TT:1999-12
- Keywords
- Eristystyö, Lausuntoasia, Työehtosopimuksen soveltamisala
- Year of case
- 1999
- Date of Issue
- Register number
- D:L 13/98
Kysymys eristystyötä tekevän työntekijän työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.
KUULTAVAT Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry
Kattoliitto ry
Rakennusliitto ry
LAUSUNTO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä 2.3.1995 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I. Yleiset määräykset 1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Rakennusteollisuuden Keskusliiton piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III. Palkkaus
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
20 § Perustuntipalkasta laskettavat lisät
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7. Milloin III tai IV palkkaryhmään kuuluva työntekijä aikatyönä asentaa rakenteisiin pinnoittamattomia mineraalivillalevyä tai -mattoa, maksetaan hänelle tästä työstä palkkaa, joka 40 %:lla ylittää ao. palkkaryhmän perustuntipalkan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kattoliiton ja Rakennusliiton välillä 17.9.1995 allekirjoitetussa vedeneristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Soveltamisala Allekirjoittaneiden Kattoliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n kesken on tehty seuraava työehtosopimus. Tämä sopimus koskee allekirjoittaneen työnantajaliiton kaikkia työntekijöitä, jotka tekevät vedeneristystyötä tai siihen liittyviä työtehtäviä ja sopimus on voimassa allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
Pekka Tapani Koskinen on AWF-Eristys Oy:tä ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle saamatta jäänyttä villoituslisää, työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta.
Perusteet
AWF-Eristys Oy:n toimialana oli rakennustarvikkeiden kauppa ja valmistus sekä rakennustoiminta. Sen pääasiallinen toimiala oli paloeristeiden rakentaminen. Yhtiön toiminnasta noin 90 prosenttia oli paloeristystä ja palokatkojen rakentamista ja ainoastaan noin 10 prosenttia vesieristysten rakentamista. Yhtiö ei myöskään ollut vedeneristysalan työehtosopimuksen sopijajärjestön Kattoliiton jäsen.
Koskinen oli työskennellyt mainitun yhtiön palveluksessa eristäjänä 13.3. - 28.9.1995, 15.4. - 24.5.1996 ja 13.1. - 27.6.1997. Yhtiö oli virheellisesti soveltanut työsuhteeseen vedeneristysalan työehtosopimusta, vaikka Koskinen oli yhtiön palveluksessa tehnyt talonrakennusalan työehtosopimuksen mukaista 16 §:n III palkkaryhmän työtä. Minimipalkka III palkkaryhmässä oli 2.3.1995 lukien ollut 33,15 markkaa tunnissa ja vuoden 1996 alusta lukien 14,96 markkaa tunnissa. Työehtosopimuksen minimipalkka 20 §:n 7 kohdan mukaisine villoituslisineen oli siten vuoden 1996 alusta lukien ollut 48,11 markkaa tunnissa. Koska yhtiö oli maksanut Koskiselle palkkaa 40 markkaa tunnilta, oli hänelle villoituslisä huomioon ottaen jäänyt maksamatta 8,11 markkaa tunnilta. Lisäksi hänelle oli jäänyt suorittamatta maksamatonta villoituslisää vastaavaa työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta.
Koskisen työsuhteessa olisi työnantajan päätoimialan ja hänen työtehtäviensä laadun perusteella tullut noudattaa talonrakennusalan työehtosopimusta. Hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet rakennuslevytyöt, paloeristykset ja runkorakentaminen. Hän oli asentanut eristeitä rakenteisiin. Palveluksessaoloaikanaan hän oli tehnyt vedeneristystöitä enintään yhden viikon ajan ja muutoin paloeristeitä ja palokatkoja. Hän ei ollut tehnyt varsinaisia kirvesmiehen töitä runkorakentamisessa lainkaan. Pääasiassa hän oli leikannut kovaa villaa sopivan kokoisiksi paloiksi ja asentanut "tyssähitsauksella" villaa rakenteisiin kiinni. Tätä työtä Koskinen oli tehnyt noin 90 prosenttia työajastaan. Hän oli tehnyt myös palokatkoja, jossa massaa sekoitettiin veteen ja massalla tukittiin seinässä olevia reikiä. Tätä työtä hän oli tehnyt noin 10 prosenttia työajastaan. Koskinen ei ollut työnantajan kanssa sopinut sovellettavasta työehtosopimuksesta.
AWF-ERISTYS OY:N VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA
AWF-Eristys Oy on kiistänyt kanteen.
Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita työsuhteen ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty. Toisin sanoen sopimusalana tuli kysymykseen vain nimenomaan asianomainen ala. Työntekijän tekemän työn osalta sen sijaan voi tulla kyseeseen myös siihen lähinnä rinnastettava työ kyseessä olevan "asianomaisen alan " sisällä.
Villoituslisää koskevan määräyksen soveltaminen ei kyseisessä työssä tule kysymykseen sen vuoksi, että määräys oli kirjoitettu toisenlaista alaa ja toisenlaista työtä silmälläpitäen. Talonrakennuksessa työt koostuivat talon runkorakenteiden eri työvaiheista. Tällöin eräänä vaiheena saattoi esiintyä myös villoitustyötä, johon liittyi muuhun työhön verrattuna suurempaa hankaluutta ja myös työsuojelullisia seikkoja. Siksi siitä oli sovittu maksettavaksi erityinen lisä. Työntekijän työ talonrakennusalalla koostui siis pääasiassa muusta kuin villoitustyöstä ja työntekijälle maksettiin sen vuoksi tavanomaisesta työstä poikkeavan villoitustyön ajalta ylimääräinen lisä.
Yhtiössä oli tehty villoitustyötä ja palkat oli maksettu tämän työn perusteella. Jos Koskiselle maksettaisiin sen lisäksi vielä erityinen villoituslisä, hän saisi samasta työstä palkan kahteen kertaan. Koskinen ei ollut tehnyt varsinaisia rakennuksen runkotöitä lainkaan, vaan noin 99 prosenttia hänen töistään oli ollut villoitusta. Se johtui siitä, ettei yhtiö tehnyt varsinaisia rakennuksen runkotöitä, vaan vain paloeristämistä, palokatkoja ja vedeneristämistä. Toisaalta Koskisen ammattitaito ei myöskään kattanut runkorakentamista vaan ainoastaan villoituksen. Sanottu vastasi rakennusalan yleistä sopimusjärjestelmää. Pääsopimuksena oli talonrakennusalan työehtosopimus, joka kattoi vain varsinaiset rakennustyöt. Runkotöitä täydentäviä töitä varten sen sijaan oli parisenkymmentä erityissopimusta.
Yhtiö oli aloittanut toimintansa vedeneristämistöistä, jotka edelleen muodostivat huomattavan osan sen toiminnasta. Vedeneristämistöissä verrattuna paloeristämiseen oli yhteinen tekijä se, että molemmissa käytettiin villaeristystä. Tästä syystä myös asiallisesti lähinnä rinnastettava ala oli vedeneristysala, jonka työehtosopimus tuli yhtiössä sovellettavaksi. Vedeneristysalan työehtosopimuksen soveltamisesta oli työnantajan ja Koskisen välillä myös sovittu.
Alan yrityksissä yleensä noudatettiin vedeneristysalan sopimusta. Se, että villoitus mainittiin talonrakennusalan työehtosopimuksen 16 §:n III palkkaryhmässä, ei kertonut mitään sovellettavasta työehtosopimuksesta. Villoitus esiintyi työvaiheena myös eräissä muissa sopimuksissa.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, minkä työehtosopimuksen mukaan Koskisen työsuhteen ehdot määräytyvät.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Rakennusteollisuuden Keskusliitolle, Kattoliitolle ja Rakennusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Kattoliitto ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet seuraavaa:
Rakennusalalla toimivia työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa on pääsääntönä teollisuuslinjaperiaate. Teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus koskee yleensä samalla teollisuuden alalla kaikkien työtä tekevien työsuhteita.
Kysymys siitä, mitä työehtosopimusta on yksittäistapauksessa noudatettava, ratkeaa työnantajan päätoimialan mukaan. Jos AWF-Eritys Oy:n päätoimialana oli talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluva toiminta, oli yhtiön työntekijän työsuhteessa noudatettava talonrakennusalan työehtosopimusta. Jos taas päätoimialana oli vedeneristysalan työehtosopimuksen piiriin kuuluva toiminta, oli työntekijän työsuhteessa noudatettava vedeneristysalan työehtosopimusta.
Käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa on ratkaisun noudatettavasta työehtosopimuksesta perustuttava liittojen käsityksen mukaan AWF-Eristys Oy:n päätoimialaan. Käytettävissä olevan kirjallisen materiaalin perusteella ei käy selväksi, mikä AWF-Eristys Oy:n päätoimiala on.
Talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia tavanomaisia tehtäviä on lueteltu työehtosopimuksen osana olevassa urakkahinnoittelussa ja aikapalkkamääräyksissä. Urakkahinnoittelussa työt on jaettu puu-, muuraus-, rappaus-, laatta-, sementti- ja betoniraudoitustöihin. Tavanomaisena talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvana puutyönä voidaan esimerkiksi pitää palokatkojen rakentamista.
Samalla tavoin on vedeneristysalan työehtosopimuksen osana olevassa urakkapalkkajaksossa lueteltu tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia tavanomaisia tehtäviä. Tavanomaisina vedeneristysalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvina tehtävinä voidaan pitää esimerkiksi kattojen ja vedeneristyksien tekemistä erilaisista kermeistä ja näihin urakointeihin liittyviä lämmöneristystöitä.
Suoritettavan työn nimikkeen tai sisällön perusteella ei kuitenkaan voida suoraan sanoa kumman työehtosopimuksen määräyksiä on työsuhteeseen sovellettava. Vedeneristysalan työehtosopimusta voidaan soveltaa talonrakennusalan töihin ja talonrakennusalan työehtosopimusta vedeneristysalan töihin silloin, kun näitä töitä tehdään varsinaiseen päätoimintaan liittyen. Ratkaisuperusteeksi työehtosopimusten valinnalle on siis selvitettävä työnantajan päätoimiala.
Rakennusliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
Sovellettava työehtosopimus
Pyydettynä lausuntona ilmoitamme, että käsityksemme mukaan Hyvinkään käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa kantaja Pekka Tapani Koskisen työsuhteen ehdot määräytyvät rakennusalan työehtosopimuksen mukaan.
Perustelut
AWF-Eritys Oy on asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella pääasiallisesti rakennusalan työehtosopimuksessa määriteltyjä töitä urakoiva yhtiö. Yhtiön omassa selvityksessä sanotaan, että yhtiö oli aloittanut toimintansa vedeneristämistöistä ja vedeneristystyöt muodostivat edelleen huomattavan osan sen toiminnasta, mutta ei edes väitetä, että yhtiön pääasiallisena toimialana olisivat vedeneristystyöt. Kantaja Koskisen lausuman mukaan yhtiön toiminnasta 90 % oli paloeristystä ja palokatkojen rakentamista. Tätä väitettä ei vastaajayhtiön puolelta ole kiistetty.
AMF-Eristys Oy harjoittaa kaupparekisteriin merkityn toimialan mukaan rakennustarvikkeiden kauppaa ja valmistusta sekä rakennustoimintaa. Yhtiön omassa toimialailmoituksessa ei siis mainita koko vedeneristystä. Suomen Asiakastieto Oy:stä saadun selvityksen mukaan yhtiön henkilöstö on ollut vuonna 1996 4 henkeä ja liikevaihto 1,598 miljoonaa markkaa. Jos Hyvinkään käräjäoikeudessa kantajana oleva Koskinen on likimain päätoimisesti asentanut villoja palokatkoihin, on yhtiön muiden työntekijöiden toimenkuvan täytynyt väistämättä sisältää pääasiallisesti palokatkojen rakentamista. Laajamittaista vedeneristystä ei yhtiön resursseilla ole ollut enää mahdollista suorittaa.
Vedeneristysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimus koskee vedeneristystyötä ja siihen liittyviä työtehtäviä tekeviä työntekijöitä. Työehtosopimus ja sen osana oleva urakkahinnoittelu sääntelee keskeisesti bitumieristäjän työtä. Mitään sellaisia määräyksiä, joita voitaisiin soveltaa palokatkojen ja paloeristysten rakentamiseen, ei työehtosopimuksesta löydy. Vastaajayhtiön puolelta vaadittaneenkin vedeneristysalan työehtosopimuksen soveltamista ilmeisesti ns. teollisuuslinjaperiaatteeseen vedoten.
Teollisuuslinjaperiaate työehtosopimuksia sovellettaessa tarkoittaa perinteisesti sitä, että saman teollisuuden alalla tulee soveltaa yhtä alalle pääasiallisesti solmittua työehtosopimusta, vaikka jotkin alan työntekijöiden tekemät yksittäiset työtehtävät löytyisivät myös muidenkin alojen työehtosopimusten soveltamisalamääräyksistä. Esimerkkinä tästä käy siivous, joka työtehtävänimikkeenä tunnetaan likipitäen kaikissa teollisuuden työehtosopimuksissa. Teollisuuslinjaperiaate ei kuitenkaan mahdollista sitä, että yritys voisi halunsa mukaan valita noudatettavan työehtosopimuksen vain ilmoittamalla itsensä jonkin tietyn alan yritykseksi, mikäli yhtiön selkeä päätoimiala ei tosiasiallisesti ole noudatettavaksi halutun työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä.
Asiassa kantajana oleva Koskinen on tehnyt rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa talonrakennusalan työtä. "Lähinnä rinnastettavasta työstä" puhuminen on tässä yhteydessä harhaanjohtavaa, koska tehtyyn työhön on olemassa nimenomainen työtä säätelevä työehtosopimus. Työnantajana on ollut yhtiö, joka ei kaupparekisteriin merkityn toimialansa eikä tosiasiallisen toimintansa perusteella ole ollut vedeneristysalan yritys. Vedeneristysalan työehtosopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat vedeneristyksen alaan kuulumattomia paloeristyksiä. Ei siis ole olemassa mitään asiallisia perusteita katsoa, että Koskisen työsuhteeseen tulisi soveltaa vedeneristysalan työehtosopimusta, vaan sovellettava työehtosopimus on rakennusalan työehtosopimus.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Pekka Koskinen on käräjäoikeudessa kertonut olleensa AWFEristys Oy:n palveluksessa eri jaksoissa noin kolme vuotta. Siitä ajasta hän oli tehnyt vedeneristystöitä enintään yhden viikon ajan. Muun ajan hän oli tehnyt paloeristyksiä ja palokatkoja. Pääasiallisena tehtävänä Koskisella oli ollut leikata kovaa villaa sopivan kokoisiksi paloiksi ja asentaa ne kiinni rakenteisiin. Tätä työtä Koskinen oli arvionsa mukaan tehnyt noin 90 prosenttia työajastaan. Lisäksi hän oli tehnyt noin 10 prosenttia työajastaan palokatkojen tiivistämistä.
Vastaavasti AWF-Eristys Oy on käräjäoikeudessa ollut sitä mieltä, että noin 99 prosenttia Koskisen työtehtävistä on ollut villoitusta.
Vaihtoehtoisina Koskisen työsuhteessa sovellettavina työehtosopimuksina ovat olleet käräjäoikeudessa kanteessa sovellettavaksi vaadittu rakennusalan työehtosopimus ja Koskisen työsuhteessa sovellettu vedeneristysalan työehtosopimus. AWF-Eristys Oy ei ole kuulunut jäsenenä Rakennusteollisuuden Keskusliittoon tai Kattoliittoon eikä se siten ole ollut työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu kumpaankaan edellä mainituista työehtosopimuksista. Asiassa on sinänsä riidatonta, että mainitut työehtosopimukset ovat työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuja alallaan yleiseksi katsottuja valtakunnallisia työehtosopimuksia.
Kumpikin nyt kysymyksessä olevista työehtosopimuksista sisältää mineraali- tai vastaavalla eristevillalla eristämistä koskevia määräyksiä. Rakennusalan työehtosopimuksessa on paitsi riidanalaista villoituslisää koskeva määräys myös palkkaryhmämääräys, jonka mukaan III palkkaryhmään kuuluu muun muassa rakenteisiin sijoitettavien eristeiden (esim. mineraalivillan) paikoilleen laitto. Vedeneristysalan urakkapalkkamääräyksissä on hinnoiteltu muun muassa eristyslevyjen asennus, kiinnitys ja saumojen täyttö. Eristyslevyillä kyseisessä määräyksessä tarkoitetaan lasivilla-, vuorivilla- sekä muovieristyslevyjä.
Työtuomioistuimessa kuultavina olleet liitot ovat olleet yksimielisiä siitä, että kummankin työehtosopimuksen soveltamispiirissä noudatetaan niin sanottua teollisuuslinjaperiaatetta. Sen mukaan työnantaja voi soveltaa yrityksen päätoimialan mukaista sopimusta pääsääntöisesti kaikkien yrityksessään työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa. Tämän vuoksi ratkaiseva seikka arvioitaessa sitä, kumpaa työehtosopimusta Koskisen työsuhteessa olisi tullut soveltaa, on liittojen mukaan se, mitä on pidettävä AWF-Eristys Oy:n pääasiallisena toimialana. Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä tässä suhteessa muunlaiseen arvioon.
Yhtiö on tehnyt paloeristyksiä, palokatkoja ja vedeneristyksiä. Paloeristykset ja palokatkojen tekeminen ovat työtä, joka sellaisenaan kuuluu rakennusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Koskisen tekemänä näiden töiden ei ole näytetty liittyneen sillä tavalla vedeneristystyöhön, että niitä tämän vuoksi olisi pidettävä vedeneristysalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvina. Jos kuitenkin vedeneristystöiden ja niihin liittyvien töiden voidaan muutoin katsoa muodostuneen AWF-Eristys Oy:n päätoimialaksi, on myös Koskisen työsuhteessa sovellettava sopimus vedeneristysalan työehtosopimus.
Asian käsittelyn yhteydessä käräjäoikeudessa ei ole toistaiseksi esitetty yhtiön toimialasta sellaista selvitystä, joka mahdollistaisi edellä todettua täsmällisemmän lausunnon antamisen sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Sutela, K. Rautiainen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Lausunto on yksimielinen.