TT:2003-99

Keywords: Lakon lopettamissopimus, Lausuntoasia, Liikkeen luovutus, Säännöstämiskompetenssi, Takaisinottovelvollisuus, Työntarjoamisvelvollisuus, Valtakunnansovittelija
Year of case: 2003
Date of Issue: 23.12.2003
Register number: L 9/02

Lakkautetun rakennushallituksen työntekijöitä edustava ammattiliitto ja rakennushallituksen toimintaa jatkamaan perustettu yhtiö olivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen, jossa oli sovittu työntekijöiden rakennushallitukseen ja sen toimintaa jatkamaan perustettuun yhtiöön kohdistaman lakon lopettamisesta. Sopimuksessa oli lisäksi sovittu muun muassa työntekijöiden rekrytoinnista ja palkkauksesta.

Lausuntopyynnössä oli kysymys siitä

- oliko rakennushallitusta sitonut työehtosopimus tullut uutta yhtiötä velvoittavaksi,

- oliko syntyneellä sopimuksella korvattu aikaisemmin noudatettu työehtosopimus,

- koska sopimus oli tarkoitettu tulemaan voimaan,

- oliko sopimuksessa sovittu aikaisemman työehtosopimuksen palkkausmääräyksistä poikkeavista palkoista,

- oliko sopimuksella sovittu siitä, että työntekijöiden oli palattava töihin sopimuksessa mainittuihin päivämääriin mennessä uhalla, että uudella yhtiöllä ei ollut velvollisuutta tarjota tämän jälkeen muuta työtä, ja

- oliko edellä tarkoitetun kaltaisesta määräyksestä mahdollista sopia työehtosopimuksella.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 99

KUULTAVAT

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry
Engel Palvelut Oy

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhteiden päättymistä koskevassa asiassa (laitoshuoltaja A ynnä muut/Engel Palvelut Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.5.2003
Pääkäsittely 20.10.2003

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennushallituksen ja Valtion ammattiliitto VAL ry:n välillä on solmittu ajaksi 1.1.1994 - 31.10.1995 kiinteistöalan työehtosopimus, jota sen soveltamisalamääräyksen mukaan sovelletaan rakennushallituksessa ja sen alaisissa rakennuspiireissä oleviin työntekijöihin ja joka sisältää muun muassa siivoustoimen ja kiinteistöhoidon henkilöstöä koskevat palkkausmääräykset ja seuraavan sisältöisen sopimuksen voimassaoloaikaa ja irtisanomista koskevan määräyksen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN SEKÄ ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT

10.1 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

10.1.1

Tämä sopimus on voimassa lokakuun 31 päivään 1995, edellyttäen, että valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on sen hyväksynyt. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

Mikäli yleisen työehtosopimuksen osapuoli irtisanoo sopimuksensa sen 87 §:n mukaisesti toisen sopimusvuoden osalta, voi tämän työehtosopimuksen osallinen irtisanoa 31.12.1994 mennessä keskusjärjestönsä suostumukselle sopimuksensa päättymään neljän viikon kuluessa irtisanomisesta, kuitenkin aikaisintaan 1.11.1994 lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennushallitus on 27.12.1994 irtisanonut edellä mainitun kiinteistöalan työehtosopimuksen päättymään 27.1.1995.

Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n (nykyisin Engel Palvelut Oy) ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 3.1.1995 solmittu sopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Sopimuksen kohde

Sopimus koskee rakennushallituksen sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n kiinteistöalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin 31.12.1994 kuuluvaa rakennushallinnon palveluksessa olevaa siivous- ja kiinteistöalan henkilöstöä.

2. Työntekijöiden rekrytointi

Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy palkkaa tarvittavat työntekijät rakennushallinnon työntekijöistä aina kun työntekijät täyttävät työtehtävien asettamat kohtuulliset vaatimukset. Yhtiö tarjoaa työtä 31.12.1994 rakennushallinnon palveluksessa olevalle pääluottamusmiehelle sekä vastaavasti kaikille piiriluottamusmiehille, edellyttäen, että työsopimus syntyy kohdissa 3.1. tai 3.2. mainituissa aikarajoissa. Lisäksi yhtiö tarjoaa mahdollisuuksiensa mukaan työtä muille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.

3. Palkkaus

3.1. Sovittiin, että Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy tekee työsopimukset edellä tarkoitettujen siivoojien kanssa, edellyttäen, että työsopimus syntyy viimeistään 31.1.1995, niin että ottaen huomioon liitteessä 1 mainitut palkkatekijät, minimipalkka on = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =. Aikaisemmin tehdyt työsopimukset korjataan edellä olevan mukaisiksi.

3.2. Sovittiin, että Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy tekee työsopimukset edellä tarkoitettujen huoltoasentajien ja huoltomiesten kanssa, edellyttäen, että työsopimus syntyy viimeistään 31.5.1995, niin että ottaen huomioon liitteessä 1 mainitut palkkatekijät, huoltoasentajien ja huoltomiesten minimipalkka on = = = = = = = = sekä kiinteistönhoitajien minimipalkka on = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =. Aikaisemmin tehdyt työsopimukset korjataan edellä olevan mukaisiksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Lakon päättäminen

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry lopettaa välittömästi Engel-yhtymään ja rakennushallintoon kohdistuvan lakon.

11. Tiedottaminen

Sopimuspuolet tiedottavat viipymättä lakon lopettamisesta sidosryhmilleen ja julkisille tiedotusvälineille.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, joista kumpikin sopimuspuoli saa yhden. Muilta osin työsuhteen ehdot määräytyvät TT:n ja sen jäsenliittojen solmimien työehtosopimusten mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANTEET

Vaatimukset

A sekä 30 muuta rakennushallituksen palveluksessa ollutta henkilöä ovat Engel Palvelut Oy:tä vastaan ajamassaan kahdessa kanteessa vaatineet vahvistettavaksi, että

rakennushallituksen toiminnan yhtiöittämistä on pidettävä työsopimuslain tarkoittamana liikkeen luovutuksena ja että työnantajan vastuut ovat siirtyneet toiminnot vastaanottaneelle Engel Palvelut Oy:lle,

Engel Palvelut Oy:llä olisi ollut velvollisuus jatkaa kantajien työsuhteita ja

Engel Palvelut Oy on rikkonut työsopimuslain 42a §:n mukaista takaisinottovelvollisuutta palkatessaan uutta työvoimaa kantajien työsuhteiden päättymisen jälkeen samoihin ja samanlaisiin tehtäviin, joita kantajat työsuhteissaan suorittivat ilman, että Engel Palvelut Oy on tarjonnut työtä työvoimatoimistoon työnhakijaksi ilmoittautuneille kantajille.

Kantajat ovat lisäksi vaatineet Engel Palvelut Oy:n velvoittamista suorittamaan kullekin kantajalle työsopimuslain 51 §:ssä tarkoitettuna vahingonkorvauksena haastehakemuksessa mainitut ja sittemmin täsmennetyt markkamäärät.

Kantajat ovat lisäksi vaatineet Engel Palvelut Oy:n velvoittamista korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Kantajat olivat työskennelleet rakennushallituksen palveluksessa siivous- ja kiinteistöhuoltotehtävissä. Rakennushallinnon yhtiöittäminen oli toteutettu 1.1.1995, jota ennen rakennushallitus on ollut jaettuna neljään toimialaan. Yksi toimialoista oli ylläpitotoimiala, joka vastasi kiinteistönhoidosta, siivouksesta, korjauksesta ja muista palveluista. Toimialat muodostivat erilliset toimintakokonaisuudet. Rakennushallitus oli irtisanonut siivoustehtävissä työskennelleiden työntekijöiden työsopimukset joulukuun lopulla 1994 ja kiinteistönhoitajina työskennelleiden työntekijöiden työsopimukset huhtikuun lopulla 1995. Tapahtuneen yhtiöittämisen yhteydessä siivoustoiminta oli siirretty Engel Palvelut Oy:lle 1.1.1995 ja kiinteistöhuolto 1.5.1995. Työntekijöiden irtisanomisten syyksi oli ilmoitettu työsopimuslain 37a §, jota oli tarkennettu merkitsemällä työsuhteen päättämisperusteeksi siivoustoiminnan ja kiinteistönhuoltotoiminnan lakkaaminen rakennushallituksen rakennuspiireissä.

Siivoustoiminnan ja kiinteistönhuollon siirtäminen rakennushallitukselta Engel Palvelut Oy:lle muodosti työsopimuslain 7 ja 40 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen. Tämä kanta on vahvistettu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 1997:105. Ratkaisussa on ollut kysymys rakennushallituksen palveluksessa olleen siivoojan työsuhteen irtisanomisesta. Korkein oikeus on katsonut, että kysymys oli työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta liikkeen luovutuksesta, jolla siivoustoiminta ja työnantaja-asema olivat siirtyneet valtion viranomaiselta yksityisoikeudelliselle yhtiölle. Korkein oikeus on todennut rakennushallituksen suorittaman työsopimuksen irtisanomisen laittomaksi.

Rakennushallituksella ei ole ollut työsopimuslain 37a §:n mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä työsopimusten irtisanomisiin. Engel Palvelut Oy on jatkanut ja jatkaa toimintaa entisen laajuisena niissä työkohteissa, jotka rakennushallitus oli kantajille osoittanut. Rakennushallituksen suorittama kiinteistönhoitotyö oli vain siirretty Engel Palvelut Oy:lle. Kun rakennushallituksen ylläpito-osaston toiminta on siirretty saman työnantajasubjektin hallitsemalle osakeyhtiölle, olisi myös työntekijöillä ollut oikeus siirtyä Engel Palvelut Oy:n palvelukseen. Rakennushallituksella ei ole ollut myöskään taloudellista perustetta irtisanoa palveluksessaan olevien työntekijöiden työsuhteita joulukuun lopussa 1994 tai huhtikuussa 1995, sillä työntekijöiden olisi tullut saada siirtyä osakeyhtiön palvelukseen toimintojen siirron yhteydessä. Suomen valtiota ei ole kuitenkaan haastettu vastaajaksi, koska työsopimuslain mukainen kahden vuoden kanneaika on kulunut umpeen. Kanne on kohdistettu toiminnat vastaanottaneeseen Engel Palvelut Oy:hyn sillä perusteella, että yhtiöllä on ollut velvollisuus jatkaa kantajien työsuhteita ja kantajat ovat olleet tähän valmiita. Kysymys on työsopimuslain 42a §:n mukaisen takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä, joka ei ole sidottu irtisanomisia koskevaan kahden vuoden kanneaikaan.

Engel Palvelut Oy oli palkannut uutta työvoimaa samoihin tehtäviin, joita kantajat olivat suorittaneet. Uusia työntekijöitä oli palkattu tällä tavoin myös sen jälkeen, kun kantajien irtisanomisajat olivat kuluneet loppuun, mutta kantajat olivat olleet työvoimatoimistojen kirjoilla työnhakijoina. Koska työsopimuslain 42a §:n 2 momentin mukainen työnantajan takaisinottovelvollisuus koskee liikkeenluovutustilanteessa myös luovutuksensaajaa, on Engel Palvelut Oy korvausvelvollinen tällä perusteella.

Rakennushallitus oli vuoden 1994 keväällä ja kesällä jakanut työntekijöilleen tiedustelulomakkeen, jossa heiltä oli kysytty halukkuutta siirtyä rakennushallituksen työtä jatkavien organisaatioiden palvelukseen. Työntekijät olivat vastanneet kyselyyn myönteisesti, mutta siirtymisen ehdoksi he olivat esittäneet lainmukaisen vaatimuksen työsuhteen ehtojen säilymisestä ennallaan. Sama asia oli ollut esillä syksyllä 1994 ja vastaus oli ollut sama eli työntekijät ovat olleet halukkaita siirtymään uuden organisaation palvelukseen entisillä ehdoilla.

Engel Palvelut Oy oli kuitenkin halunnut palkata palvelukseensa tulevat siivoojat uusina työntekijöinä aikaisempaa huonommin palkkaeduin. Myös muut työsuhteen ehdot olisivat huonontuneet aikaisemmasta eli Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:n ja rakennushallituksen solmiman työehtosopimuksen perusteella määräytyvistä työsuhteen ehdoista. Työsuhteen ehdoista olikin neuvoteltu Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:n ja Engel-yhtiön välillä. Kun neuvottelut eivät olleet johtaneet tulokseen, oli ammattiliitto julistanut 16.12.1994 vastaajayhtiötä koskevan saarron. Vähän myöhemmin eli 27.12.1994 oli alkanut siivoustoimintaa koskeva lakko.

Joulukuussa 1994 Engel siivous- ja kiinteistöpalvelut Oy oli palkannut uusia siivoojia vapailta markkinoilta. Tätä ennen yhtiö oli lähettänyt siivoojille kirjeitä, joissa muun muassa oli ilmoitettu, että rakennushallinnon palveluksessa olevilla siivoojilla on etusija palkattaessa henkilökuntaa yhtiön palvelukseen. Kirjeissä oli muun muassa kehotettu siivoojia ottamaan yhteyttä omaan siivoustyönjohtajaan ja sopimaan työsopimuksen allekirjoittamisesta. Kirjeissä oli ilmoitettu, että 22.12.1994 asti siivoojia ei palkata ulkopuolelta. Näillä kirjeillä yhtiö oli yrittänyt murtaa laillisen työtaistelun.

Ennen saarron alkamista joulukuussa 1994 oli joillakin paikkakunnilla järjestetty Engel-yhtiön esittelytilaisuuksia. Tilaisuuksissa ei tarjottu työtä, vaan työnsaantimahdollisuuksista puhuttiin yleisellä tasolla. Tilaisuuksissa myös kerrottiin palkan alenevan noin 30 prosentilla, jos työsuhde jatkuu. Ammattiliiton julistamat saarto ja lakko olivat loppuneet tammikuussa 1995. Lakon lopettamissopimuksessa Engel-yhtiö lupasi palkata ensisijaisesti rakennushallituksen siivoojia palvelukseensa. Tähän yhtiöllä olisi ollut velvollisuus lainkin nojalla ja laajemmin kuin lakon lopettamissopimuksen rajauksella "aina kun työntekijät täyttävät työtehtävien asettamat kohtuulliset vaatimukset".

Ketään kantajista ei kuitenkaan ollut palkattu, koska työvoimaa oli jo palkattu huomattava määrä joulukuussa 1994. Yksistään työpaikkojen puute ei ollut ollut syynä palkkaamatta jäämiseen. Yhtenä asiaan vaikuttavana syynä oli ollut se, että yhtiö ei ollut halunnut ottaa palvelukseensa iäkkäämpiä työntekijöitä. Yhtiön taholta olikin vaadittu kantajia hakeutumaan työttömyyseläkkeelle, jos se iän puolesta oli mahdollista. Kantajat olivat olleet valmiita siirtymään yhtiön palvelukseen, kuten he aikaisemmin olivat ilmoittaneet.

Työllistymisen ehtona niiden kohdalla, joita vastaajayhtiö oli halunnut palkata, oli palkan huomattava alentuminen. Kantajien työskennellessä rakennushallituksen palveluksessa olivat palkka- ja työehdot määräytyneet Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:n ja rakennushallituksen välisen työehtosopimuksen perusteella. Tämä työehtosopimus oli ollut voimassa vuoden 1995 tammikuun loppuun asti. Kaikki työtarjoukset, joita vastaajayhtiö oli tehnyt siivoojille, olivat sisältäneet vaatimuksen palkan ja muiden työehtojen alentamisesta alle noudatetun työehtosopimuksen vähimmäistason. Tämä vaatimus oli sekä pakottavaa oikeutta olevan liikkeenluovutussäännöksen että vastaajaa velvoittavan työehtosopimuslain vastainen. Vastaajayhtiö oli työehtosopimuslain 5 §:ssä tarkoitettu luovutuksensaaja, jota velvoitti tammikuun loppuun asti voimassa ollut työehtosopimus. Vastaajayhtiön vaatimusta palkan alentamisesta oli arvioitu muun muassa edellä mainitussa KKO:n ennakkotapausratkaisussa, jossa muun muassa on todettu, että työntekijällä ei ole ehdotonta velvollisuutta vahinkoa välttääkseen ottaa vastaan työnantajan muilla kuin aikaisemman sopimuksen mukaisilla ehdolla tarjoamaa työtä. Ratkaisussa on todettu kysymyksessä olleella työntekijällä olleen pätevä syy kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle tarjottua työtä, josta maksettu palkka selvästi alitti työehtosopimuksen mukaisen palkan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Engel Palvelut Oy on vaatinut kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten jättämistä tutkimatta.

Engel Palvelut Oy on kanteissa esitettyjen suoritusvaatimusten osalta kiistänyt kanteet ja vaatinut niiden hylkäämistä.

Engel Palvelut Oy on myös vaatinut kantajien velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäyntiväite

Kanteissa esitetyt vahvistusvaatimukset tulee jättää tutkittavaksi ottamatta, koska liikkeen luovutukseen liittyvä oikeudellinen problematiikka on ratkaistu jo korkeimman oikeuden tuomiossa KKO 1997:105.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koska kanteita ei ole nostettu työsopimuslain 47e §:n mukaisessa määräajassa, tulee kanteet hylätä jo sillä perusteella, että ne on nostettu myöhään eli yli viisi vuotta irtisanomisilmoituksen antamisesta.

Engel-yhtiön perustaminen oli aloitettu vuoden 1994 keväällä. Yhtiöön palkattiin tuolloin ylin johto, joka alkoi valmistella käytännön toimia yhtiön perustamista silmälläpitäen. Hallituksen esitys laiksi valtion kiinteistölaitoksesta annettiin eduskunnalle 7.10.1994 ja Engel-yhtiön tarkoituksena oli aloittaa toimintansa siivoustyön osalta 1.1.1995. Engel-yhtiön johto oli lähestynyt kaikkia rakennushallinnon siivoojia muun muassa 19.12.1994 ja 21.12.1994 päivätyillä kirjeillä. Lähtökohtana kirjeissä oli, että siivoojille tarjotaan työtä yhtiön palveluksessa alaa koskevan niin sanotun yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ei kuitenkaan ollut hyväksynyt Engel-yhtiön esityksiä, vaan se oli vaatinut vanhojen rakennushallinnon aikaisten palkkaetuuksien säilyttämistä. Tästä johtuen Engel-yhtiön palvelukseen ei ilmoittautunut kuin muutama siivooja vuoden 1994 aikana. Työtarjouksista huolimatta siivoustoimintaa koskenut lakko oli alkanut vuoden 1994 lopussa ja jatkunut tammikuun 3. päivään 1995. Mainittuna päivänä Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL solmivat valtakunnansovittelija Jorma Reinin johdolla sopimuksen Engel-yhtiössä noudatettavista palkka- ja muista työsuhde-etuuksista. Sopimus sisälsi lisäksi yksityiskohtaiset määräykset lakon lopettamisesta.

Sopimuksen mukaan Engel-yhtymään ja rakennushallintoon kohdistuva lakko lopetettiin välittömästi. Kumpikin osapuoli sitoutui tiedottamaan lakon loppumisesta omille sidosryhmilleen ja tiedotusvälineille. Sopimuksen mukaan vastaajayhtiö tulisi palkkaamaan tarvittavat työntekijät rakennushallinnon palveluksesta aina kun työntekijät täyttävät työtehtävien asettamat kohtuulliset vaatimukset. Edellytyksenä oli kuitenkin työsopimusten syntyminen viimeistään 31.1.1995.

Osapuolet olivat ryhtyneet sopimuksen synnyttyä välittömiin toimenpiteisiin sopimuksen julkistamiseksi. Lakon loppumista koskeva uutinen oli pääuutisena 3.1.1995 kello 20.30 uutislähetyksessä, jossa valtakunnansovittelija yhdessä kummankin sopimusosapuolen kanssa selosti syntynyttä sopimusta. Julkisen tiedottamisen ohella kumpikin osapuoli tiedotti solmitusta sopimuksesta omalle jäsenkunnalleen. Ammattiliitto oli kertonut 5.1.1995 ja 12.1.1995 päivätyissä kirjeissä, jotka se oli valtakunnansovittelijan avulla saadun sopimuksen mukaisesti lähettänyt jäsenilleen, että yhtiön useilla paikkakunnilla ei ole tarpeeksi työvoimaa ja että avoimia työpaikkoja on kirjeen lähettämishetkellä noin 500. Kirjeissä oli painotettu solmitun sopimuksen mukaisesti sitä, että kaikkien työhön halukkaiden tulee ottaa yhteyttä työnantajaan ja että työsopimukset Engel-yhtiön kanssa tuli tehdä 31.1.1995 mennessä.

Edellä mainitun sopimuksen tultua solmituksi Engel-yhtiön ensimmäisenä huolena oli ollut saada palvelukseen riittävä määrä siivoustyöntekijöitä, jotta yhtiön toiminta voitaisiin aloittaa. Engel-yhtiö oli edellä todetuin tavoin sitoutunut siihen, että se ottaa palvelukseensa ensisijaisesti rakennushallinnon siivoojia, mikäli työsopimus heidän kanssaan tehdään viimeistään 31.1.1995 mennessä. Syynä siihen, että työsopimuksia ei saatu solmittua kaikkien siivoojien kanssa, oli pääosiltaan se, että osa rakennushallinnon siivoojista oli rakennushallinnon lakatessa valitsemassa tietoisesti niin sanotun työttömyyseläkeputken. Toinen syy todennäköisesti oli se, että sopeutumisorganisaatioon siirtymistä oli pidetty hyvänä keinona kouluttautua uuteen ammattiin.

Engel-yhtiö oli syksystä 1994 alkaen ilmoittanut siivoojille tarjolla olevasta työstä Engel-yhtiön palveluksessa ja yhtiö oli pitänyt työpaikkoja rakennushallituksen siivoojien haettavina 31.1.1995 saakka. Yhtiö oli muun muassa maan eri alueilla toiminut läheisessä yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Kantajat olivat saaneet tiedon Engel-yhtiön avoimista työpaikoista julkisen tiedottamisen, oman ammattiliittonsa ja työvoimatoimistojen välityksellä.

Engel-yhtiö oli aloittanut teknisten kiinteistöpalvelujen tuottamisen toukokuun 1995 alusta. Näiden töiden osalta tilanne oli töiden tarjoamismahdollisuuden osalta suurimmalta osaltaan toinen kuin siivoustöissä. Siivoojista oli pulaa lähes kaikilla toimipaikoilla, kun taas kiinteistönhoitajia, laitosmiehiä ja kirvesmiehiä oli enemmän kuin mitä Engel-yhtiö pystyi sille tulleiden työkohteiden perusteella työllistämään.

Engel-yhtiön ja ammattiliiton välillä 3.1.1995 tehdyn työehtosopimuksen mukaan Engel-yhtiö sitoutui palkkaamaan kiinteistöhoidon työntekijät ensisijassa rakennushallituksen palveluksessa olleesta työvoimasta edellyttäen, että työsopimus syntyi viimeistään 31.5.1995. Syynä työsopimusten solmimatta jäämiseen on kaikissa kanteessa tarkoitetuissa tapauksissa ollut se, että Engel-yhtiö ei ollut saanut hankittua itselleen kiinteistöhoidon teknisiä työkohteita siinä määrin, että yhtiö olisi pystynyt työllistämään ketään kantajana olevaa kiinteistönhoitajaa, laitosmiestä tai kirvesmiestä. Mitään vahingonkorvausoikeuden kannalta virheellistä työhönottoa ei ollut tapahtunut, vaan kaikkien kantajien kohdalla on ollut kysymys aidosta työn vähenemisestä.

Yhtiö oli kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kohdalla noudattanut valtakunnansovittelijan johdolla syntynyttä sopimusta. Näin ollen yhtiö ei sopimusta noudattaessaan ole voinut rikkoa takaisinottoa koskevia säännöksiä työsopimuslain 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sopimus on tehty työriita-asioissa toimineen keskeisen virkamiehen virkavastuulla ja yhtiö on voinut luottaa siihen, että sopimus on laillinen ja että se säännöstää asianmukaisesti työriidan osapuolten lakon jälkeisen käyttäytymisvelvollisuuden. Valtakunnansovittelijan laatiman sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli otti vastuun tiedottamisesta omille sidosryhmilleen. Sopimuksen toisena osapuolen olleen ammattiliiton voidaan pelkästään edellä mainittujen sen jäsenistölleen lähettämien kirjeiden sisällön perusteella osoittaa antaneen asianmukaisen selostuksen syntyneestä sopimuksesta omalle jäsenkunnalleen. Ammattiliitto on tavallaan toiminut vastaajayhtiön apulaisena sopimuksen jälkeistä tiedotusvelvollisuutta toteutettaessa. Mikäli rakennushallituksessa työskennellyt henkilö ei ollut ilmoittautunut työhalukkaaksi 3.1.1995 solmitussa sopimuksessa mainittuun päivään mennessä, ei vastaajayhtiöllä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 1999:71 ilmenevillä perusteilla ole ollut enää velvollisuutta tehdä uutta työtarjousta.

Kanteessa ilmoitetut vahingonkorvausten markkamäärät ovat myös virheellisiä. Vahingonkorvausten perusteena on ilmeisesti käytetty niitä palkkoja, joita kantajat olivat saaneet rakennushallituksen palveluksessa ollessaan. Engel-yhtiö ei ole missään vaiheessa ollut velvollinen noudattamaan rakennushallituksen ja VAL ry:n välistä työehtosopimusta, vaan työehtoja säännöstäväksi työehtosopimukseksi on muodostunut tammikuussa 1995 solmittu valtakunnansovittelijan laatima sopimus. Lisäksi Engel-yhtiön tarjoamasta työstä kieltäytyminen tulisi ottaa huomioon vahingonkorvauksen suuruutta määrättäessä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on 22.11.2002 päivätyllä kirjeellä pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Onko kantajien työsuhteisiin sovellettu rakennushallituksen ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n (jäljempänä VAL ry) välillä 1.1.1994 ja 31.10.1995 väliseksi ajaksi solmittu kiinteistöalan työehtosopimus tullut 1.1.1995 alkaen luovutuksensaajaa Engel Palvelut Oy:tä (entinen Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy, jäljempänä Engel) velvoittavaksi työehtosopimuslain 5 §:n tarkoittamalla tavalla?

2. Onko Engelin ja VAL ry:n katsottava sopineen edellä mainitun kiinteistöalan työehtosopimuksen korvaamisesta niin sanotulla Reinin sopimuksella, jolla osapuolet ovat 3.1.1995 sopineet yhtiön siivoustyötä koskeneen lakon lopettamisesta?

3. Onko Engelin ja VAL ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen (jäljempänä niin sanottu Reinin sopimus) tarkoitettu tulevan voimaan välittömästi allekirjoittamisen jälkeen?

4. Onko niin sanotulla Reinin sopimuksella voitu ja tarkoitettu sopia aikaisemmasta työehtosopimuksesta (edellä mainittu rakennushallituksen ja VAL ry:n välinen työehtosopimus) poikkeavista palkkamääräyksistä aikaisemman sopimuksen muodollisen voimassaolon edelleen jatkuessa?

5. Onko Engelin ja VAL ry:n katsottava niin sanotussa Reinin sopimuksessa sopineen sellaisesta määräyksestä, jonka mukaan rakennushallituksen irtisanomien siivoustyöntekijöiden tuli 31.1.1995 mennessä ja huoltoasentajien ja huoltomiesten 31.5.1995 mennessä ilmoittautua Engelille työhön halukkaaksi uhalla, että mikäli työntekijä ei ole oma-aloitteisesti ilmoittautunut työhön pyrkiväksi, Engelillä ei ole ollut velvollisuutta tarjota irtisanotulle mitään työtä?

6. Onko mahdollista sopia kohdissa 5 tarkoitetun kaltaisesta määräyksestä työehtosopimuksessa?

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:lle ja Engel Palvelut Oy:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Riidan keskeiset kohdat

Rakennushallituksen siivoustoiminta siirrettiin Engel Palvelut Oy:lle (tuolloin Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy) 1.1.1995. Muu kiinteistönhoitotoiminta siirrettiin yhtiölle 1.5.1995. Siirtyvien henkilöiden työsuhteen ehdot perustuivat Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n ja Rakennushallituksen välillä 1.1.1994 - 31.10.1995 väliseksi ajaksi solmittuun kiinteistöalan työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen voimassaoloaika sittemmin lyheni alun perin sovitusta kun Rakennushallitus 27.12.1994 irtisanoi työehtosopimuksen päättymään yhden kuukauden irtisanomisajalla 27.1.1995.

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry pyrki pitkin vuotta 1994 neuvottelemaan Engel Palvelut Oy:n kanssa siirtyvien työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Yhtiö puolestaan torjui VAL:n pyrkimyksen solmia työehtosopimus, koska Engel Palvelut Oy ilmoitti ryhtyvänsä noudattamaan yrityssektorin kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksia, jotka oli solmittu Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Palvelualojen Toimialaliiton (siivoustyö) ja toisaalta Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Kiinteistöliiton (kiinteistönhoitotyö) kesken.

Siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehdoista neuvoteltaessa Engel Palvelut Oy:n keskeisin lähtökohta oli se, ettei toimintojen siirrossa ollut kysymyksessä työsopimuslain tarkoittama liikkeen luovutus vaan kokonaan uuden toiminnan aloittaminen. Yhtiön mielestä se ei ollut sidottu Rakennushallitusta sitoneeseen työehtosopimukseen.

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry piti toiminnan siirtämistä liikkeen luovutuksena ja se vaati Engel Palvelut Oy:tä noudattamaan voimassa ollutta työehtosopimusta ja säilyttämään työsuhteiden ehdot ennallaan. Liiton juridisesti oikea näkemys ei vielä taannut työpaikkoja Rakennushallituksen juuri ennen toimintojen siirtoa irtisanomille liiton jäsenille. Engel Palvelut Oy katsoi Rakennushallituksen tuella, ettei kysymyksessä ollut liikkeen luovutus ja alkoi värvätä joulukuusta 1994 alkaen uutta henkilökuntaa palvelukseensa.

Liiton ja yhtiön välisissä neuvotteluissa ei päästy tulokseen ja erimielisyydet johtivat saartoon ja 27.12.1994 alkaneeseen lakkoon. Lakko päättyi 3.1.1995 hyväksyttyyn valtakunnansovittelijan esittämään lakon lopettamissopimukseen. Lakon lopettamissopimus tunnetaan asiakokonaisuudessa ns. Reinin sopimuksena. Lopettamissopimukseen on kirjattu mm. työntekijöiden rekrytointia ja palkkausta koskevia määräyksiä. Palkkausta koskevat määräykset ovat tavanomaiseen verrattuna vajaita niin että palkkamääräykset olivat määräaikaisia. Ne olivat voimassa vain yhden kuukauden. Lisäksi Reinin sopimuksessa on sovittu vain Rakennushallituksesta siirtyvien vähimmäispalkasta ja kaikkien siirtyvien keskimääräisestä palkasta. Yksittäisen työntekijän kohdalla ei siten voida sanoa, täyttääkö maksettu/tarjottu palkka Reinin sopimuksen määräykset vai ei, vaan palkan suuruutta voidaan verrata vain vähimmäispalkkaan.

Vastaukset työtuomioistuimen kysymyksiin

Vastauksena työtuomioistuimen kysymyksiin esitämme kunnioittavasti seuraavan:

1. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Siivous- ja kiinteistönhoidon siirto Rakennushallitukselta Engel Palvelut Oy:lle oli työsopimuslain tarkoittama liikkeen luovutus. Kaikki työehtosopimuslain 5 §:n mukaiset edellytykset ovat käsillä ja tällä perusteella Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL pitää selvänä, että luovutushetkellä voimassa ollut työehtosopimus on tullut Engel Palvelut Oy:tä velvoittavaksi 1.1.1995 alkaen.

2. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Engel Palvelut Oy:n keskeisin lähtökohta osapuolten välisissä neuvotteluissa, myös ns. Reinin sopimuksesta käydyissä keskusteluissa oli se, ettei toimintojen siirto ollut työsopimuslain tarkoittama liikkeen luovutus eikä Rakennushallituksen ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliiton välillä solmittu kiinteistönhoitoa koskeva työehtosopimus velvoittanut yhtiötä. Tämän johdosta osapuolet eivät ole koskaan keskustelleet voimassa olleen työehtosopimuksen korvaamisesta toisella eivätkä osapuolet edellä kerrotun johdosta voineet edes ajatella korvaavansa Rakennushallituksen ja VAL:n välillä solmittua työehtosopimusta toisella juuri sen takia, ettei Engel Palvelut Oy:n mielestä ollut mitään korvattavaa.

3. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus on tullut voimaan sen allekirjoituspäivänä 3.1.1995. Pidämme tätä asiaa selvänä, tavoiteltiinhan sopimuksella juuri lakon lopettamista, joka loppuikin 3.1.1995.

4. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Reinin sopimuksen palkkamääräysten, tarkemmin sanottuna vähimmäispalkkojen kun muusta yksilöllisestä palkkamääräyksestä ei sopimuksessa ole mainittukaan, ei ajateltu millään tavalla korvaavan voimassa olleen työehtosopimuksen palkkamääräyksiä eikä tällaisesta mahdollisuudesta ole osapuolten välisissä neuvotteluissa tai lakon lopettamissopimusta koskeneissa keskusteluissa koskaan ollut puhettakaan. Tämä johtuu edelle kerrotusta: Työnantajapuolen vankkumaton lähtökohta toimintojen siirrossa oli se, että Engel Palvelut aloittaa kokonaan uuden toiminnan "puhtaalta pöydältä" eikä sitä sido mikään mitä toimintojen luovuttaja Rakennushallitus oli ollut velvollinen noudattamaan. Yhtiön mielestä ei siis ollut myöskään korvattavaa työehtosopimusta tai työehtosopimuksen palkkamääräyksiä.

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL:n mielestä on syytä korostaa Reinin sopimuksen palkkamääräysten sisältöä. Jos sopimusta pidetään työehtosopimuksena, sisältää se vain vähimmäispalkkamääräykset. Mistään yksilöpalkoista ei sopimuksessa sovittu. Jos Reinin sopimus luokitellaan työehtosopimukseksi, on mielestämme oikea juridinen päätelmä se, että Reinin sopimuksen vähimmäispalkkamääräys kilpailee voimassa olleen Rakennushallituksen ja VAL:n välillä solmitut kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen vähimmäispalkkojen kanssa. Ratkaisu määräytyy edullisemmuusperiaatteen mukaisesti. Muut työsuhteiden ehdot kuin vähimmäispalkat jäivät siirtyvien työntekijöiden työsopimusten ja voimassa olleen ja velvoittavan työehtosopimuksen varaan.

5. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mistään ilmoittautumisvelvollisuutta koskevasta määräyksestä ei ole osapuolten välillä sovittu eikä neuvotteluissa ole tällaisesta edes puhuttu. Reinin sopimukseen kirjatut aikamäärät viittaavat sopimuksen palkkamääräysten voimassaoloon. Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL on hämmästynyt Engel Palvelut Oy:n puolesta käräjäoikeudessa esitetystä tulkinnasta, joka ei perustu Reinin sopimuksen sanamuotoon ja josta ei ole koskaan edes keskusteltu osapuolten välillä. Tällaista tulkintaa ei ennen tätä oikeusjuttua ole esitetty myöskään Engel Palvelut Oy:n taholta vaikka siivoojien ja kiinteistönhoitajien työsuhteiden päättymiseen liittyvää riitavyyhteä on puitu yli 60 oikeusjutussa eri oikeusasteissa jo keväästä 1995 alkaen.

6. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

(Vanhan) työsopimuslain 37a §:n ja 42a §:n määräykset ja niiden pakottava luonne huomioon ottaen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto katsoo, ettei Engel Palvelut Oy:n nyt markkinoimasta tulkinnasta olisi voitu sopia silloinkaan jos osapuolet olisivat sitä tarkoittaneet, mitä ne eivät tehneet.

Engel Palvelut Oy on todennut lausunnossaan muun muassa seuraavaa:

1. Rakennushallituksen ja VAL ry:n välinen työehtosopimus

Rakennushallituksen ja VAL ry:n välillä solmittu työehtosopimus olisi - ellei sen tilalle tullutta ns. Reinin sopimusta olisi solmittu - tullut mitä todennäköisemmin TehtoL 5 §:n tarkoittamalla tavalla luovutuksensaajaa sitovaksi.

Po. lopputulos perustuu Korkeimman oikeuden antamaan tuomioon, jonka perusteella rakennushallituksen ja Engel-yhtiön välillä oli tapahtunut liikkeenluovutus. Varsinaisena tapahtuma-aikana (3.1.1995) po. tilanne ei ole voinut olla Engel-yhtiön tiedossa, koska eduskunnan valtiovarainvaliokunta oli tammikuussa 1995 juuri ennen lakon lopettamista todennut, että kyseessä ei ole liikkeen luovutus.

Edellä selostetulla seikalla saattaa olla merkitystä ainoastaan sen suhteen, millaiseen muotoon ns. Reinin sopimus oli kirjoitettu. Itse asiakysymykseen po. seikalla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska sopimuksen sisältö, sopimuksen tarkoitus työsuhteen ehtoja kokonaisuudessaan säännöstävänä työehtosopimuksena ja sopimuksen välitön voimantulo on löydettävissä sopimuksesta itsestään.

2. Osapuolten tarkoitus ns. Reinin sopimusta solmittaessa

Engel ja VAL ry sopivat tammikuun alussa alkaneen lakon lopettamissopimuksessa ehdoista, joilla Engel tekee työsopimukset rakennushallituksen palveluksessa olleiden siivoojien kanssa. Molemmat osapuolet tarkoittivat sitä, että sopimus tulisi voimaan välittömästi ja olisi palkkamääräysten osalta voimassa tammikuun 1995 (siivoojat) ja toukokuun 1995 (kiinteistö- ja huoltomiehet) loppuun. Engel tulisi Reinin sopimuksen mukaisesti palkkaamaan työntekijänsä tänä aikana ensi sijassa rakennushallinnon työntekijöistä ja vasta toissijaisesti ns. vapailta markkinoilta, mikäli työvoimaa ei saataisi rekrytoitua sopimuksen mukaisesti vanhoista rakennushallituksen työntekijöistä.

Reinin sopimuksessa sovittiin lisäksi erityisen työryhmän perustamisesta seuraamaan sopimuksen toteutumista ja sopimuksessa sovitun (kohta 3) keskipalkkatason toteutumista. Työryhmä kokoontui tammikuun aikana useita kertoja ja siihen kuuluivat Engelin puolelta mm. silloinen siivoustoimen johtaja B ja VAL ry:n puolelta mm. C ja D.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Reinin sopimuksen tuleminen voimaan "välittömästi"

Kaikki tammikuun aikana tehdyt työsopimukset solmittiin Reinin sopimuksen pohjalta eikä kukaan työryhmän jäsen edes viitannut siihen mahdollisuuteen, että tammikuun ajan olisi vielä voimassa Rakennushallituksen ja VAL ry:n välinen työehtosopimus. Reinin sopimuksen oli siten tarkoitettu tulevan voimaan "välittömästi". Työryhmä seurasi koko toimintakautensa ajan "kentällä" solmittavia työsopimuksia ja sen toimeksiantona oli varmistaa, että solmittavissa sopimuksissa saavutettaisiin Reinin sopimuksessa määrätty keskiansiotaso. Kaikki "kentällä" tehdyt sopimukset tehtiin Reinin sopimuksen pohjalta.

4. Osapuolten mahdollisuudet sopia aikaisemmasta sopimuksesta poikkeavista ehdoista ja osapuolten tarkoitus

Engel-yhtymän puolelta pidetään selvänä, että uudella sopimuksella voidaan sopia aikaisemmista palkkamääräyksistä poikkeavalla tavalla myös vanhan sopimuksen sopimuskauden edelleen kestäessä.

Työmarkkinahistoria sisältää lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa osapuolet ovat sopimuskauden kestäessä sopineet jo tehtyihin sopimuksiin kohdistuvista muutoksista (esim. Liinamaa-sopimus 16.2.1975). Mahdollisuus sopimustarkistuksiin perustuu siihen, että työehtosopimusten sisältö on muiden sopimusten tavoin sopimusosapuolten itsensä määrättävissä. Mikään lainsäädäntö ei estä sopimusosapuolia muuttamasta jo tehtyjä sopimuksia ja sopimuksen muuttaminen liikkeen luovutustilanteissa voi tapahtua myös siten, että luovutuksensaaja saa sopimuksen toiselta osapuolelta suostumuksen sopimusmuutokseen, jolloin toisen osapuolen kanssa tehty uusi sopimus syrjäyttää aikaisemman sopimuksen. Selvä osoitus vanhan rakennushallituksen sopimuksen syrjäytymisestä on se, että Reinin sopimuksen 11 kohdassa sovittiin muiden työsuhteiden ehtojen osalta noudatettavaksi TT:n ja sen jäsenliittojen solmimia työehtosopimuksia - ei siis vanhaa rakennushallituksen ja VAL ry:n tekemää työehtosopimusta.

"Muilta osin työsuhteen ehdot määräytyvät TT:n ja sen jäsenliittojen solmimien työehtosopimuksen mukaan."

Rakennushallituksen solmima työehtosopimus ei näin ollen säännöstänyt työsuhteen ehtoja Reinin sopimuksen jälkeen miltään osin vaan sen tilalle olivat tulleet osittain Reinin sopimuksen, osittain sopimuksen 11 kohdassa tarkoitettujen työehtosopimusten määräykset.

5. Töihin ilmoittautumisaika 31.1.1995 ja 31.5.1995

Reinin sopimuksen nimenomaisena tarkoituksena oli selvittää tammikuun (siivoojat) ja toukokuun (huoltoasentajat ja laitosmiehet) loppuun mennessä se, ketkä rakennushallituksen palveluksessa olleet työntekijät haluavat siirtyä Engel-yhtiön palvelukseen.

Osapuolten perustama yhteinen työryhmä tarkkaili koko tammikuun ajan - paitsi keskipalkan toteutumista - myös sitä, että ulkopuolista työvoimaa tammikuun 1995 aikana palkattaessa ei rikota Reinin sopimuksessa sovittua periaatetta siitä, että etusija annetaan rakennushallituksesta Engel-yhtiön palvelukseen siirtyville työntekijöille. Engel-yhtiön ei työryhmän työn aikana väitetty yhdessäkään tapauksessa rikkoneen Reinin sopimuksen määräyksiä vaan kaikille siirtymishalukkuutensa määräaikaan mennessä ilmaisseille rakennushallituksen vanhoille työntekijöille osoitettiin työpaikka Engel-yhtiön palveluksessa.

Reinin sopimuksen mukaan kummankin osapuolen tehtävänä oli tiedottaa tehdystä sopimuksesta omille sidottuisuusryhmilleen. Edellä esitetty merkitsi, että VAL ry:n tehtäväksi tuli huolehtia sopimuksesta tiedottamisesta omalle jäsenkunnalleen. Osoituksena VAL ry:n tässä suhteessa antamasta informaatiosta Engel-yhtymä liittää kirjelmän oheen jäljennöksiä VAL ry:n kirjeistä sekä VAL ry:n jäsenlehdessä julkaistuista kirjoituksista. Engel pitää em. aineistoa selvänä osoituksena siitä, että molempien osapuolten nimenomaisena tarkoituksena oli luoda järjestelmä, jolla Engel-yhtymä saa tammikuun 1995 loppuun mennessä tiedon siitä, ketkä rakennushallituksen siivoojat olivat halukkaita siirtymään yhtymän palvelukseen. Yhtiö pitää lisäksi selvänä, että jokaiselle VAL ry:n jäsenelle selvitettiin sopimusosapuolten mainittu tarkoitus tammikuun 1995 loppuun mennessä. VAL ry:n jäsenten osalta tällainen tiedotusvelvollisuus kuului VAL ry:lle itselleen.

Engel-yhtymä huomauttaa lopuksi siitä, että ne työntekijät, jotka eivät halunneet siirtyä Engel-yhtymän palvelukseen, siirtyivät tammikuun 1995 aikana oman suostumuksensa mukaisesti kiinteistölaitoksen palvelukseen irtisanomisaikansa loppuun saakka (L valtion kiinteistölaitoksesta § 6).

6. Sopimuksentekomahdollisuus

Reinin sopimuksessa sovittu järjestelmä ja siihen liittyneet määräajat (valittömästi tai viimeistään tammikuun 1995) loppuun mennessä) ovat rinnastettavissa mihin tahansa lakon lopettamissopimuksissa sovittuihin työhönpaluuta koskevaan sopimusmääräykseen. Tällaisiin sopimusmääräyksiin liittyy väistämättä oikeudellisia seuraamuksia siitä riippumatta, voidaanko työhönpaluuta koskevaa määräystä pitää luonteeltaan ns. normimääräyksenä vaiko ei.

Mikäli työntekijä jää palaamatta lakonlopettamissopimuksen mukaisesti työhönsä työnantajalle syntyy oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena, ellei työhön paluulle ole ollut laissa tarkoitettua estettä (TSL70 44 § 2 mom.). Työnantajan oikeus käsitellä työsuhdetta purkautuneena on riippumaton siitä, pidetäänkö työhön paluuta koskevia määräyksiä normi- vai velvoitemääräyksinä. Työnantajalla ei voi tällaisissa tilanteissa olla myöskään työsopimuslaissa tarkoitettua tiedusteluvelvollisuutta (TSL70 42a).

Työnantajan ei voida katsoa missään tapauksessa rikkovan laista tai työsopimuksesta hänelle johtuvia velvollisuuksia "tahallaan tai huolimattomuudesta" (TSL70 § 51), mikäli työnantaja ottaa työhön palaamatta jääneen henkilön tilalle toisen työntekijän - ei ainakaan silloin, kun viikon määräaika työhön palaamispäivästä on kulunut umpeen. Oikeustieteessä esitettyjen näkemysten mukaan takaisinottovelvollisuuden (oikeammin tiedusteluvelvollisuuden) kannalta on riittävänä pidettävä sitä, että työnantaja "ainakin saattaa työntekijän tietoisuuteen mahdollisuuden hakea kyseistä työtä" (Mika Valkonen: Kollektiiviperusteinen irtisanomissuoja s. 260). Tällä huomautuksella saattaa olla erityinen merkitys käräjäoikeudessa kantajina olevien siivoojien kohdalla (ks. ed. kohta 4), koska Engel-yhtiö - huolimatta siitä, että varsinainen tiedottamisvelvollisuus oli Reinin sopimuksessa osoitettu VAL ry:lle - selvitti lukuisten tiedotustilaisuuksien avulla kaikille sen palveluksessa oleville siivoojille, että heillä oli Reinin sopimuksen solmimisen jälkeen mahdollisuus siirtyä Engel-yhtiöön.

Valkonen on lisäksi todennut, että työnantajalla ei ole takaisinottovelvollisuutta silloin, kun työnantaja voisi heti otettuaan työntekijän takaisin irtisanoa hänet kollektiiviperusteella (s. 261). Tällainen näkökohta saattaa olla oikeudellisesti relevantti erityisesti kiinteistönhoitajien kohdalla, koska Engel-yhtymän palvelukseen tulleiden kiinteistönhoitajien ja huoltomiesten lukumäärässä tapahtui työn vähenemisestä johtuen huomattava väheneminen rakennushallituksen vastaaviin työntekijöihin verrattuna. Engel-yhtiö ei voinut tämän johdosta rekrytoida palvelukseensa kaikkia rakennushallituksen kiinteistönhoitajia ja huoltomiehiä.

Engel jättää työtuomioistuimen harkittavaksi, missä määrin työtuomioistuin voi lausunnossaan ottaa kantaa lausuntopyynnön kohdassa 6 tehtyyn kysymykseen. Kysymyksenasettelu ei tässä kohdin ole niin yksinkertainen, että siihen voitaisiin vastata ainoastaan työehtosopimuksen normivaikutuksia koskevalla lausumalla: Voidaanko lakonlopettamissopimuksella normivaikutuksin sopia työhöntulopakosta määräaikaan mennessä vaiko ei.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL on asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä vielä todennut käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten 1 ja 2 osalta, että VAL ry:n ja Engelin välillä ei ollut edes keskusteltu siitä, että rakennushallituksen ja VAL ry:n välisen työehtosopimuksen määräykset korvattaisiin toisella sopimuksella. Sinänsä työehtosopimukseen osallisilla on sopimuskauden aikana mahdollisuus tehdä muutoksia työehtosopimukseen ja sopia uudesta työehtosopimuksesta tai solmia useampiakin työehtosopimuksia. Työehtosopimuslain 5 § velvoittaa luovutuksen saajaa noudattamaan voimassa olevaa työehtosopimusta tarjoamatta mahdollisuutta muuttaa sopimusta. Käräjäoikeuden kysymyksen 4 osalta VAL ry on vielä todennut, että Reinin sopimuksella ei aikaisemman sopimuksen mukaisiin palkkaehtoihin ole voitu puuttua, sillä aikaisempi sopimus on velvoittanut Engeliä vielä 3.1.1995 jälkeen. Vaikka aikaisemman sopimuksen mukaisiin palkkaehtoihin olisikin voitu puuttua, ei tämä kuitenkaan ollut ollut sopimusosapuolten yhteinen tarkoitus.

Engel Palvelut Oy on käräjäoikeuden kysymysten 1 ja 2 kohdan osalta todennut, että yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusosapuolilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella muuttaa aikaisempaa sopimusta. Reinin sopimuksella oli korvattu aikaisemman sopimuksen määräykset. VAL ry oli jäsenilleen lähettämissään 5.1. ja 12.1.1995 päivätyissä kirjeissä lähtenyt selkeästi siitä, että aikaisemman sopimuksen palkkaehdot oli korvattu uudella sopimuksella. Kysymyksen 4 osalta Engel Palvelut Oy on todennut, että jos tarkoituksena olisi ollut, että uudella sopimuksella ei olisi puututtu palkkaehtoihin, ei tarvetta olisi ollut sopia myöskään siitä, miten valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotuksen mukaisten palkkojen toteutumista tarkistetaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten johdosta työtuomioistuin lausuntonaan toteaa seuraavaa:

Käräjäoikeus on ensiksi tiedustellut, onko käräjäoikeudessa kantajina olevien henkilöiden työsuhteisiin sovellettu rakennushallituksen ja Valtion- ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n (jäljempänä VAL ry) välillä 1.1.1994 ja 31.10.1995 väliseksi ajaksi solmittu kiinteistöalan työehtosopimus tullut 1.1.1995 alkaen luovutuksen saajaa Engel Palvelut Oy:tä (entinen Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy, jäljempänä Engel) velvoittavaksi työehtosopimuslain 5 §:n tarkoittamalla tavalla.

Kysymyksessä tarkoitetun työehtosopimuksen voimassaoloa koskevan 10.1.1 määräyksen mukaan sopimus on voimassa 31.10.1995 asti. Saman kohdan toisen kappaleen mukaan työehtosopimukseen osallisella on kohdassa mainitussa tilanteessa mahdollisuus 31.12.1994 mennessä irtisanoa sopimus päättymään neljän viikon kuluessa irtisanomisesta. Rakennushallitus on viimeksi mainitun määräyksen nojalla 27.12.1994 irtisanonut sopimuksen päättymään 27.1.1995.

Siinä vaiheessa kun työehtosopimukseen osallisten välillä on rakennushallituksen lakkauttamiseen liittyen neuvoteltu rakennushallituksen palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen ehtojen määräytymisestä 1.1.1995 alkaen, on VAL ry:n kanta ollut se, että rakennushallituksen siivoustoiminnan ja kiinteistöhuollon siirtämistä Engelille on pidettävä liikkeen luovutuksena. Sen sijaan työnantajapuoli on lähtenyt siitä, että kysymys ei ole liikkeen luovutuksesta. Korkein oikeus on sittemmin erään rakennushallituksen palveluksessa olleen siivoojan irtisanomisasiassa antamassa ratkaisussa KKO:1997:105 katsonut, että toimenpidettä, jolla rakennushallituksen harjoittama siivoustoiminta on sen lakkauttamisen yhteydessä siirretty valtion omistamalle osakeyhtiölle, on pidettävä työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna liikkeen luovutuksena.

Näin ollen kun lähtökohtana on pidettävä sitä, että kysymys on ollut liikkeen luovutuksesta, ovat rakennushallituksen ja VAL ry:n väliseen työehtosopimukseen perustuneet oikeudet ja velvollisuudet työehtosopimuslain 5 §:n mukaan siirtyneet Engelille 1.1.1995 lukien. Yhtiön on siten ollut velvollinen mainitun lainkohdan mukaan noudattamaan työehtosopimusta sen voimassaolokauden ajan. Tämän noudattamisvelvollisuuden kannalta merkitystä on kuitenkin käräjäoikeuden kohdassa 2 esitettyyn kysymykseen annetulla vastauksella.

Käräjäoikeus on toiseksi tiedustellut, onko Engelin ja VAL ry:n katsottava sopineen edellä mainitun kiinteistöalan työehtosopimuksen korvaamisesta niin sanotulla Reinin sopimuksella, jolla osapuolet ovat 3.1.1995 sopineet yhtiön siivoustyötä koskeneen lakon lopettamisesta.

Kysymyksessä tarkoitetun 3.1.1995 allekirjoitetun sopimuksen 1 kohdan mukaan sopimus koskee rakennushallituksen sekä VAL ry:n kiinteistöalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin 31.12.1994 kuuluvaa rakennushallinnon palveluksessa olevaa siivous- ja kiinteistöalan henkilöstöä. Sopimuksen eri kohdissa on sovittu muun muassa työntekijöiden rekrytoinnista, palkkauksesta, vuosilomasta, irtisanomisajoista ja luottamusmiesjärjestelmästä. Sopimuksen viimeisen kappaleen määräyksen mukaan muilta osin työsuhteen ehdot määräytyvät TT:n ja sen jäsenliittojen solmimien työehtosopimusten mukaan.

Työtuomioistuimessa on kuultu edellä tarkoitettua sopimusta koskeneisiin neuvotteluihin osallistunutta VAL ry:n puheenjohtajaa E:tä ja VAL ry:n järjestöpäällikköä D:tä. E:n ja D:n mukaan sopimusneuvotteluissa ei ole ollut esillä rakennushallituksen ja VAL ry:n välinen työehtosopimus. E:n mukaan syntyneellä sopimuksella on sovittu tyhjentävästi rakennushallituksen palveluksessa olleiden työntekijöiden työsuhteen ehtojen määräytymisestä.

Työtuomioistuimessa kuultujen työnantajapuolta sopimusneuvotteluissa edustaneiden Engel Yhtymät Oy:n entisen toimitusjohtajan F:n ja toimitusjohtaja G:n kertomuksista on käynyt ilmi, että 3.1.1995 syntyneen sopimuksen solmimisen jälkeen osapuolten välillä ei ole ollut enää erimielisyyttä siitä, onko aikaisempaa työehtosopimusta mahdollisesti vielä noudatettava. G:n mukaan sopimuksesta neuvoteltaessa ei myöskään ole tullut esille se, että syntyneen sopimuksen mukaisten ehtojen lisäksi noudatettaisiin vielä tammikuun 1995 loppuun asti rakennushallituksen ja VAL ry:n välisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Edellä mainittujen sopimusneuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomukset osoittavat työtuomioistuimen mielestä osapuolten tarkoituksena olleen, että rakennushallituksen palveluksessa olleiden työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät syntyneen sopimuksen mukaisesti ja että aikaisemmin noudatetun työehtosopimuksen määräyksiä ei tule enää noudattaa. Myöskään syntyneen sopimuksen sanamuodosta ei ole saatavissa tukea toisenlaiselle tulkinnalle. Vastauksena käräjäoikeuden kysymykseen työtuomioistuin näin ollen lausuntonaan toteaa, että osapuolten on katsottava 3.1.1995 syntyneellä sopimuksella sopineen rakennushallituksen ja VAL ry:n välisen työehtosopimuksen korvaamisesta 3.1.1995 syntyneellä sopimuksella.

Kolmanneksi käräjäoikeus on tiedustellut, onko 3.1.1995 allekirjoitettu niin sanottu Reinin sopimus tarkoitettu tulevaksi voimaan välittömästi allekirjoittamisen jälkeen.

VAL ry ja Engel Palvelut Oy ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kysymyksessä olevan sopimuksen on tarkoitettu tulevan voimaan välittömästi allekirjoittamisen jälkeen. Tästä osallisten yksimielisestä kannasta työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa.

Käräjäoikeus on neljänneksi tiedustellut sitä, onko edellä tarkoitetulla Reinin sopimuksella voitu ja tarkoitettu sopia aikaisemmasta työehtosopimuksesta poikkeavista palkkamääräyksistä aikaisemman sopimuksen muodollisen voimassaolon edelleen jatkuessa.

Kysymyksessä olevan sopimuksen 3 kohdassa on sovittu erikseen siivoojien sekä huoltoasentajien ja huoltomiesten minimipalkoista ja keskipalkoista. Mainitussa kohdassa on myös sovittu siitä, että aikaisemmin tehdyt työsopimukset korjataan sopimuksessa sovitun mukaisesti. Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymisen yhteydessä osapuolet ovat myös sopineet, että työntekijäpuolella on sovitulla tavalla mahdollisuus tarkistaa valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotuksen mukaisten keskipalkkojen toteutumista.

D sekä työtuomioistuimessa kuullut VAL ry:n entinen palkkasihteeri C ja Engel Palvelut Oy:n varatoimitusjohtaja B ovat kertoneet, että Reinin sopimuksen mukaisten keskipalkkojen toteutumista oli seurattu osapuolten välisessä työryhmässä, joka oli aloittanut toimintansa sopimuksen solmimisen jälkeen ja jatkanut sitä helmikuun alkupuolelle asti. G:n mukaan rakennushallituksen palveluksessa olleiden työntekijöiden työsuhteiden ehdoista neuvoteltaessa osapuolet ovat tiedostaneet sen, että tammikuun 1995 jälkeen noudatettavaksi tuleva työehtosopimus merkitsee työntekijöiden palkkojen laskemista aikaisemman sopimuksen mukaisista palkoista. Tämän vuoksi osapuolten välillä on saavutettu yksimielisyys siitä, että sovitaan palkoista, jotka ovat alemmat kuin aikaisemman sopimuksen mukaiset palkat, mutta korkeammat kuin vastaavat palkat yksityisen puolen työehtosopimuksissa. Tältä pohjalta osapuolet ovat päätyneet 3.1.1995 syntyneen sopimuksen 3 kohdan mukaisiin palkkoihin.

Engel Palvelut on jättänyt kirjallisiksi todisteiksi muun muassa VAL ry:n 5.1. ja 12.1.1995 päivätyt jäsenkirjeet, joissa on selvitetty 3.1.1995 syntynyttä sopimusratkaisua. Ensimmäisessä kirjeessä on muun muassa todettu, että sopimus ei kaikin osin vastaa VAL ry:n tavoitetta ja että palkkatasoa ei ole pystytty täysin säilyttämään. Jälkimmäisessä kirjeessä on selvitetty 3.1.1995 syntyneen sopimuksen mukaiset minimi- ja keskipalkat.

Esitetty selvitys sopimuksen mukaisten palkkojen seuraamista varten asetetun työryhmän työstä, G:n kertomus sopimusneuvotteluista samoin kuin VAL ry:n jäsenkirjeiden sisältö osoittavat työtuomioistuimen mielestä osapuolten tarkoituksena olleen sopia palkoista, jotka määrältään ovat poikenneet rakennushallituksen ja VAL ry:n välisen työehtosopimuksen mukaisista palkoista.

Työehtosopimukseen osalliset voivat sopia muutoksista työehtosopimukseen myös kesken sopimuskauden sillä edellytyksellä, että kaikki työehtosopimukseen osalliset suostuvat muutokseen. VAL ry ja Engel työehtosopimukseen osallisina ovat siten voineet sopia myös uusista palkkamääräyksistä. Vastauksena esitettyyn kysymykseen työtuomioistuin toteaa, että niin sanotulla Reinin sopimuksella on tarkoitettu ja voitu sopia aikaisemmasta sopimuksesta poikkeavista palkkamääräyksistä.

Käräjäoikeus on viidenneksi tiedustellut sitä, onko Engelin ja VAL ry:n katsottava Reinin sopimuksessa sopineen sellaisesta määräyksestä, jonka mukaan rakennushallituksen irtisanomien siivoustyöntekijöiden tuli 31.1.1995 mennessä ja huoltoasentajien ja huoltomiesten 31.5.1995 mennessä ilmoittautua Engelille työhön halukkaaksi uhalla, että mikäli työntekijä ei ole oma-aloitteisesti ilmoittautunut työhön pyrkiväksi, Engelillä ei ole ollut velvollisuutta tarjota mitään työtä.

E:n ja D:n kertoman mukaan Reinin sopimuksen 3 kohdassa mainitut päivämäärät liittyivät ainoastaan palkkaukseen siten, että sopimuksessa mainittuihin päivämääriin mennessä työhön ilmoittautuneille rakennushallituksen työntekijöille taattiin sopimuksen mukainen palkka. Sopimusta koskeneissa neuvotteluissa ei ollut tullut esille se, että päivämäärillä olisi merkitystä työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden kannalta.

Reinin sopimuksen solmimisajankohtana Engelin palveluksessa olleen johtaja H:n kertoman mukaan sopimuksen 3 kohtaan otetuilla päivämäärillä on haluttu kiirehtiä rakennushallinnon palveluksessa olleita työntekijöitä solmimaan työsopimus sopimuksessa mainittuihin päivämääriin mennessä. Työnantajapuolen tarkoituksena tässä yhteydessä on ollut varmistua siitä, että se saa palvelukseensa riittävän määrän työntekijöitä, jotta se pystyisi vastaamaan sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä. Sopimuksen 3 kohdasta sovittaessa tarkoituksena on ollut, että työhön palkattaessa etusija on rakennushallinnon palveluksessa olevilla työntekijöillä sopimuksessa mainittuihin päivämääriin asti. Päivämääristä sopimisen tarkoituksena on ollut myös antaa työnantajalle mahdollisuus tietyn aikarajan jälkeen palkata työhön muita kun rakennushallituksen palveluksessa olleita.

F:n mukaan yhtiön kannalta tärkeää on ollut, että sopimukseen saadaan tietty päivämäärä, jotta yhtiö saisi varmuuden valmiudestaan palvelusopimusten hoitamiseen. Sopimuksessa mainittujen päivämäärien jälkeen rakennushallituksen työntekijät ovat olleet ulkopuolisten henkilöiden kanssa samassa asemassa työhön otettaessa. F:n mukaan myös VAL ry on hyväksynyt tämän hyväksyessään sen, että palkkausta seuranneen työryhmän työ päättyy 31.1.1995 sopimuksen mukaisen aikarajan mentyä ohi. F on myös kertonut antaneensa yhtiön sisäisen ohjeen, jonka mukaan 31.1.1995 mennessä siivoustyöntekijöitä palkattaessa etusija on rakennushallituksen työntekijöillä. Ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen ennen mainittua ajankohtaa on F:n mukaan ollut mahdollista sillä edellytyksellä, että palkkaustyöryhmän jäseninä olevat VAL:n edustajat ovat hyväksyneet asian.

G on kertonut, että 3.1.1995 syntynyttä sopimusta tehtäessä yhtiön lähtökohtana on ollut se, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan tarvittavan henkilöstön rakennushallinnon työntekijöistä. Sopimuksessa on sovittu siitä, että rakennushallinnon työntekijöiden tulee sopimuksessa mainittuun päivämäärään mennessä ilmoittautua työhön. Tarkoituksena on ollut, että ellei tällä tavoin saada yhtiön palvelukseen riittävää henkilökuntaa, yhtiöllä oli mahdollisuus palkata muita kuin rakennushallinnon palveluksessa olleita.

Engelin puolesta on työtuomioistuimessa viitattu kirjallisina todisteina VAL ry:n jäsenlehdessä julkaistuun rakennushallinnon yhtiöittämiseen liittyviä tapahtumia ja 3.1.1995 syntynyttä sopimusta selvittävään kirjoitukseen. Tässä on muun muassa todettu, että valtakunnansovittelijan välitysratkaisun mukaan rakennushallinnon palveluksessa olevan siivoushenkilöstön tulee siirtyä Engel-yhtymään 31.1. mennessä. Kirjoituksessa on edelleen todettu, että tähän mennessä siirtyvien osalta noudatetaan VAL ry:n ja Engel- yhtymän välillä aikaan saatua sovintopaperia. Tämän jälkeen palkattaviin sovelletaan puolestaan yksityisen alan sopimusta.

Esitetyn selvityksen mukaan sopimusneuvotteluissa ei ole nimenomaisesti keskusteltu uuden työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden ajallisesta ulottuvuudesta. Sopimusneuvotteluista samoin kuin asetetun työryhmän työskentelystä esitetystä selvityksestä voidaan työtuomioistuimen mielestä kuitenkin päätellä, että osapuolten tarkoituksena on ollut, että työtä tulee sopimuksen 3 kohdassa mainittuihin päivämääriin asti tarjota ensisijaisesti rakennushallituksen työntekijöille ja että näiden päivämäärien jälkeen työnantajalla on työvoiman tarpeen vaatiessa mahdollisuus palkata myös rakennushallinnon ulkopuolisia henkilöitä. Siihen nähden, että sopimusneuvotteluja käytäessä kummallekin osapuolelle merkittävä kysymys on ollut, kuinka paljon rakennushallinnon työntekijöitä ja missä ajassa heitä siirtyy uuden yhtiön palvelukseen, ei määräystä voida työtuomioistuimen mielestä perustellusti ymmärtää siten, että siihen otetuilla päivämäärillä olisi merkitystä vain palkan määräytymisen kannalta. Myös VAL ry:n jäsenlehdessä julkaistu edellä tarkoitettu kirjoitus tukee työtuomioistuimen mielestä sitä, että myös VAL ry on ymmärtänyt 3.1.1995 tehdyn sopimuksen siten, että siinä on sovittu rakennushallituksen palveluksessa olevien työntekijöiden velvollisuudesta ilmoittautua työhön sopimuksessa mainittuihin päivämääriin mennessä.

Vastauksena käräjäoikeuden kysymykseen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että osapuolten tarkoituksena on ollut sopia määräyksestä, jonka mukaan Engelillä on ollut velvollisuus palkata rakennushallituksen palveluksesta irtisanottu työntekijä työhön, mikäli työntekijä sopimuksessa mainittuihin päivämääriin mennessä ilmoittautuu työhön ja että tämän jälkeen työhön ilmoittautuva työntekijä on työhön otettaessa samassa asemassa kuin työtä hakeva ulkopuolinen henkilö.

Käräjäoikeus on viimeksi tiedustellut sitä, onko mahdollista sopia edellä tarkoitetun kohdan kaltaisesta määräyksestä työehtosopimuksessa.

Vastauksena käräjäoikeuden kysymykseen työtuomioistuin toteaa, että sekä oikeuskäytännössä (muun muassa TT:63-1984) että oikeustieteellisessä kirjallisuudessa (Mika Valkonen: Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen, Defensor Legis 1996 n:o 2) on katsottu työhönottovelvollisuudesta sopimisen kuuluvan työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssin piiriin eli takaisinottovelvollisuudesta voidaan sopia myös työehtosopimuksella. Tällainen määräys voi kuitenkin tulla sovellettavaksi vain (vuoden 1970) työsopimuslain 42a §:ssä tarkoitetussa tilanteessa eli kun työntekijä on irtisanottu ja irtisanominen on tapahtunut lain mukaisesti taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Käräjäoikeuden kysymyksessä tarkoitetun määräyksen soveltamisen kannalta esillä olevassa tapauksessa on huomattava, että määräyksessä mainittuina ajankohtina työntekijöiden työsuhteet ovat vielä olleet voimassa ja että toimintojen siirtyminen rakennushallitukselta Engelille on sittemmin katsottu liikkeen luovutukseksi. Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaisesti aikaisemman työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat siten liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtyneet Engelille, jonka oikeus kysymyksessä olevien työntekijöiden työsuhteiden päättämiseen tulee arvioitavaksi työsopimuslain asiaa koskevien säännösten ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräysten mukaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Rekola, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.