14.1.2003

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että

Oy Karelia Parketti Ltd tuomitaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon,

Puusepänteollisuuden Liitto tuomitaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon,

Oy Karelia Parketti Ltd velvoitetaan suorittamaan A:lle työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuna hälytysrahana kahden tunnin palkkaa vastaava korvaus määrältään 19,97 euroa (118,74 markkaa) laillisine korkoineen 1.5.2001 alkaen, ja

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Karelia Parketti Ltd velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Oy Karelia Parketti Ltd:n palveluksessa työskentelevän A:n työvuoro oli päättynyt perjantaina 31.3.2001 aamulla kello 6. Hänen seuraava säännöllinen työvuoronsa oli sovittu alkavaksi maanantaina 3.4. kello 14. Perjantai-iltapäivällä 31.3.2001 A:n esimies oli kutsunut hänet hälytysluontoiseen työhön, joka alkoi sunnuntaina 2.4. kello 22. A oli tämän vuoron lisäksi työskennellyt maanantaina 3.4. kello 14:n ja 22:n välille sijoitetun työvuoron ajan. Tältä ajalta hänelle oli maksettu ylityökorvaus, koska työpaikalla oli sovittu työviikon alkavan sunnuntaina kello 22.

A oli 2.4. kello 22 alkanutta työvuoroa lukuun ottamatta työskennellyt muutoin työvuorolistan mukaisesti. Myös hänen vapaapäivänsä olivat säilyneet ennalta ilmoitetun mukaisina, joten kysymys ei ole ollut työtuntijärjestelmän tilapäisestä muuttamisesta vaan ylimääräisestä työvuorosta.

A oli tehnyt määrätyn työn, mutta vaatimuksista huolimatta Oy Karelia Parketti Ltd ei ollut suorittanut hänelle työehtosopimuksen mukaista hälytysrahaa. Yhtiössä noudatetun käytännön mukaan hälytysraha olisi tullut maksaa. Yhtiö oli kuitenkin yksipuolisesti muuttanut aikaisempaa käytäntöään vedoten Puusepänteollisuuden Liiton ohjeisiin.

Hälytysrahaa koskevan työehtosopimusmääräyksen mukaan hälytysraha tulee suorittaa tilanteessa, jossa työ sijoittuu ilmoitetun säännöllisen työajan ulkopuolelle ja työhön kutsuminen tapahtuu sen jälkeen, kun työntekijä on poistunut työpaikalta. Lisäksi edellytyksenä on, että kysymyksessä on hälytysluontoinen työ. A oli vastaanottanut työhön kutsun kotonaan vapaa-aikanaan. Hälytysluontoinen työ on sijoittunut säännöllisen työajan ulkopuolelle. Kysymyksessä on ollut hälytysluontoinen työ, joka on johtunut toisen työntekijän sairastumisesta.

Työehtosopimuksen mukaiseksi hälytystyöksi on luettava työ, johon työntekijä kutsutaan vuorokausilevon tai viikkolevon aikana. Työehtosopimuksesta ei ole saatavissa tukea sellaiselle kannalle, että hälytysraha tulisi maksettavaksi vain tilanteessa, jossa työhön kutsumisen ja työn alkamisen välinen aika olisi alle vuorokauden mittainen.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 15 §:n 5 kohta sisältää määräykset hälytysluontoisesta työstä. Saman pykälän 6 kohta koskee kutsua tilapäiseen työhön. Viimeksi mainitussa kohdassa on sovittu, että kohdassa tarkoitettua ylimääräistä korvausta ei makseta työntekijälle silloin, kun tieto töihin kutsusta on annettu vähintään 24 tuntia ennen työn aloittamista. Tätä aikarajaa ei mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sanamuodon mukaan sovelleta kuin tilapäiseen työhön eikä se siten tule sovellettavaksi silloin, kun kysymys on hälytysluontoisesta työstä. Työehtosopimuksiin osallisten tietoinen valinta on ollut se, että 24 tunnin aikarajaa on sovittu noudatettavaksi vain, kun kysymys on mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesta tilapäisestä työstä. Puusepänteollisuuden työehtosopimus ei sisällä vastaavia määräyksiä.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1990-58 on ollut myös kysymys hälytystyöstä. Tuossa tapauksessa vastaajana ollut Kemianteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut hälytystyön edellytysten täyttyvän vain "sellaisessa tapauksessa, jossa työntekijä hälytyskutsun saatuaan työstä poistumisen jälkeen tulee työhön saman työvuorokauden aikana". Työtuomioistuin on tuomionsa perusteluissa todennut, että tulkittavana olleen työehtosopimuksen sanamuodosta ei ollut saatavissa tukea edellä mainitulle tulkinnalle ja hälytysrahan maksuedellytysten katsottiin täyttyvän. Muunlaiseen tulkintaan ei työehtosopimuksen sanamuodon perusteella voida päätyä myöskään nyt esillä olevassa tapauksessa.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on kiinnitettävä myös huomiota työn suorittamisajankohtaan. Työntekijän kannalta katsottuna työ on hälytysluontoista aina, kun siihen kutsutaan lepoajan aikana ja erityisesti silloin, kun ilmoitettu työ aloitetaan sunnuntai-iltana kello 22.

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Karelia Parketti Ltd ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Karelia Parketti Ltd ovat vaatineet Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koska töihin kutsuminen kanteessa tarkoitetussa tapauksessa on tapahtunut yli kaksi vuorokautta aikaisemmin, tulee tilannetta arvioida työehtosopimuksen 6 §:n 9 kohdan mukaisena työtuntijärjestelmän tilapäisenä muutoksena, josta ei ole sovittu maksettavaksi mitään lisäkorvausta. Tällaiselle työtuntijärjestelmän muuttamiselle ei työehtosopimuksessa ole asetettu mitään muotovaatimuksia. Työtuntijärjestelmään voidaan lisätä työtunteja ja myöhemmin katsoa se, että työaika muodostuu työaikalain säännösten ja työehtosopimuksen määräysten mukaiseksi.

Hälytysrahaa koskeva määräys oli otettu puusepänteollisuuden työehtosopimukseen vuonna 1974. Määräystä ei ole muutettu tämän jälkeen. Hälytysrahan tarkoituksena on korvata työntekijälle se vaiva ja hankaluus, mikä hänelle aiheutuu työhön lähtemisestä silloin, kun hänet yllättäen ja hälytysluontoisesti kutsutaan kotoaan tai muualta työpaikan ulkopuolelta töihin.

Sekä puusepänteollisuuden työntekijöiden että toimihenkilöiden kohdalla hälytysluontoisena työnä on vakiintuneesti pidetty vain sellaista työtä, johon on kutsuttu alle 24 tuntia ennen työn alkamista. Tätä pidemmän valmistautumisajan on katsottu poistavan työn hälytysluontoisuuden. Kanteessa tarkoitettua työtä ei voida pitää työehtosopimuksen 14 §:n 8 kohdassa tarkoitettuna hälytysluontoisena työnä.

Myös muilla aloilla hälytysrahan maksaminen edellyttää lyhyttä varoitusaikaa. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla työnantaja- ja työntekijäliitto olivat antaneet vuonna 1972 ohjeet, joiden mukaan hälytysrahan maksaminen edellyttää "tilapäisesti ilmenevää, pikaisesti esiin noussutta tilannetta". Osapuolet ovat myös olleet yhtä mieltä siitä, "ettei ko. korvausta edellytetä suoritettavaksi sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä on kutsuttu työhön työtuntijärjestelmänsä viikoittaisena vapaapäivänä, jos työskentely tapahtuu tällaisena päivänä ajankohtana, joka vuorokaudenajan huomioon ottaen olisi hänen säännöllistä työaikaansa, ja jos tällaisesta työhöntulosta tieto on annettu viimeistään hänen edellisen työvuoronsa aikaan". Nämä kannat ilmenevät Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton kiertokirjeestä 21.4.1972 sekä työtuomioistuimen tuomiosta TT:1973-11. Vaikka mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on 24 tunnin aikarajasta sovittu nimenomaisesti vain tilapäisen työn kohdalla, on samaa aikarajaa sovellettu myös hälytysluontoiseen työhön. Näin ollen mistään ei ole saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että työntekijän kannalta katsottuna työ on hälytysluontoista aina, kun siihen kutsutaan lepoajan aikana ja erityisesti, kun työ alkaa sunnuntaina kello 22.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1990-58 on ollut kysymys siitä, edellytetäänkö työstä poistumista ja työtä saman työvuorokauden aikana. Nyt sen sijaan on kysymys siitä ajasta, joka on työhön kutsun ja töiden alkamisen välillä. Tämä aika on ratkaiseva arvioitaessa työn hälytysluontoisuutta.

Oy Karelia Parketti Ltd ei ole muuttanut A:n kohdalla hälytysrahan maksamisessa noudattamaansa käytäntöä. Oy Karelia Parketti Ltd on toiminut asiassa Puusepänteollisuuden Liitolta saamiensa ohjeiden mukaan, joten yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Oy Karelia Parketti Ltd:n palveluksessa olevan A:n työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro oli päättynyt perjantaina 31.3.2001 kello 6. Hänen seuraava työvuoronsa oli merkitty maanantaille 3.4.2001 kello 14 - 22. A:n esimies oli toisen työntekijän sairastumisen vuoksi perjantaina iltapäivällä kutsunut A:n sunnuntaina 2.4.2001 kello 22 alkaneeseen työvuoroon. A oli työskennellyt edellä tarkoitetun työvuoron ja työtuntijärjestelmään maanantaille merkityn työvuoronsa. Hänelle on maksettu ylityökorvausta sunnuntai-iltana alkaneen ylimääräisen työvuoron ajalta.

Työehtosopimuksen 14 §:n 8 kohdan mukaan työntekijällä on oikeus erityiseen hälytysrahaan, jos hänet kutsutaan hänen jo poistuttua työpaikalta hälytysluonteiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolelta. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Oy Karelia Parketti Ltd:llä ollut velvollisuus edellä mainitussa tilanteessa maksaa A:lle sopimuksessa tarkoitettu hälytysraha. Työnantajapuoli on vastustanut vaatimusta vetoamalla siihen, että A:n työskentelyä kyseisessä iltavuorossa ei voida pitää hälytysluonteisena työnä ja että kysymys on ollut työehtosopimuksen 6 §:n 9 kohdan mukaisesta työtuntijärjestelmän tilapäisestä muuttamisesta.

Sopimusmääräyksen tarkoituksesta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu todistajina kantajan puolelta Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeriä B:tä ja Oy Karelia Parketti Ltd:n Tuupovaaran tehtaan pääluottamusmiestä C:tä ja vastaajien puolesta työnantajaliiton asiamiestä D:tä sekä yhtiön tuotantojohtajaa E:tä.

B on kertonut, että Puu- ja erityisalojen liiton tulkinnan mukaan hälytysraha tulee maksettavaksi aina niissä tilanteissa, joissa työntekijä kutsutaan työhön hänen poistuttua työpaikalta. Hälytysrahan maksamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, kuinka paljon aikaisemmin ennen työn aloittamista kutsu annetaan. Työehtosopimukseen osallisten liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esille, että hälytysrahan maksaminen ei tulisi kysymykseen tilanteissa, joissa hälytyskutsun ja työnteon aloittamisen välinen aika on pitempi kuin 24 tuntia. B:n mukaan hänen Asko Oy:n ja Isku Oy:n pääluottamusmiehiltä saaman tiedon mukaan hälytysrahaa koskevaa määräystä on mainituissa yrityksissä sovellettu Puu- ja erityisalojen liiton omaksuman tulkinnan mukaisesti eli oikeus hälytysrahaan ei ole ollut sidoksissa hälytyskutsun ja työn aloittamisen väliseen aikaan.

D:n kertoman mukaan hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työntekijä työstä poistuttuaan saa ennalta arvaamattomasti kutsun työhön ja että työntekijältä tämän vuoksi edellytetään lähes välitöntä saapumista työpaikalle. Jotta työtä voitaisiin pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna hälytysluontoisena työnä, työnteon aloittamisen tulee tapahtua samana päivänä kun työhön kutsu on annettu tai viimeistään vuorokauden kuluessa kutsun antamisesta. D:n Asko Oy:stä, Isku Oy:stä ja Martela Oy:stä saaman tiedon mukaan hälytysrahaa koskevaa määräystä on yrityksissä tulkittu tällä tavalla.

C on kertonut, että Oy Karelia Parketti Ltd:n Tuupovaaran yksikössä hälytysraha on eräissä tapauksissa maksettu niissäkin tilanteissa, joissa työhön kutsun ja työn aloittaminen välinen aika on ollut yli 24 tuntia. Näin on tapahtunut muun muassa silloin, kun tehtaalla on ollut käytössä työaikajärjestelmä, jossa työvuoro on ollut normaalia pitempi ja vapaapäiviä työvuorojen välillä on ollut vastaavasti enemmän. C:n mukaan myös yhtiön Kuopion yksikössä on hälytysrahaa maksettu edellä esitetyin tavoin. C oli vuonna 1995 keskustellut työnantajan edustajan kanssa hälytysrahan maksamisesta. ja niistä tehtävistä, joissa hälytysrahan maksaminen tulee kysymykseen. Esille oli tullut myös se, että hälytysrahan maksamiseen ei vaikuta, kuinka pitkä aika on työhön kutsun ja työn aloittamisen välillä. Tämän tulkinnan oikeellisuuden C oli kertomansa mukaan tarkistanut tuolloin myös Puu- ja erityisalojen liiton silloiselta työehtoasiainsihteeriltä.

E:n mukaan Oy Karelia Parketti Ltd:ssä käytäntönä on ollut, että hälytysraha maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä on lähtenyt kotiin ja hänet melkein samantien kutsutaan takaisin työhön. Tällaiset hälytysluontoiset tilanteet ovat koskeneet pääosin kunnossapitoa. E:n tiedossa ei ollut eikä hänen kyselyjensä mukaan myöskään palkanlaskennan tai aikaisemmin työnjohtajina toimineiden henkilöiden muistissa ollut, että hälytysrahaa olisi aikaisempina vuosina maksettu tilanteissa, joissa työhön kutsun ja työn aloittamisen välillä olisi ollut vapaapäiviä. E:n mukaan pääluottamusmiehen kanssa on mahdollisesti aikaisemmin keskusteltu siitä, edellyttääkö hälytysrahan maksaminen tiettyä aikaa työhön kutsun ja työn aloittamisen välillä. Käytäntö E:n käsityksen mukaan on kuitenkin ollut se, että hälytysraha on maksettu tilanteissa, joissa työhön kutsu ja työn aloittaminen ovat sijoittuneet suurin piirtein saman vuorokauden sisälle. Hälytysraha on saatettu maksaa työntekijälle muissakin tilanteissa, koska työntekijöiden täyttämien tuntilappujen hyväksyjinä toimivat esimiehet eivät käytännössä aina ole olleet tietoisia esimerkiksi hälytyskutsun antoajankohdasta.

Arviointi

Työaikalain 35 §:ssä tarkoitettuun työvuoroluetteloon, josta työehtosopimuksessa käytetään nimitystä työtuntijärjestelmä, merkitään säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. A:lle ei kysymyksessä olevana ajankohtana ole ilmoitettu, että kysymys on työtuntijärjestelmän muuttamisesta eikä hänen työtuntijärjestelmään merkittyä säännöllistä työaikaansa myöskään ole ylimääräisen työvuoron tekemisen johdosta muutettu. Kysymyksessä olevaa ylimääräistä työvuoroa vastaavat tunnit työnantaja on katsonut ylityöksi ja maksanut A:lle ylityökorvauksen edellä todetulla tavalla. Kysymys ei siten ole ollut työehtosopimuksen 6 §:n 9 kohdassa tarkoitetusta työtuntijärjestelmän tilapäisestä muuttamisesta.

Määräyksen sanamuodon mukaan hälytysrahan maksaminen edellyttää muun ohella, että työntekijä on kutsuttu hälytysluonteiseen työhön. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty, mitä tulkittavana olevassa määräyksessä tarkoitetaan työn hälytysluonteisuudella. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työn hälytysluonteisuuden määrittelyllä ei työehtosopimusta tulkittaessa ole itsenäistä merkitystä, koska hälytysraha tulee maksettavaksi aina, kun työhön kutsutaan työajan ulkopuolelta sen jälkeen, kun työntekijä jo on poistunut työpaikalta. Työnantajapuolen mukaan taas työn hälytysluonteisuus edellyttää, että työhön on tultava noin 24 tunnin kuluessa kutsusta.

Selvitys siitä, miten määräystä alalla yleensä tai erityisesti Karelia Parketti Ltd:ssä on sovellettu, on jäänyt ristiriitaiseksi. Esitetyn selvityksen perusteella ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että yrityksessä olisi vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan hälytysraha maksetaan kaikissa tilanteissa, joissa työntekijä työstä poistuttuaan kutsutaan työhön.

Työtuomioistuimella ei ole esitetyn selvityksen valossa ja vastoin työehtosopimuksen sanamuotoa perusteita tulkita määräystä siten, että hälytysluonteisuuden vaatimuksella sellaisenaan ei olisi lainkaan merkitystä. Määräyksen sanamuodosta on työtuomioistuimen mielestä muutoinkin saatavissa paremmin tukea työnantaja- kuin työntekijäpuolen tulkinnalle. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksesta ei sinänsä ole johdettavissa selkeitä aikarajoja sille, minkä ajan kuluessa työntekijän on hälytysrahan saadakseen tultava työhön. Yleisessä kielenkäytössä hälytysluonteisuudella tarkoitetaan yleensä yllättävää tapahtumaa, joka edellyttää jokseenkin välittömästi ryhtymistä tai ainakin varautumista joihinkin toimenpiteisiin. Vastaavasti, jotta työtä voitaisiin pitää työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetuin tavoin hälytysluonteisena, voidaan edellyttää, että se on yleensä tehtävä suhteellisen lyhyen ajan sisällä kutsun saamisesta. Tällaisesta tilanteesta ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole enää kysymys ainakaan silloin, jos työ voidaan teettää säännöllisenä työaikana muuttamalla työvuorojärjestelmää tilapäisesti normaalia kahden vuorokauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa työhön kutsun ja työnteon aloittamisen välille jäävä aika on ollut yli kaksi vuorokautta. Näin ollen kysymys ei ole ollut työehtosopimuksessa tarkoitetusta hälytysluonteisesta työstä eikä A:lla siten ole oikeutta kanteessa vaadittuun hälytysrahaan. Näin ollen myöskään Oy Karelia Parketti Ltd hälytysrahan maksamisesta kieltäytyessään ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä Puusepänteollisuuden Liitto antaessaan yhtiölle omaksumansa tulkinnan mukaisen ohjeen ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Puu- ja erityisalojen liitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Oy Karelia Parketti Ltd:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 1 260 euroa 7 senttiä. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Puu- ja erityisalojen liitto velvoitetaan korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Oy Karelia Parketti Ltd:n oikeudenkäyntikulut 1 260 eurolla 7 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Pelkästään se seikka, että kanteessa tarkoitetussa tapauksessa työhön kutsun ja työn aloittamisen välille jäävä aika on ollut yli kaksi vuorokautta, ei riitä rajanvedoksi sille, onko työ ollut hälytysluonteista vai ei. Työehtosopimuksessa ei tällaista rajaa ole asetettu eikä soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys anna aihetta tällaiseen mekaaniseen johtopäätökseen. Selvityksen perusteella ei voida myöskään päätyä sen paremmin siihen johtopäätökseen, että työhön paluun olisi tapahduttava viimeistään vuorokauden sisällä kutsutusta, kuin siihenkään, että hälytysrahan maksamisen edellytykseksi riittää, kunhan työntekijä on kutsun saadessaan ehtinyt poistua työpaikalta.

Työn hälytysluonteisuutta arvioitaessa onkin mielestäni esitetyn selvityksen valossa kiinnitettävä huomiota siihen ajankohtaan työtuntijärjestelmässä, jolloin kutsu annettiin; samoin on arvioitava, onko työnantajalla ollut perusteltu syy jättää tilapäisesti muuttamatta työtuntijärjestelmää, koska hälytysrahan maksuvelvollisuutta on arvioitava myös sopimussakon luontoisena seuraamuksena. Kutsu hälytysluonteiseen työhön annettiin viikonlopun jo alettua ja tämä seikka sinänsä saattoi vaikuttaa siihen, ettei työnantaja muuttanut tilapäisesti A:n työtuntijärjestelmää. Nämä kummatkin seikat tukevat sitä tulkintaa, että A:lle on tässä tilanteessa maksettava hälytysraha. Lisäksi tässä tulkintatilanteessa, jossa soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys on ratkaiseva, tärkeä täydentävä tulkintaperuste on se, että runsaan kahden vuorokauden kuluminen työhön kutsun ja siihen paluun välillä ei sellaisenaan sulje tilannetta sopimusmääräyksessä käytetyn sanonnan "hälytysluontoinen työ" tavallisen ja arkikielisen merkityksen ulkopuolelle.

Näillä perusteilla hyväksyn kanteen siltä osin kuin siinä on vaadittu työnantajaa suorittamaan A:lle työehtosopimuksessa tarkoitettu hälytysraha. Tästä seuraa kantajan oikeus kuluihinsa. Sen sijaan sopimusmääräys on soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi hylkään esitetyt hyvityssakkovaatimukset.

Velvoitan Oy Karelia Parketti Ltd:n suorittamaan A:lle työehtosopimuksessa tarkoitettuna hälytysrahana 19 euroa 97 senttiä laillisine korkoineen 1.5.2001 alkaen.

Velvoitan Oy Karelia Parketti Ltd:n ja Puusepänteollisuuden Liiton korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 8 358 eurolla 64 sentillä laillisine korkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Hylkään Oy Karelia Parketti Ltd:hen ja Puusepänteollisuuden Liittoon kohdistetut hyvityssakkovaatimukset.