TT:2007-17
- Keywords
- Lomaraha, Paikallinen sopiminen, Virkaehtosopimuksen tulkinta
- Year of case
- 2007
- Date of Issue
- Register number
- R 95/06
Kunnassa oli otettu käyttöön järjestelmä, jossa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraista virkavapaata ja työlomaa sekä työnantajan kuittausoikeutta koskeviin määräyksiin tukeutuen kuntatyönantaja oli tehnyt yksittäisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa sopimuksia ansaittujen lomarahojen vaihtamisesta vapaa-ajaksi. Koska järjestelmä johti siihen, että lomarahaa ei maksettu virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti ja koska käyttöön otettu järjestelmä olisi edellyttänyt paikallisen sopimuksen tekemistä asianomaisten yhdistysten kanssa, kunnan katsottiin menetelleen virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti.
Kysymys myös virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 17
KANTAJA
Kunta-alan Unioni ry
VASTAAJAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Jyväskylän maalaiskunta
ASIA
Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta ym.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 6.11.2006
Pääkäsittely 11.12.2006
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (2005 - 2007) on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU PALKKAUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
19 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus
1 mom. Työnantaja ei saa kuitata viranhaltijan/työntekijän palkasta vastasaamistaan siltä osin kuin palkka työsopimuslain mukaan on jätettävä ulosmittaamatta. Viranhaltijalta lomakorvaus ja lomaraha saadaan pidättää kokonaan.
Soveltamisohje
Ks. työsopimuslaki 2 luvun 17 § ja ulosottolaki 4 luvun 6 §.
Viranhaltijat
2 mom. Kuittausoikeus on menetetty, jollei pidätystä suoriteta viranhaltijalta kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin saatava on syntynyt.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV LUKU VUOSILOMA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
14 § Lomaraha
1 mom.
Viranhaltijaa / työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on
1.....6 % edellä 5 §:n 3 momentin 1 kohdan tapauksissa,
2.....5 % edellä 5 §:n 3 momentin 2 kohdan tapauksissa,
3.....4 % edellä 5 §:n 3 momentin 3 kohdan tapauksissa
lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
15 § Vuosilomapalkan ja lomarahan maksaminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 mom.
Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos palvelussuhde päättyy ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
V LUKU VIRKA- JA TYÖVAPAAT SEKÄ PERHEVAPAAT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § Eräät virka- ja työvapaat
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 mom.
Muun kuin edellä tässä luvussa mainitun syyn vuoksi myönnetyn virkatyövapaan osalta kunnankuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virkatyövapaata ei ole myönnetty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Paikallisesta neuvottelu- ja sopimisoikeudesta määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa, jossa on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Paikallinen sopiminen
1 mom.
Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka-ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka-ja työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka-ja työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.
2 mom.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdolliseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Kunta-alan Unioni ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Jyväskylän maalaiskunta on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2005 - 2007) lomarahaa koskevan IV luvun 14 §:n vastaisesti kun kunta on työnantajan yksipuolisella päätöksellä ottanut lomavuonna 2005 ja viimeistään 5.9.2005 käyttöön lomarahan vapaaksi vaihtamista tarkoittavan järjestelmän, jonka mukaan Jyväskylän maalaiskunta ei ole maksanut työntekijöille ja viranhaltijoille lomarahaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 14 §:n edellyttämällä tavalla kun työntekijälle tai viranhaltijalle on myönnetty palkatonta työlomaa tai virkavapaata. Työloman tai virkavapaan ajalta ei ole pidätetty palkkaa, vaan jätetty lomaraha joko kokonaan tai osittain maksamatta.
tuomitsee Jyväskylän maalaiskunnan hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista koskevan valvontavelvollisuuden rikkomisesta, ja
velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan Unioni ry:n oikeudenkäyntikulut työtuomioistuimessa.
Perustelut
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan kunnan palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus 4 - 6 prosentin suuruiseen lomarahaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
KVTES:een ei sisälly määräystä, joka mahdollistaisi lomarahan antamisen vastaavana vapaa-aikana tai lomarahan pidättämisen syystä tai toisesta. Lomarahan antaminen vapaa-aikana tai lomarahan pidättäminen muusta syystä on mahdollista ainoastaan siten, että kunnassa tehdään kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n 1 momentin tarkoittama paikallinen virka- ja työehtosopimus, jolla sovitaan poikettavaksi lomarahaa koskevasta valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksestä.
Jyväskylän maalaiskunta on yksipuolisesti ilman, että asiasta olisi pääsopimuksen edellyttämällä tavalla sovittu Kunta-alan Unionin tai sen alayhdistyksen Jyväskylän maalaiskunnan työntekijät ja viranhaltijat KTV ry:n kanssa, ottanut käyttöön sellaisen harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman myöntämiskäytännön, joka tosiasiallisesti merkitsee lomarahan vaihtamista vapaa-aikaan. Lomarahan maksamista koskevasta KVTES:n määräyksestä poiketaan Jyväskylän maalaiskunnassa työnantajan ja yksittäisen viranhaltija tai työntekijän välisellä sopimuksella, mikä on vastoin kunnallisen pääsopimuksen 13 § 1 momentin ja KVTES:n IV luvun 14 §:n määräyksiä.
Jyväskylän maalaiskunnassa käyttöön otetussa järjestelmässä kunnan palveluksessa olevalle työntekijälle tai viranhaltijalle voidaan myöntää palkatonta työlomaa tai virkavapaata siten, että vastaava palkanpidätys toteutetaan jättämällä lomaraha kokonaan tai osittain maksamatta. Viranhaltija tai työntekijä saa siten palkattoman lomansa ajalta normaalin palkkansa, mutta tämä ilman vastaavaa työsuoritusta maksettu palkka kuitataan hänen lomarahastaan. Kuittaus ei kuitenkaan yleiseltä luonteeltaan eikä KVTES:n kuittausta koskevan määräyksen perusteella sovellu tähän tarkoitukseen.
Jyväskylän maalaiskunnassa ei ole voimassa pääsopimuksen tarkoittamaa paikallista sopimusta lomarahan vaihtamisesta vapaa-aikaan. Kunnassa käytössä olevan palkatonta virkavapaata ja työlomaa koskevan järjestelmän tosiasiallisena tarkoituksena on kiertää KVTES:n IV luvun 14 §:n lomarahan maksamista ja pääsopimuksen 13 §:n paikallista sopimista koskevia määräyksiä.
Jyväskylän maalaiskunta on tietoisesti vältellyt erimielisyyden selvittämistä. Kunta kieltäytyi useamman kuukauden ajan neuvottelemasta asiasta paikallisyhdistyksen kanssa ja ojentui vasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteydenoton jälkeen. Kunnallinen työmarkkinalaitos on tukenut kunnan KVTES:n vastaista menettelyä.
VASTAUS
Vaatimukset
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän maalaiskunta kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että Kunta-alan Unioni ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Perustelut
Jyväskylän maalaiskunnassa käytössä oleva menettelytapa on KVTES:n mukainen. Palkattoman työ/virkavapaan myöntäminen on sopimuksen V luvun 12 §:n 3 momentin mukaan työnantajan harkinnassa. Saman määräyksen mukaan työnantajan harkinnassa on myös se, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja minkä verran. Palkattoman työ/virkavapaan ajalta pidätettävän palkan vähentämiseksi työnantaja voi joko pidättää palkan työ/virkavapaan ajalta tai kuitata työ-/virkavapaan ajalta maksetun palkan työntekijän ansaitsemasta lomarahasta. Työnantajalla on KVTES II luvun 19 §:n mukaan oikeus saatavan kuittaamisen. Lomaraha on työntekijälle vuosittain normaalin palkanmaksun lisäksi maksettava "ylimääräinen" palkkaerä, joka soveltuu kuittaamiseen erinomaisesti. Jyväskylän maalaiskunnassa kuittauksen kohdistaminen lomarahaan perustuu mainitun sopimusmääräyksen lisäksi työntekijän/viranhaltijan nimenomaiseen, työ/virkavapaata koskevan pyynnön yhteydessä esittämään toivomukseen kuitata vapaan ajalta maksettu palkka lomarahasta.
Lähiesimiesten loman myöntämistä koskevissa päätöksissä käyttämä arkikielen ilmaisu "lomarahavapaa" ei perustu kunnan henkilöstöjohtajan asiasta antamiin ohjeisiin eikä käytetylle epäviralliselle ilmaisulle tule antaa merkitystä harkitessa kunnan oikeutta kuitata saatavansa viranhaltijan/työntekijän lomarahasta.
Kanne perustuu siihen, että kunta olisi rikkonut KVTES:n IV luvun 14 §:ää. Asiassa ei kuitenkaan ole edes väitetty, että kunnan viranhaltijat ja työntekijät eivät ansaitsisi lomarahaa jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta sanotun sopimusmääräyksen mukaisesti.
Jyväskylän maalaiskunta ei ole vältellyt paikallisneuvotteluiden käymistä. Osapuolten välillä on ollut erimielisyyttä neuvotteluiden kohteesta ja neuvotteluvelvollisuuden olemassaolosta, mitkä seikat ovat lykänneet neuvotteluiden aloittamista. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole viivytellyt asiassa. Työmarkkinalaitos on heti saatuaan tätä erimielisyysasiaa koskevan Kunta-alan ammattiliiton 15.11.2005 päivätyn kirjeen ollut yhteydessä Jyväskylän maalaiskunnan henkilöstöjohtajaan. Saamansa selvityksen perusteella työmarkkinalaitos totesi kunnan menettelytavan sopimuksen mukaiseksi.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Jyväskylän maalaiskunta on ottanut käyttöön harkinnanvaraista virkavapaata ja työlomaa koskevan järjestelmän, jonka mukaisesti viranhaltijalle ja työntekijälle on voitu myöntää lomaa siten, että loman ajalta maksettua normaalia palkkaa vastaava määrä on kuitattu viranhaltijan tai työntekijän lomarahasta. Loma on myönnetty ja lomaraha pidätetty viranhaltijan tai työntekijän loma-anomuksessa esittämän pyynnön mukaisesti. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko menettely ollut KVTES:n ja kunnallisen pääsopimuksen mukainen.
Todistelu
Työtuomioistuimessa on kuultu vastaajien nimeämänä todistajana henkilöstöjohtaja A:ta ja neuvottelupäällikkö B:tä. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.
A on kertonut toimineensa Jyväskylän maalaiskunnan palveluksessa vuodesta 1983. Kunta oli tehnyt 1990-luvun lamavuosina paikallisjärjestöjen kanssa sopimuksia lomarahojen vaihtamisesta vapaa-ajaksi. Myöhemmin järjestöt eivät enää olleet halukkaita tällaisiin sopimuksiin eikä kunnallakaan ollut säästösyihin perustuvaa tarvetta tehdä niitä. A oli kehittänyt käyttöön otetun järjestelmä yksittäisten työntekijöiden aloitteesta. Järjestelmän työntekijälähtöisyyden vuoksi A ei ollut aluksi edes tarkastanut sen sopimuksenmukaisuutta kunnalliselta työmarkkinalaitokselta.
A:n mukaan harkinnanvaraisen vapaan ajalta on mahdollista joko pidättää työntekijän palkka tuolta ajalta tai kuitata hänelle vapaa-ajalta maksettu palkka lomarahasta. Valinta näiden vaihtoehtojen välillä tehdään työntekijän loma-anomuksessa tekemän pyynnön mukaisesti. Kuittaus voidaan tehdä etukäteen tai jälkikäteen. Etukäteen kuitattaessa voidaan menetellä myös niin, että kuittaus sovitaan tapahtuvaksi lomarahan maksuajankohtana kesäkuun lopussa, mutta vapaapäivien ajankohta jää myöhemmin täsmennettäväksi.
Työtuomioistuimelle on jätetty todisteiksi useita päätöksiä kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille myönnetyistä lomista. Päätös vapaa-ajasta ja vapaata vastaavan lomarahan pidättämisestä on tehty ennen lomarahojen maksuajankohtaa. Loma on yleensä ajoittunut lomarahan maksuajankohdan jälkeiseen aikaan. Yhdessä tapauksessa vapaapäivät on myönnetty pidettäväksi myöhemmin sovittavana ajankohtana A:n kertomin tavoin.
A on edelleen kertonut, että kunnassa oli laskettu lomarahasta kuittaamiselle vaihtosuhde, joka on työntekijälle hieman edullisempi kuin palkan pidättäminen vapaan ajalta. Lomaraha on osa palkkaa, joten kunnan kuittausoikeus oli selvä. A:n mukaan työntekijät ovat kokeneet lomarahasta kuittaamisen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin palkan pidättämisen vapaan ajalta. Riidan kohteena olevan asian paikallisneuvotteluista A totesi, että kunnalla ja paikallisjärjestöillä oli ollut muutaman kuukauden ajan "kissa ja hiiri -leikkiä" siitä, mistä neuvottelupyynnössä oli kysymys ja että virallisten neuvotteluiden käyminen oli tämän vuoksi viivästynyt.
B on kertonut toimivansa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkönä. Lomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi voidaan kunnissa sopia paikallisella sopimuksella. Yksittäisen työntekijän osalta kunta voi kuitenkin työntekijän aloitteesta ja pyynnöstä myöntää tälle harkinnanvaraista palkatonta vapaata niin, että työntekijälle maksetaan palkka vapaan ajalta, mutta vapaa-aikaa vastaava palkka kuitataan työntekijän lomarahasta. Kuittaus ei B:n mukaan voi olla KVTES:n vastaista, kun se tehdään työntekijän pyynnöstä. Riidan kohteena olevan asian paikallisneuvotteluista B totesi, että hän oli työntekijäliiton valvontakirjeen saatuaan heti ottanut yhteyttä Jyväskylän maalaiskuntaan. Työmarkkinalaitos oli selvittänyt kunnan menettelyn oikeellisuuden ja erimielisyysneuvottelut oli pidetty heti kun neuvottelujen kohdetta koskenut epäselvyys oli poistunut.
Arviointi ja johtopäätökset
Kunnassa käytössä oleva järjestelmä
KVTES:n IV luvun 14 ja 15 § sisältävät määräykset kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden lomarahan ansaitsemis- ja maksamisperiaatteista sekä maksuajankohdasta. Sopimuksessa ei ole määrätty erikseen lomarahan vaihtamista vapaa-ajaksi koskevan sopimuksen tekemisestä. Tällaiseen sopimukseen sovelletaan siten kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n yleisiä määräyksiä siitä, miten valtakunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta voidaan poiketa paikallisella sopimuksella. Määräysten mukaan paikallinen sopimus tehdään pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa. Esillä olevassa asiassa on riidatonta, että sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi on tehtävä kunnan sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden paikallisyhdistyksen välillä.
Jyväskylän maalaiskunnassa on vastaavaan lopputulokseen pääsemiseksi käytetty menettelyä, jossa viranhaltijalle tai työntekijälle on hakemuksesta myönnetty KVTES V luvun 12 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista virka- tai työvapaata ja kuitattu vapaa-ajalta maksettua palkkaa vastaava määrä asianomaisen lomarahasta.
Kuittauksella tarkoitetaan velvoiteoikeudessa menettelyä, jolla saatavat voidaan lakkauttaa yksipuolisinkin toimin. Kuittauksessa asetetaan vastakkain riidattomat, samanlaatuiset ja kuittaushetkellä erääntyneet velallisen saatava ja velkojan vastasaatava, jolloin saatavat lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Työnantajan saatavan kuittaamisesta on nimenomainen määräys KVTES II luvun 19 §:ssä.
Jyväskylän maalaiskunnassa sovelletussa järjestelmässä työntekijän tai viranhaltijan saatavana on tämän ansaitsema lomaraha. Työnantajan vastasaatavana on selitetty olevan palkka, joka työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan myönnetyn vapaan ajalta. Tarkemmin sanoen kysymys on siitä, että virkavapaan tai työloman ajalta maksetaan palkka, mutta kun palkkaa vastaavaa työsuoritusta ei ole, työnantajalle syntyy palkan takaisinperintää koskeva vaade. Kuittaushetkellä kesäkuun lopussa työnantajan vastasaatava ei ole yleensä erääntynyt, koska loma pidetään tavallisesti myöhempänä ajankohtana. Kuittauksen yleiset edellytykset eivät siis tällöin ole täyttyneet.
Kuittauksen edellytyksistä on sinänsä mahdollista poiketa, jos siitä vallitsee osapuolten kesken yhteisymmärräys, kuten on laita esillä olevassa asiassa. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan on kuitenkin asian todellista luonnetta vastaamatonta katsoa, että lomarahan edellä kerrottu muuntaminen vapaaksi perustuisi kuittaukseen. Ajatus palkan takaisinperinnästä on keinotekoinen, koska vapaa-ajalta on tarkoitettukin maksaa täysi palkka. Samasta syystä menettelyyn ei ole luontevaa soveltaa KVTES:n määräystä harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan myöntämisestä. Määräyksen mukaanhan työnantajan harkinnassa on, maksetaanko vapaan ajalta palkka vai ei.
Lomarahan muuntamiseen vapaa-ajaksi liittyy useita käytännössä ratkaistavaksi tulevia asioita. Näitä ovat esimerkiksi lomarahan ja vapaan vaihtosuhde, lomanaikaisten sairastumistilanteiden käsittely, kysymys vapaapäivien rinnastamisesta työssäolopäiviin, vapaan pitämiselle asetettava takaraja sekä palvelussuhteen päättyminen ennen vapaan pitämistä. Tällaisiin seikkoihin on otettu kantaa työtuomioistuimelle jätetyssä, eräässä toisessa kunnassa solmitussa paikallisessa sopimuksessa, joka koskee lomarahan vaihtamista vapaaksi. Tarve näiden seikkojen asianmukaiseen käsittelyyn ja tasapuoliseen ratkaisemiseen tukeekin käsitystä siitä, että menettelystä olisi sovittava paikallisella sopimuksella kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Kysymyksessä on poikkeaminen KVTES:n määräyksistä, joiden mukaan lomaraha maksetaan tiettynä ajankohtana rahana. Jyväskylän maalaiskunnassa on kuitenkin sovittu paikallisesti vain lomarahan maksuajankohdan muuttamisesta. Työntekijöiden ja viranhaltijoiden paikallisyhdistykset ovat sen sijaan vastustaneet lomarahan vaihtamista vapaa-ajaksi.
Edellä esitetyillä perusteluilla työtuomioistuin katsoo, että kunnan käyttöön ottama järjestelmä olisi edellyttänyt paikallisen sopimuksen tekemistä asianomaisten viranhaltija- tai työntekijäyhdistysten kanssa. Kunnassa käytössä oleva menettely johtaa siihen, että yksittäiselle viranhaltijalle tai työntekijälle ei makseta lomarahaa KVTES IV luvun 14 ja 15 §:ssä määrätyllä tavalla. Näin ollen Jyväskylän maalaiskunta on menetellyt mainittujen määräysten vastaisesti ottaessaan työnantajan yksipuolisella päätöksellä käyttöön lomarahan vapaaksi vaihtamista tarkoittavan järjestelmän.
Virka- ja työehtosopimuksen vastainen menettely
Edellä esitetyn mukaan Jyväskylän maalaiskunta on menetellyt asiassa virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti. A:n kertomasta ilmenee kuitenkin, että kunta on tarkistanut käyttöön ottamansa järjestelmän sopimuksenmukaisuuden Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta. Kun asia on lisäksi ollut tulkinnanvarainen, Jyväskylän maalaiskunnan ei voida katsoa rikkoneen virka- ja työehtosopimusta kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä ja työehtosopimuslain 7 §.ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuden takia myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän maalaiskunta ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Kunta-alan Unionin oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2 000 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Jyväskylän maalaiskunta on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2005 - 2007) lomarahaa koskevan IV luvun 14 §:n ja 15 §:n vastaisesti ottaessaan työnantajan yksipuolisella päätöksellä käyttöön lomarahan vapaaksi vaihtamista tarkoittavan järjestelmän.
Enemmälti kanne hylätään.
Jyväskylän maalaiskunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan Unioni ry:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Vainio, Reinamo ja Poutala jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.
Tuomio on yksimielinen.