskennan pohjaksi, jotta sopimus voitiin solmia 30.11.2007.

Sopimusneuvotteluihin oikeusministeriön edustajana osallistunut E on kertonut, että perimispalkkiota maksetaan sopimuksen mukaan vasta neljän päivän jälkeen eräpäivästä. Perimispalkkiot oli sitä edeltävältä ajalta siirretty tehtäväkohtaisen peruspalkkauksen puolelle. Jos velallinen maksaa saatavan ennen eräpäivää, velka katsotaan maksetuksi eräpäivänä. Asiasta ei neuvotteluissa tarvinnut edes keskustella. Myöskään virkamiespuoli ei ottanut asiaa esille neuvotteluissa. Laskelmat erityistehtävälisien määrittelystä 13.11. ja 21.5.2007 eivät tulleet osaksi virkaehtosopimusta. Neuvotteluissa esitetyt lukuisat laskelmat vain auttoivat sopimuksen solmimisessa. Neuvotteluissa ei vahvistettu niiden kihlakunnanulosottomiesten määrää, joka otetaan huomioon parasta neljännestä laskettaessa. Siirtymälisää maksettiin kaikille niille virkamiehille, jotka joutuivat takuupalkan puolelle. Kustannusvaikutuslaskelmassa olivat kaikki erät mukana. Erityistehtävälisät määriteltiin neuvotteluissa vuosien 2005 - 2006 perusteella.

Todistaja F on osallistunut sopimusneuvotteluihin oikeusministeriön puolelta lähinnä tilasto- ja muun tiedon tuottajana. F on kertonut, että neuvotteluissa esillä ollut kihlakunnanulosottomiesten kehotusmaksupalkkioita koskeva, todistajan 13.4.2007 laatima laskelma koski ajanjaksoa, joka alkoi ulosottoasianasian vireille tulosta ja päättyi eräpäivästä neljänteen päivään sen jälkeen. Tällä perusteella määriteltiin se osuus, joka siirrettiin virkamiesten peruspalkkoihin kompensaationa perimispalkkioiden poistamisesta. Eräpäivää edeltävästä ajasta ei neuvotteluissa muutoin tarkemmin keskusteltu. Perimispalkkiot sovittiin leikattaviksi ulosottoasian vireille tulosta aina siihen asti, kun maksukehotuksen eräpäivästä on kulunut neljä päivää.

Avustavia ulosottomiehiä koskevia, todisteeksi jätettyjä laskelmaversioita 13.11.2007 ja 21.5.2007 tai muitakaan neuvotteluissa esillä olleita laskelmia ei F:n mukaan sovittu otettavaksi osaksi virkaehtosopimusta. Neuvotteluissa ei sovittu myöskään siitä, millä tavoin kihlakunnanulosottomiesten määrä virastokohtaisesti määritellään ja paras neljännes otetaan huomioon. Lopulliset erikoistehtävälisät vahvistettiin vasta sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, kun virastot olivat toimittaneet tarvittavan aineiston. Valtiovarainministeriö hyväksyi avustavien ulosottomiesten uuden palkkausjärjestelmän 7,74 prosentin kustannusvaikutuksella koko palkkasummasta. Rahoitussuunnitelma 11.10.2007 ei siten määrittänyt erikseen erikoistehtävälisien tasoa. Erikoistehtävälisien tason perusteeksi sovittiin sopimuksen solmimisaikataulussa pysymisen takia vuosien 2005 - 2006 tiedot.

Arviointi ja johtopäätökset

Kihlakunnanulosottomiesten uutta palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus on solmittu 30.11.2007 ja uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.2008. Virkaehtosopimuksen 9 §:ssä on määräyksen perimispalkkioiden maksamisesta. Määräyksen mukaan perimispalkkiota ei kuitenkaan suoriteta tietojärjestelmän toimesta lähetetyn ensimmäisen maksukehotuksen johdosta eräpäivänä tai 4 päivän aikana sen jälkeen kertyneistä saatavista.

Määräyksen tekstiä ei ole muotoiltu siten, että perimispalkkioiden ulkopuolelle jäisivät yksiselitteisesti myös ennen eräpäivää kertyneet kehotusmaksut. Kanteessa esitetty tulkinta on siten määräyksen sanamuotoa vastaava. Kuitenkin virkaehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan koko perimispalkkioita koskeva järjestelmä on tarkoitettu sellaiseksi, että palkkioita maksetaan niistä velallisen maksusuorituksista, jotka ovat edellyttäneet toimitusmieheltä aktiivisia perintätoimenpiteitä. Automaattisen tietojenkäsittelyn johdosta ennen eräpäivää suoritetut kehotusmaksut eivät ole tällaisia maksuja.

Neuvotteluissa ei ole nimenomaisesti keskusteltu perimispalkkioiden maksamisesta ennen eräpäivää kertyvistä suorituksista. Neuvotteluissa on kuitenkin ollut esillä laskelma aikaisemmin maksetuista perimispalkkioista, jotka on ollut tarkoitus poistaa uudessa palkkausjärjestelmässä ja siirtää osaksi virkamiesten peruspalkkaa. Tähän laskelmaan ovat sisältyneet myös palkkiot, joita on maksettu ennen eräpäivää kertyneistä velallisen suorituksista.

Työnantajapuolen todistajat ovat kertoneet neuvotteluissa pidetyn itsestään selvänä, että esillä oleva määräys sisältää vain palkkiottoman ajanjakson takarajan. Myös työtuomioistuin pitää määräyksen tarkoitusta niin selvänä ja toisaalta kanteessa esitettyä tulkintaa siinä määrin erikoiseen lopputulokseen johtavana, että olisi ollut virkamiespuolen asiana ottaa kysymys esille, jos perimispalkkioita olisi haluttu maksettavaksi myös velallisen ajallaan ennen eräpäivää suorittamista kehotusmaksuista. Kun asiaan ei ole kiinnitetty huomiota, määräystä on tulkittava vastaajan esittämällä, sen tarkoitusta parhaiten vastaavalla tavalla. Kanteen ensimmäistä vahvistusvaatimusta ei siten voida hyväksyä.

Kanteen toinen vahvistusvaatimus koskee virkaehtosopimuksen 11 §:n mukaisia erikoistehtävälisiä. Kantaja katsoo ensisijaisesti, että lisät olisi maksettava neuvotteluissa esillä olleista laskelmista ilmenevien euromäärien mukaisina.

Esitetyn selvityksen mukaan työnantaja on neuvottelujen kuluessa toimittanut työntekijäpuolelle useita laskelmia erikoistehtävälisän laskentaperiaatteesta ja suuruusluokasta. Lisien määrät ovat lopullisesti täsmentyneet vasta sopimusta täytäntöön pantaessa.

Kanteessa tarkoitettuja laskelmia ei ole sisällytetty virkaehtosopimuksen tekstiin tai otettu sopimuksen liitteeksi. Laskelmiin ei ole virkaehtosopimuksessa myöskään viitattu. Kun virkaehtosopimus on lain mukaan laadittava kirjallisessa määrämuodossa, kanteessa viitatut laskelmat eivät sopimuksen ulkopuolisena aineistona voi sellaisenaan olla noudatettavana sopimuksen osana virkaehtosopimusvaikutuksin. Laskelmiin perustuva kannevaatimus on tämän vuoksi hylättävä.

Kanteessa on toissijaisesti katsottu, että erikoistehtävälisien laskennan perusteeksi olisi otettava vuodet 2006-2007. Todistajat ovat kuitenkin kertoneet yhtäpitävästi, ettei näiden vuosien tietoja ollut vielä käytettävissä marraskuussa 2007 virkaehtosopimusta allekirjoitettaessa. Virkamiespuolen pääneuvottelija D:n kertoman mukaan neuvotteluissa päätettiin tämän vuoksi, että laskennan pohjaksi otetaan vuodet 2005-2006. Nämä vuodet on myös nimenomaisesti mainittu lisien laskentaperusteisiin liittyvissä virkaehtosopimuksen 13 §:n määräyksissä, joihin sopimuksen 11 §:ssä on viitattu. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että erikoistehtävälisien laskentaperusteena on tullut käyttää vuosien 2005 ja 2006 tietoja, joten kanne on tältäkin osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 1.250 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.250 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Niittylä, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.