24.6.2002

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry vaatii, että Paperiliiton Karhulan osasto nro 73 ry tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tapahtumat

Ahlstrom Cores Oy:n Karhulan Hylsytehtaan työntekijät irtisanoivat 2.1.2002 paikallisen 7.2.2001 allekirjoitetun sopimuksen tehtaan toimintamalleista, jossa on sovittu henkilöstön ja vakanssien työtehtävistä, työajasta ja palkkauksesta.

Irtisanoutuminen astui voimaan 4.3.2002, jolloin palkkauksessa siirryttiin työehtosopimuksen 11 §:n mukaisiin aikapalkkoihin. Työntekijät aloittivat välittömästi työn jarruttamisen laskemalla tuotantovauhtia noin 40 prosentilla. Työntekijät laskivat hylsykone HK 5:n hihnanopeuden 52:sta 30 metriin minuutissa ja HK 19:n nopeuden 46:sta 28 metriin.

Asiasta neuvoteltiin 5.3.2002. Työnantaja esitti kirjallisen vaatimuksen tuotantotehokkuuden palauttamisesta. Pääluottamusmies A ilmoitti, että työntekijät eivät suostu ajamaan kovaa aikapalkalla. A ja koneenhoitaja B ilmoittivat, että konenopeudet on laskettu vuoden 1996 tasolle, koska työnantaja on ilmoittanut haluavansa palkat vuoden 1996 tasolle.

Sovittiin, että asiasta neuvoteltaisiin 13.3.2002. Tuotelinjajohtaja C lupasi, että neuvotteluissa sovittava uusi palkkiojärjestelmä maksetaan takautuvasti kyseisille sopimuksettomille päiville. Työnantaja edellytti normaalia konevauhtia, jotta asiasta voitaisiin neuvotella.

Työntekijät nostivat konevauhdin 6.3.2002 noin 40 metriin minuutissa, joten jarrutus jatkui. Neuvottelut aikaistettiin seuraavalle päivälle 7.3.2002, jolloin saatiin sovituksi uusi palkkiosopimus. Tämän jälkeen työntekijät nostivat konevauhdin entiselle tasolle.

Koneet oli suunniteltu toimimaan noin 25 - 30 %:a nopeammin kuin käytetty urakkavauhti. Liima kuivui liian nopeasti käytetyllä vauhdilla. Tuotannon menetys oli vähän alle 100 tonnia, ja liikevaihdon menetys noin 90.000 euroa.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työntekijät pyrkivät jarrutuksella painostamaan työnantajaa neuvotteluihin. Jarrutus kohdistui paperiteollisuuden työehtosopimuksen 11 ja 12 §:ään, joissa määrätään palkkauksesta.

Ammattiosaston vastuu

Kaikki hylsytehtaan ja kevythylsytehtaan noin 40 työntekijää osallistuivat jarrutukseen. Pääluottamusmies A on jarrutuksen toimeenpanija, ja myös kevythylsytehtaan varaluottamusmies F osallistui jarrutukseen. Toimikunnan jäsenistä osallistuivat jarrutukseen D ja E.

Ammattiosastossa on 143 työssä käyvää jäsentä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Karhulan osasto nro 73 ry kiistävät kanteen kokonaisuudessaan ja vaativat sen hylkäämistä. Lisäksi vastaaja ja kuultava vaativat, että Metsäteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumat

Karhulan hylsytehtailla 7.2.2001 sovittu urakkapalkkausmalli johti vastoin työnantajan vakuutteluja työntekijöiden ansiotason huomattavaan heikentymiseen, minkä vuoksi työntekijät irtisanoivat sopimuksen 14.5.2001 päivätyllä ilmoituksella.

Paikallisten neuvottelujen ajauduttua umpikujaan osapuolet alistivat riidan liittojen ratkaistavaksi 3.8.2001. Liitot velvoittivat neuvottelupöytäkirjassa 11.9.2001 osapuolet käynnistämään viivytyksettä selvityksen paikallisen sopimisen toimivuudesta ja sopimaan ratkaisusta vuoden loppuun mennessä. Samalla ammattiosastoa kehotettiin perumaan irtisanominen, kuten tapahtuikin.

Työnantaja oli haluton käymään neuvotteluja. Joulukuussa 2001 käytiin yksi laajempi neuvottelu. 31.12.2001 henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies saivat uuden sopimuksen lähes valmiiksi, mutta työnantaja hylkäsi neuvottelutuloksen. Ammattiosasto irtisanoi palkkaussopimuksen 2.1.2002.

Työnantaja ilmoitti tehtaalla aiemmin noudatetusta käytännöstä poiketen, että aikapalkkoja aletaan noudattaa välittömästi sopimuksen päätyttyä 4.3.2002. Aiemmin vähintään seuraavaan palkanmaksupäivään saakka on sovellettu päättyneen sopimuksen palkkaehtoja.

Työnantaja pyrki mitä ilmeisimmin painostamaan työntekijöitä työnantajan kannalta edullisen sopimuksen solmimiseen. Työntekijöiden ansiot laskivat 4.3.2002 16-20 prosenttia. Työntekijät katsoivat, etteivät he ole tässä tilanteessa velvollisia tekemään työtä urakkavauhdilla. Hylsykoneiden hihnojen nopeutta laskettiin. Lasku oli lähempänä 40 kuin 30 prosenttia.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työsuhteissa on johtavana periaatteena palkka tehdystä työstä -periaate. Tämän periaatteen vastaista on se, että työnantaja voisi yksipuolisesti alentaa palkkatasoa huomattavasti ja odottaa saavansa saman työsuorituksen. Työntekijöillä oli palkka tehdystä työstä- periaatteen vuoksi siviilioikeudellinen peruste toimenpiteelleen.

Nopeasti syntyvien ja parissa päivässä ratkaistujen kitkatilanteiden vieminen jälkikäteen työtuomioistuimeen työrauhasanktioiden käsittelyä varten tuntuu huonosti harkitulta.

Ammattiosaston vastuu

Pääluottamusmiehen nimeäminen jarrutuksen toimeenpanijaksi on täysin virheellistä. Pääluottamusmies on työntekijöiden pääneuvottelijana informoinut hylsykoneiden työntekijöitä kulloisestakin neuvottelutilanteesta. Pääluottamusmies ei ole antanut minkäänlaista käskyä tai ohjetta työskentelynopeuden vähentämisestä.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Ahlstrom Cores Oy:n Karhulan hylsytehtaan työntekijät ovat jarruttaneet tehtaan tuotantoa 4.3.-7.3.2002 laskemalla tuotantovauhtia noin 40 prosenttia. Jarrutus on toteutettu laskemalla kahden hylsykoneen hihnanopeutta. Jarrutuksesta on kantajan ilmoituksen mukaan seurannut noin 100 tonnin tuotannon ja 90.000 euron liikevaihdon menetykset.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työpaikalla on ollut sovellettavana paperiteollisuuden työehtosopimuksen 12 §:n mukainen paikallinen sopimus henkilöstön työtehtävistä ja palkkauksesta. Työntekijäpuoli on ollut sopimukseen tyytymätön ja on vastauksessa selvitettyjen vaiheiden jälkeen irtisanonut sopimuksen 2.1.2002. Tuotannon jarrutus on alkanut sen jälkeen, kun sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 4.3.2002 ja työnantaja oli välittömästi siirtynyt soveltamaan aikapalkkausta. Työnantajapuoli on seuraavana päivänä reklamoinut tuotantovauhdin hidastamisesta, jonka syyksi työntekijäpuoli on ilmoittanut siirtymisen aikapalkkausta vastaavaan tuotantovauhtiin. Jarrutus on päättynyt, kun uusi paikallinen sopimus on solmittu.

Tapahtumien kulku ja työntekijöiden järjestäytynyt osallistuminen toimenpiteeseen työtuomioistuimen mielestä osoittavat, että jarrutuksen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa työntekijöiden toivomaan ratkaisuun käynnissä olleissa palkkaneuvotteluissa. Jarrutus on siten työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut palkkausta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Toimenpidettä ei voida vastaajan väittämin tavoin perustella sillä, että tehtaalla on paikallisen sopimuksen voimassaolon lakattua siirrytty kesken palkanmaksukauden urakkapalkasta aikapalkkaan. Mikäli osapuolten työnteko- ja palkanmaksuvelvoitteista siirtymäaikana on ollut riitaa, sellainen on työehtosopimuksen voimassa ollessa pitänyt ratkaista muuten kuin painostustoimenpiteisiin ryhtymällä.

Ammattiosaston vastuu

Kaikki hylsytehtaan ja kevythylsytehtaan noin 40 työntekijää ovat osallistuneet jarrutukseen. Toimenpiteeseen on osallistunut ammattiosaston toimikunnan kaksi jäsentä sekä varaluottamusmies, joka on työtaistelun aikana myös edustanut osastoa palkkaneuvotteluissa. Ammattiosasto, joka on vastuussa asettamiensa toimihenkilöiden menettelystä, on siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73 ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73 ry:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1 000 euroa.

Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73 ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, K. Rautiainen, Kari, Sulkunen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Katson jarrutuksen tulleen näytetyksi sillä, että työnantajaa on painostettu alentamalla tuotantovauhtia huomattavasti enemmän kuin aikapalkkaukseen siirtyminen on edellyttänyt. Työnantajan menettely huomioon ottaen jätän hyvityssakon tuomitsematta.

Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun.