23.12.2003

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut Componenta Pori Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon metalliteollisuuden työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Componenta Pori Oy:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Componenta Pori Oy:n ja sen palveluksessa olevien työntekijöiden välillä oli ollut ainakin 13 vuoden ajan voimassa järjestely, jonka mukaan työviikko alkaa sunnuntaina kello 22. Työnantaja oli 13.11.2002 käytyjen yt-neuvottelujen yhteydessä ilmoittanut muuttavansa yksipuolisesti työviikon alkamisajankohdan maanantaiaamuun kello 6:een. Näin menetellessään työnantaja oli syyllistynyt työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevan 30 §:n rikkomiseen, koska kyseessä oleva työviikon alkamisajankohta oli muodostunut ainakin hiljaisesti paikalliseksi sopimukseksi molempien osapuolten hyväksymänä järjestelmänä. Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa työviikon alkamisajankohtaa.

Oikeuskirjallisuudessa (Pekka Puranen: Paikallinen sopiminen metalliteollisuudessa) oli otettu myönteinen kanta siihen, että paikallinen sopimus metalliteollisuuden työehtosopimuksen tarkoittamin työehtosopimusvaikutuksin (työehtosopimuksen osa) voi syntyä myös hiljaisesti silloin, kun sopimuksen sisältö on sekä työnantajan että työntekijöiden taholta hyväksytty kyseessä olevalle työpaikalle sopivaksi järjestelmäksi ja kun sitä on noudatettu yhtä kauan kuin Componenta Pori Oy:ssä. Sopimus ja sopimusvaikutus oli ollut olemassa hiljaisesti syntyneenä sekä jatkuvan käytännön kautta. Mainitussa teoksessa oli otettu kantaa myös siihen, että metalliteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:ssä tarkoitetun sopimuksen ei tarvinnut olla kirjallinen, vaan se voi olla myös suullinen. Se merkitsi tässä tapauksessa hiljaisesti hyväksyttyä jatkuvan käytännön kautta muodostunutta sinänsä selkeää ja yksiselitteistä sopimuksen sisältöä, josta ei ollut riitaa. Työviikko oli alkanut sunnuntaina kello 22 säännönmukaisesti ja järjestelmä oli toiminut vuosikausia.

Componenta Pori Oy oli yksipuolisesti purkanut kyseessä olevan paikallisen, työehtosopimuksen osaksi katsottavan sopimuksen muuttamalla työviikon alkamisajankohdan maanantaiksi kello 6. Näin ollen yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Componenta Pori Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Componenta Pori Oy on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Componenta Pori Oy ei ollut muuttanut millään tavoin työvuorokauden tai työviikon alkamisajankohtaa. Yhtiö ei siten ollut voinut rikkoa väitettyä metalliteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:n mukaista paikallista sopimusta. Yhtiö oli muuttanut ainoastaan työtuntijärjestelmää eli säännöllisen työajan sijoittumista keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Tämä oli ollut mahdollista työnantajan työnjohto-oikeuden perusteella. Työehtosopimus ei sisältänyt mitään määräyksiä säännöllisen työajan sijoittamisesta kolmivuorotyössä.

Yhtiössä oli ollut työaikamuotona keskeytyvä kolmivuorotyö, jossa työtuntijärjestelmän mukainen ensimmäinen työvuoro oli aikaisemmin alkanut sunnuntaina kello 22. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä maanantain työvuorokausi ja samalla työviikko oli alkanut maanantaiaamuisin kello 6. Sunnuntaityökorvauksia oli siten maksettu välillä sunnuntai kello 6 - maanantai kello 6 tehdystä työstä. Yhtiö oli 13.11.2002 käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen ilmoittanut henkilöstön edustajille työtuntijärjestelmän muuttamisesta siten, että ensimmäinen työvuoro alkaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä maanantaina kello 6 ja viimeinen työvuoro tehdään perjantain kello 22 ja lauantain kello 6 välisenä aikana. Yhtiö ei ole tuolloin muuttanut millään tavoin työviikon tai työvuorokauden alkamisajankohtaa.

Työvuorokausi oli 24 tunnin ajanjakso, joka päivätyössä alkoi joka aamu kello 7 ja muissa työaikamuodoissa kello 00.00, jollei paikallisesti ole toisin sovittu. Työviikko oli 7 vuorokauden ajanjakso, joka päivätyössä alkoi maanantaina kello 7 ja muissa työaikamuodoissa maanantaina kello 00.00, jollei paikallisesti ole toisin sovittu. Työviikko voi siten sovittaessa alkaa minä viikonpäivänä tahansa. Työvuorokausi ja työviikko ovat täysin teknisiä käsitteitä eikä niillä ollut mitään tekemistä säännöllisen työajan sijoittumisen eli työtuntijärjestelmän kanssa. Työvuorokautta tarvittiin määriteltäessä esimerkiksi minkä vuorokauden työstä tai ylityöstä oli kysymys samoin kuin viikkovapaakorvauksen ja sunnuntaityövuorokauden määrittelemiseksi. Sunnuntaikorvauksiahan maksettiin sunnuntain työvuorokauden aikana tehdystä työstä. Työviikon käsitettä tarvittiin muun muassa viikoittaisen ylityön ja viikkovapaan määrittelyssä. Työtuntijärjestelmästä tuli ilmetä muun muassa säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen. Päivätyössä työaika alkoi pääsääntöisesti kello 7, mutta eri vuorotyöaikamuotojen osalta työehtosopimus ei sisältänyt mitään määräyksiä työajan alkamisesta ja sijoittamisesta. Työajan alkaminen ja sijoittaminen keskeytyvässä kolmivuorotyössä oli siten työnantajan päätettävissä.

Yhtiö ei ollut millään tavoin muuttanut työviikon tai työvuorokauden alkamisajankohtia. Yhtiössä työviikko keskeytyvässä kolmivuorotyössä oli alkanut kello 6 maanantaina ja työvuorokausi joka aamu kello 6. Siten esimerkiksi sunnuntailisää maksettiin edelleen sunnuntain työvuorokauden aikana tehdystä työstä. Yhtiö oli ainoastaan muuttanut työtuntijärjestelmää eli sijoittanut työajan keskeytyvässä kolmivuorotyössä aikaisempaa poikkeavalla tavalla. Tämä oli ollut työnjohto-oikeuden perusteella mahdollista.

Koska työehtosopimus ei sisältänyt mitään määräyksiä työajan sijoittamisesta tai alkamisesta keskeytyvässä kolmivuorotyössä, ei yhtiö ole siten voinut edes teoriassa rikkoa tieten mitään työehtosopimuksen määräystä sijoittaessaan työajan keskeytyvässä kolmivuorotyössä aikaisemmasta poikkeavalla tavalla.

Perustelut

Erimielisyys

Componenta Pori Oy:n valimossa oli vuoden 2002 marraskuuhun saakka työskennelty keskeytyvässä kolmivuorotyössä niin, että viikonlopun jälkeinen työvuoro oli alkanut sunnuntaina kello 22 ja viikonloppua edeltänyt työvuoro oli päättynyt perjantaina kello 22. Sunnuntain työvuoron tunneilta on maksettu työehtosopimuksen mukaista sunnuntailisää. Työnantaja on 13.11.2002 osana kustannusten säästöohjelmaa muuttanut järjestelyä niin, että viikonlopun jälkeen ensimmäinen työvuoro on alkanut maanantaiaamuna kello 6 ja viimeinen viikonloppua edeltänyt työvuoro on päättynyt vastaavasti lauantaiaamuna kello 6.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko yhtiö työaikajärjestelyjä edellä kerrotulla tavalla muuttaessaan rikkonut työehtosopimusta. Kanteen mukaan kysymys on työviikon alkamisajankohdasta, josta työehtosopimuksen mukaan voidaan paikallisesti sopia. Yhtiössä oli muodostunut työviikon alkamisesta keskeytyvässä kolmivuorotyössä sunnuntai-iltana kello 22 työehtosopimuksen veroinen paikallinen käytäntö, jota työnantaja ei voinut yksipuolisesti muuttaa.

Työaikajärjestelyistä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on työehtosopimuksen työaikamääräysten sisällöstä kuultu todistajina Metallityöväen Liiton työehtosihteeriä A:ta, Teknologiateollisuus ry:n johtajaa B:tä ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikköä C:tä

A on kertonut, että työviikko ja työvuorokausi alkavat kolmivuorotyössä työehtosopimuksen mukaan maanantaina kello 00, ellei paikallisesti muuta sovita. Työviikko ja työvuorokausi alkavat yleensä samana ajankohtana. Työvuorokauden alkaessa maanantaina esimerkiksi kello 6 työviikko alkaa yleensä samanaikaisesti. Sunnuntaina tehty työ tulee tuolloin lukea edellisen viikon työhön ja siltä tulee maksaa sunnuntaityökorotus. Mikäli työviikko alkaisi esimerkiksi sunnuntaina kello 22, niin työvuoro luettaisiin maanantain vuoroksi ja sen ajalta maksettaisiin yksinkertainen palkka. A:n mukaan tässä tapauksessa ei ole ollut kysymys työviikon alkamisajankohdan vaan työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Työajan sijoittaminen työtuntijärjestelmään on työnantajan määräysvallassa. Jos kuitenkin työajoista on paikallisesti sovittu, myös niiden muuttamisen tulee tapahtua sopimalla.

B:n kertoman mukaan työviikolla työehtosopimuksessa tarkoitetaan seitsemän vuorokauden pituista ajanjaksoa, joka alkaa maanantaina päivätyössä kello 7 ja muissa työaikamuodoissa kello 00. Alkamisajankohdista voidaan sopia toisin paikallisesti. Työvuorokausi on 24 tunnin pituinen ajanjakso ja se alkaa samaan aikaan kuin työviikko, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Sunnuntaityökorotus maksetaan sunnuntaityövuorokauden tunneilta. Työtuntijärjestelmässä määritellään työn tekemisen ajankohdat. Työajan sijoittaminen työtuntijärjestelmään kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työnantajan suorittama työtuntijärjestelmän muuttaminen ei automaattisesti vaikuta noudatettuun työviikkoon tai työvuorokauteen.

C:n mukaan metalliteollisuuden työehtosopimus tai sen osana noudatettava sopimus työajasta kolmivuorotyössä eivät sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä kolmivuorotyön työajan alkamisesta tai päättymisestä. Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu kolmivuorotyössä määrätä työajan sijoittumisesta työtuntijärjestelmässä. Työnantaja voi luopua tältä osin direktio-oikeudestaan ja sopia asiasta paikallisesti, mutta tällöin kysymys ei olisi työehtosopimuksen 30 §:ssä tarkoitetusta paikallisesta sopimisesta.

Componenta Pori Oy:n työaikajärjestelyistä on kuultu todistajina pääluottamusmies D:tä ja yhtiön henkilöstöasioiden hoitajaa E:tä.

D on kertonut, että Componenta Pori Oy:n valimossa on ainakin vuodesta 1989 alkaen työskennelty keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että sunnuntaisin yövuoro on alkanut kello 22 ja päättynyt maanantaiaamuna kello 6. Työviikko on vakiintuneen käytännön mukaisesti alkanut sunnuntaina kello 22 ja päättynyt perjantaina kello 22. Sunnuntaina kello 22 alkanut yövuoro on luettu edellisen viikon työksi ja siitä on maksettu sunnuntaityökorotus paikallisen sopimisen perusteella. Ylityöt ovat määräytyneet työehtosopimuksen mukaisesti.

E:n kertoman mukaan yhtiön valimossa työviikko on ainakin vuodesta 1980 alkanut maanantaisin kello 6. Työviikon viimeinen työvuoro on ollut sunnuntain kello 22 ja maanantain kello 6 välinen työvuoro, jolta on myös maksettu sunnuntaityökorotus. Sunnuntain työvuoron kuuluminen osana edelliseen työviikkoon on käynyt ilmi muun muassa kellokorttien leimauksista ja tuntilapuista. Todistajan mukaan myös viikkoylityö on aina määräytynyt maanantaiaamuna kello 6 päättyvän työviikon mukaan. Mitään paikallista sopimusta sunnuntain työvuoron palkasta ei ole koskaan tehty. Työnantaja on marraskuussa 2002 muuttanut valimon työtuntijärjestelmää. Sen sijaan työviikon alkamisajankohdan muuttamisesta ei työtuntijärjestelmää koskeneissa yt-neuvotteluissa 13.11.2002 ollut edes keskusteltu.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että työviikon käsitettä ei esitetyn selvityksen mukaan ole aina käytetty Componenta Pori Oy:ssä johdonmukaisesti työaikamääräyksissä tarkoitetulla tavalla. Työviikkona on joskus voitu käsitellä esimerkiksi viikonloppuvapaan jälkeen sunnuntai-iltana alkanutta ja perjantai-iltaan päättynyttä alle viikon pituista työjaksoa.

Toisaalta työtuomioistuimessa kuultujen todistajien kertomukset osoittavat, että yhtiön valimolla on keskeytyvässä kolmivuorotyössä sunnuntain kello 22 ja maanantain kello 6 välinen työvuoro luettu työaikakirjanpidossa ja palkkahallinnossa viikon viimeiseksi vuoroksi ja sunnuntaityöksi. Muun muassa kellokorteilla sunnuntaivuoro on leimautunut kuluneen viikon työvuoroksi. Kun kyseinen vuoro on luettu sunnuntain vuoroksi, tältä vuorolta on maksettu myös työehtosopimuksen mukainen sunnuntailisä eli palkka 100 prosentilla korotettuna. Myös viikkoylityö on määräytynyt maanantaiaamuna kello 6 päättyvän työviikon mukaan. Edellä lausuttu tukee vastaajapuolen kantaa, jonka mukaan työviikon alkamisajankohdaksi on käytännössä muodostunut maanantaiaamu kello 6, jolloin myös viikon ensimmäinen työvuorokausi alkaa.

Kanteen mukainen järjestely olisi edellyttänyt, että työviikko olisi sovittu alkavaksi sunnuntai-iltana kello 22 ja erikseen olisi sovittu tuolloin alkavalta työvuorolta maksettavasta ylimääräisestä korotuksesta. Tällainen sopiminen, joka työnantajapuolelta on kiistetty ja joka myös olisi ristiriidassa edellä todettujen yhtiön käytäntöjen kanssa, on jäänyt näyttämättä.

Marraskuussa 2002 toteutettujen työaikajärjestelyjen jälkeen työviikko on alkanut edelleen maanantaiaamuna kello 6. Kun työviikon alkamisajankohta ei ole muuttunut, yhtiö ei ole voinut rikkoa työehtosopimusta kanteessa väitetyllä tavalla. Näin ollen kanne on perusteeton.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Componenta Pori Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 2 500 euroa. Korvausvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan Componenta Pori Oy:n oikeudenkäyntikulut 2 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Sutela, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.