24.6.2009

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kuopion kaupunki on velvollinen suorittamaan paloesimies A:lle 1.1.2005 lukien kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (2005 - 2007) palkkausta koskevien 7 ja 9 §:ien perusteella vähintään samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin mitä Kuopion kaupunki on suorittanut palomestari B:lle, koska A ja B tekevät palkkausmääräysten tarkoittamalla tavalla yhtä vaativia (samanarvoisia) työtehtäviä.

Kunta-alan unioni ry on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Paloesimies A työskentelee Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa Iisalmen paloasemalla. Pohjois-Savon pelastuslaitos toimii Kuopion kaupungin alaisena laitoksena, joten A on virkasuhteessa Kuopion kaupunkiin. Palomestari B työskentelee saman työnantajan palveluksessa Iisalmen paloasemalla.

Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaa palo- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä kolmella toimialueella eli Iisalmen, Kuopion ja Varkauden toimialueilla. Pelastuslaitos hoitaa tehtäviään 23 kunnan alueella. Pohjois-Savon pelastuslaitokseen kuuluu 26 erillistä paloasemaa, jotka sijaitsevat eri kuntien alueilla. Pelastuslaitoksen palveluksessa olevat vakinaiset ammattihenkilöt työskentelevät ympärivuorokautisesti välittömässä lähtövalmiudessa Iisalmen, Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden paloasemilla. Muilla paloasemilla ei ole ympärivuorokautista miehitystä.

Iisalmen paloaseman toiminta on järjestetty siten, että paloasemalla on neljä työvuoroa, joita kutakin johtaa käytännössä yksi esimiesasemassa oleva palohenkilö. Kolmen työvuoron johtaja on nimikkeeltään paloesimies ja yhden vuoron esimies on nimikkeeltään palomestari (B). Työvuorojen esimiesten tehtävät ovat kantajan käsityksen mukaan samat riippumatta esimiehen nimikkeestä. Työvuorot toimivat itsenäisinä työryhminä ja kaikki työvuorojen esimiehet työskentelevät palopäällikön alaisuudessa.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella siirryttiin kunnallisen teknisen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen edellyttämään työn vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään 1.1.2005 alkaen. Ennen uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä A ja B täyttivät omia työtehtäviään koskevat tehtäväkuvauslomakkeet, joiden perusteella pelastusjohtaja määritteli heidän palkkauksensa.

Paloesimies A:n tehtävät ovat hänen tehtäväkuvauksensa mukaan seuraavat:

1. Vastuu Iisalmen paloaseman operatiivisesta valmiudesta ja toiminnasta työvuoron aikana.

A työskentelee Iisalmen paloaseman esimiestehtävässä, joka tarkoittaa paloaseman toiminta- ja hälytysvalmiudesta huolehtimista ja sen ylläpitoa sekä muita niin sanottuun asemapalvelukseen liittyviä tehtäviä. Toimintavalmiuden ylläpito tarkoittaa käytännössä sitä, että paloesimies vastaa alaistensa palomiesten osaamisesta ja heidän ammattitaitonsa ja toimintakykynsä ylläpitämisestä. Tätä toimintavalmiutta ylläpidetään muun muassa henkilöstölle järjestettävien viikoittaisten harjoitusten avulla (savusukellus, pintapelastus, kemikaalisukellus, korkealla työskentely yms. harjoitukset). A:n vastuulla on oman työvuoronsa osalta näiden harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen.

Operatiivinen toiminta puolestaan tarkoittaa työvuoron aikana sattuvien hälytystehtävien organisointia ja käytännön hoitamista.

Hälytystilanteissa A paloesimiehenä johtaa pelastustoimintaa siihen saakka kunnes alueen päällystöpäivystäjä (Ylä-Savon P3) ottaa vastuun pelastustoimen johtamisesta. Paloesimies vastaa hälytystehtävän käytännön johtamisesta ja suorittamisesta palo-, onnettomuus- tai muulla pelastustoimen tapahtumapaikalla.

Työvuoron esimiehen tehtäviin kuuluu myös paloaseman kaluston huoltoon liittyviä tehtäviä. Kalustonhuoltovastuut on jaettu eri työvuoroille tarkoituksena jakaa huoltotyöt tasapuolisesti kaikille työvuoroille. Lisäksi jokainen esimies vastaa oman työvuoronsa aikana käytetyn kaluston huoltojen toteutumisesta.

Operatiiviseen johtamiseen kuuluu myös oikeus ja velvollisuus hankintojen tekemiseen pelastuslaitoksen määrittelemien rajojen puitteissa.

2. Vastuu henkilöstön koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Paloesimies A:n tehtäviin kuuluu sekä Iisalmen paloaseman vakinaisen henkilöstön että niin sanotun toimenpidepalkkaisen henkilöstön harjoitusten järjestäminen ja heidän kouluttamisensa suunnittelu. A laatii sisäisen koulutuksen kausisuunnitelman Iisalmen paloaseman henkilöstölle, erikseen vakinaiselle ja erikseen toimenpidepalkkaiselle henkilöstölle. Vakinaista henkilöstöä on 18 ja toimenpidepalkkaisia 15 – 20. Toimenpidepalkkaisten lisäksi paloesimies järjestää peruskoulutusta Iisalmen vapaaehtoisille pelastustyötä tekeville henkilöille (VPK).

A toimii itse kouluttajana sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen omissa henkilöstökoulutustilaisuuksissa että ulkopuolisen Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry:n järjestämissä koulutustapahtumissa. Vuonna 2007 A on toiminut kouluttajana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sammutustyönkurssilla, savusukelluskurssilla, pelastustyönkurssilla ja muilla vastaavilla kursseilla, jotka on järjestetty Ylä-Savon alueella.

A:n tehtäviin on kuulunut myös osallistuminen koko Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen. A toimi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen koulutustiimin jäsenenä. Työnantaja on kesällä 2008 päättänyt, että esimiehet vuorottelevat koulutustiimin jäsenenä.

3. Palotarkastusten tekeminen kuuluu paloesimies A:n tehtäviin Iisalmen paloaseman toimialueella.

4. A:n tehtäviin kuuluu väestönsuojeluvastuuta siten, että hänet on nimetty Iisalmen kaupungin valmiussuunnitelmassa pelastusmuodostelmien johtoelimen varajohtajaksi.

Palomestari B:n tehtäväkuvaukseen sisältyvät seuraavat vastuualueet:

1. B vastaa työvuoronsa aikana Iisalmen paloaseman hälytysvalmiuden ylläpidosta ja muista asemapalvelutehtävistä samalla tavoin kuin muutkin työvuorojen esimiehet.

2. Hälytystilanteissa palomestari B vastaa pelastustoiminnasta onnettomuustilanteissa samalla tavoin kuin A:kin eli siihen asti kunnes alueen päällystöpäivystäjä ottaa vastuun pelastustehtävästä. Muuten B vastaa hälytys- ja pelastustehtävän käytännön suorittamisesta oman työyksikkönsä esimiehenä.

3. B:n tehtäviin kuuluu Iisalmen paloaseman henkilöstön vuosilomalistojen tekeminen siten, että hän kokoaa listat kunkin työvuoron esimiehen tekemän vuosilomalistan perusteella.

4. B suorittaa palotarkastuksia.

A:n ja B:n tehtävät ovat heidän tehtäväkuvaustensa ja heidän tosiasiallisesti tekemien tehtävien perusteella pääosin samanlaiset. Tehtävät eroavat siltä osin, että B vastaa henkilöstön vuosilomajärjestelyistä. A:lla sen sijaan on selvästi laajempi vastuu sekä vakinaisen että sivutoimisen ja vapaaehtoisen pelastushenkilöstön koulutuksen suunnittelemisesta ja järjestämisestä.

Palomestarin ja paloesimiehen tehtäviä on määritelty myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintasäännössä, joka alun perin on hyväksytty aluepelastuslaitoksessa vuonna 2003. Toimintasäännön mukaan palomestari voi toimia sekä paloaseman ylimpänä esimiehenä että toimia päivä- tai vuorotyössä palopäällikön alaisuudessa vastaten paloaseman tai työvuoron toimintavalmiudesta annettujen ohjeiden mukaan. B ei toimi Iisalmen paloaseman ylimpänä esimiehenä, vaan hän vastaa paloaseman toiminnasta palopäällikön alaisuudessa. Myös paloesimiehen kohdalla on määritelty, että paloesimies voi tarvittaessa toimia toimipisteen vastaavana henkilönä. Paloesimies A työskentelee toimintasäännössä tarkoitetulla tavalla Iisalmen paloaseman vastaavana esimiehenä palopäällikön alaisuudessa. Verrattaessa palomestarin ja paloesimiehen toimintasäännön mukaisia tehtäviä, ei tosiasiallisissa tehtävissä näiden kahden vakanssin välillä ole olennaisia eroja.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimesta on laadittu yhteenveto siitä, kenelle Iisalmen paloasemalla kuuluu mitäkin työtehtäviä ja vastuita. Tästä ”Pelastushenkilöstön työtehtävät”- lomakkeesta käy ilmi, että pelastuslaitos on itse katsonut, että paloesimies A:n ja palomestari B:n tehtävät ovat täysin samat.

Pohjois-Savon pelastuslaitos on kuitenkin arvioinut A:n tehtävät vähemmän vaativiksi kuin palomestari B:n työtehtävät. Pelastusjohtaja on arvioinut A:n tehtävien vaativuutta siten, että suoritetun arvioinnin perusteella A on saanut 54 vaativuuspistettä. B on puolestaan vastaavassa arvioinnissa saanut 64 vaativuuspistettä. Näiden pisteiden perusteella A:n palkaksi on määritelty 1.881,88 euroa kuukaudessa ja B:n palkaksi 2.265,60 euroa kuukaudessa.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintasäännön, A:n ja B:n tehtäväkuvausten sekä A:n ja B:n tosiasiallisten tehtävien perusteella heidän työtehtävänsä Iisalmen paloasemalla ovat siinä määrin samanlaiset, ettei työnantaja voi perustellusti maksaa A:lle ja B:lle erisuuruista palkkaa rikkomatta kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 7 ja 9 §:ien määräyksiä.

Sen jälkeen kun A:n palkan oikeellisuus oli riitautettu paikallisesti, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Iisalmen paloaseman palopäällikkö laati vuonna 2007 A:lle ja B:lle uudet tehtäväkuvaukset. Uusiinkaan tehtäväkuviin ei sisälly mitään sellaisia aikaisemmin hyväksytyistä tehtäväkuvista poikkeavia tehtäviä, joiden perusteella B:n uuden tehtäväkuvauksen mukaista tehtävää olisi pidettävä vaativampana kuin A:n tehtävää.

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että B:n tehtäviin on vuonna 2007 lisätty jotain sellaisia työtehtäviä, jotka muuttavat hänen aikaisempaa tosiasiallista työtään ja tekevät työstä aiempaa vaativamman, ei tämä poista sitä, että vuodesta 2005 alkaen A on tehnyt vähintään yhtä vaativia tehtäviä kuin mitä B:n tosiasialliset tehtävät ovat tuolloin olleet.

A:n palkkauksesta on käyty lukuisia paikallis- ja keskusneuvotteluja. Viimeinen keskusneuvottelu käytiin 3.9.2008. Asia jäi erimieliseksi myös keskusneuvottelussa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Kuopion kaupunki on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuopion kaupunki ovat vaatineet Kunta-alan unioni ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja keskeiset tehtävät on määrätty toimintasäännöllä ja tätä täydentävillä pelastusjohtajan mahdollisilla toimiohjeilla. Toimintasäännön 10 §:n mukaan henkilöstö jaetaan päällystöön, alipäällystöön, miehistöön ja muuhun henkilöstöön erikseen toimiohjeessa määritellyllä tavalla. Paloasemakohtaiset erityistehtävät määritetään mainitun pykälän mukaan toimiohjeella. Esimiehet päättävät henkilöstön tehtävistä toimipisteissä, ellei sitä muualla ole mainittu.

Viran- ja toimenhaltijalle voidaan toimintasäännön 10 §:n mukaan laatia yksityiskohtaisempi tehtäväkuvaus. Henkilöstön tulee suorittaa myös muut esimiestensä määräämät tehtävät.

Toimintasäännön 11 §:n mukaan palomestarin välitön esimies on palopäällikkö. Saman pykälän mukaan paloesimiehen välitön esimies on palomestari tai ruiskumestari tai vuoromestari, mikä vaihtelee toimipisteittäin. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Iisalmen paloasemalla työskentelevä palomestari B ja paloesimies A työskentelevät eri työvuoroissa. A:n ollessa esimerkiksi hälytystehtävissä samanaikaisesti B:n kanssa on palomestari B automaattisesti korkeamman asemansa johdosta paloesimies A:n välitön esimies.

TS-05:n 9 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä on yhtenä kahdeksasta tekijästä otettava huomioon asema organisaatiossa. Tämän vaativuustekijän perusteella B on työnjohdollisessa hierarkiassa A:ta korkeammalla. Korkeammassa asemassa oleville viranhaltijoille annetaan vastuullisempia tehtäviä. Pelastuslaitoksen organisaatio on toiminnan laadun vuoksi armeijan tapaan tiukan hierarkkinen ja perustuu selviin esimiehen ja alaisen välisiin käskysuhteisiin. Viranhaltijan ja työntekijän asemalla organisaatiossa on tämän vuoksi hänen tehtäviensä ja vastuunsa kannalta keskeinen merkitys.

Palomestari B kuuluu toimintasäännöstä ilmenevien kelpoisuusvaatimusten perusteella päällystöön ja paloesimies A alipäällystöön. Toimintasäännön 11 §:n mukaan palomestarin kelpoisuusvaatimuksena on pelastuslain 68/2003) 17 §:n ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (787/2003) 12 §:n mukainen päällystön kelpoisuus. Saman pykälän mukaan paloesimiehen kelpoisuusvaatimuksena on pelastuslain 68/2003) 17 §:n ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (787/2003) 12 §:n mukainen alipäällystön kelpoisuus.

Pohjois-Savon pelastuslaitos on arvioinut palomestarin ja paloesimiehen tehtävien vaativuuden pisteyttämällä TS-05:n 9 §:n 1 momentissa mainitut kahdeksan vaativuustekijää paikallisesti vahvistettuine alatekijöineen sen mukaan, millä tavoin nämä tekijät ilmenevät palomestarin ja paloesimiehen tehtävissä. Tehdyn pisteytyksen perusteella paloesimiehen työn vaativuuspisteiden yhteismääräksi on saatu täysiksi pisteiksi pyöristettyinä 54 pistettä. Palomestarin työn vaativuuspisteiden yhteismääräksi on vastaavasti saatu 64. Kummankin tehtäväkohtainen palkka on määräytynyt näiden pistemäärien mukaan.

Palomestarin ja paloesimiehen tehtäväkuvausten perusteella palomestarille kuuluu muun ohessa seuraavia paloesimiehen tehtäviä vaativampia tehtäviä:

Palomestarin tehtävänä on operatiivisissa tilanteissa yksikön johtajana ja suuremmissa tilanteissa pelastustoiminnanjohtajana toimiminen. Paloesimiehen tehtävänä on operatiivisissa tilanteissa yksikön johtajana ja suuremmissa tilanteissa pelastustoiminnanjohtajana toimiminen vain siihen asti, kunnes päällystöpäivystäjä saapuu paikalle. Palomestarin tehtäviin kuuluva päätösvalta on tältä osin paloesimiehen päätösvaltaa laajempi.

Palomestarin tehtävänä on vastata Iisalmen paloaseman toiminnasta, kun asemavastaava tai päällystöpäivystäjä ei ole tavoitettavissa. Palomestari vastaa myös Iisalmen toimipisteen operatiivisen henkilöstön lomalistojen laadinnasta ja viestikaluston ja varusvaraston toiminnasta sekä Iisalmen kaupungin valmiussuunnittelun seurannasta. Palomestarin vastuuseen kuuluu myös tuntea naapurikuntien riskikohteet ja niiden olosuhteet. Näitä tehtäviä koskevaa vastuuta ei ole paloesimiehellä. Paloesimiehen tehtävänä on laatia Iisalmen toimipisteen vakinaisten ja toimenpidepalkkaisten palomiesten sisäisen koulutuksen harjoitussuunnitelmat. Tämä paloesimiehen vastuu ei kuitenkaan ole yhtä laaja ja vaativa kuin palomestarin edellä mainitut vastuut.

Palomestari koordinoi Iisalmen kaupungin poikkeusolojen varautumis- ja valmiustoimintaa pelastustoimelle kuuluvien tehtävien osalta sekä huolehtii kaupungin yleisen väestönsuojelun pelastustoimen henkilö-, tila- ja kalustovarauksista. Paloesimies toimii Iisalmen väestönsuojeluorganisaation pelastusmuodostelmien johtoelimen varajohtajana palopäällikön alaisuudessa. Palomestarin tehtävä on tältä osin laaja-alaisempi ja vastuullisempi paloesimiehen tehtävän rajoittuessa operatiivisiin tehtäviin.

Palomestari, paloesimiehet ja osittain palomiehetkin suorittavat erityiskohteiden, pienkohteiden ja väestönsuojien tarkastuksia. Palomestarille on annettu enemmän vastuuta vaativimpien kohteiden palotarkastuksista.

Palomestari laatii tuntilistat omassa työvuorossaan ja lomalistat Iisalmen paloaseman työvuoroille. Paloesimies laatii tunti- ja lomalistat oman työvuoronsa osalta. Toimintaohjeiden mukaan palomestarin päätäntäoikeuden piiriin toisaalta kuuluvat muun ohessa ajokilometrien hyväksyntä, hälytysluontoisten lisä- ja ylitöiden hyväksyntä, hankintaoikeudet, laskujen tarkastaminen, työvuorolistojen laatiminen ja kaluston lainaus.

Palomestari toimii palopäällikön alaisuudessa alaisinaan pelastushenkilöstö. Palomestari toimii oman työvuoronsa esimiehenä ja hälytystilanteissa pelastustoiminnanjohtajana komppanian lähdön tasolle. Paloesimies sen sijaan toimii hälytystilanteissa osalähdön pelastustoiminnanjohtajana ja suuremmissa tilanteissa ainoana pelastustoiminnanjohtajana päällystöpäivystäjän paikalle tuloon saakka, jonka jälkeen hän toimii päällystöpäivystäjän alaisuudessa hoitaen käytännössä tilanteen loppuun saakka. Palomestarin tehtävä on tältä osin laaja-alaisempi ja vastuullisempi ja siten paloesimiehen tehtävää vaativampi.

Palomestarilta edellytetään suoritetun (päällystö)tutkinnon lisäksi alan hyvää tuntemusta. Paloesimieheltä vaadittavan alipäällystön tutkinnon suorittaminen edellyttää käytännössä viiden vuoden alalla työskentelyä ja opiskelua pelastusopistossa. Palomestarilta edellytetään siten laajempaa kokemusta kuin paloesimieheltä. Työnantajan edellyttämä kokemus on eräs TS-05:n 9 §:n 1 momentin mukaisista vaativuustekijöistä.

Pelastushenkilöstön tehtävien järjestäminen perustuu armeijan tapaan moniportaiseen ja selkeään esimies-alaissuhteiden hierarkiaan, jossa tehtävien vastuullisuus ja alaisten määrä kasvaa tehtävä- ja esimiesportaalta seuraavalle noustaessa.

Edellä mainituin perustein palomestari B:n tehtävät ovat paloesimies A:n tehtäviä vaativammat. Kuopion kaupunki on siten määrittänyt B:n ja A:n tehtäväkohtaiset palkat TS-05:n 9 §:n 1 momentin määräysten ja niihin perustuvan paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Pohjois-Savon pelastuslaitokseen kuuluvan Iisalmen palolaitoksen toiminta on järjestetty siten, että paloasemalla on neljä työvuoroa, joita kaikkia käytännössä johtaa esimiesasemassa oleva henkilö. Kolmen työvuoron johtaja on nimikkeeltään paloesimies ja yhden työvuoron johtajan nimike on palomestari. Yksi työvuoron johtajista on paloesimies A ja yksi palomestari B. Iisalmen palolaitoksen viranhaltijoiden vuonna 2004 laatimien tehtävänkuvausten ja Kuopion kaupungissa käytössä olleen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän perusteella työnantaja on vahvistanut A:n ja B:n tehtäväkohtaisen palkan suuruuden 1.1.2005 alkaen. Tehtävien vaativuutta arvioidessaan työnantaja on saanut A:n vaativuuspisteiden määräksi 54 ja B:n vaativuuspisteiden määräksi 64. Tämän johdosta B:n tehtäväkohtainen palkka on vahvistettu suuremmaksi kuin A:n tehtäväkohtainen palkka.

Kunta-alan unioni ry on kanteessa katsonut, että koska A ja B tekevät kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (2005 - 2007) palkkausmääräysten tarkoittamalla tavalla yhtä vaativia (samanarvoisia) työtehtäviä, Kuopion kaupunki on 1.1.2005 lukien velvollinen suorittamaan A:lle mainitun sopimuksen 7 ja 9 §:n perusteella vähintään samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin mitä kaupunki on suorittanut palomestari B:lle.

Esitetty näyttö

Kantajan todistelutarkoituksessa kuultaviksi nimeämien A:n ja Iisalmen palolaitoksella työvuoron esimiehenä toimivan paloesimies C:n kertoman mukaan A:n ja B:n ja myös muiden työvuoron esimiesten tehtävät ovat samat. B:llä ei ole mitään sellaisia työtehtäviä, joita A:lla tai muilla paloesimiehillä ei ole. A:n mukaan B ei ole häneen nähden esimiesasemassa, eikä B voi antaa esimiesasemaan perustuvia määräyksiä A:n työvuoron aikana. A:n ja C:n mukaan Iisalmen palolaitoksella työskentelevien paloesimiesten esimiehenä toimii palopäällikkö.

A:n mukaan ennen tehtäväkohtaisen palkan vahvistamista laadittuja tehtäväkuvauksia ei ole käyty läpi yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa. Pelastusjohtaja on suorittanut pisteytyksen 21:n eri vaativuustekijän perusteella. Pisteitä on annettu viranhaltijan aseman perusteella siten, että paloesimiehen ja palomestarin kohdalla on käytetty erilaista pisteytystä. A:n mukaan B:n ja hänen tehtävänsä ainoa ero on virkojen erilaiset kelpoisuusvaatimukset.

D, joka työskentelee palomiehenä Varkauden palolaitoksella ja on toiminut JHL ry:hyn kuuluvan pelastus- ja sairaankuljetushenkilöstön pääluottamusmiehenä vuodesta 2005 alkaen, on osallistunut työryhmään, jossa Iisalmen palolaitoksella työskentelevien henkilöiden työtehtävien arviointiin liittyvä pisteytys on tehty. Vaativuuden arviointi ei tapahtunut yksilöidysti kunkin henkilön tehtäväkuvauksen pohjalta, vaan pisteytys tehtiin nimikkeiden perusteella käyttämällä pisteytyksessä Kuopion kaupungin palveluksessa olevan vastaavan henkilöstön tehtävien pisteytystä. Palomestarien tehtävät saattoivat kuitenkin vaihdella toimipaikasta riippuen, ja esimerkiksi Iisalmen palolaitoksella työskentelevät paloesimiehet tekivät pitkälti samoja töitä kuin palomestarit. Työryhmässä ei hyväksytty sitä, että pisteytys tehdään nimikkeiden perusteella.

D on edelleen kertonut, että A:n tehtäväkohtaisen palkan riitauttamisen jälkeen työnantaja laati A:n ja B:n tehtävistä uudet tehtäväkuvaukset. B:n tehtäväkuvaukseen työnantaja oli lisännyt uusia tehtäviä, joita B ei kuitenkaan kertomansa mukaan ollut tehnyt, koska uudet tehtävät olisivat edellyttäneet tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista.

Maakunnan pelastuslaitoksen johdossa toimivan E:n kertoman mukaan koko maakunnan pelastuslaitoksen henkilöstön palkkaus yhdenmukaistettiin vuonna 2003, jolloin henkilöstön tehtävät ja palkkaus käytiin läpi. Laaditussa pelastuslaitoksen toimintasäännössä lueteltiin eri henkilöryhmien kohdalla yleisimmät tehtävät ja niihin liittyvät vastuut. Toimintasäännössä lueteltujen tehtävien lisäksi paikallinen esimies voi antaa muita tehtäviä. Toimintasäännössä henkilöstö on jaettu palomiestason, esimiestason ja päällystötason henkilöstöön. Kaikille henkilöille kuuluu muun muassa tarkastusta ja koulutusta, mutta tehtävien vaativuus vaihtelee eri tasoille kuuluvien henkilöiden välillä. Esimerkiksi operatiivisessa toiminnassa päällystötasoon kuuluvalla on suurempi vastuu kuin muilla. Palomestarin asemasta johtuen B:llä on keskisuurta paloa koskevassa hälytystilanteessa oikeus ottaa johtoasema ja sivuuttaa A.

E:n mukaan vuonna 2004 tapahtuneen pelastuslaitoksen organisaatiomuutoksen johdosta pelastuslaitoksen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat määriteltiin uudelleen. Paloasemilta tulleet tehtäväkuvaukset olivat ylimalkaisia. Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuudet käytiin läpi yhdessä työntekijäpuolta edustavien järjestöjen kanssa. Työnantajapuolen suorittama tehtävien vaativuuden pisteytys hyväksytettiin järjestöillä, ja myös paikallinen JHL ry:n yhdistys hyväksyi pisteytyksen. Iisalmen paloaseman henkilöstön pisteytystä tehtäessä tehtäviä ja vastuita verrattiin Kuopion kaupungin vastaaviin henkilöihin. Tehtävien perusteella palomestarit oli pisteytetty kahteen tasoon ja paloesimiehet viiteen tasoon. Ennen pelastuslaitoksen organisaatiomuutosta tehdyssä Iisalmen palolaitoksen henkilöstön työtehtäviä ja palkkausta koskevassa selvityksessä oli todettu A:n tehtäväkohtaisen palkan olevan alempi kuin B:llä, minkä oli katsottu olevan osoitus tehtävien erilaisesta vaativuudesta.

A:n ja B:n esimiehenä toimivan palopäällikkö F:n mukaan Kuopion kaupungin palveluksessa olevan palohenkilöstön tehtävät määräytyvät pelastuslaitoksen toimintasäännön, erilaisten toimintaohjeiden ja työnjohdollisten ohjeiden perusteella. Pelastuslaitoksen henkilöstön tehtävät vaihtelevat riippuen virkanimikkeestä. Eri virkanimikkeistä johtuen myös A:n ja B:n työtehtävissä on eroa. Esimerkiksi operatiivisissa toiminnoissa palomestarilla on käskyvalta alipäällystöön ja miehistöön ja myös hänen vastuunsa on suurempi. Palomestari tekee myös vaativampia palotarkastustehtäviä kuin paloesimies. Palomestarina B:n tehtäviin kuuluu muun muassa perehtyminen naapurikunnan ongelmakohteisiin ja poikkeusolojen pelastustoiminnan päivystys. B:n tehtävissä ei ollut tapahtunut muutoksia vuonna 2007, vaan työnantajan tehtäväkuvaukseen tuolloin merkitsemät B:n itsensä vuonna 2004 laatimaan tehtäväkuvaukseen sisältymättömät tehtävät ovat sellaisia, jotka jo ennen uutta tehtäväkuvausta ovat kuuluneet B:lle työnjohdollisten ohjeiden perusteella. F ei ole ollut mukana palolaitoksen henkilökunnan tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyn pohjana ollutta tehtävien vaativuuden pisteytystä tehtäessä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon määräyksessä mainitut kahdeksan eri tekijää. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaisen palkan tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään. Soveltamisohjeissa on tehtäväkuvausten osalta muun muassa todettu, että niiden tulee olla vertailukelpoisia ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu kuntatasolla. Arviointijärjestelmän osalta soveltamisohjeessa on todettu, että järjestelmän pitää perustua tehtäväkuvauksiin ja tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä huomioon otettaviin kahdeksaan vaativuustekijään.

Edelleen sopimuksen 9 §:n soveltamisohjeessa on todettu, että tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein ja niiden tulee olla keskenään johdonmukaisessa suhteessa.

E:n kertomuksesta ja todisteeksi jätetystä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintasäännöstä ilmenevin tavoin eri nimikkeillä olevien viranhaltijoiden työtehtävät voivat olla samoja nimikkeestä riippumatta. Myös todisteeksi jätetystä pelastuslaitoksen toimesta laaditusta pelastushenkilöstön työtehtäviä koskevasta yhteenvedosta ilmenee, että palomestarille, paloesimiehelle, ylipalomiehelle ja palomiehelle kuuluviksi on katsottu pitkälti samat tehtävät. Yhteenvedossa mainituista palohenkilökunnan tehtävistä ainoastaan pelastustoimen johtaminen on sellainen, jonka ei katsota kuuluvan palomiehen nimikkeillä työskenteleville.

A:n ja B:n tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen on perustunut Kuopion kaupungissa käytössä olleeseen arviointijärjestelmään, joka on sisältänyt kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:ssä mainitut tekijät siten, että vaativuustekijöitä on ollut yhteensä 21. Koska tehtäväkuvaukset ovat olleet osittain ylimalkaisia, on viranhaltijoille kuuluvien tehtävien määrittelyssä pisteytyksen tehneen E:n mukaan otettu huomioon se, mitä toimintasäännössä on katsottu kuuluvan eri nimikkeillä työskentelevien yleisimpiin tehtäviin. Samoin on katsottu, mitkä ovat vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden tehtävät Kuopion kaupungissa. Koska tarkoituksena on lisäksi ollut, että pelastuslaitoksen piirissä olevien henkilöiden palkat olisivat yhdenmukaiset, on eri vaativuustekijöiden pisteytyksen yhteydessä merkitystä annettu sille, miten vastaavissa työtehtävissä työskenteleviä on arvioitu. E:n kertomuksista ilmenevin tavoin tehtävien vaativuuden arviointi ei myöskään ole tapahtunut pelkästään nimikkeen perusteella, koska paloesimiehiä ja palomestareita on heidän tehtävistään riippuen pisteytetty eri tasoille.

Palomestarin viran kelpoisuusvaatimuksena on toimintasäännössä mainittu päällystön kelpoisuus, kun taas paloesimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on toimintasäännössä mainittu alipäällystön kelpoisuus. Iisalmen paloasemalla työskentelevistä ainoastaan B:ltä on edellytetty päällystön kelpoisuutta.

A:n ja B:n päivittäisissä tehtävissä sinänsä ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut suuria eroja. Palomestarin virka, jossa B on työskennellyt, on hierarkiassa paloesimiestä ylempänä, mikä vaikuttaa myös virkavastuun laajuuteen.

Kuopion kaupunki on määritellessään A:n ja B:n tehtäväkohtaisen palkan ottanut huomioon kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 §:ssä mainitut tekijät. Tämän mukaisesti muun muassa B:n viran kelpoisuusvaatimukset ja päällystöasema ovat heijastuneet hänen tehtävänsä vaativuuden arviointiin niin, että hänen ja A:n tehtävien arviointijärjestelmän mukainen pisteytys on muodostunut erilaiseksi. Kunta-alan unioni ry ei ole osoittanut, että A:n tehtävän pisteytys olisi tehty väärin tai noudattamatta muihin arvioitaviin verrattuna yhtenäisiä perusteita. Koska A:n ja B:n tehtäväkohtaisen palkan määrittämisessä huomioon otettavat tekijät ovat olleet osaksi erilaiset, A:n ja B:n tehtäväkohtaiset palkat ovat voineet vastaavasti määräytyä erisuuruiseksi.

Kanne on perustettu kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 7 ja 9 §:n määräyksiin. A:n tehtäväkohtaisen palkan määrittelyn ei ole näytetty tapahtuneen mainittujen määräysten vastaisesti. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita kanteen hyväksymiselle.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kunta-alan unioni ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan unioni ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Vainio, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.