25.11.2005

Vaatimukset

Kemianliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Uponor Suomi Oy:ssä tulee työehtosopimuslain 4 §:n nojalla soveltaa muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimusta ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Uponor Suomi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Uponor Suomi Oy kuuluu Uponor Oyj -konserniin, joka on yksi johtavista rakennus- ja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajista. Konsernin valmistamia tuotteita ovat maaviemärit ja rummut, paineputkistot, kiinteistöviemärit, kaapelinsuojaukset, jäteveden puhdistamot sekä putkistosaneeraus-, ilmanvaihto- ja muut tuotejärjestelmät. Tuotteet ja tuotejärjestelmät perustuvat muoviputkiin ja -yhteisiin, joita Suomessa valmistaa Uponor Suomi Oy. Yhtiössä tehtävät työt ovat tyypillisesti muoviteollisuuden töitä.

Vaikka Uponor Suomi Oy on selvästi muoviteollisuutta, se on viime kesänä eronnut Kemianteollisuus KT ry:stä ja liittynyt Teknologiateollisuus ry:hyn sekä ilmoittanut alkavansa soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Yhtiö on kuitenkin säilyttänyt jäsenyytensä Muoviteollisuus ry:ssä, joka on työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu Kemianteollisuus KT ry:n alayhdistys. Muoviteollisuus ry:n sääntöjen mukaan yhdistys on muoviteollisuuden, muovia raaka-aineenaan käyttävien ja sitä jalostavien yritysten yhteenliittymä elinkeino- ja työnantajapoliittisissa asioissa ja sen tarkoituksena on edistää jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Muoviteollisuus ry on siten työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työnantajain yhdistys.

Kun yhtiö jäsenyyksiensä perusteella saattaisi olla sidottu sekä teknologiateollisuuden että muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksiin, sovellettava työehtosopimus on määritettävä soveltamisalan perusteella. Teknologiateollisuuden työehtosopimusta sovelletaan sen 1 §:n mukaan teknologiateollisuutta harjoittaviin työnantajiin. Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus sekä kone- ja kulkuneuvoteollisuus. Uponor Suomi Oy ei kuulu mihinkään näistä ryhmistä vaan muoviteollisuuteen.

Yrityksen jäsenyys työnantajaliitossa ei voi laajentaa työehtosopimuksen soveltamista sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävään toimintaan, joka kuuluu toisen työehtosopimuksen alaisuuteen.

Kemianliitto edustaa aidosti sekä muoviteollisuudessa yleensä että Uponor Suomi Oy:ssä erityisesti työskenteleviä työntekijöitä. Käytännöllisesti katsoen kaikki yhtiön työntekijäasemassa olevat palkansaajat kuuluvat Kemianliiton ammattiosastoon.

Kemianteollisuus KT ry, Muoviteollisuus ry ja Kemianliitto ry ovat 11.2.2005 yhteisesti todenneet, että Uponor Suomi Oy on työehtosopimuslain 4 §:n mukaan sidottu muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen.

Vastaukset kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ry on myöntänyt kanteen oikeaksi.

Teknologiateollisuus ry ja Uponor Suomi Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Perusteet

Kemianteollisuus KT ry

Uponor Suomi Oy on Kemianteollisuus KT ry:n jäsenen Muoviteollisuus ry:n jäsen, ja näin ollen sidottu muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisala ei koske yhtiössä tehtäviä töitä. Uponor Suomi Oy valmistaa putkia ja yhteitä. Tuotteet valmistetaan muoviraaka-aineesta joko ekstruusio- tai ruiskuvalumenetelmillä, jotka ovat yleisimmät muoviteollisuuden tuotantomenetelmät. Muoviputkien valmistus on arvioilta noin 90 prosenttia koko Uponor Suomi Oy:n liikevaihdosta.

Harkittaessa oikeata soveltamisalaa on kiinnitettävä huomiota yhtiön käytössä oleviin tuotantomenetelmiin ja niissä käytettäviin raaka-aineisiin ja toisaalta siihen, mitä ja minkälaista työtä työntekijät yhtiössä tekevät. Muovituotteiden valmistus on pitkälle automatisoitua kappaletavaravalmistusta. Alumiinin ja magnesiumin valaminen on täysin erilaista toimintaa. Muovituoteteollisuudessa aineiden ja tarvikkeiden osuus tuotannon bruttoarvosta on noin 40 prosenttia. Muoviraaka-aineen osuus tästä on hallitseva. Uponor Suomi Oy on aivan kärkipäässä muoviraaka-aineen käyttäjistä Suomessa.

Sillä, että yhtiö on aikaisemmin kuulunut Teknologiateollisuus ry:n edeltäjiin jäsenenä, ei ole merkitystä asiassa. Yhtiö on edelleen Muoviteollisuus ry:n jäsen. Kaikki Muoviteollisuus ry:n jäsenet ovat Kemianteollisuus KT ry:n jäseniä. Muutama Muoviteollisuus ry:n jäsen noudattaa muita työehtosopimuksia kuin muovituoteteollisuuden työehtosopimusta, mikä johtuu lähinnä yritysten työntekijöiden usein vanhaan perinteeseen perustuvasta järjestäytymisestä "väärään" työntekijäliittoon.

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus syntyi 10.12.2004, ja sopimus allekirjoitettiin 24.1.2005. Jos jollakin ajankohdalla on merkitystä Teknologiateollisuus ry:n väittämällä tavalla, ajankohdan tulee olla se, jolloin osalliset tosiasiallisesti ovat tulleet sidotuksi sopimukseen eli neuvottelutuloksen solmimishetkellä. Tämä tapahtui kemianteollisuudessa ennen teknologiateollisuutta.

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus on alalla yleissitova. Uponor Suomi Oy:n kilpailijoiden Oy KWH Pipe Ab:n ja Pipelife Finland Oy:n tuotannossa noudatetaan kyseistä työehtosopimusta ja niiden työntekijät ovat järjestäytyneet Kemianliittoon.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että yksittäisen työnantajan sidonnaisuus yhdistysten välillä solmittuun työehtosopimukseen edellyttää kahta seikkaa: jäsenyyssuhdetta sopimuksen solmineeseen työnantajayhdistykseen ja sitä, että työnantaja harjoittaa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa toimintaa (TT 2004-32). Edelleen työtuomioistuin on katsonut, ettei jäsenyys työnantajaliitossa voi laajentaa työehtosopimuksen soveltamista sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävään toimintaan, joka kuuluu toisen työehtosopimuksen alaisuuteen (TT 2004-25).

Työehtosopimus tulee sitovana noudatettavaksi vain sen soveltamisalan piiriin kuuluvassa toiminnassa tai työssä. Uponor Suomi Oy:n toiminta on muovituoteteollisuutta, eikä se ole muuttunut sen liityttyä Teknologiateollisuus ry:hyn. Yhtiön toiminnan ei voida katsoa olevan teknologiateollisuuden harjoittamista. Pelkästään jäsenyyden vaihtamisella työnantajaliitosta toiseen työnantaja ei voi tulla sidotuksi toiseen työehtosopimukseen, vaan myös sen toiminnan täytyy kuulua uuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Vaikka yhtiön tapa toimia bisneksessä olisikin muuttunut, se ei vielä poista sitä tosiseikkaa, että yhtiön toiminta Suomessa on lähes yksinomaan muoviputkien ja yhteiden valmistusta. Uponor Suomi Oy harjoittaa muoviteollisuutta.

Teknologiateollisuus ry ja Uponor Suomi Oy

Uponor Suomi Oy ja sen edeltäjät ovat olleet Teknologiateollisuus ry:n ja sen edeltäjien jäseniä vuosina 1945-1993 sekä uudelleen vuodesta 2004 alkaen. Yhtiö on samanaikaisesti ollut jäsenenä Muoviteollisuus ry:ssä. Vuoden 2003 lopulla Uponor Suomi Oy erosi Kemianteollisuus KT ry:stä ja liittyi takaisin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Yhtiössä on vuodesta 1965 alkaen käytetty yhtenä raaka-aineena muovia.

1990-luvun alkupuolella silloisen Oy Uponor Ab:n omistaja Asko Oy käynnisti teollisen rakennemuutoksen, jossa yhtiö irtautui muista liiketoiminnoistaan ja keskittyi muoviputkiliiketoimintaan. Tämän loogisena seurauksena Oy Uponor Ab erosi 1.11.1993 lukien Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry:stä. Samassa yhteydessä yhtiö ilmeisesti liittyi Kemianteollisuus KT ry:hyn ja tuli sen solmiman työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Yhtiön omistuspohjassa vuonna 1998 tapahtuneiden muutosten jälkeen yhtiö on kokenut uuden teollisen rakennemuutoksen. Uponor Suomi Oy sekä sen emoyhtiö Uponor Oyj eivät enää harjoita pelkästään muoviputkien ja muovisten yhteiden valmistamista, vaan liiketoiminta on järjestelmien ja ratkaisujen myymistä ja toimittamista asiakkaille sekä näihin liittyvää koulutus- ynnä muuta toimintaa.

Uponor -konserni on vuonna 2004 käynyt läpi mittavan rakennemuutosohjelman, jonka yhteydessä konsernin strateginen fokus on täsmentynyt. Konsernissa on kaksi pääasiallista liiketoimintasuuntaa: tarjota talotekniikan tuoteratkaisuja rakentamiseen sekä erilaisia putkistoratkaisuja ympäristö- ja yhdyskuntarakentamiseen. Talotekniikan tuoteratkaisut tarkoittavat lähinnä lattialämmitys- ja käyttövesijärjestelmiä, joiden osuus on noin 30 prosenttia Uponor Suomi Oy:n liiketoiminnasta. Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä olennaisia ovat mekaaniset tai elektroniset ohjausjärjestelmät sekä mahdollisuus toimittaa laajoja kokonaisratkaisuja. Loput noin 70 prosenttia Uponor Suomi Oy:n liiketoiminnasta koostuu yhdyskuntatekniikan järjestelmien toimittamisesta. Esimerkkinä tämän liiketoiminta-alueen järjestelmistä ovat hajautettu jätevesijärjestelmä, jonka ydin on elektroninen ohjausjärjestelmä, sekä ilmastointijärjestelmät. Järjestelmien kokonaistoimitus sisältää usein myös suunnittelun.

Uponor Suomi Oy:n toiminnasta osan muodostaa erilaisten järjestelmien toimittamisessa tarvittavien komponenttien, putkien ja yhteiden valmistaminen. Näiden tuotteiden raaka-aineena käytetään pääasiassa erilaisia muoveja. Putkien ja yhteiden valmistaminen on verrattavissa valimo-, metallituote-, konepaja- ja hienomekaaniseen teollisuuteen, minkä lisäksi toiminta on myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvää. Sillä, laitetaanko muottiin sulaa alumiinia, magnesiumia tai muovia, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Valtaosa Uponor Suomi Oy:ssä tapahtuvasta työstä on samanlaista kappaleiden käsittelemistä, koneistamista, koneiden käyttämistä, kokoonpanoa ja pakkaamista kuin missä tahansa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksessä.

Yhtiön järjestäytymistä on arvioitava sen koko liiketoiminnan kannalta kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten tuotteiden raaka-aineen perusteella. Uponor Suomi Oy:n toiminta on kokonaisuudessaan sellaista, että se harjoittaa Teknologiateollisuus ry:n sääntöjen 3 §:ssä tarkoitettua toimintaa ja yhtiö voi siten olla Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Kun Uponor Suomi Oy on Teknologiateollisuus ry:n jäsen, tulee yhtiön työntekijöihin soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Muoviteollisuus ry on työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työnantajain yhdistys, mutta se ei ole tehnyt työehtosopimuksia. Muoviteollisuus ry:n säännöt eivät edellytä jäsenyrityksen olevan samalla Kemianteollisuus KT ry:n jäseniä. Pelkkä jäsenyys Muoviteollisuus ry:ssä ei johda siihen, että Muoviteollisuus ry:n jäsen olisi sidottu Kemianteollisuus KT ry:n ja Kemianliitto ry:n välillä solmittuun työehtosopimukseen. Uponor Suomi Oy ei ole Kemianteollisuus KT ry:n jäsen.

Pelkästään Kemianteollisuus KT ry:n ja Kemianliiton välisellä erimielisyysmuistiolla muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen osapuolet eivät voi määrätä kyseisen työehtosopimuksen soveltamispiiristä ja sen ulottamisesta koskemaan Uponor Suomi Oy:tä. Tämä ilmenee myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2004-25.

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että Uponor Suomi Oy voisi olla Muoviteollisuus ry:n jäsenyyden perusteella sidottu Kemianteollisuus KT ry:n solmimaan muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen sekä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyyden perusteella teknologiateollisuuden työehtosopimukseen, asia on ratkaistava työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla. Teknologiateollisuuden työehtosopimus on allekirjoitettu 17.12.2004 ja muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen uudistamista koskeva pöytäkirja 24.1.2005. Näin ollen Uponor Suomi Oy olisi tässäkin tapauksessa sidottu aikaisemmin solmittuun teknologiateollisuuden työehtosopimukseen.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Uponor Suomi Oy on kuulunut jäsenenä Muoviteollisuus ry:hyn ja Kemianteollisuus KT ry:hyn. Yhtiö on ollut työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu Kemianteollisuus KT:n ja Kemianliiton välillä solmittuun muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen.

Uponor Oyj on joulukuussa 2003 tiedottanut suunnitelmista siirtyä kemianteollisuuden sopimusalalta soveltamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Näiden suunnitelmien mukaisesti konserni erosi sittemmin Kemianteollisuus KT:stä niin, että ero tuli voimaan 1.7.2004. Tuosta ajankohdasta lukien alkoi Uponor Suomi Oy:n jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä. Yhtiö sovelsi muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaa työehtosopimusta eron ajankohtana meneillään olleen sopimuskauden loppuun ja siirtyi noudattamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta sopimuskausien vaihtuessa 16.2.2005.

Uponor Suomi Oy kuuluu edelleen jäsenenä Muoviteollisuus ry:hyn, joka puolestaan on Kemianteollisuus KT ry:n jäsen.

Erimielisyydessä on kysymys ensinnäkin siitä, onko Uponor Suomi Oy Muoviteollisuus ry:n jäsenyyden perusteella edelleen sidottu muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen. Toissijaisesti, jos yhtiön katsotaan olevan työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu sekä teknologiateollisuuden että muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen, on otettava kantaa siihen, kumpaa työehtosopimusta yhtiön työntekijöiden työsuhteissa tulee soveltaa.

Selvitys jäsenyydestä Muoviteollisuus ry:ssä ja Kemianteollisuus KT:ssä

Työtuomioistuimelle esitettyjen Muoviteollisuus ry:n 28.3.2002 rekisteröityjen sääntöjen 2 §:stä (tarkoitus) ilmenee, että yhdistys on muoviteollisuuden, muovia raaka-aineenaan käyttävien ja sitä jalostavien yritysten yhteenliittymä elinkeino- ja työnantajapoliittisissa asioissa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Yhdistys voi olla myös muun järjestön jäsen sekä osallistua muovialan järjestöjen kansainväliseen yhteistoimintaan. Sääntöjen 6 §:n 2 momentin (jäsenen velvollisuudet) mukaan jäsen ei saa tehdä työehtosopimusta ilman yhdistyksen hyväksymistä. Tämä ei koske jäsentä, joka poikkeuksellisesti kuuluu muuhun työnantajaliittoon.

Muoviteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus KT ry:n välillä 17.6.2004 solmitusta yhteistyösopimuksesta ilmenee muun muassa, että mainitut yhdistykset ovat toteuttaneet järjestöyhteistyötä vuodesta 1993 alkaen. Sopimuksen mukaan Muoviteollisuus ry on KT:n jäsen ja Muoviteollisuus ry:n jäsenet ovat samalla myös KT:n jäseniä. Sopimuksen 3 kohdan mukaan Muoviteollisuus ry toteuttaa ja vastaa sääntöjensä mukaisesti jäsenyritystensä elinkeinopoliittisesta ja työnantajapoliittisesta edunvalvonnasta sekä antaa puitteet sääntöjensä mukaiselle jäsenyritystensä ja toimialaa lähellä olevien yritysten yhteistyölle (jaostotoiminta).

Työtuomioistuimessa on Muoviteollisuus ry:n säännöistä ja toiminnasta sekä asemasta työehtosopimusjärjestelmässä kuultu Kemianteollisuus KT:n nimeäminä todistajina Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtajaa A:ta ja Kemianteollisuus KT:n varatoimitusjohtajaa B:tä. Alan järjestäytymiskäytännöstä on kuultu Kemianteollisuus KT:n nimeäminä todistajina A:ta ja B:tä sekä kuultavien nimeäminä todistajina johtaja D:tä, toimitusjohtaja E:tä, osastopäällikkö F:ää ja pääluottamusmies G:tä.

A on kertonut toimineensa vuodesta 1986 alkaen nykyisen Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Muoviteollisuus ry on Elinkeinoelämän keskusjärjestön toimialajärjestö ja Kemianteollisuus KT:n yhdistysjäsen. Muoviteollisuuden säännöissä on aina ollut maininta työsuhteeseen liittyvistä asioista. Yhdistyksen säännöt muutettiin vuonna 1992 vastaamaan työmarkkinajärjestöjen sääntöjä, kun yhdistys oli solminut ensimmäisen yhteistyösopimuksensa KT:n kanssa. Yhteistyösopimuksella yhdistys antaa KT:lle evästyksiä ja asettaa tavoitteita työmarkkinaneuvotteluihin. Syntynyt neuvottelutulos käsitellään Muoviteollisuus ry:n hallituksessa, joka hyväksyy tai hylkää sen. Yhdistyksellä on myös seitsemän edustajaa KT:n hallituksessa. Yhdistys ei kuitenkaan allekirjoita työehtosopimusta, vaan yhdistyksen hyväksymispöytäkirja liitetään työehtosopimukseen. Yhdistyksen tavoitteena on ollut ja on edelleen oma työehtosopimus. Jäsenyritysten päivittäinen neuvonta hoidetaan KT:n toimesta.

A:n mukaan yhdistyksen sääntöjä oli vuonna 2002 modernisoitu käyttämällä mallina muun muassa KT:n sääntöjä. Sääntöihin oli tuolloin ilman erityistä syytä otettu 6 §:n 2 momentissa oleva määräys. Säännöllä on viitattu niihin yrityksiin, jotka eivät syystä tai toisesta pääse pois toisen työehtosopimuksen piiristä, vaikka yrityksen tuotanto edellyttäisi muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen noudattamista.

Muoviteollisuus ry:n hallituksen alaisuudessa toimii muoviputkia ja putkiyhteitä valmistavien yritysten putkijaosto, joka on keskittynyt muoviputkien ja putkistojärjestelmien standardointiin ja tuotekehitykseen sekä koulutuksen kehittämiseen.

A on edelleen kertonut, että Muoviteollisuus ry:n jäsenet ovat yhteistyösopimuksen mukaan samalla myös KT:n jäseniä. Jäsenyyttä Muoviteollisuus ry:ssä ei ole mahdollista rajata vain elinkeinopoliittisten asioiden hoitamiseen. Muoviteollisuus ry:n jäseninä on kuitenkin kahdeksan-yhdeksän yritystä, jotka eivät vastoin omaa tahtoaan kuulu muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Esimerkiksi RKW Finland Oy soveltaa paperiteollisuuden työehtosopimusta, koska ammattiosasto ei ole hyväksynyt sopimuksen siirtoa. Toista työehtosopimusta soveltavia yrityksiä ei ole kuitenkaan vaadittu eroamaan Muoviteollisuus ry:stä.

A:n mukaan kolme suurta muovialan yritystä, Uponor Suomi Oy mukaan lukien, oli yllättäen loppuvuodesta 2003 samanaikaisesti harkinnut eroa Muoviteollisuus ry:stä. Foxcon Oy ja Perlos Oy olivatkin kesällä 2004 eronneet yhdistyksestä. Todistajan mukaan Uponor Suomi Oy ei voinut jäädä Muoviteollisuus ry:n jäseneksi, jos se soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Oltuaan aiemmin Metalliteollisuuden Keskusliiton jäsen yhtiö oli maksanut jäsenmaksuja yhdistykselle vain osasta tehtaistaan. Uponor Suomi Oy:n tuotantomenetelmissä ja raaka-aineissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 1993 jälkeen, jolloin yhtiö oli eronnut Metalliteollisuuden Keskusliitosta ja liittynyt KT:hen.

B on kertonut olleensa KT:n palveluksessa noin 30 vuoden ajan. Muoviteollisuus ry toteuttaa työnantajaedunvalvontaa sen ja KT:n välisen yhteistyösopimuksen 3 kohdan mukaisesti. Muoviteollisuus ry asettaa ensin omat neuvottelutavoitteensa, jotka yhdistetään KT:n omien tavoitteiden kanssa. Työehtosopimusneuvottelujen lopputulos käsitellään ensin Muoviteollisuus ry:n hallituksessa, ja vasta sitten KT:n hallituksessa. Muoviteollisuus ry ei kuitenkaan allekirjoita työehtosopimusta, vaan sen allekirjoittaa KT. KT:n työmarkkinavaliokunnassa valmistellaan kaikki työmarkkinatoimintaan liittyvä.

B on kertonut, että metsäkemian puolella on vajaat kymmenen yritystä, joissa ei sovelleta muovituoteteollisuuden työehtosopimusta. Näissä yrityksissä työntekijät kuuluvat historiallisista syistä Paperiliittoon ja yrityksissä on neuvoteltu talokohtainen sopimus raskaan paperin työehtosopimuksen pohjalta. Uponorin lakimies oli tuonut todistajalle yhtiön eroilmoituksen KT:stä, missä yhteydessä hän oli ilmoittanut yhtiön viitekehyksen olevan muuttumassa. Siirtymistä Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi oli perusteltu elinkeinopoliittisilla syillä. Yhtiö oli kuitenkin jäänyt elinkeinopoliittisen edunvalvonnan osalta Muoviteollisuus ry:n jäseneksi. Myös Foxcon Oy ja Perlos Oy erosivat KT:stä, mutta Perlos Oy on nyttemmin liittynyt takaisin KT:hen työnantajaedunvalvonnan osalta. KT:n säännöt mahdollistavat tällaisen menettelyn. Perlos Oy:ltä peritään vain työmarkkinajäsenmaksu. Foxcon Oy:n osalta tilanne on vielä auki. Mainitut yhtiöt eivät kuulu Muoviteollisuus ry:hyn. Sen sijaan Uponor Suomi Oy kuuluu Muoviteollisuus ry:hyn, koska siellä toimii heitä elinkeinopoliittisessa edunvalvonnassa hyödyttävä putkijaosto.

D on kertonut olleensa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton palveluksessa heinäkuuhun 2004 asti vastuualueenaan työmarkkinayksikkö. Nykyisin todistaja vastaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinatoiminnasta. Todistaja oli joulukuussa 2003 ollut A:n pyynnöstä kuultavana Muoviteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunnan kokouksessa, jossa oli ollut esillä siirtyminen alan sisällä toisen työehtosopimuksen piiriin. Esillä oli nimenomaisesti ollut joko koko Muoviteollisuus ry:n tai vain yksittäisen yrityksen siirtyminen Teknologiateollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen vaihto oli ollut olennainen asia, eikä neuvotteluissa ollut mielletty, että Muoviteollisuus ry:n jäsenyys sitoisi johonkin työehtosopimukseen. Esimerkiksi Uponor Oy:llä on ollut elinkeinopoliittisia syitä olla Muoviteollisuus ry:n jäsen samoin kuin se on samanaikaisesti ollut elinkeinopoliittisesti mukana Teknologiateollisuus ry:n LVI-talotekniikkayhdistyksessä. Teknologiateollisuus ry:n sääntöjen mukaan ei ole olemassa vain joko elinkeino- tai työmarkkinapoliittista jäsenyyttä. Jäsenyritys voi kuitenkin soveltaa muuta kuin teknologiateollisuuden työehtosopimusta, jos hallitus on antanut tähän luvan.

E on kertonut toimineensa vuodesta 1997 alkaen Uponor Suomi Oy:n toimitusjohtajana. Yhtiössä oli jo vuonna 2003 informoitu työntekijöitä suunnitelmasta vaihtaa työehtosopimusta. Yhtiö on heinäkuussa 2004 eronnut KT:stä, koska konsernin johto oli tehnyt päätöksen siirtyä konsernin strategian muutosta paremmin vastaavaan ympäristöön. Yhtiö on jäsenenä Muoviteollisuus ry:ssä ja sen putkijaostossa, jonka kautta on organisoitu muoviputkien kierrätys ja jonka tavoitteena jo pitempään on ollut putkialan standardointi. Yhtiössä ei ollut mielletty, että jäsenyys Muoviteollisuus ry:ssä toisi sidottuisuuden kemianteollisuuden työehtosopimukseen eikä tämä asia ollut tullut muutoinkaan keskusteluissa esille.

Uponor Suomi Oy:n toimiala

E:n mukaan Uponor Suomi Oy oli hetkellisesti vuonna 1997 ollut maailman suurin muoviputkivalmistaja, mutta omistuspohjan muuttumisen kautta konsernin strategia oli sen jälkeen suunnattu uudelleen pienempien järjestelmien toimittamiseen. Nykyisin pääpaino on taloteknisissä järjestelmissä, joissa puolestaan pääosassa ovat lattialämmitys- ja käyttövesijärjestelmät. Yhtiön myynnistä 60 prosenttia tulee ympäristö- ja kunnallisteknisistä järjestelmistä, 10 prosenttia saneerauksen asennustoiminnasta ja 30 prosenttia lattialämmitys- ja käyttövesijärjestelmistä. Yhtiön toiminnan luonne on kokonaisuutena arvioiden muuttunut, vaikka putkia valmistetaan kuten ennenkin. Myös konsernin näkökulmasta konsernirakenne, toimintamalli ja tuotteisto ovat muuttuneet täydellisesti.

F on kertonut olleensa nykyisen Teknologiateollisuus ry:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1972 alkaen. Todistaja oli ollut yhtiön palkkausasioiden kanssa tekemisissä yhtiön kuuluttua silloiseen Metalliteollisuuden keskusliittoon ja jälleen uudelleen yhtiön liityttyä Teknologiateollisuus ry:hyn. Todistajan mukaan paikallisesti oli voitu todeta, että alalla käytössä olevat palkkausmääräykset soveltuvat myös Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön. Yhtiön toiminnassa ei ole nykyisin niinkään kysymys yksittäisistä putkista ja komponenteista, vaan kokonaisuuksista ja järjestelmistä. Teknologiateollisuuden työehtosopimusta sovelletaan myös muissa muovituotteita valmistavissa yrityksissä, kuten kontteja valmistavassa GWS Finncont Oy:ssä ja kaapeleita valmistavassa Reka Kaapeli Oy:ssä.

G on kertonut olleensa Uponor Suomi Oy:n Nastolan tehtaalla muovityöntekijänä noin 17 vuotta ja toimineensa tehtaan pääluottamusmiehenä noin yhdeksän vuoden ajan. Nastolan tehtaalla on 130 työntekijää, jotka kuuluvat 99 prosenttisesti Kemianliittoon. Yhtiön Forssan tehtaalla on 30 työntekijää, joista vain yksi ei kuulu Kemianliittoon. Tehtaan tuotannossa käytetään raaka-aineena yksinomaan muoveja, joista tuotteita valmistetaan joko ruiskuvalamalla tai ekstruusiomenetelmällä. Vuodesta 2002 on toteutettu rakennemuutosohjelmaa, jossa työntekijöitä on koulutettu siihen, että yhtiö keskittyy ydinliiketoimintaan eli myymään muoviputkista tehtyjä järjestelmiä sekä ilmanvaihto- ja muita taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmien muut kuin muovikomponentit tulevat ulkopuolisilta toimittajilta.

Arviointi ja johtopäätökset

Sidonnaisuus muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottuja työnantajapuolella ovat muun muassa ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat työehtosopimuksen solmineen työnantajien yhdistyksen alayhdistyksiä samoin kuin sopimukseen sidottuun yhdistykseen jäseninä kuuluvat työnantajat. Laissa ei ole määritelty, mitä alayhdistyksellä tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Uponor Suomi Oy on ollut suoraan jäsenenä sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen osallisena sidotussa Kemianteollisuus KT:ssä että sen jäsenyhdistyksessä Muoviteollisuus ry:ssä. Jäsenyytensä perusteella yhtiö on ollut sidottu muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Uponor Suomi Oy on kesällä 2004 eronnut Kemianteollisuus KT:stä, mutta jäänyt edelleen jäseneksi Muoviteollisuus ry:hyn. Yhtiö on vuonna 2004 liittynyt jäseneksi Teknologiateollisuus ry:hyn ja ryhtynyt seuraavan sopimuskauden alusta soveltamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Muoviteollisuus ry on sääntöjensä mukaisesti vastannut jäsenyritystensä elinkeinopoliittisesta ja työnantajapoliittisesta edunvalvonnasta. Sääntöjen 3 §:n mukaan yhdistys tarkoituksensa toteuttamiseksi muun ohella tekee alaa koskevat työehtosopimukset sekä kehittää muoviteollisuuden teknistä yhteistyötä, standardointia ja tutkimustyötä ja luo puitteet näiden alueiden yhteistyölle.

Muoviteollisuus ry on jo 1990-luvun alusta alkaen solminut Kemianteollisuus KT:n kanssa yhteistyösopimuksia, joista viimeisin on allekirjoitettu 17.6.2004. Yhteistyösopimuksen mukaan Kemianteollisuus KT:llä on muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevan työehtosopimuksen neuvottelu- ja neuvontavastuu. Sanottu työehtosopimus solmitaan Kemianliiton ja Kemianteollisuus KT:n kesken. Solmittavaa työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättävät omalta osaltaan Muoviteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus KT:n hallitukset. Työehtosopimukseen liitetään Muoviteollisuus ry:n hallituksen pöytäkirjanote sopimuksen hyväksymisestä.

Työtuomioistuin toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan Muoviteollisuus ry:tä voidaan sekä sääntöjensä mukaan että käytännön toiminnan perusteella pitää työehtosopimuslaissa tarkoitettuna työnantajain edunvalvontayhdistyksenä. Vaikka Muoviteollisuus ry itse on valtakunnallinen yhdistys ja Kemianteollisuus KT:n tavoin Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestö, Kemianteollisuus KT:n jäsenyhdistyksenä tällaista yhdistystä on pidettävä työehtosopimuslaissa tarkoitettuna alayhdistyksenä.

Työehtosopimuksen solmineen yhdistyksen alayhdistyksen ja sen jäsenten sidonnaisuus työehtosopimukseen syntyy suoraan lain nojalla. Näin ollen Uponor Suomi Oy on siitä huolimatta, että se on eronnut Kemianteollisuus KT:stä, edelleen ollut Muoviteollisuus ry:n jäsenenä työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen.

Edellä kerrotun perusteella Uponor Suomi Oy on voinut olla työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu sekä muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen että teknologiateollisuuden työehtosopimukseen.

Uponor Suomi Oy:n toimintaan sovellettava työehtosopimus

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan Kemianteollisuus ry:hyn kuuluviin muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin. Asiassa on riidatonta, että mainittu sopimus soveltuu Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan siinä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Yhdistyksen sääntöjen 3 §:n mukaan se on kaivosteollisuuden, raudan, teräksen ja muiden metallien valmistuksen sekä valimo-, metallituote-, konepaja-, laivanrakennus-, muun kulkuneuvo-, sähkö-, elektroniikka- ja hienomekaanisen teollisuuden ja raaka-ainepohjasta riippumatta näihin verrattavaa tai liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten toimialajärjestö.

Uponor Suomi Oy tuottaa talotekniikan tuoteratkaisuja, joita ovat lähinnä lattialämmitys- ja käyttövesijärjestelmät. Niiden osuus on noin 30 prosenttia Uponor Suomi Oy:n liiketoiminnasta. Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä olennaisia ovat mekaaniset tai elektroniset ohjausjärjestelmät sekä mahdollisuus toimittaa laajoja kokonaisratkaisuja. Loput noin 70 prosenttia Uponor Suomi Oy:n liiketoiminnasta koostuu yhdyskuntatekniikan järjestelmien toimittamisesta. Esimerkkinä tämän liiketoiminta-alueen järjestelmistä ovat hajautetut jätevesijärjestelmät, joiden ydin on elektroninen ohjausjärjestelmä, sekä ilmastointijärjestelmät. Järjestelmien kokonaistoimitus sisältää usein myös suunnittelun.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan valtaosa Uponor Suomi Oy:ssä tapahtuvasta työstä on samanlaista kappaleiden käsittelemistä, koneistamista, koneiden käyttämistä, kokoonpanoa ja pakkaamista kuin missä tahansa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksessä.

Kemianliiton mukaan Uponor -konsernin valmistamia tuotteita ovat maaviemärit ja rummut, paineputkistot, kiinteistöviemärit, kaapelinsuojaukset, jäteveden puhdistamot, putkistosaneeraus, ilmanvaihto ja muut tuotejärjestelmät. Tuotteet ja tuotejärjestelmät perustuvat muoviputkiin ja -yhteisiin, joita Suomessa valmistaa Uponor Suomi Oy. Yhtiössä tehtävät työt ovat tyypillisesti muoviteollisuuden töitä. Yhtiö ei Kemianliiton käsityksen mukaan harjoita teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitettua toimintaa.

Metallityöväen Liiton mukaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisala ei rajaa alan toimintaa käytettävien raaka-aineiden mukaisesti. Teknologiateollisuudessa on paljon yrityksiä, joissa tehdään erilaista valutyötä erilaisista raaka-aineista. Työehtosopimuksen määräykset soveltuvat hyvin valutyön palkkauksen määrittämiseen. Työehtosopimuksen mitään määräyksiä ei sovelleta raaka-ainepohjalta.

Työtuomioistuin toteaa, että Uponor Suomi Oy:ssä tuotanto keskittyi 1990-luvun alussa muovisten putkien ja yhteiden valmistukseen, mutta 2000- luvun alussa toteutetun rakennemuutosohjelman jälkeen tuotteista kasvava osa on erilaisia mekaanisesti tai elektronisesti ohjattuja lämmitys-, ilmastointi-, jätevesi- ja muita järjestelmiä. Yhtiö tarjoaa myös näihin järjestelmiin liittyviä suunnittelu- ja muita palveluja.

Teknologiateollisuus ry on hyväksyessään Uponor Suomi Oy:n jäsenekseen katsonut, että yhtiön toiminta voi kuulua teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Yhtiön toiminnasta esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä tässä suhteessa muunlaiseen arvioon.

Näin ollen Uponor Suomi Oy:n työntekijöiden työsuhteissa voidaan soveltaa sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden että teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Työehtosopimusten keskinäisen etusijan määräytyminen

Uponor Suomi Oy on jäsenenä sekä Kemianteollisuus KT:n alayhdistyksessä Muoviteollisuus ry:ssä että Teknologiateollisuus ry:ssä. Yhtiössä tehtävät työt kuuluvat sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Työehtosopimukset ovat kuitenkin sisällöltään toisistaan poikkeavia. Näin ollen yhtiössä sovellettava työehtosopimus määräytyy työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta soveltaen. Lainkohdassa säädetään, että pykälän 1 momentin mukaisesti sitova työehtosopimus tulee noudatettavaksi edellyttäen, ettei työnantaja ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Vastaaja ja kuultavat ovat vedonneet aikaprioriteettisääntöön, mutta olleet erimielisiä siitä, millä tavoin aikaprioriteetti tässä asiassa määräytyy. Kemianteollisuus KT:n mukaan ratkaisevaa on, milloin osalliset tosiasiallisesti ovat tulleet sidotuksi sopimukseen eli ratkaisevaa olisi neuvottelutuloksen solmimishetki. Kemianteollisuus KT:n mukaan muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus on syntynyt 10.12.2004.

Muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevan työehtosopimuksen uudistamispöytäkirja on allekirjoitettu 24.1.2005 ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja tätä aiemmin eli 17.12.2004. Kumpikin sopimus on tullut voimaan 16.2.2005.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (TT 2005-102, TT 2004-32, TT 1981-112 ja TT 1974-15) on allekirjoituspäivää pidetty merkittävänä, jos kaikki muut sidonnaisuuden edellyttämät elementit ovat sillä hetkellä olleet olemassa. Työtuomioistuimella ei tämän asian yhteydessä ole perusteita arvioida asiaa muulla tavalla.

Edellä kerrotun perusteella työtuomioistuin katsoo, että Uponor Suomi Oy:ssä sovellettava työehtosopimus on teknologiateollisuuden työehtosopimus. Näin ollen perusteita Kemianliiton vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Kemianliitolla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Teknologiateollisuus ry ja Uponor Suomi Oy jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja Uponor Suomi Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Rekola, Ahokas ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Suvirannan lausunto, johon presidentti Orasmaa yhtyi:

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottuja työnantajapuolella ovat muun muassa ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat työehtosopimuksen solmineen työnantajien yhdistyksen alayhdistyksiä samoin kuin sopimukseen sidottuun yhdistykseen jäseninä kuuluvat työnantajat.

Uponor Suomi Oy on ollut suoraan jäsenenä sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen osallisena sidotussa Kemianteollisuus KT:ssä että sen jäsenyhdistyksessä Muoviteollisuus ry:ssä. Yhtiö on kesällä 2004 eronnut Kemianteollisuus KT:stä, mutta jäänyt edelleen jäseneksi Muoviteollisuus ry:hyn. Yhtiö on vuonna 2004 liittynyt jäseneksi Teknologiateollisuus ry:hyn ja ryhtynyt seuraavan sopimuskauden alusta soveltamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Uponor Suomi Oy on Kemianteollisuus KT:n jäsenenä ollut sidottu muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Yhtiön erottua Kemianteollisuus KT:stä tämä sidonnaisuus on päättynyt eroamishetkellä kulumassa olleen sopimuskauden päättyessä. Kemianliiton kanteen mukaan yhtiö on kuitenkin edelleen sidottu mainittuun työehtosopimukseen, koska se on jäänyt jäseneksi Muoviteollisuus ry:hyn. Kanne perustuu kantaan, jonka mukaan Muoviteollisuus ry on Kemianteollisuus KT:n työehtosopimuslaissa tarkoitettu alayhdistys, jonka jäsenyys suoraan lain nojalla tuo sidonnaisuuden kyseiseen työehtosopimukseen.

Asiassa on siten oikeudellisesti ensi vaiheessa kysymys siitä, onko Muoviteollisuus ry:tä pidettävä Kemianteollisuus KT:n työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna alayhdistyksenä. Katson, että näin ei ole asianlaita, vaikka molemmat yhdistykset ovat sääntöjensä mukaan työnantajaedunvalvontaa harjoittavia yhdistyksiä ja asiassa on riidatonta, että Muoviteollisuus ry on Kemianteollisuus KT:n yhdistysjäsen.

Työnantajat kuuluvat työnantajapuolella yleisesti käytössä olevan järjestörakenteen mukaisesti jäseninä suoraan ilman väliporrasta työehtosopimuksen solmineeseen työnantajayhdistykseen. Myös Kemianteollisuus KT:ssa työnantajaedunvalvonta on järjestetty niin, että kaikki työnantajat joka tapauksessa kuuluvat jäseninä suoraan Kemianteollisuus KT:hen.

Muoviteollisuus ry on Kemianteollisuus KT:n yhdistysjäsen. Kuitenkin Muoviteollisuus ry kuuluu sääntöjensä mukaan Kemianteollisuus KT:n tavoin jäsenenä suoraan Elinkeinoelämän keskusliittoon. Se on siten tässä suhteessa Kemianteollisuus KT:n rinnakkaisjärjestö.

Muoviteollisuus ry on sääntöjensä mukaisesti hoitanut jäsenyritystensä elinkeinopoliittista ja työnantajapoliittista edunvalvontaa. Sääntöjen 3 §:n mukaan yhdistys tarkoituksensa toteuttamiseksi muun ohella kehittää muoviteollisuuden teknistä yhteistyötä, standardointia ja tutkimustyötä ja luo puitteet näiden alueiden yhteistyölle. Yhteistyötä on toteutettu erityisesti järjestön jaostojen, kuten putkijaoston toiminnan kautta.

Työnantajapoliittisena edunvalvontayhdistyksenä Muoviteollisuus ry ei itse ole solminut alalle omaa työehtosopimusta tämän suuntaisista tavoitteistaan huolimatta, vaan tältä osin edunvalvonta on hoidettu yhteistoimintasopimuksin Kemianteollisuus KT:n kautta. Tämän yhteistoimintasopimuksen puitteissa Muoviteollisuus ry:llä on ollut mahdollisuus vaikuttaa muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen, joka on solmittu Kemianteollisuus KT:n ja Kemianliiton välillä. Muoviteollisuus ry:tä ei ole hyväksytty sopimuksen allekirjoittajaksi, mutta sopimukseen on liitetty pöytäkirja hallituksen kokouksesta, jossa yhdistys on osaltaan hyväksynyt työehtosopimusneuvotteluissa saavutetun neuvottelutuloksen. Muutoin Muoviteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus KT:n välisellä yhteistoimintasopimuksella on sovittu siitä, että työehtosopimusta koskeva neuvottelu- ja neuvontavastuun on Kemianteollisuus KT:llä. Yhteistoimintasopimuksen nimenomaisesti mainittuihin lähtökohtiin kuuluu se, että Muoviteollisuus ry:n jäsenet ovat samalla myös Kemianteollisuus KT:n jäseniä. Käytännön toiminnassaan Muoviteollisuus ry on keskittynyt jäsentensä elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan.

Kemianteollisuus KT on hoitanut Muoviteollisuus ry:n ja sen jäsenten työnantajaedunvalvontaa. Tämä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole perustunut Muoviteollisuus ry:n jäsenyyteen Kemianteollisuus KT:ssä, vaan yhdistysten väliseen yhteistoimintasopimukseen ja muovituoteteollisuuden työnantajien suoraan jäsenyyteen Kemianteollisuus KT:ssä.

Esillä olevassa asiassa monet seikat puhuvat sitä vastaan, että Muoviteollisuus ry:tä voidaan pitää Kemianteollisuus KT:n alayhdistyksenä. Alayhdistyksen käsitteen tulkitseminen laventavasti ei ole perusteltua, koska laaja tulkinta johtaa työehtosopimukseen sidottujen piirin laajenemiseen suoraan lain nojalla. Näin sidottujen piiri saattaisi ulottua myös sellaisiin työnantajiin, joiden ei jäsenyyksiensä ja muiden tahdonilmaisujensa perusteella voida edellyttää varautuneen sidonnaisuuden johtumiseen suoraan laista.

Tässä omaksuttu tulkinta on esitetyn selvityksen mukaan aiemmin vastannut myös Muoviteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus KT:n käsitystä asiasta. Kanta, jonka mukaan Uponor Suomi Oy:n jäsenyys Muoviteollisuus ry:ssä johtaisi sen sidonnaisuuteen muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen siitä huolimatta, että Uponor Suomi Oy on eronnut sopimuksen solmineesta yhdistyksestä, on esitetty ensimmäisen kerran vasta tämän oikeudenkäynnin yhteydessä.

Uponor Suomi Oy on eronnut edellä kerrotun mukaisesti Kemianteollisuus KT:sta. Se on Kemianteollisuus KT:n sääntöjen mukaisesti ja työehtosopimuslaissa edellytetyllä tavalla vapautunut sidonnaisuudestaan muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Kun edellä todetuin perustein myöskään jäsenyys Muoviteollisuus ry:ssä ei sellaisenaan luo sidonnaisuutta tähän työehtosopimukseen, hylkään kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltuvuudesta Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön ja työehtosopimusten keskinäisen etusijan määräytymisestä samoin kuin oikeudenkäyntikuluista ilmoitan olevani näistä samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

Jäsen Virtanen lausui:

Yhdyn tuomioon silta osin kuin siinä on katsottu Uponor Suomi Oy:n olevan Muoviteollisuus ry:n jäsenenä sidottu Kemianteollisuus KT:n ja Kemianliiton välillä solmittuun muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Esitetty selvitys osoittaa, että Uponor Suomi Oy on yritys, jonka toimiala myös selvästi kuuluu ainakin tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan. Se ei itse tuota lopputuotteisiinsa liitettyjä osia, jotka eivät ole muovipohjaisia.

Uponor Suomi Oy on myös Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys. Siten Uponor Suomi Oy on lähtökohtaisesti työehtosopimuslain 4 §:n perusteella sidottu myös teknologiateollisuuden työehtosopimukseen.

Sääntöjensä mukaan Teknologiateollisuus ry on kaivosteollisuuden, raudan, teräksen ja muiden metallien valmistuksen sekä valimo-, metallituote-, konepaja-, laivanrakennus-, muun kulkuneuvo-, sähkö-, elektroniikka-, ja hienomekaanisen teollisuuden ja raaka-ainepohjasta riippumatta näihin verrattavaa tai liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten toimialajärjestö. Uponor Suomi Oy ei kuulu säännöissä nimenomaisesti lueteltuihin teollisuusaloihin. Eri asia on, onko sen toiminta niihin verrattavaa tai liittyvää. Esitetyt esimerkit tämän sääntömääräyksen soveltamisalaan kuuluvista jäsenyrityksistä poikkeavat toimialaltaan Uponor Oy:n toimialasta ja niitä voidaan pitää verrattavina tai liittyvinä Uponor Oy:tä paremmin. Tosiasia kuitenkin on, että Teknologiateollisuus ry:n hallitus on hyväksynyt Uponor Oy:n jäseneksi. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko tässä yhteydessä tarkasteltu sääntöjen ulottuvuutta.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan siinä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Näin määriteltynä soveltamisala voisi muuttua sen mukaan, mitä yrityksiä jäseneksi hyväksytään. Tässä tapauksessa työehtosopimuksen soveltamisala laajenisi ainakin osittain päällekkäiseksi muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen kanssa ja siten ne olisivat kilpailevia työehtosopimuksia.

Työehtosopimukseen osallisilla on oikeus määrätä sen soveltamisalasta. Ne eivät kuitenkaan voi ulottaa soveltamisalaa jäsenistöönsä perustuvaa edustavuuttaan laajemmaksi. Työehtosopimuksen osapuolten tulee aidosti edustaa niitä tahoja, joita työehtosopimus koskee. On epäselvää, voidaanko teknologiateollisuuden edustavuutta pitää riittävänä muoviteollisuutta harjoittavien yritysten osalta, kun otetaan huomioon, että muoviteollisuustoimialalle on solmittu edellä mainittu työehtosopimus, jonka osapuolet kiistatta edustavat niitä, joita sopimus koskee. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan tarvitse ottaa lopullista kantaa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen työntekijäosapuoli Metallityöväen Liitto ei ole lausunnossaan edes väittänyt, että sillä olisi jäseninä työntekijöitä, jotka olisivat työssä muoviteollisuutta harjoittavissa yrityksissä. Tällaista ei ole tässä jutussa muutoinkaan väitetty tai esitetty. Metallityöväen Liitolta puuttuu tältä osin tarvittava jäsenistöön pohjautuva edustavuus.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, etteivät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osapuolet ole voineet pätevästi laajentaa sen soveltamisalaa muoviteollisuutta koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalle. Siten teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tosiasiassa sido Uponor Oy:tä työehtosopimuslain nojalla, koska se ei toimi työehtosopimuksen soveltamisalalla, vaikka se on Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan työehtosopimusten keskinäisen etusijan määräytymisestä ilmoitan tältä osin olevani samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

Jäsen Ahokas lausui:

Työtuomioistuimen enemmistö on ratkaisussaan päätynyt sille kannalle, että Uponor Suomi Oy on voinut olla työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu sekä muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen että teknologiateollisuuden työehtosopimukseen. Tähän kannanottoon olen myös yhtynyt.

Enemmistön näkemykseen työehtosopimusten keskinäisen etusijan määräytymisestä, työehtosopimuslain 4 §:n 3 momenttiin perustuen, sopimusten allekirjoituspäivään perustuvaa täysin sattumanvaraista aikaprioriteettiperiaatetta soveltaen, en kuitenkaan ole voinut yhtyä.

Työehtosopimuslain taustaa

Työehtosopimuslaki perustuu pitkälti jo 1920-luvulla tehtyyn sekä työ- että työehtosopimuslakia koskevaan valmisteluun (lvk 1921:11 ). Jo tällöin tarvetta työehtosopimusmääräysten pakottavuuteen perusteltiin sillä, että jäsenten mahdollisuus irrota tehdyistä sopimuksista olisi uhka koko järjestelmälle.

Vuonna 1946 syynä lain muutokseen olivat järjestöjen liittorakenteissa tapahtuneet muutokset. Lain perustelujen mukaan (komiteamietintö 1945:7) huolena oli, etteivät ammattiyhdistyksiin liittyneet työntekijät enää kuuluneet jäseninä suoraan sopimuksen solmineeseen työntekijäliittoon, jolloin "liittojen välinen sopimus ei siis olisi yksityisiä työntekijöitä työehtoihin nähden sitova eikä oikeuttava, eikä … lain mukaan työehtosopimus ollenkaan". Sama huoli koski työnantajapuolen vastaavia organisaatiojärjestelyjä. Uudistuksen selkeä tavoite oli säilyttää työehtosopimukset aiempaan työehtosopimuslakia vastaavasti molempia sopijaosapuolia ja näiden jäseniä oikeuttavina ja sitovina. Tarkoitus muodostaa työehtosopimukset kaikkia sidottuja velvoittavaksi "luotettavaksi ja vakaaksi työrauhan perustaksi" todettiin selvästi.

Sen sijaan työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin sisältöä, joka oli nykyisessä muodossaan jo vuonna 1946, ei komiteamietinnössä tai myöhemmin eduskuntakäsittelyssä lainkaan avattu tai pohdittu.

Aikaprioriteetti

Työtuomioistuimen tulkitsi ratkaisussaan (TT 1974–15) työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaiseksi aikaisemmaksi sopimukseksi sen joka oli ao. sopimuskierroksella aikaisemmin allekirjoitettu. Tapauksessa kahden eri työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten sanamuodon voitiin selvästi todeta soveltuvan samaan työhön.

Sidottuisuuden syntyajankohdan arvioimiseen kullakin sopimuskierroksella erikseen perustuvaa työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin tulkintaa on sittemmin käytetty työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä toistuvasti. Näin siitä huolimatta, että jo vuoden 1974 ratkaisussa työtuomioistuin totesi joutuneensa ratkaisuun "menettelytavan epäkäytännöllisyydestä huolimatta", ja ettei säännön soveltaminen tule kysymykseen, jos työehtosopimusten tulkinnalla voidaan määritellä niiden soveltamisalojen raja.

Soveltamisalan tulkinnasta

Kahden työehtosopimuslain 4§:n mukaisesti sitovan työehtosopimuksen kollisiotilanteessa sovellettavia työehtosopimuksia voi kuitenkin olla vain yksi. Kuten työtuomioistuimen edellä mainitusta päätöksestäkin voi lukea, ratkaisua olisi tällöin ensisijassa haettava työehtosopimusten, soveltamisalamääräysten ja työehtosopimusjärjestelmän tarkoituksesta ja sisällöstä. Vasta, jos tämä sisällöllinen tarkastelu ei osoita sovellettavuuden eroja, voidaan ratkaisussa joutua turvautumaan aikaprioriteettisäännön muodollisiin ja sattumanvaraisiin kriteereihin.

Soveltamisalamääräysten kirjaukset ovat kuitenkin aikojen kuluessa muuttuneet yhä laajemmiksi ja väljemmiksi, mikä vähentää niiden merkitystä ratkaisuperusteena. Tuomiossaan (TT 2004–25) työtuomioistuinkin on vahvistanut, ettei pelkästään työehtosopimuksen osapuolten keskinäisillä sopimuksilla voitu määrätä työehtosopimuksen soveltamispiiristä. Työnantajan harjoittaman toiminnan kuuluminen työehtosopimuksen soveltamispiiriin on myös työtuomioistuimessa (mm. TT 2004–32) todettu sitovuuden edellytykseksi.

Eri työehtosopimusten määräykset ovat nykyisin, mm. tulopoliittisten ratkaisujen ja keskusjärjestösopimusten vaikutuksesta, usein hyvin samankaltaisia, jopa samansanaisia. Näin ollen myös teknologiateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä saattaa olla mahdollista tulkita siten että ne taipuvat Uponor Suomi Oy:ssä tehtävän työn sääntelyyn. Teknologiateollisuuden työehtosopimusmääräysten soveltuvuudesta Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön työtuomioistuin kuuli todistajana Teknologiateollisuus ry:n osastopäällikkö F:ää, joka kertoi syksyllä 2004 käyneensä paikan päällä selvittämässä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltumista "myöskin tämän tyyppiseen teollisuuteen".

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen soveltuvuudesta Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön ei ole ollut epäselvyyttä.

Teollisuusliittoperiaate

Soveltamisalamääräysten tulkinnassa merkitystä on annettu työehtosopimuksissa yleisesti hyväksytylle ja vakiintuneelle teollisuusliittoperiaatteelle. Työtuomioistuin onkin useissa tuomioissaan perustanut ratkaisunsa tämän periaatteen hyväksymiselle myös silloin, kun kyse on ollut kilpailevien työehtosopimusten soveltamisesta samassa teollisuusyrityksessä. Periaatteen johdonmukainen toteuttaminen merkitsisi sitä, että työehtosopimuksen mukaisiksi alan töiksi katsottaisiin kyseisen teollisuuden piirissä esiintyvät työt niiden laadusta tai niitä suorittavien ammatista riippumatta (mm. TT 1978-20).

Päätoimialan työehtosopimusta sovelletaan myös sellaisiin liitännäisiin toimintoihin, jotka sellaisenaan voisivat kuulua jonkin toisen sopimusalan työehtosopimuksen piiriin (mm. TT 1999-12, TT 2001-22).

Ammattiala

Pääsäännöstä on kuitenkin teollisuudenkin piirissä poikkeuksia. Osa työehtosopimuksista koskee alasta riippumatta määrättyä ammatti- tai työntekijäryhmää. Ammatin mukaan määräytyvän soveltamisalan määrittelyssä otetaan huomioon etenkin millaista työtä tekevät työntekijät ovat sopimuksen soveltamispiirissä. Toisaalta huomioidaan myös sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla toimivat työnantajat ja yritykset (mm. KKO 1982 II 156, KKO 1983 II 124, TT 1987-59).

Yritys voi toimia samanaikaisesti useammalla alalla tai avustava toiminta voi muodostaa yhtiön varsinaisesta toiminnasta erillisen valtakunnallisen työehtosopimuskäytännön mukaisen sopimusalan. Kuhunkin itsenäiseen osatoimintaan sovelletaan silloin sitä koskevaa työehtosopimusta. Avustavan toiminnan muodostuminen pääalasta erilliseksi kokonaisuudeksi joudutaan arvioimaan tilannekohtaisesti erikseen (mm. TT 1982–43, TT 1990-93).

Sopimuskompetenssi

Työehtosopimuksen tulkintaa ja pätevyyttä koskevien sääntöjen soveltamista modifioi näiden sopimusten erityinen ulkopuolisiin ulottuva vaikutus. Valta antaa kolmansia velvoittavia oikeusnormeja on pääsääntöisesti vain lainsäädäntövaltaa käyttävällä eduskunnalla. Jo lainvalmistelukunta totesi työehtosopimusten täydentävän lainsäädäntöä ja muodostavan uuden oikeusinstituution, jota ei voitaisi tyydyttävästi säädellä vain yksityisoikeudellisten periaatteiden pohjalta. Valtiosääntöoikeuden näkökulmasta työehtosopimusjärjestelmää voidaan tarkastella valtuutus-, delegointi- tai kompetenssijärjestelyn näkökulmasta. Tosiasiassa työehtosopimuslakia säädettäessä ei kuitenkaan pidetty silmällä systemaattista selkeyttä, vaan pyrittiin kollektiiviseen heikomman osapuolen (työntekijän) suojeluun. Sen sijaan valtion virkaehtolain valmistelun yhteydessä vuonna 1970 perustuslakivaliokunta jo kiinnitti huomiota myös lainsäädäntövallan delegointiin.

Perusta kolmansiin ulottuvalle norminantovallalle on joka tapauksessa eduskuntalaissa. Silti työehtosopimuksin on sovittu myös asioista, jotka eduskuntalakina olisivat saattaneet vaatia perustuslain säätämisjärjestystä. Nämä seikat ja nykyisen perustuslain 80 § vielä korostavat, jo työehtosopimuslain valmisteluasiakirjoista ilmenevää, sidottuisuuden ulottumista molempiin osapuoliin ja näiden jäseniin, työehtosopimuksen legitimiteetin edellytyksenä.

Työehtosopimuslakia säädettäessä molemminpuolista sitovuutta pidettiin ydinkysymyksenä ja tuskin osattiin edes kuvitella tilannetta jossa jommallakummalla työehtosopimuksen osapuolista ei olisi velvoitteita vastaavaa jäsenpohjaa. Siten myös lain velvollisuudet valvoa ja noudattaa tehtyjä työehtosopimuksia, rikkomisen sanktiot ja työrauhavelvollisuus koskevat vain osallisia ja sidottuja.

Viimeksi työlainsäädännön puolella työehtosopimusvelvoitteiden ulottuvuutta on käsitelty työsopimuslain uudistamisen yhteydessä vuosina 1995 - 2001. Vaikka esillä oli ennen kaikkea työehtosopimusten yleissitovuus, jouduttiin samalla ottamaan kantaa myös yleis- ja normaalisitovan työehtosopimuksen etusijajärjestykseen ja niihin edellytyksiin jotka työehtosopimuksen on täytettävä voidakseen sivuuttaa yleissitovuuden tai olla alaa koskeva niin että sen määräyksiä on ao. alalla noudatettava. Ottaen huomioon, että yleissitovuus koskee myös asianosaisia joilla ei itsellään ole ollut mahdollisuutta sopimuksiin vaikuttaa, on työsopimuslaissa työehtosopimuksen sovellettavuudelle asetettuja edellytyksiä pidettävä vähintäänkin kohtuullisina myös silloin, kun tarkastellaan oikeuksien ja velvollisuuksien syntymistä asiaan paremmin perehtyneille sopimukseen osallisille ja sidotuille.

Jo aikaisempi työsopimuslaki edellytti yleissitovuutta arvioitaessa valittavaksi alalla olevista valtakunnallisista työehtosopimuksista sen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärillä laskien suurimman. Lisäksi tältä suurimmalta vaadittiin sellaista edustavuutta, että ainakin noin puolet alan kaikista työntekijöistä kuului sen soveltamispiiriin työehtosopimuslain 4 §:n sitovuussäännön perusteella. Korkein oikeus vakiinnutti tämän tulkinnan ratkaisullaan (KKO 1974 II 44).

Työehtosopimuksen asianomainen ala määräytyy voimassaolevan työsopimuslain esitöidenkin (HE 157/2000) mukaan ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Tällöin huomioon on kuitenkin otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijäyhdistyksen on edustettava aidosti työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä tekeviä työntekijöitä. Muita, myös normaalisitovuuden piirissä huomioon otettavia kriteereitä ovat asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, sekä alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin. Siten myös työntekijäpuolen järjestäytyminen otetaan huomioon vuoden 1946 työehtosopimuslain tavoitteiden mukaisesti.

Johtopäätökset

Iästään, ja vielä vanhemmasta taustastaan huolimatta työehtosopimuslaki on osoittautunut toimivaksi myös työmarkkinoiden muutoksissa. Osasyynä tähän on työtuomioistuimen kokoonpano ja asiantuntemus, joka on mahdollistanut muutosten ymmärtämisen ja huomioon ottamisen myös tulkintakäytännössä. Tätä taustaa vasten onkin hämmästyttävää, että kaikkien osapuolten jo yli 30 vuotta sitten epätyydyttäväksi toteama ja hyvin vähän tulkintaa kaipaava aikaprioriteetti on saanut niin keskeisen aseman kilpailevien työehtosopimusten etusijaa koskevissa ratkaisussa.

Nyt esillä olevassa tapauksessa olisi nähdäkseni sopimusten soveltamisalojen raja ja etusijajärjestys voitu määritellä myös työehtosopimusten tulkinnalla.

Soveltamisalat ovat molemmissa työehtosopimuksissa laajat. Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus kuitenkin täsmentää soveltamisen toimialan muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden palveluksessa oleviin työntekijöihin. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisala puolestaan ulottuu Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksiin ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Yhdistyksen sääntöjen 3 §:n mukaan Uponor Suomi Oy:ssä tehtävä työ näyttäisi olevan korkeintaan säännöissä erikseen mainittuihin aloihin "verrattavaa tai liittyvää toimintaa".

Molemmat työehtosopimukset on solmittu teollisuusliittoperiaatteella. Uponor Suomi Oy:ssä tehtävästä työstä saadun selvityksen perusteella katson, että muualta ostettujen ohjausjärjestelmien tehtaalla tuotettuihin muovielementteihin liittäminen on ainakin vielä tällä hetkellä tulkittava korkeintaan päätoimialaa avustavaksi tai liitännäiseksi toiminnaksi.

Koko Uponor Oyj-konsernia koskevat suunnitelmat ja strategiat mm. laajojen kokonaisratkaisujen toimituksista, eivät myöskään ole olennaisesti muuttaneet Uponor Suomi Oy:n toimintaa tai siellä tehtävää työtä. Kehityksen myötä on toki mahdollista, että konsernista kehkeytyy monialayritys, jolloin Uponor Suomi Oy:ssä tehtävää työtä voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen, esimerkiksi päätoimialasta erillisenä teollisuusliittoperiaatteen tai ammattialan mukaisena sopimusalana.

Sopimuskompetenssin osalta asiassa on ollut kiistatonta, että lähes kaikki Uponor Suomi Oy:n työntekijät ovat jäseninä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimukseen osallisena olevan Kemianliitto ry:n alayhdistyksissä. Näin ollen mahdollisuus vastata työehtosopimuksesta ja työehtosopimuslaista työntekijäpuolelle johtuvista velvoitteista on ainoastaan Kemianliitto ry:llä. Toisaalta, kuten työtuomioistuimen enemmistö on päätöksessään todennut Uponor Suomi Oy:kin on työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottu myös muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen.

Teknologiateollisuus ry:n edustajat ovat todistuksissaan ja Metallityöväen liitto ry kirjallisessa lausumassaan esittäneet omat näkemyksensä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltuvuudesta Uponor Suomi Oy:ssä tehtävään työhön. Metallityöväen liitto ry ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että sillä olisi jäseniä Uponor Suomi Oy:ssä. Edellä jo mainitussa ratkaisussa (TT 2004-25) työtuomioistuin totesi paitsi sen, ettei työehtosopimuksen osapuolten keskinäisillä sopimuksilla voitu määrätä työehtosopimuksen soveltamispiiristä, myös ettei jäsenyys työnantajaliitossa voinut laajentaa sopimuksen soveltamispiiriä sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle.

Edellä mainitun perusteella katson, että sopimusten soveltamisalamääräykset, teollisuusliittoperiaatteen mukaiset osapuolten jäsenten tosiasiallisesti edustamat toimialat ja työt, sopimuskompetenssi ja sen edellytyksenä oleva molemminpuolinen järjestäytyminen sekä alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus huomioon ottaen Uponor Suomi Oy:ssä sovellettava työehtosopimus on muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että kaikki asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.