2.2.2009

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 10

KUULTAVAT

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry

ASIA

Hyvinkään käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A /Uudenmaan Sydänpiiri ry)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Sosiaalialan Työnantajaliitto ry:n välillä ajaksi 1.2.2003 - 15.2.2005 tehdyssä sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelutyönantajiin kuuluvan Sosiaalialan Työnantajaliiton jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryhmälle sovitun vähimmäispalkan ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä, mahdollisesti hyväksi luettava aikaisempi kokemus ja perusteet mahdolliselle tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihenkilön välillä tai toimihenkilön niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan kanssa toimesta laadittua kirjallista toimenkuvaa apuna käyttäen.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, ratkaisee vaativuusryhmän, mahdollisen hyväksi luettavan aikaisemman kokemuksen ja perusteet tehtäväkohtaiseen palkanosaan työnantaja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samaan vaativuusryhmään sijoittuvien toimien keskinäisten vaativuuserojen perusteella. Tehtäväkohtaiseen palkanosaan voi vaikuttaa myös toimihenkilön hoitamat sijaisuudet tai oman toimen ohella tilapäisesti hoitamat tehtävät.

Tällaisia tekijöitä voivat olla mm. seuraavat

tehtävän laaja-alaisuus

tehtäväkokonaisuudessa on mukana vaativampaan tehtäväryhmään kuuluvia osatehtäviä

toimihenkilön tehtäviin sisältyy tiimin/ryhmän vetäjän tehtäviä ilman, että toimihenkilö olisi varsinaisesti esimiesasemassa

taloudellinen vastuu ilman varsinaista budjettivastuuta

alan ulkopuoliset erityistehtävät

muu määritelty toiminnallinen erityisvastuu (esim. hoito- ja turvallisuusvastuu, tekninen vastuu tai erityisasiantuntemus)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 § Kokemus

1. Toimihenkilölle maksetaan kokemusvuosilisää. joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän alarajan mukaisesta vähimmäispalkasta. Kokemusvuosilisän suuruus määräytyy seuraavasti:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa, jossa työaika on keskimäärin ollut vähintään 19 tuntia viikossa. Jos keskimääräinen työaika on keskimäärin ollut vähemmän kuin 19 tuntia viikossa, otetaan ko. työskentelystä huomioon 50 %.

Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta työntekijä on vuosilomalain mukaisesti ansainnut vuosilomaa.

3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Sosiaalijärjestöjen vaativuusryhmittely
1
TIETO/TAITO, KOKEMUS
Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella.

ITSENÄISYYS JA HARKINTA
Tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisina.

VALVONTA, VASTUU
Työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.

2
TIETO/TAITO, KOKEMUS
Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella.

ITSENÄISYYS JA HARKINTA
Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen.

VALVONTA, VASTUU
Työ suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Samansisältöisen määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehtyyn sosiaalialan järjestöjen työehtosopimukseen.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

RIIDATTOMAT TAUSTATIEDOT

A on työskennellyt Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa viiden toisiaan seuranneen määräaikaisen työsopimuksen perusteella 4.3.2002 - 31.12.2006. Määräaikaisiin työsopimuksiin on ensimmäistä sopimusta lukuun ottamatta kirjattu määräaikaisuuden perusteeksi "Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus". A:lle on maksettu yleissitovasta sosiaalialan järjestöjä koskevasta työehtosopimuksesta poikkeavaa palkkaa siten, että hänen viimeisin palkkansa 1.1 .- 31.12.2006 on ollut 1.200 euroa kuukaudessa. Kussakin määräaikaisessa työsopimuksessa A:n säännölliseksi päivittäiseksi työajaksi on sovittu 6 tuntia päivässä. Ensimmäisen työsopimuksen mukaan A:n työtehtävänä on ollut toimistosihteerin työtehtävä. Muissa määräaikaisissa työsopimuksissa työtehtäväksi on määritetty projektiavustajan tehtävät.

Uudenmaan Sydänpiiri ry on suorittanut A:lle 18.6.2007 2.872,86 euroa ja 20.08.2008 1.122,36 euroa sekä jälkimmäisenä päivänä lisäksi odotusajan palkkaa 400 euroa.

KANNE

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Hyvinkään käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista seikoista:

1) Sovelletaanko sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen määräyksiä Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa;

2) Millaisia tehtäviä työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn ryhmä 1 koskee toimistotyössä;

3) Millaisia tehtäviä työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn ryhmä 2 koskee toimistotyössä;

4) Sikäli kun A pystyy näyttämään toteen tehneensä kertomiaan työtehtäviä, kuuluisiko A:n tekemä työ tällöin vaativuusryhmään 1 vai 2;

5) Mikäli Uudenmaan Sydänpiiri ry pystyy näyttämään toteen, että A on tehnyt Uudenmaan Sydänpiiri ry:n väittämiä työtehtäviä, kuuluisiko A:n tekemä työ tällöin vaativuusryhmään 1 vai 2;

6) Missä määrin A:n haastehakemuksessa ilmoittama työkokemus tulisi ottaa huomioon työehtosopimuksen palkkasopimuksen 6 §:n mukaista kokemusvuosilisää laskettaessa, sikäli kun A pystyy näyttämään toteen tehneensä kertomiaan työtehtäviä ja tähän kysymykseen liittyen;

7) Onko työnantajalla oikeus määrittää, kuinka toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon kokemusvuosilisän kohdalla ja miten arviointi tältä osin suoritetaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:lle ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n lausunto

1) Uudenmaan Sydänpiiri ry on liittynyt Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n jäseneksi 3.4.2007, ja näin ollen Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa tulee mainitun päivämäärän jälkeen soveltaa Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta normaalisidottuisuuden perusteella. Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on kuitenkin työtuomioistuimen päätöksellä 85/2003 todettu toimialallaan yleissitovaksi 20.11.2003, joten Uudenmaan Sydänpiirin on sosiaalialaa edustavana järjestönä tullut noudattaa ko. työehtosopimusta sen yleissitovuuden perusteella myös lausunnossa käsiteltävän asian tapahtuma-aikana.

2) Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmä 1 sisältää ryhmittelyn mukaisesti avustavia tehtäviä, joiden suorittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella, tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisina ja työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. Toimistotyön osalta tähän ryhmään voisivat kuulua monistaminen, pakkaaminen ja postitus, vaihteen hoitaminen pienessä järjestössä, kahvin keittäminen, vieraiden opastus, toimistotarvikkeiden tilaaminen, kirjaaminen ja muut toimistoapulaisen /-sihteerin tehtävät.

3) Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmä 2 sisältää ammattiosaamista edellyttäviä tehtäviä, joiden suorittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella, tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen ja työ suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti. Toimistotyössä tähän ryhmään kuuluvia tehtäviä voisivat olla esim. matkojen, kuntokurssien, virkistyslomien puitteiden järjestäminen ja niistä tiedotteiden laatiminen sekä ison järjestön vaihteenhoito.

4) Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukaan se, mitä tehtävän suorittaminen edellyttää tekijältään, määrää, mihin vaativuusryhmään tehtävä kuuluu. Ei siis voida todeta, että jokin tehtävänimike esim. toimistosihteeri kuuluisi johonkin tiettyyn vaativuusryhmään. Nimike ei ole ratkaiseva vaan tehtävän sisältö. Lisäksi täytyy huomioida tehtävien painotus niin, että tehtävä kuuluu siihen vaativuusryhmään, mihin tehtävän eri osa-alueista suurin osa kuuluu.

Mikäli A pystyy näyttämään toteen kanteessa esittämänsä työtehtävät, toteamme, että ne voivat kuulua 1. tai 2., joku jopa 3. vaativuusryhmään, riippuen tehtävän sisällöstä. "Toimintakalenterin ylläpito" voi olla 1. tai 2. vaativuusryhmään kuuluva tehtävä, riippuen siitä, mitä se tekijältään edellyttää. Tehtävä voi olla yksinkertaista asioiden kirjaamista kalenteriin, jolloin se kuuluu 1. vaativuusryhmään tai se voi edellyttää asioiden ja tapahtumien selvittämistä, käytännön järjestämistä, tiedottamista, jolloin se voisi kuulua vaativuusryhmä 2:een.

Pöytäkirjojen laatimisella tarkoitetaan yleensä kokouksen sihteerinä toimimista, jolloin se kuuluisi vaativuusryhmään 2. Pelkkä puhtaaksikirjoitus sen sijaan voisi kuulua ryhmään 1. Jäsenmatkojen järjestäminen, jos se pitää sisällään vain tilaamisen, voi kuulua vr 1:een, kun taas sen sisältäessä myös tiedotteiden laatimisen ja ohjelman suunnittelun, se voisi kuulua jopa vr 3:een.

5) Mikäli Uudenmaan Sydänpiiri ry pystyy näyttämään toteen väitteensä A:n työtehtävistä, ja nimenomaan siitä, että ne ovat sisällöltään olleet avustavia työtehtäviä, ne voivat kaikki kuulua vaativuusryhmään 1.

6) Haastehakemuksesta ei selviä, mitä matkailualan kokemus on työnä pitänyt sisällään. Matkailuala ja sosiaalialan järjestötoiminta poikkeavat aloina paljon toisistaan. Se seikka, tulisiko tai missä määrin tulisi, Laineen matkailualan työkokemus ottaa huomioon määriteltäessä hänen kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa, riippuu A:n tehtävän kuvasta matkailualan työssä. Mikäli mainittu työ on sellaista, josta on ollut hyötyä Uudenmaan Sydänpiiri ry:n tehtävässä, on huomioon otettava kokemuksen määrä tullut sopia työsuhteen alkaessa. Ilmeisesti työnantajan jätettyä matkailualan kokemuksen huomiotta, hän on katsonut, että paitsi toimialan myös tehtävien suhteen työt ovat poikenneet niin paljon toisistaan, että hyötynäkökohtaa ei ole voitu katsoa olevan.

7) Sosiaalialan järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa todetaan: "Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa."

Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että työsuhdetta solmittaessa työkokemus on käytävä läpi, ja siinä yhteydessä työnantaja määrittelee kokemusvuosilisän määrän. Tuossa yhteydessä työntekijä ei edes vielä voi tarkalleen tietää tehtäviään, mutta työnantajalla tulee olla näkemys siitä, miten hakijan aikaisempi työkokemus hyödyttää, vai hyödyttääkö se lainkaan työntekijää hänen uudessa työssään. Työsuhteen alussa huomioon otettava kokemuslisään oikeuttava aika kirjataan työsopimukseen, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat.

Erityisalojen toimihenkilöliitto Erto ry:n lausunto

Palkkasopimuksen soveltaminen

Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan palkkasopimuksen soveltamisala on sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehtävä järjestötyö. Työehtosopimusta on sen 1 §:n mukaan sovellettava sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin. Järjestöissä, joihin Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta tulee soveltaa, on tavoitteena esimerkiksi kansanterveyteen, lastensuojeluasioihin, aistiviallisten huoltoon, vanhusten huoltoon, invalidihuoltoon tai nuorisokasvatukseen vaikuttaminen tai muu sosiaalinen järjestötoiminta.

Uudenmaan Sydänpiiri ry:n sääntöjen mukaan sen toiminnan tarkoituksena on sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen sekä niiden aiheuttamien tuhojen torjuminen sekä vähentäminen. Uudenmaan Sydänpiiri ry:n Internet-sivujen mukaan Uudenmaan Sydänpiirin tavoitteena ja tarkoituksen on sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen Uudenmaan alueella, hoidon ja kuntoutuksen seuranta sekä kehittäminen, tiedottaminen ja koulutus, toimia jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä, vapaaehtoistyön ja verkostoitumisen tukeminen ja sosiaalinen edunvalvonta. Sivuilla on myös mainittu, että ”Uudenmaan Sydänpiiri ry järjestää monipuolista järjestö-, terveyskasvatus-, kuntoutus- ja virkistystoimintaa. Toiminnan painopiste on sydänpotilaan hoidon kehittäminen Uudellamaalla.” Yritys- ja yhteisöjen tietojärjestelmään on päätoimialaksi rekisteröity muu sosiaalitoiminta. Lisäksi yhdistys on kansanterveyttä edistävän Sydänliitto ry:n sydänpiiri. Näiden perusteella ja keskusteltuani toiminnan luonteesta työnantajan edustajan kanssa, olen siinä käsityksessä, että Uudenmaan Sydänpiirin toiminnan tarkoitus on sosiaalinen ja sen toiminta on sosiaalista vaikuttamista sydänsairauksien ehkäisyssä. Erto ry:n tulkinta onkin, että Uudenmaan Sydänpiiri ry on sosiaalialan järjestö ja tämän vuoksi järjestö kuuluu yleissitovan Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan palkkasopimuksen soveltamisalaan.

Palkkasopimuksen vaativuusryhmä 1 mukaiset työtehtävät toimistotyössä 

Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukaan 1 vaativuusryhmän mukainen toimi muodostuu avustavista työtehtävistä, jossa tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että ko. työtä tekevältä työntekijältä ei vaadita työkokemusta eikä koulutusta. Työehtosopimuksen mukaan tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisina ja työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. Tyypillisiä tämän vaativuusryhmän työtehtäviä ovat esimerkiksi monistus ja arkistointi.

Palkkasopimuksen vaativuusryhmä 2 mukaiset työtehtävät toimistotyössä 

Vaativuusryhmä 2 mukaiset työtehtävät muodostuvat ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä, jossa tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella. Tehtävien hoito ei siis välttämättä edellytä alan koulutusta, jos työntekijällä on työkokemuksensa johdosta osaamista toimistossa työskentelyssä. Työehtosopimuksen mukaan työ suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti. Vaativuusryhmä 2 mukaisia työtehtäviä voivat olla esimerkiksi tiliöinti, postin käsittely, erilaisten rekisterien hoito, konekirjoitus sekä muu yksinkertainen toimistotyö.

A:n ilmoittamien työtehtävien vaativuus

Palkkausjärjestelmä perustuu työtehtävien vaativuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että ratkaisevaa on työtehtävien sisältö ja niissä edellytetty tieto, taito ja kokemus. Ratkaisevaa on myös toimen sisältämä itsenäisyys, harkinta sekä valvonnan ja vastuun luonne. Rajatapauksessa tehtävä tulee luokitella pääasiallisten tehtävien mukaan.

A:n mukaan hänen työtehtäviinsä kuului toimistosihteerin toimia, projektiapulaisen töitä, yleistä toimistotyötä, puhelinkeskuksen ja postin hoitamista, matkojen järjestämistä jäsenelle, kuntokurssien ja virkistyslomien järjestämistä, toimintakalenterin ylläpitoa sekä asiakirjojen laatimista. Työtehtävät ovat moninaiset, ja edellyttävät tekijältään niin itsenäisyyttä kuin ammattiosaamistakin tehtävien hoidossa. A:n mainitsemien tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää kokemusta samankaltaisesta työstä tai alan koulutusta. Jos A pystyy näyttämään toteen tehneensä kertomiaan työtehtäviä, kuuluvat ne vähintäänkin vaativuusryhmä 2:een. Ne voivat myös kuulua vaativuusryhmään 3:een.

Uudenmaan Sydänpiirin ilmoittamien työtehtävien vaativuus
Uudenmaan Sydänpiirin mukaan A:n työtehtäviä olivat puhelinvaihteen hoitaminen, matkavarausten ja peruutusten hoitaminen sekä kirjaaminen, adressien pakkaaminen ja lähettäminen, kahvin keitto sekä osittain myös siivous. Vaativuusryhmään sijoittaminen on kokonaisharkintaa, joten siihen vaikuttaa työtehtävien vaativuus kokonaisuudessaan. Puhelinvaihteen hoito voi yrityksen koosta ja toiminnasta riippuen edellyttää tekijältään tietoja yrityksen toiminnasta sekä esimerkiksi kieliosaamista, jolloin puhelinvaihteenhoito voi kuulua vaativuusryhmä 2:een. Toisaalta vaihteenhoito voi olla myös avustavaa työtä, johon ei työkokemusta eikä koulutusta tarvita, jolloin se on sijoitettava vaativuusryhmä 1:een. Matkavarausten ja peruutusten hoito sekä niiden kirjaaminen rinnastuvat rekisterien hoitoon. Tällöin työntekijältä usein edellytetään vuorovaikutustaitojen lisäksi tietokoneosaamista sekä organisaatiokykyä. Matkavarausten hoitamisen sijoittaminen oikeaan vaativuusryhmään riippuu työn itsenäisyydestä ja siitä, onko kyseessä rutiininomainen varauksen kirjaaminen vai joutuuko työntekijä esimerkiksi myös järjestämään matkan arvioimalla eri vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti matkavarausten hoito ja matkojen järjestäminen kuuluvat vaativuusryhmä 2:een. Adressien pakkaaminen ja lähettäminen ei useinkaan vaadi työkokemusta eikä koulutusta, joten siltä osin työ voi kuulua vaativuusryhmään 1:een. Sama koskee toimistossa tapahtuvaa kahvinkeittoa. Siivoustyö vaihtelee vaativuudeltaan ja siinä voidaan vaatia tiettyä pohjaosaamista. Toimistossa tapahtuva siistiminen eli esimerkiksi ruokalan pöytien pyyhkiminen yms. kuuluu vaativuusryhmä 1:een. Oikea vaativuusryhmä tulee ratkaista A:n pääasiallisten työtehtävien mukaan. Uudenmaan Sydänpiirin mainitsemat työtehtävät voivat kuulua vaativuusryhmä 1:een tai 2:een riippuen työn edellyttämästä osaamisesta, itsenäisyydestä sekä työntekijälle asetetusta vastuusta.

Työkokemuksen huomioon ottaminen

Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Tämän kokemuksen määrä tulisi sopia työsuhteen alkaessa. Se, että huomioon otettavaa työkokemusta ei ole sovittu työsuhteen alkaessa eikä sitä ole kirjattu työsopimukseen, ei vapauta työnantajaa velvollisuudesta maksaa kokemusvuosilisiä siltä osin, kuin toisella työnantajalla suoritetusta työkokemuksesta on hyötyä tehtävien hoitamisessa. Se, että työehtosopimuksen mukainen velvoite on laiminlyöty, ei saa saattaa laiminlyöjää edullisempaan asemaan kuin missä se olisi, mikäli työehtosopimusta olisi noudatettu. 

Aiemmin suoritetun työn ei tarvitse olla samaa työtä. Riittää, että kyse on samankaltaisesta työstä, kunhan siitä on hyötyä työn suorittamisessa. Absoluuttista vastaavuutta ei voida edellyttää huomioitavassa työkokemuksessa. Täysin vastaava työ tulee huomioida kokonaisuudessaan, kun taas samankaltainen työ huomioidaan siinä määrin kuin siitä on hyötyä työtä suoritettaessa. Annettujen tietojen pohjalta on mahdotonta lausua missä määrin A:n työkokemus tulisi huomioida kokemusvuosilisiä laskettaessa. Jos kyse on kanteessa mainituin tavoin samankaltaisesta työkokemuksesta, tulee se huomioida kokemusvuosilisinä. Jos sen sijaan kyse on ollut vastaajan vastauksessa ilmoitetun mukaisesti erilaisesta työstä, josta ei ole ollut hyötyä Uudenmaan Sydänpiirissä suoritetun työn hoitamisessa, ei työkokemusta tarvitse huomioida kokemusvuosilisiä laskettaessa.
Työehtosopimuksen mukaan kokemus tulee huomioida siinä määrin, kun siitä on hyötyä työn hoitamisessa. Tästä johtuen työnantajalla ei ole oikeutta vapaasti määrittää sitä, kuinka toisen työnantajan palveluksessa oloaika huomioidaan kokemusvuosilisiä laskettaessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeuden esittämien kysymysten johdosta työtuomioistuin esittää lausuntonaan seuraavaa:

1) Käräjäoikeus on ensimmäiseksi tiedustellut, sovelletaanko sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen määräyksiä Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa.

Työtuomioistuin toteaa esitetyn kysymyksen johdosta, että sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan Palvelutyönantajiin kuuluvan Sosiaalialan Työnantajaliiton jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin. Työtuomioistuin on 20.11.2003 antamallaan päätöksellä 2003-85 vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovaksi.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan olleet yhtä mieltä siitä, että Uudenmaan Sydänpiiri ry on työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettu sosiaalialan järjestö ja että se näin ollen on ollut työsopimuslain 2 luvun 7 §:n nojalla velvollinen noudattamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta. Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n ilmoittaman mukaan Uudenmaan Sydänpiiri ry on liittynyt mainitun liiton jäseneksi 3.4.2007, joten yhdistys on tästä ajankohdasta lukien ollut velvollinen noudattamaan kysymyksessä olevaa työehtosopimusta palveluksessa olevien työntekijöidensä työsuhteissa työehtosopimuslain nojalla.

2) Toiseksi käräjäoikeus on tiedustellut, millaisia tehtäviä työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn ryhmä 1 koskee toimistotyössä.

Työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyä koskevan määräyksen mukaan mainittuun ryhmään kuuluu toimi, joka muodostuu avustavista tehtävistä, joiden suorittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella, tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisina ja työ suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.

Vaativuusryhmittelyn ryhmään 1 kuuluvina töinä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on maininnut monistuksen ja arkistoinnin. Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry on puolestaan maininnut tähän ryhmään kuuluvina töinä monistuksen lisäksi pakkaamisen ja postituksen, vaihteen hoitamisen pienessä järjestössä, kahvin keittämisen, vieraiden opastuksen, toimistotarvikkeiden tilaamisen, kirjaamisen ja muut toimistoapulaisen/-sihteerin tehtävät.

Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa liittojen lausumissaan esittämästä. Liittojen esimerkkeinä mainitsemia työtehtäviä voidaan pitää vaativuusryhmittelyn ryhmään 1 kuuluvina töinä.

3) Käräjäoikeus on kolmanneksi tiedustellut, millaisia tehtäviä työehtosopimuksen palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn ryhmä 2 koskee toimistotyössä.

Työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyä koskevan määräyksen mukaan ryhmään kuuluva toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä, joiden tekemiseen tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuksella. Ryhmään kuuluvissa tehtävissä tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen ja työ suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n mukaan tämän vaativuusryhmän mukaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tiliöinti, postin käsittely, erilaisten rekistereiden hoito, konekirjoitus ja muu muu yksinkertainen toimistotyö. Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n mukaan ryhmään 2 kuuluvia töitä voisivat olla matkojen, kuntokurssien ja virkistyslomien puitteiden järjestäminen ja niistä tiedotteiden laatiminen sekä ison järjestön vaihteenhoito.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa liittojen lausunnoissaan esittämästä.

4) Käräjäoikeus on neljänneksi kysynyt, että sikäli kun A pystyy näyttämään toteen tehneensä kertomiaan työtehtäviä, kuuluisiko A:n tekemä työ tällöin vaativuusryhmään 1 vai 2.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on tältä osin todennut, että jos A pystyy näyttämään tehneensä kertomiaan työtehtäviä, kuuluvat ne vähintäänkin vaativuusryhmä 2:een.

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry on esittänyt vastauksena kysymykseen, että Laineen tekemäkseen ilmoittamat tehtävät voivat kuulua tehtävän sisällöstä riippuen 1, 2 tai 3 vaativuusryhmään. A:n ilmoittamien yksittäisten tehtävien osalta työnantajaliitto on todennut, että toimintakalenterin ylläpito voi olla 1 tai 2 vaativuusryhmään kuuluva tehtävä riippuen siitä, mitä se tekijältään edellyttää. Jos työ on asioiden kirjaamista kalenteriin, kuuluu se 1 vaativuusryhmään. Jos tehtävä taasen edellyttää asioiden ja tapahtumien selvittämistä, käytännön järjestämistä ja tiedottamista, voi se kuulua vaativuusryhmään 2. Jos pöytäkirjan laatiminen on edellyttänyt kokouksen sihteerinä toimimista, kuuluu se vaativuusryhmään 2. Jos kysymys on ollut pelkästään puhtaaksikirjoittamisesta, tehtävä voi kuulua vaativuusryhmään 1. Jäsenmatkojen järjestäminen, jos se käsittää vain matkojen tilaamiseen, voi kuulua vaativuusryhmään 1. Jos taasen jäsenmatkojen järjestäminen sisältää myös tiedotteiden laatimista ja ohjelman suunnittelua, voi tehtävä kuulua vaativuusryhmään 3.

5) Viidenneksi käräjäoikeus on kysynyt, että mikäli Uudenmaan Sydänpiiri ry pystyy näyttämään toteen, että A on tehnyt Uudenmaan Sydänpiiri ry:n väittämiä työtehtäviä, kuuluisiko A:n tekemä työ tällöin vaativuusryhmään 1 vai 2.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on Uudenmaan Sydänpiiri ry:n A:n tekemäksi ilmoittamien työtehtävien osalta todennut, että puhelinvaihteen hoito voi yrityksen koosta ja toiminnasta riippuen edellyttää työntekijältä tietoja yrityksen toiminnasta ja kielitaitoa, jolloin puhelinvaihteenhoito voi kuulua vaativuusryhmään 2. Jos vaihteenhoito on avustavaa työtä, joka ei edellytä työkokemusta eikä koulutusta, kuuluu se vaativuusryhmään 1. Matkavarausten ja peruutusten hoito sekä niiden kirjaaminen rinnastuvat rekisterien hoitoon. Työntekijältä edellytetään tällöin vuorovaikutustaitoja sekä lisäksi tietokoneosaamista ja organisaatiokykyä. Matkavarausten hoitamisen sijoittaminen oikeaan vaativuusryhmään riippuu työn itsenäisyydestä ja siitä, onko kysymyksessä rutiininomainen varauksen kirjaaminen vai joutuuko työntekijä järjestämään matkan arvioimalla eri vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti matkavarausten hoitaminen ja matkojen järjestäminen kuuluvat vaativuusryhmään 2. Adressien pakkaaminen ja lähettäminen, kahvinkeitto ja toimistossa tapahtuva siistiminen kuuluvat vaativuusryhmään 1. Uudenmaan Sydänpiiri ry:n mainitsemat työtehtävät voivat kuulua vaativuusryhmään 1 tai 2 riippuen työn edellyttämästä osaamisesta itsenäisyydestä sekä työntekijälle asetetusta vastuusta.

Sosiaalialan Työnantaja ja Toimialaliitto ry:n mukaan kaikki Uudenmaan Sydänpiiri ry:n A:n tekemäksi ilmoittamat tehtävät voivat kuulua vaativuusryhmään 1, jos työtehtävät ovat olleet luonteeltaan avustavia.

Kysymysten 4. ja 5. osalta työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että A:n toimi on muodostunut tehtävistä, jotka sinänsä saattavat kuulua vaativuusryhmään 1 tai 2, mahdollisesti jopa vaativuusryhmään 3. Se seikka taasen, kumman vaatimusryhmän työstä on kysymys, on arvioitava vaativuusryhmittelymääräyksessä eri vaativuusryhmien kohdalle asetettujen kriteereiden perusteella eli työn vaatiman tiedon/taidon, kokemuksen, itsenäisyyden ja harkinnan sekä valvonnan ja vastuun perusteella. A:n pääasiallisten työtehtävien perusteella tulee ratkaista se kysymys, onko hänen toimensa kuulunut sijoittaa vaativuusryhmään 1 vai 2. A:n vaativuusryhmään sijoittuminen jää ratkaistavaksi käräjäoikeudessa esitettävästä selvityksestä eri työtehtävien sisällöstä ja työtehtävien tekijälleen asettamista vaatimuksista ja muista edellä mainituista vaativuusryhmien kohdalla mainituista kriteereistä sekä siitä, mitkä ovat olleet A:n pääasialliset työtehtävänsä.

6 ja 7) Käräjäoikeus on vielä tiedustellut, missä määrin A:n haastehakemuksessa ilmoittama työkokemus tulisi ottaa huomioon työehtosopimuksen palkkasopimuksen 6 §:n mukaista kokemusvuosilisää laskettaessa, sikäli kun A pystyy näyttämään toteen tehneensä kertomiaan työtehtäviä ja tähän kysymykseen liittyen, onko työnantajalla oikeus määrittää, kuinka toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon kokemusvuosilisän kohdalla ja miten arviointi tältä osin suoritetaan.

Työehtosopimuksen kokemusvuosilisää koskevan 6 §:n 3. kohdan mukaan toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

Työkokemus, jonka huomioon ottamisesta A:n kohdalla on kysymys, tarkoittaa A:n toisen työnantajan palveluksessa tekemää matkatoimistotyötä, johon on ilmoitettu sisältyneen erilaisia toimistotöitä sekä matkojen suunnittelua ja järjestelyä. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on lausunnossaan todennut, että toisen työnantajan palveluksessa tekemä työ, joka on vastaavaa kuin työ, johon työntekijä on siirtynyt, tulee ottaa huomioon kokonaisuudessaan kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa uuden työnantajan palveluksessa laskettaessa. Mikäli aikaisempi työ sen sijaan on ollut samankaltaista kuin se työ, johon työntekijä on siirtynyt, otetaan aikaisempi työ huomioon siinä määrin kuin siitä on hyötyä työtä suoritettaessa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä näkemyksestä. Näin ollen jos A pystyy näyttämään esimerkiksi, että hän on tehnyt Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa matkojen järjestämistyötä melko säännöllisesti, saattaa tämä edellyttää hänen aikaisemman työkokemuksensa huomioon ottamista laskettaessa kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa Uudenmaan Sydänpiiri ry:n palveluksessa. Viime kädessä asian ratkaisemiseen vaikuttaa kuitenkin A:n Uudenmaan Sydänpiiri ry:n ja hänen aikaisempien matkailualan työnantajien palveluksessa tekemiensä työtehtävien laadusta käräjäoikeudessa esitettävä selvitys.

Työehtosopimuksen 6 §:n 3. kohdan mukaan toisen työnantajan palveluksessa oloajan huomioon ottamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä työsuhteen alkaessa. Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry:n lausumasta ilmenevin tavoin työntekijän aikaisempi työkokemus käydään läpi työsuhdetta solmittaessa. Tässä yhteydessä työnantaja määrittää myös kokemusvuosilisän määrän, koska työnantajalla on tuossa tilanteessa työntekijää paremmat edellytykset arvioida sitä, onko työntekijän aikaisemmasta työkokemuksesta hyötyä hänen tulevissa tehtävissään.

Työehtosopimuksen mukaan kokemusvuosien määrästä on sovittava työnantajan ja työntekijän välillä työsuhteen alkaessa. Vaikka työnantaja viime kädessä määrittäisikin kokemusvuosien määrän, ei tämä kuitenkaan oikeuta työnantajaa jättämään huomiotta työntekijän sellaista aikaisempaa työkokemusta, josta työntekijällä voidaan katsoa olevan hyötyä hänen tulevissa työtehtävissään. Jos sopimisvelvollisuutta ei täytetä, saattaa siitä seurata velvollisuus korvata kokemuslisien saamatta jäämisestä aiheutunut vahinko.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Lindahl, Rekola, Kauppala ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.