TT:1997-52

Keywords: Lausuntoasia, Työehtosopimuksen soveltamisala
Year of case: 1997
Date of Issue: 9.10.1997
Register number: D:L 4/97

Lausunnossa oli kysymys siitä, sovellettiinko lausuntopyynnössä tarkoitettuja asfalttialan työehtosopimuksia Venäjällä tehtävään työhön.

Asfalttialan työehtosopimusten soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus oli voimassa sen allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa. Pitkäaikaisesta ja vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen oli katsottu osoittavan, että osapuolten tarkoituksena ei ollut ollut rajata asfalttialan työehtosopimusten soveltamista vain Suomen alueella tehtävään työhön. Asfalttialan työehtosopimuksia oli sovellettava myös Venäjällä tehtävään työhön.

Kuultavat Asfalttiliitto ry Rakennusliitto ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asfalttiliiton ja Rakennusliiton välisessä vuoden 1994 samoin kuin vuosien 1995 1996 asfalttialan työehtosopimuksissa on seuraava määräys:

1 § Soveltamisala

Allekirjoittaneiden Asfalttiliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n kesken on tehty seuraava asfalttitöiden työehtoja koskeva työehtosopimus, mikä koskee tähän sopimukseen liitettävissä hinnoitteluissa määrättyjä työryhmiä ja on sopimus voimassa allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Perämies Martti Antero Saarela ja asfalttimies Pentti Antero Ikäheimo ovat Honkavaaran Maastorakennus Oy:tä ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatineet, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan heille kanteessa tarkemmin yksilöidyt asfalttialan työehtosopimukseen perustuvat työsuhdesaatavat.

Perustelut

Saarela ja Ikäheimo olivat työskennelleet Honkavaaran Maastorakennus Oy:n palveluksessa asfalttitöissä, Ikäheimo ensin 8. - 20.10.1994 ja sekä Saarela että Ikäheimo sittemmin 3.6. - 9.8.1995. Yhtiö oli maksanut heille palkkaa virheellisesti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti, vaikka he olivat tehneet työsuhteidensa ajan asfalttialan työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä.

Työsuhteiden syksyllä 1995 päätyttyä Ikäheimo ja Saarela olivat vaatineet työnantajaa suorittamaan heille kuuluvat lomakorvaukset ja muut työsuhteista johtuvat saatavat asfalttialan työehtosopimuksen mukaisesti, mutta työnantaja ei ollut siihen suostunut.

Honkavaaran Maastorakennus Oy oli asfalttialaan nähden järjestäytymättömänä työnantajana velvollinen työsopimuslain 17 §:n yleissitovuussäännöksen nojalla noudattamaan työsuhteissa vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kysymyksessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli noudatettavaksi määrätty.

Saarelan ja Ikäheimon työhön sovellettava työehtosopimus oli asfalttialan työehtosopimus.

HONKAVAARAN MAASTORAKENNUS OY:N VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Honkavaaran Maastorakennus Oy on kiistänyt kanteen.

Yhtiö oli Venäjällä ja Baltiassa maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittava yhtiö, joka työntekijöihinsä nähden noudatti yleissitovaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Yhtiö oli järjestäytynyt Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:hyn.

Sekä Saarelan että Ikäheimon kanssa oli tehty työsopimus pelkästään Venäjällä Kubinkan sotilaskylätyömaalla sijaitsevalle työmaalle, jossa he olivat työskennelleet asfalttityöntekijöinä. Yhtiö oli maksanut työntekijöille palkan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti.

Asfalttialan työehtosopimus on sinänsä yleissitova työehtosopimus. Sitä ei kuitenkaan voitu soveltaa sopimuksen tarkoituksen vastaisesti työsopimuslain 17 §:n nojalla ulkomailla tehtävissä töissä. Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovellettiin nimittäin ainoastaan Suomessa tehtävissä asfalttitöissä.

Asfalttialan työehtosopimusta ei siten ollut tarkoitettu sovellettavaksi Venäjällä. Joillakin sopimusaloilla, kuten maa- ja vesirakennusalalla, talonrakennusalalla ja maalausalalla työehtosopimuksissa oli nimenomaisesti sovittu siitä, että kyseisiä työehtosopimuksia sovelletaan myös ulkomailla tehtävissä töissä. Asfalttialan työehtosopimuksessa ei tällaista määräystä kuitenkaan ollut.

Riidan kohteena olevissa työsuhteissa ei siten tullut soveltaa mitään työehtosopimusta, koska sellaisesta ei ollut asfalttitöihin Venäjällä sovittu.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, sovelletaanko asfalttialan vuoden 1994 ja vuosien 1995 - 1996 työehtosopimuksia Venäjällä tehtävään työhön.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Asfalttiliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Asfalttialan vuosien 1994 ja 1995 - 1996 työehtosopimusten soveltamisalueeksi on sovittu 1 §:ssä allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmaat koko maassa. Lausuntopyynnössä tarkoitettua työtä ei ole tehty sopimuksessa tarkoitetussa maassa eli Suomessa vaan jossakin muualla.

Eräissä rakennusalan työehtosopimuksissa on sovittu erillisellä pykälällä sopimuksen soveltamisesta ulkomailla (esim. talonrakennusalan TES 27 §). Asfalttialan työehtosopimukseen ei kuitenkaan tällaista pykälää sisälly.

Aiemmin Asfalttiliitto ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä on ollut Neuvostoliitossa sijaitsevissa rakennuskohteissa noudatettavia työehtoja koskeva sopimus. Tämän sopimuksen voimassaolo on kuitenkin päättynyt eikä sen tilalle ole solmittu uutta sopimusta.

Edellä esitetyn perusteella katsomme ja lausuntonamme esitämme, että asfalttialan vuosien 1994 ja 1995 - 1996 työehtosopimusta ei sovelleta lausuntopyynnössä tarkoitettuun Venäjällä tehtyyn työhön.

Rakennusliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Soveltamiskysymyksen sisältö

Asfalttialan työehtosopimuksen sovellettavuutta Venäjällä tehtäviin asfalttitöihin tulee käsityksemme mukaan tässä asiassa lähestyä laajemmin kuin pelkkänä kysymyksenä siitä, onko asfalttialan työehtosopimuksessa nimenomainen ulkomaantyötä koskeva määräys. Käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevassa kanteessa kantaja vaatii, että asfalttialan työehtosopimusta on pidettävä työsopimuslain 17 §:n mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena myös Venäjällä tehtävissä asfalttialan töissä. Tämän kysymyksen asiallinen ratkaisu edellyttää soveltamisalan sisällön ja myös soveltamiskäytännön laajempaa tarkastelua.

Timo Esko ottaa väitöskirjassaan "Lainvalinta ja kansainväliset työsuhteet" (Vammala 1985) sen kannan, että järjestäytymättömän työnantajan on sovellettava myös ulkomailla tehtävässä työssä asianomaisen alan yleissitovaa suomalaista työehtosopimusta, jos työsuhde on Suomen lain alainen ja työehtosopimuksessa itsessään on määräys työehtosopimuksen soveltamisesta ulkomaantyöhön tai tämä seikka voidaan perustaa sopimuksen tulkintaan.

Timo Eskon väitöskirjassaan esittämien ajatusten pohjalta yleissitovuutta arvioitaessa tässä asiassa on olennaista se, onko työsuhde ollut Suomen lain alainen ja onko asfalttialan työehtosopimuksessa määräys sen soveltamisesta ulkomaantyöhön tai voidaanko tulkinnalla osoittaa, että asfalttialan työehtosopimusta sovelletaan myös Venäjällä.

Työsuhde on ollut tässä tapauksessa työsopimuslain 51 a §:n nojalla Suomen lain alainen, eikä tästä asiasta ole edes riitaa. Ainoaksi ratkaistavaksi kysymykseksi jää siis se, mikä on asfalttialan työehtosopimuksen konkreettinen merkitys Venäjällä tehtävissä töissä.

Ulkomaantyömääräys puuttuu

Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys on ollut vuodesta 1955 lähtien käytännössä samansisältöinen. Soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus on voimassa työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa. Tästä soveltamisalamääräyksestä ei kuitenkaan pidä tehdä sellaista e contrario päätelmää, että ulkomaantyökohteet olisi tarkoitettu tietoisesti sopia työehtosopimuksen ulkopuolelle.

Asfalttialan työehtosopimuksen syntyaikoina 1950-luvulla ei neuvottelijoiden mieleen ole edes tullut, että suomalaiset lähtisivät tekemään asfalttitöitä ulkomaille. Tämän takia ei nimenomaista ulkomaantyömääräystä työehtosopimukseen ole otettu.

Sopimusta sovellettu aina Venäjällä

Huolimatta siitä, että asfalttialan työehtosopimuksesta puuttuu nimenomainen ulkomaantyömääräys, työehtosopimusta on sovellettu aina ja poikkeuksetta Venäjällä (aiemmin Neuvostoliitossa) tehdyissä töissä siitä alkaen, kun asfalttitöitä suomalaiset siellä ovat tehneet.

Soveltamisalakysymys ratkaistiin ensinnä siten, että eri työkohteisiin Neuvostoliittoon tehtiin projektikohtaiset sopimukset. Tällaisina voi luetella esimerkinomaisesti mm. Kostamuksen, Svetogorskin, Pääjärven, Tallinnan, Leningradin ja Moskovan alueilla toteutetut rakennusprojektit.

Kun 80-luvun alussa päädyttiin siihen, että rakennusprojektien runsauden takia on järkevämpää tehdä suoraan koko Neuvostoliiton alueen kattava erillinen työehtosopimus, asfalttiala otettiin luonnollisesti sopimuksen soveltamisalan piiriin. Soveltamisalapykälä kuului seuraavasti:

"Neuvostoliitossa sijaitsevien suomalaisten yrittäjien urakoimissa rakennustyökohteissa työskentelevien suomalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.

Näiden työkohteiden rakennustöissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennus-, lattianpäällystys-, asfaltti-, putkijohtoja putkieristys-, maalaus- sekä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, mikäli tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole mainituista sopimuksista poikkeavia määräyksiä."

Rajanpintakohteet oli suljettu soveltamisalan ulkopuolelle, koska niitä varten oli solmittu omat työehtosopimukset. Kuitenkin myös rajanpintasopimuksissa edellytettiin poikkeuksetta suomalaisten työehtosopimusten noudattamista.

Venäjälle tehty (entisen Neuvostoliiton alueen kattava) työehtosopimus lakkasi olemasta voimassa 5.7.1994 päivärahan suuruutta koskevien kiistojen takia. Tässä yhteydessä ei soveltamisalakysymykseen nyt tarkoitetussa mielessä puututtu millään tavalla. Työnantajapuolelta ei missään vaiheessa esitetty sellaista tulkintaa, että jotakin Suomessa noudatettavaa työehtosopimusta ei nyt uudessa tilanteessa noudatettaisikaan enää Venäjällä.

Venäjällä tehtävissä asfalttitöissä on myös käytännössä edelleen poikkeuksetta sovellettu suomalaisiin työntekijöihin asfalttialan työehtosopimusta eikä järjestäytyneiden työnantajien taholta ole asiaa kiistetty millään tavalla. Esimerkkinä oheinen Lemminkäinen Oy:n teettämä työsopimus, jossa selvästi todetaan noudatettavaksi työehtosopimukseksi Suomen asfalttialan työehtosopimus.

Vastaus esitettyyn kysymykseen

Käräjäoikeuden esittämään kysymykseen siitä, sovelletaanko asfalttialan vuoden 1994 ja vuosien 1995-1996 työehtosopimuksia Venäjällä tehtävään työhön, oikea vastaus on kyllä. Vuoden 1994 heinäkuun 5. päivään saakka soveltaminen oli selkeästi johdettavissa pakottavista työehtosopimusmääräyksistä 80-luvun alusta lukien. Tätä ennen ja tämän jälkeen soveltaminen oli toteutettu projektikohtaisilla sopimuksilla, jossa osaksi sopimusta on otettu suomalaisen työehtosopimuksen soveltaminen.

Tiedossamme ei ole vuosikymmenien ajalta yhtään sellaista tapausta, että järjestäytynyt asfalttialan yritys olisi teettänyt asfalttitöitä Venäjän puolella noudattamatta asfalttialan työehtosopimusta. Näin ollen asfalttialan työehtosopimuksen tulkinta on sanamuodosta huolimatta ollut myös työnantajien hyväksymänä se, että sitä noudatetaan Venäjällä. Koska asiasta ei ole koskaan ollut mitään epäselvyyttä, ei työehtosopimuksen soveltamisalamääräystäkään ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun koko asiasta on esitetty muunlainen väite, ja väitteen esittäjänä on asfalttialan työehtosopimukseen nähden järjestäytymätön maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottu työnantaja.

Koko riidan taustalla on nähtävissä maa- ja vesirakennusalaa edustavan työnantajajärjestön pyrkimys laajentaa omaa reviiriään siellä, missä se jollakin kepulikonstilla suinkin on mahdollista. Tämä soveltamisalaa koskeva riita-asia ei nimittäin ole kyseisen järjestön nostattamana ensimmäinen laatuaan, vaan vastaavia perinteisiä soveltamisalatulkintoja riitauttavia oikeudenkäyntejä on ollut lähihistoriassa jo työtuomioistuimessakin asti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Lausuntopyynnön kohteena olevissa asfalttialan työehtosopimuksissa vuodelta 1994 ja vuosilta 1995 - 1996 ei ole nimenomaisia määräyksiä työskentelystä ulkomailla yleensä tai erityisesti Venäjällä. Sopimusten sovellettavuus Venäjällä suoritettavassa työssä on siten ratkaistava sopimusten soveltamisalamääräyksen perusteella.

Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus on voimassa sen allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa. Tältä osin soveltamisalamääräyksen on ilmoitettu olleen voimassa saman sisältöisenä vuodesta 1955 lähtien. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, mitä sopijaosapuolet aikanaan ovat tarkoittaneet päätyessään edellä todettuun sanontaan "koko maassa". Suomalaiset yritykset eivät tuohon aikaan ole ilmeisesti juuri lainkaan tehneet asfalttialan sopimuksen piiriin kuuluneita töitä ulkomailla, joten osapuolilla ei voida olettaa olleen tarvetta tämän vuoksi harkita sopimuksen soveltamista tällaisiin töihin sen enempää kuin näiden töiden rajaamista asfalttialan työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Soveltamisalamääräyksen sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä ole johdettavissa kannanottoa työehtosopimuksen soveltamisesta maan rajojen ulkopuolella tehtävään työhön.

Rakennusalan työehtoja entisen Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän alueella on säännelty muun muassa erityisesti näitä töitä koskevilla työehtosopimuksilla. Sopimusten nimenomaisen määräyksen mukaan asfalttialan työehtosopimusta on sovellettu myös näiden ulkomaansopimusten kattamissa töissä.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan asfalttialan sopimusta on sovellettu myös sellaisina aikoina, jolloin erityisiä sopimuksia asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisesta Neuvostoliitossa tai Venäjällä tehtävissä töissä ei ole ollut voimassa. Asfaltti- ja vedeneristysalat ovat olleet saman työehtosopimuksen piirissä 1990-luvun alkuun saakka. Todistajana kuullun Rakennusliiton sosiaalisihteerin kertoman mukaan sen enempää asfalttimiesten kuin bitumieristäjienkään työehdoista ei ollut syntynyt ongelmia, vaan heihin oli sovellettu Suomessa voimassaolevaa alan työehtosopimusta. Niinikään todistajana kuullun Rakennusliiton jaostosihteerin tiedossa ei ole ollut ennen nyt esillä olevaa erimielisyystapausta tilanteita, joissa asfalttialan työehtosopimuksen soveltaminen olisi asetettu kyseenalaiseksi. Jaostosihteerin kertoman mukaan eräisiin rakennusalan työehtosopimuksiin otettiin 1990-luvun alkupuolella muun muassa pohjoismaissa ja Saksassa työskentelyä koskevia määräyksiä. Tuolloin keskusteluissa sopijapuolten välillä oli todettu, että tämä ei ollut tarpeen asfalttialalla, kun ongelmia sopimuksen soveltamisalasta ei ollut esiintynyt.

Asfalttiliiton työmarkkina-asiamies on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että myöskään hänen tiedossaan ei ole ollut erimielisyyksiä sovellettavasta työehtosopimuksesta ennen nyt esillä olevaa tapausta. Asfalttiliittoon järjestäytyneet työnantajat ovat todistajan mukaan myös Venäjän sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen vuodesta 1994 noudattaneet ulkomaantöissä asfalttialan työehtosopimusta, mutta tämä on tapahtunut työsopimukseen otetun ehdon perusteella. Todistaja on omassa neuvontatoiminnassaan ollut ohjaamassa käytäntöä siihen, että molemmille osapuolille tuttua sopimusta on käytetty työsopimusten osana, mutta ei sitovana työehtosopimuksena.

Todistajien kertomukset osoittavat, että Asfalttiliittoon järjestäytyneet työnantajat ovat entisessä Neuvostoliitossa, sittemmin Venäjällä ja muutoinkin ulkomailla soveltaneet asfalttialan työehtosopimusta sekä silloin, kun siitä on tehty erillinen työehtosopimus että silloin, kun tällaista erillistä sopimusta ei ole ollut voimassa. Asfalttiliitto ei ole tätä käytäntöä riitauttanut Venäjän työkohteiden osalta myöskään vuoden 1994 jälkeen, vaan työsuhteiden ehdot ovat määräytyneet entiseen tapaan soveltaen asfalttialan työehtosopimusta.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuoto on jossakin määrin tulkinnanvarainen. Kuitenkin työtuomioistuin katsoo pitkäaikaisesta ja vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen osoittavan, että osapuolten tarkoituksena ei ole ollut rajata asfalttialan työehtosopimuksen soveltamista vain Suomen alueella tehtävään työhön. Tämän vuoksi työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettuja asfalttialan työehtosopimuksia sovelletaan myös Venäjällä tehtävään työhön.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Tiitola, Kontio, Sulkunen ja Tuomi jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.