29.5.1996

Vaatimukset

Suomen Journalistiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että luottamusmies Markku Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen 16.5.1994 ja työsuhteen päättäminen 16.9.1994 ovat olleet luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan vastaisia. Suomen Journalistiliitto on vaatinut Keski-Uusimaa Oy:n ja Hyvinkään Lehtitalo Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Pitkärannalle luottamusmiessopimuksen 4 §:n nojalla korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 300 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.

Suomen Journalistiliitto on edelleen vaatinut Keski-Uusimaa Oy:n ja Hyvinkään Lehtitalo Oy:n tuomitsemista luottamusmiessopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoihin.

Suomen Journalistiliitto on lisäksi vaatinut Keski-Uusimaa Oy:n, Hyvinkään Lehtitalo Oy:n ja Graafisen Teollisuuden Liiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Journalistiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Yhtiöjärjestelyt

Kustannus Ky Hyvinkään Uutiset, joka oli julkaissut Hyvinkään Uutiset -nimistä sanomalehteä, oli lakkautettu 31.12.1993 ja julkaisutoiminta oli siirretty Keski-Uusimaa Oy:lle. Hyvinkään Uutisten toimittajat olivat siirtyneet Keski-Uusimaa Oy:n palvelukseen.

Keski-Uusimaa Oy:n 1.6.1993 ostama Hyvinkään Sanomat Oy oli tehnyt Keski-Uusimaa Oy:n kanssa 3.11.1993 sulautumissopimuksen. Sulautumissopimus oli rekisteröity 3.11.1993 ja tuomioistuimen lupa sulautumiselle oli rekisteröity 29.6.1994.

Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen Keski-Uusimaa Oy:n Hyvinkään toimintayksikkö oli yhtiöitetty uudeksi Hyvinkään Lehtitalo Oy:ksi. Rekisteröinti-ilmoitus oli jätetty 4.7.1994 ja yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 14.9.1994. Yhtiöittämistä koskevan sopimuksen mukaan Hyvinkään Sanomien ja Hyvinkään Uutisten palveluksessa 1.7.1994 työskennelleet toimittajat olivat siirtyneet Hyvinkään Lehtitalo Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Hyvinkään Uutisten toimittajien palkan oli maksanut sopimuksen mukaan Keski-Uusimaa Oy, vaikka työtä oli tehty Hyvinkään Lehtitalo Oy:lle.

Pitkärannan työsuhde

Työnantaja oli irtisanonut kaikki viisi Hyvinkään Uutisten toimittajaa 16.5.1994. Irtisanomisten syyksi oli ilmoitettu lehden toimituksellisen aineiston ostaminen alihankintana ja tästä johtuvat taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Irtisanottujen joukossa oli ollut myös toimittaja Markku Pitkäranta, joka oli tullut Kustannus Ky Hyvinkään Uutisten palvelukseen vuonna 1984. Pitkäranta oli jo ennen yhtiömuodon muutoksia valittu Kustannus Ky Hyvinkään Uutisten toimituksellisen henkilöstön pääluottamusmieheksi. Kommandiittiyhtiön purkautumisen jälkeen Pitkäranta oli Keski-Uusimaa Oy:n palvelukseen siirryttyään ollut osaston luottamusmiehen asemassa.

Irtisanotuista toimittajista Pitkäranta ja eräs toinen toimittaja olivat työskennelleet toimitussihteereinä vastaten lehden ulkoasusta ja taitosta. Muut irtisanotut työntekijät olivat työskennelleet kirjoittavina toimittajina.

Hyvinkään Uutisten toimitustyö

Hyvinkään Uutiset oli kerran viikossa ilmestyvä noin 20 sivuinen ilmaisjakelu. Lisäksi lehti ilmestyi viikonloppuliitteenä. Lehti koottiin ilmoitusaineistosta ja erilaisista tiedotteista, jotka toimituksessa muotoiltiin lehdessä julkaistaviksi. Aineistoa lehteen otettiin myös Hyvinkään Sanomien toimituksen tiedoista eli niin sanotusta juttukorista.

Yhtiöittämisen jälkeen Hyvinkään Uutisten toimitustyö oli siirtynyt Hyvinkään Lehtitalo Oy:lle 30.6.1994 lukien. Irtisanotut toimittajat olivat tehneet työtänsä entiseen tapaan työsuhteidensa päättymiseen 16.9.1994 saakka. Tämän ajankohdan jälkeen lehden toimituksellisen työn olivat tehneet Hyvinkään Lehtitalo Oy:n toimittajat.

Irtisanomisperusteesta

Oikeustieteen tohtori Jorma Saloheimo oli antamassaan asiantuntijalausunnossaan pitänyt edellä tarkoitettua yhtiöittämistä liikkeen luovutuksena. Hän oli todennut lausunnossaan muun muassa, että käytännössä ei liikkeen luovuttajalla ole katsottu olevan oikeutta irtisanoa työsopimusta työsopimuslain 37 a §:ssä tarkoitetuilla tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, sillä liikkeen luovutustilanteessa työn vähenemisestä ei ollut varmuutta, koska olosuhteet muuttuivat. Yhtiöittäminen ei sinällään vähentänyt tarjolla olevaa työtä. Edelleen asiantuntijalausunnossa oli todettu, että Hyvinkään Lehtitalo Oy olisi voinut nojautua itsenäisesti luovutuksen saajan erityiseen irtisanomisperusteeseen ja että liikkeen luovutus olisi tavallaan lykännyt työsuhteiden säilymistä luovutustapahtuman eli 30.6.1994 yli.

Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen oli johtunut liikkeen luovutuksesta eli jo aikaisemmin toteutetuiksi päätetyistä yhtiöjärjestelyistä, joiden myötä kommandiittiyhtiö oli Keski-Uusimaa Oy:n kautta siirtänyt toimintansa perustetun Hyvinkään Lehtitalo Oy:n alaisuuteen.

Työnantaja ei ollut perustellut irtisanomista työsopimuslain 37 a §:n mukaisella taloudellisella syyllä. Koska alihankintaan siirtyminen oli tapahtunut yhtiöittämisellä eli liikkeen luovutuksella, ei tästä ollut seurannut työsopimuslaissa tarkoitettua työn vähyyttä. Liikkeen luovuttaja ei voinut irtisanoa työntekijöitä etukäteen luovutuksen saajan lukuun. Vaikka yksiköllä oli ollut kannattavuusongelmia, eivät ne vielä riittäneet osoittamaan, että työ olisi loppunut kokonaan luottamusmiessopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Työnantajan haluttomuus työn järjestämiseen Pitkärannalle oli johtunut osittain niistä ongelmista, joita toteutetut lehtikaupat olivat aiheuttaneet. Keski-Uusimaa Oy oli ostanut tappiollisen Hyvinkään Sanomat -lehdet Sanoma Oy konsernilta ja päättänyt ajaa alas kannattavan ilmaisjakelulehden Hyvinkään Uutiset. Tämä oli aiheuttanut monia ristiriitoja yhtiön ja lehtien henkilöstön välillä. Näitä ristiriitoja muun muassa Pitkäranta oli joutunut pääluottamusmiehenä ja sittemmin luottamusmiehenä ratkomaan.

Luottamusmiessopimuksen soveltaminen

Luottamusmiessopimus oli tullut alan liittojen työehtosopimuksen osaksi siten, että keskusjärjestöjen vuonna 1990 solmima luottamusmiessopimus oli soveltuvin osin otettu alan luottamusmiessopimukseen. Vaikka nyt kysymyksessä olevan luottamusmiessopimuksen 4 § ja keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen 5 § olivat samansanaiset, ei taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita ollut rajattu kysymyksessä olevien liittojen välisen luottamusmiessopimuksen määräysten ulkopuolelle. Sopimuksella oli tahdottu suojata luottamusmiehen työsuhdetta kaikilta taloudellisilta ja tuotannollisilta irtisanomisperusteilta. Liitot eivät olleet todenneet, että liikkeen luovutustilanne jäisi luottamusmiessopimuksen soveltamisen ulkopuolelle.

Keski-Uusimaa Oy:n vastuu

Keski-Uusimaa Oy oli irtisanonut Pitkärannan työsopimuksen ajankohtana, jolloin Pitkäranta vielä oli kuulunut luottamusmiessopimuksen mukaisen pääluottamusmiehen jälkisuojan piiriin. Keski-Uusimaa Oy:n vastuu perustui siihen, että se oli aikaisemmin käyttänyt määräysvaltaa myös kommandiittiyhtiössä.

Keski-Uusimaa Oy oli irtisanoessaan Pitkärannan toiminut luottamusmiessopimuksen vastaisesti, koska yhtiön toiminta ei ollut kokonaan loppunut. Myöskään Hyvinkään Uutisten tekeminen ei ollut kokonaan loppunut. Lisäksi KeskiUusimaa Oy:llä olisi kevään ja syksyn 1994 aikana ollut tarjolla muuta toimituksellista työtä, sillä yhtiö oli jatkanut keväällä 1994 määräajaksi palvelukseensa ottamien kolmen toimittajan työsopimuksia.

Hyvinkään Lehtitalo Oy:n perustamista edeltäneet toimenpiteet oli verotuksellisista syistä kierrätetty Keski-Uusimaa Oy:n kautta. Keski-Uusimaa Oy:n Hyvinkään toimintayksikkö ei ollut tutkinut ja selvittänyt koko yhtiön puitteissa, mitä muuta työtä sillä olisi ollut tarjolla. Neuvotteluissa tilannetta oli käsitelty ainoastaan ottaen huomioon Hyvinkään toimipisteen tilanne.

Yhtiö ei ollut yhteisesti todennut työn loppumista pääluottamusmiehen tai muun kantajaliiton edustajan kanssa. Huhtikuussa 1994 pidetyssä neuvottelussa Suomen Journalistiliiton edustajat olivat todenneet, että Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen ei ollut mahdollista.

Hyvinkään Lehtitalo Oy:n vastuu

Hyvinkään Lehtitalo Oy oli aloittanut toimintansa KeskiUusimaa Oy:n Hyvinkään toimintayksikkönä jo vuoden 1994 alussa. Työnantajan puolesta yhteistoimintaneuvotteluja oli käynyt ja irtisanomisen suorittanut Hyvinkään Lehtitalo Oy:n toimitusjohtaja, joka oli työskennellyt jo keväällä 1994 nimellisesti yhtiön toimitusjohtajan asemassa. Yhtiön tuleva toimitusjohtaja oli siten jo keväällä 1994 toiminut perustettavan yhtiön lukuun.

Pitkäranta oli siirtynyt työskentelemään uuden yhtiön lukuun 1.7.1994. Palkanmaksusta oli kuitenkin huolehtinut edelleen emoyhtiö Keski-Uusimaa Oy. Molemmat yhtiöt olivat olleet työnantaja-asemassa: toinen työn vastaanottajana ja toinen palkanmaksajana.

Hyvinkään Lehtitalo Oy oli aikaisintaan 1.7.1994 ja viimeistään 16.9.1994 menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti antaessaan Pitkärannan 16.5.1994 irtisanotun työsopimuksen päättyä, vaikka toimittajan työ ei ollut kokonaan päättynyt vaan työtä olivat ryhtyneet tekemään yhtiön muut toimittajat ja päätoimittaja. Yhtiössä olisi ollut tarjolla sekä Hyvinkään Uutisten että Hyvinkään Sanomien toimitustyötä. Hyvinkään Lehtitalo Oy oli laiminlyönyt selvittää myös, olisiko Pitkärannalle voitu tarjota muuta työtä.

Yhtiöiden yhteisvastuu

Keski-Uusimaa Oy ja Hyvinkään Lehtitalo Oy olivat Pitkärannan irtisanomishetkellä olleet samaa juridista kokonaisuutta. Yhtiöt olivat 1.7.1994 jälkeenkin samaa yrityskokonaisuutta ja ne toimivat samalla alalla. Se, että yhtiöt muodostivat toiminnallisen kokonaisuuden, kävi ilmi myös palkanmaksujärjestelyissä. Samaa osoitti myös se, että Pitkäranta oli jo vuoden 1994 alusta työskennellyt perustettavan yhtiön lukuun.

Yhtiöt olivat osittain samojen tahojen määräysvallassa, sillä molempien yhtiöiden hallituksessa oli samoja henkilöitä. Molempien yhtiöiden edustajana oli lisäksi toiminut sama henkilö ensin Keski-Uusimaa Oy:n edustajana ja sittemmin Hyvinkään Lehtitalo Oy:n toimitusjohtajana.

Koska yhtiöissä oli ollut muuta toimitustyötä tarjolla sekä 16.5.1994 että 30.6.1994, eivät yhtiöt olisi saaneet päättää Pitkärannan työsuhdetta yhtiöittämisen takia, vaan yhtiöittämisen jälkeen Hyvinkään Lehtitalo Oy:n olisi tullut tarkistaa, oliko sillä liikkeen luovutukseen perustuva oikeus irtisanoa työntekijöitä. Luovutuksen tapahduttua irtisanomisperuste oli käynyt vaikutuksettomaksi Hyvinkään Lehtitalo Oy:hyn nähden.

Luovutuksensaaja ei ollut neuvotellut luovutuksen aiheuttamista henkilöstövähennyksistä eikä näitä neuvotteluja varsinaisesti ollut käyty luovuttajankaan puolelta.

Jos katsottaisiin, että Pitkärannan irtisanominen oli liittynyt liikkeen luovutukseen, oli Keski-Uusimaa Oy:n suorittama irtisanominen ollut luottamusmiessopimuksen vastainen, koska yhtiön toiminta ei ollut loppunut kokonaan (pääluottamusmiehen jälkisuoja) eikä työ ollut päättynyt kokonaan, vaan se oli vain siirretty toisen yhtiön tehtäväksi ja lisäksi yhtiössä oli ollut tarjolla muuta työtä. Tässä tapauksessa Hyvinkään Lehtitalo Oy:n vastuulle 1.7.1994 tullut 16.5.1994 tapahtunut ja yhtiön viimeistään 16.9.1994 hiljaisesti hyväksymä Pitkärannan irtisanominen oli perusteeton ja vaikutukseton, koska yhtiö luovutuksensaajana oli jatkanut toimintaa eikä työ siten ollut kokonaan päättynyt.

Jos katsottaisiin, että Pitkärannan irtisanominen ei ollut liittynyt liikkeen luovutukseen, oli Keski-Uusimaa Oy:n suorittama irtisanominen 16.5.1994 ollut luottamusmiessopimuksen vastainen, koska yhtiön toiminta ei ollut loppunut kokonaan eikä työ ollut kokonaan päättynyt ja muuta työtä olisi ollut tarjolla. Tässä tapauksessa Hyvinkään Lehtitalo Oy:n 16.9.1994 hyväksymä 16.5.1994 tapahtunut irtisanominen oli perusteeton, koska toimittajan työtä oli edelleen yhtiössä tarjolla.

Yhtiöt olivat velvollisia korvaamaan Pitkärannalle irtisanomisella aiheuttamansa vahingon. Ottaen huomioon työsuhteen keston ja vastaajayhtiöiden piittaamattomuuden asiassa oli vahingon määrä 300 000 markkaa, mikä vastasi Pitkärannan noin 20 kuukauden palkkaa.

Yhtiöt olivat tietoisesti rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä, koska ne eivät olleet järjestäneet Pitkärannalle yhtiöissä tarjolla ollutta toimittajan työtä. Työnantaja ei myöskään ollut 16.5.1994 toimitetun irtisanomisen yhteydessä yhdessä Pitkärannan kanssa todennut, että edellytyksiä työn tarjoamiselle ei ollut.

Vaatimukset

Graafisen Teollisuuden Liitto, Keski-Uusimaa Oy ja Hyvinkään Lehtitalo Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Graafisen Teollisuuden Liitto ja mainitut yhtiöt ovat vaatineet Suomen Journalistiliiton velvoittamista korvaamaan liiton ja yhtiöiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Pääluottamusmiehen jälkisuojaan oli vedottu vasta suullisen valmistelun istunnossa, joten kysymys oli tältä osin kielletystä kanteen laajentamisesta. Tätä uutta perustetta ei siten tullut ottaa huomioon.

Perustelut

Yhtiörakenteiden muutosten tausta

Keski-Uusimaa Oy oli useita vuosia omistanut Kustannus Ky Hyvinkään Uutiset, joka oli julkaissut kuusi kertaa viikossa ilmestyvää Hyvinkään Uutiset -nimistä ilmaisjakelulehteä. Hyvinkäällä ilmestyi myös tilattava sanomalehti Hyvinkään Sanomat, jonka toiminnasta oli vastannut Sanoma Oy:n omistama Hyvinkään Sanomat Oy. Kilpailun takia molemmat lehdet olivat toimineet tappiollisesti. Sanoma Oy oli tukenut Hyvinkään Sanomia konserniavustuksilla 13 miljoonalla markalla vuonna 1992. Keski-Uusimaa Oy oli vastaavasti antanut tukea Hyvinkään Uutisia julkaisevalle yhtiölleen.

Keski-Uusimaa Oy oli ostanut 1.6.1993 Hyvinkään Sanomat Oy:n Sanoma Oy:ltä. Yrityskaupan jälkeen Keski-Uusimaa Oy oli omistanut kaksi toistensa kanssa kilpailevaa tappiollista lehteä. Yhtiö oli päättänyt tehdä toiminnallisia muutoksia ja vähentää omistamiensa lehtien keskinäistä kilpailua. Tämän vuoksi Hyvinkään Uutiset oli muutettu kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi ja lehden palveluksesta oli irtisanottu yhteensä 14 henkilöä. Tarkoituksena oli ollut vahvistaa tilattavan sanomalehden eli Hyvinkään Sanomien asemaa.

Yrityskaupan jälkeen vuonna 1993 Keski-Uusimaa Oy oli tehnyt yhtiörakennettaan koskevan päätöksen, jonka tarkoituksena oli yhdistää Hyvinkäällä toimivat lehtiyhtiöt yhdeksi Keski-Uusimaa Oy:n omistamaksi yhtiöksi. Yhtiörakenteen muuttaminen oli liittynyt aiemmin tehtyyn päätökseen muuttaa Keski-Uusimaa Oy konsernimuotoiseksi.

Hyvinkäälle oli perustettu 6.9.1993 toimintansa aloittanut toinen ilmaisjakelulehti, Hyvinkää-Lehti. Tämän seurauksena kilpailutilanne oli koventunut ja Hyvinkään Uutiset oli muutettu kolme kertaa viikossa ilmestyväksi.

Syksyllä 1993 Keski-Uusimaa Oy:ssä oli todettu, että Hyvinkään Uutisten ilmestymiskertojen vähentäminen ei ollut ollut riittävä toimenpide tuloksen parantamiseksi. Tappioiden vähentämiseksi olikin ryhdytty suunnittelemaan lisää toimenpiteitä kokonaistilanteen ratkaisemiseksi.

Kustannus Ky Hyvinkään Uutiset oli purettu ja siitä oli tullut osa Keski-Uusimaa Oy:tä 1.1.1994. Hyvinkään Sanomat Oy ja Keski-Uusimaa Oy olivat tehneet 18.8.1993 sulautumissopimuksen. Sen jälkeen kun tuomioistuimen lupa sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon oli saatu, KeskiUusimaa Oy:n Hyvinkään yksikkö eli Hyvinkään Uutiset ja Hyvinkään Sanomat oli yhtiöitetty 1.7.1994 Hyvinkään Lehtitalo Oy:ksi.

Se, että yhtiörakenteen muutoksen toteuttaminen oli kestänyt lähes vuoden, oli johtunut siitä, että sulautumistoimenpide kesti lain mukaan vähintään puoli vuotta. Käytännössä asian läpivieminen tuomioistuimessa vei muutamia kuukausia enemmän. Yhtiöjärjestely oli tehty edellä kuvatulla tavalla, koska muussa tapauksessa Hyvinkään Sanomien tappio olisi ollut vähennyskelvotonta verotuksessa. Keski-Uusimaa -konsernin tappio oli vuonna 1993 ollut lähes 6 miljoonaa markkaa.

Irtisanomisten syy

Yhtiörakenteen muutosprosessilla ei ollut ollut yhteyttä Hyvinkään Uutisten toimittajien irtisanomisiin. Todellinen syy irtisanomisiin oli ollut se, että Keski-Uusimaa Oy:llä oli 1.6.1993 lukien ollut Hyvinkäällä kaksi tappiollista ja toistensa kanssa kilpailevaa yritystä. Mikäli tilanne olisi jatkunut sellaisenaan, olisivat molemmat yritykset todennäköisesti joutuneet tappioiden johdosta lopettamaan toimintansa.

Hyvinkään Uutisten taloudellinen tilanne oli osoittautunut syksyllä 1993 ennakoituakin huonommaksi. Keväällä 1994 käydyissä lehtien toimitusten tulevia toimintatapoja koskeneissa yhteistoimintaneuvotteluissa oli todettu, että irtisanomisjärjestys rajattiin siten, että irtisanomisjärjestystä tarkasteltiin vain Hyvinkään Uutisten sisällä, eikä tarkastelun piiriin otettu koko yhtiötä tai Hyvinkään Sanomia.

Käytyjen neuvottelujen jälkeen yhtiö oli päättänyt taloudellisten syiden perusteella muuttaa Hyvinkään Uutisten tuotantotapaa siten, että toimituksellinen aineisto ostettiin avustajilta. Tämä oli merkinnyt kaikkien lehden toimituksessa työskennelleiden toimittajien irtisanomista.

Yhtiössä oli tehty päätös, jonka mukaan Hyvinkään Uutisista tehtiin pääosin pelkkiä ilmoituksia sisältävä ilmaisjakelulehti, jossa toimituksellinen aineiston osuus oli tarkoitettu lähinnä täytteeksi. Päätoimittaja päätti jutuista ja hankki tarvittavan materiaalin. Tarkoitus oli ollut ajaa Hyvinkään Uutiset alas toimitettuna lehtenä, jolloin Hyvinkään Uutiset ja Hyvinkään Sanomat poikkeaisivat enemmän toisistaan ja lehtien välinen kilpailu ilmoittajista vähenisi. Neuvottelujen jälkeen oli myös päätetty, että Hyvinkään Uutiset muutetaan 1.1.1995 lukien kerran viikossa ilmestyväksi. Täten oli selvää, että kaikkien toimittajien, myös Pitkärannan, työt olivat loppuneet 16.9.1994.

Irtisanomisten peruste ei siten ollut ollut yhtiöittäminen, vaan yhtiöittämisen tarve oli johtunut pelkästään Keski-Uusimaa Oy:n tarpeesta kehittää yhtiörakennettaan siten, että samalla paikkakunnalla toimivat lehdet olisivat toiminnallisesti, hallinnollisesti ja kirjanpidollisesti samaa yhtiötä.

Pitkärannan luottamusmiesasema

Pitkäranta oli ollut Kustannus Ky Hyvinkään Uutisten pääluottamusmies. Sulautumisen tapahduttua ei tätä yhtiötä ollut enää ollut olemassa. Luottamusmiehen asema ei siirtynyt yhtiöstä toiseen.

Luottamusmiessopimuksen tarkoituksena ei voinut olla, että henkilöllä voisi olla sekä luottamusmiesaseman että pääluottamusmiesaseman mukainen suoja. Kun Hyvinkään Uutiset Ky oli vuodenvaihteessa 1993 - 1994 purettu, oli Keski-Uusimaa Oy:ssä ollut oma pääluottamusmies. Samoin oli 1.7.1994 jälkeen Hyvinkään Lehtitalo Oy:ssä ollut pääluottamusmies. Hyvinkään Uutiset oli toiminut 16.9.1994 saakka Hyvinkään Lehtitalo Oy:n osastona.

Osaston luottamusmiehen työsuhde voitiin päättää, mikäli osaston toiminta loppui kokonaan eikä osaston puitteissa voitu järjestää muuta työtä, joka vastasi osaston luottamusmiehen ammattitaitoa.

Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen

Tuomioistuimen 29.6.1994 antaman sulautumisluvan ja sitä seuranneen yhtiöittämisen jälkeen työsuhteissa eikä toiminnassa ollut tapahtunut yhtiörakenteen muuttamisen takia muutosta. Yhteistoimintakokouksessa oli 15.4.1994 todettu, että 1.7.1994 lukien kaikki työntekijät siirtyivät perustettavan Hyvinkään Lehtitalo Oy:n palvelukseen. Suomen Journalistiliitto ei neuvottelujen kuluessa ollut pitänyt tilannetta liikkeen luovutuksena.

Pitkärannan työsuhteen päättyessä ei lehden palvelukseen ollut jäänyt toimituksellista henkilökuntaa. Irtisanomisjärjestys oli aikanaan sovittu rajattavaksi vain Hyvinkään Uutisiin. Tilannetta ei muuttanut se, että Pitkäranta oli siirtynyt 1.7.1994 Hyvinkään Lehtitalo Oy:n palvelukseen. Hyvinkään Uutisten toimitus oli jatkanut erillisenä osastona Hyvinkään Lehtitalo Oy:n alaisuudessa ja toimituksellisten toimihenkilöiden työsuhteen päättyessä 16.9.1994 myös osaston toiminta ja osaston luottamusmiehen asema olivat päättyneet. Jos osastolle ei jäänyt lainkaan tietyn henkilöstöryhmän edustajia, myös näitä henkilöitä edustava luottamusmies oli mahdollista irtisanoa muiden mukana.

Mikäli katsottaisiin, että Hyvinkään Uutiset ei olisi ollutkaan erillinen osasto yhtiöittämisen jälkeen ja että tarkastelun piirissä tulisi olla Hyvinkään Lehtitalo Oy kokonaisuudessaan, ei Pitkärannalla olisi ollut enää luottamusmiesasemaa, koska Hyvinkään Lehtitalo Oy:n luottamusmiehenä oli jatkanut Hyvinkään Sanomien luottamusmies. Hyvinkään Sanomissa ei ollut ollut tarjolla sellaista toimittajan työtä, johon Pitkäranta olisi voitu sijoittaa irtisanomatta joku Hyvinkään Sanomien toimittajista.

Hyvinkään Uutisten toimitustapaa oli 16.9.1994 muutettu siten, että toimituksellinen aineisto oli mahdollisimman vähäistä. Päätoimittaja täytti mainosten väliin jäävät tyhjät tilat ostetulla tekstiaineistolla ja lehden taittoi kirjatyöntekijä eikä taittava toimittaja. Hyvinkään Uutiset ilmestyi 16.9.1994 lukien kolmipäiväisenä ja 1.1.1995 lukien yksipäiväisenä. Sivumäärä oli 10 - 12 sivua. Hyvinkään Uutiset ei ilmestynyt viikonloppuliitteenä, vaan Hyvinkään Sanomien maanantainumero oli siirretty sunnuntaiksi. Hyvinkään Uutisilla ei ollut 16.9.1994 lukien ollut yhtään toimittajaa eikä toimitussihteeriä.

Muun työn järjestämismahdollisuudet oli tutkittu keväällä 1994 työsopimuslain mukaisesti, mutta työtä ei ollut ollut eikä työnantajalla ollut velvollisuutta luoda keinotekoisesti työpaikkaa.

Hyvinkään Lehtitalo Oy oli takaisinottovelvollisuutensa perusteella tarjonnut työtä sijaisuustehtävissä Hyvinkään Uutisten entisille toimittajille, myös Pitkärannalle. Hän oli kuitenkin ilmoittanut, että hän ei halunnut ottaa vastaan työtä, koska hän oli osakkaana eräässä yrityksessä. Hyvinkään Lehtitalo Oy oli palkannut erään irtisanotuista sijaiseksi syksyyn 1995 saakka.

Keski-Uusimaa Oy oli solminut määräaikaisen työsopimuksen Eero Pulkkisen kanssa 14.4.1994 alkaen. Työsopimuksen tarkkaa loppumisajankohtaa ei tuolloin ollut määritelty. Koska työsuhde oli alkanut ennen 16.5.1994 eikä palkkaaminen sinänsä ollut ollut yhteydessä Hyvinkään Uutisissa käytyjen henkilöstön vähentämiseen liittyvien neuvottelujen kanssa, ei luottamusmiessopimusta ollut rikottu. Merkitystä ei ollut sillä, että Pulkkisen työsopimusta oli mahdollisesti jatkettu elokuussa 1994, koska viimeistään tuolloin työnantajana oli ollut Hyvinkään Lehtitalo Oy. Sama koski myös 24.4.1994 kesäurheilutoimittajaksi palkattua Joonas Romppasta, jonka työsuhdetta Keski-Uusimaa Oy:ssä oli jatkettu elokuussa 1994 erään toisen työntekijän isyysloman takia. Riikka Lahtinen oli toiminut kesätoimittajana Keski-Uusimaassa 30.5. - 20.7.1994. Tämän jälkeen hän oli siirtynyt toimituksen sihteerin äitiyslomasijaiseksi, koska aikaisemmin sijaisena toiminut henkilö oli myös jäänyt äitiyslomalle. Vakinainen toimituksen sihteeri oli palannut työhön 2.11.1994, jolloin sijaisuus oli päättynyt.

Edellä mainittujen kesäapulaisten palkkaamista Keski-Uusimaa Oy:hyn ei ollut tehty työsuhdeturvan kiertämiseksi.

Hyvinkään Uutiset oli ilmestynyt 16.9.1994 saakka kuten ennenkin, eikä toimituksesta olisi voitu siirtää henkilöitä toiselle paikkakunnalle Hyrylään Keski-Uusimaa Oy:n palvelukseen. Jos näin olisi menetelty, olisi Hyvinkään Uutisiin jouduttu palkkaamaan sijaisia. Lisäksi oli otettava huomioon, että luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiestä ei saanut siirtää alempipalkkaiseen työhön. Työsopimukset oli tehty lehtikohtaisesti. Tämä lehtien erillisyys näkyi muun muassa siinä, että irtisanomisjärjestys yhteistoimintaneuvotteluissa oli sovittu lehtikohtaiseksi.

Liikkeen luovutus, yhtiöittäminen ja taloudelliset syyt irtisanomisperusteena

Liikkeen luovutukseen liittyvät ongelmat olivat tulleet esille vasta sen jälkeen, kun oli syntynyt erimielisyyttä takaisinottovelvollisuudesta. Alan luottamusmiessopimus ei tullut sovellettavaksi liikkeen luovutustilanteissa. Alan luottamusmiessopimus oli kopioitu suoraan keskusjärjestösopimuksesta, eikä keskusjärjestösopimus sisältänyt määräyksiä liikkeen luovutustilanteesta. Alan luottamusmiessopimusta sovellettiin samalla tavoin kuin muitakin samasanaisia keskusjärjestösopimuksia.

Suomessa ei ollut sellaista vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan kaikki irtisanomisaikana tapahtuneet liikkeen luovutukset tekisivät automaattisesti aiemmin toimitetut irtisanomiset vaikutuksettomiksi. Korkeintaan vaikutuksena voisi olla se, että Pitkärannan irtisanomisajan katsottaisiin alkavan 1.7.1994 lukien.

Irtisanomiset olivat liittyneet tappiolliseen toimintaan ja siitä johtuviin toimintatavan muutoksiin lehden toimittamisessa. Kysymys oli ollut liiketoiminnan harjoittamistapaa koskevasta päätöksestä, joka oli työsopimuslain 37 a §:n tarkoittama irtisanomisperuste.

Yhtiöjärjestelyillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että omistaja oli päättänyt muuttaa Hyvinkään Uutiset sisällöltään kauppiaitten tiedotuslehdeksi, minkä seurauksena kaikkien toimittajien työt olivat loppuneet.

Irtisanomisaikana tapahtunut yhtiöittäminen ei voinut muuttaa tilannetta, koska irtisanomisen perusteet olivat täysin riippumattomia yhtiöittämisestä. Yhtiöittämisessä oli kysymys siitä, että päätösvallan käyttäjä oli asiallisesti ottaen sama sekä ennen liikkeen luovutusta että sen jälkeen. Lisäksi kaikkien osapuolten tiedossa oli jo pitkään ollut toteutettava yhtiöjärjestely. Koska alihankintaan siirtymisellä ei ollut ollut asiallista yhteyttä liikkeen luovutuksen kanssa, ei irtisanomisaikana tapahtunut yhtiöittäminen saattanut työntekijöitä parempaan asemaan kuin missä he olisivat olleet ilman yhtiörakenteen muutosta.

Yhtiörakenteen muutos omistajan pysyessä ennallaan ei ollut parantanut taloudellista tilannetta eikä se ollut vaikuttanut Hyvinkään Uutisten toimitustavan muuttamista koskevaan päätökseen.

Taustaa

Keski-Uusimaa Oy on vuonna 1993 hankkinut omistukseensa Kustannus Ky Hyvinkään Uutiset -nimisen yhtiön, joka on julkaissut Hyvinkään alueella ilmestyvää Hyvinkään Uutiset -nimistä ilmaisjakelulehteä. Mainittu kommandiittiyhtiö on sittemmin purettu ja Keski-Uusimaa Oy on jatkanut Hyvinkään Uutisten julkaisemista. Keski-Uusimaa Oy on ostanut Hyvinkään alueella ilmestyvää tilattavaa Hyvinkään Sanomat -nimistä lehteä julkaisseen osakeyhtiön. Tämä osakeyhtiö on 29.6.1994 fuusioitu Keski-Uusimaa Oy:hyn. Ennen fuusiota Keski-Uusimaa Oy:ssä on tehty päätös, jonka mukaan yhtiön edellä mainittuja kahta lehteä julkaiseva Hyvinkään toimintayksikkö yhtiöitetään 1.7.1994 alkaen Hyvinkään Lehtitalo Oy:ksi. Yhtiörakenteen muuttaminen on liittynyt jo aikaisemmin tehtyyn päätökseen Keski-Uusimaa Oy:n muuttamisesta konsernimuotoiseksi.

Keski-Uusimaa Oy:ssä on keväällä 1994 käyty yhteistoimintaneuvotteluja, joissa on käsitelty yhtiön Hyvinkään toimintayksikön talouden tervehdyttämiseen liittyviä toimenpiteitä. Neuvottelujen jälkeen yhtiö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Hyvinkään Uutisten tuotantotapaa muutetaan siten, että lehti sisältää pääosin kaupallisia ilmoituksia ja toimituksellinen aineisto lehteen ostetaan ulkopuolisilta avustajilta. Lehteen tarvittavan materiaalin hankinta on ollut tarkoitus jättää päätoimittajan vastuulle. Toimituksellisen aineiston jättäminen pois lehdestä on samalla merkinnyt sitä, että Hyvinkään Uutisten toimittamiseen ei ole enää tarvittu myöskään toimituksellista henkilöstöä. Neuvotteluissa on käsitelty toimituksellisen henkilöstön irtisanomista ja käytyjen neuvottelujen jälkeen Keski-Uusimaa Oy on 16.5.1994 irtisanonut kaikki Hyvinkään Uutisten toimituksessa työskennelleet työntekijät heidän joukossaan luottamusmies Markku Pitkärannan. Hyvinkään Uutisten toimitustavan muutosajankohdaksi on päätetty 16.9.1994, jolloin Hyvinkään Uutisten toimituksessa työskennelleiden toimittajien työsuhteet ovat päättyneet.

Keski-Uusimaa Oy:n palveluksessa olevat Hyvinkäällä työskentelevät työntekijät ovat 1.7.1994 alkaen siirtyneet Hyvinkään Lehtitalo Oy:n palvelukseen. Hyvinkään Uutisten ja Hyvinkään Sanomien toimitukset ovat ennen yhtiöittämistä ja myös sen jälkeen toimineet erillisinä toimituksina vastaten kumpikin oman lehtensä toimitukseen liittyvistä töistä.

Työnantajan Pitkärannalle antamassa kirjallisessa irtisanomisilmoituksessa on todettu, että Hyvinkään Uutisten toimintastrategia joudutaan kustannussyistä muuttamaan siten, että lehteen käytettävä tekstimateriaali ostetaan alihankintana ja että muutokset ovat välttämättömiä lehden taloudellisen tilan vakauttamiseksi. Irtisanomisilmoituksen mukaan Pitkärannan työsuhde irtisanotaan taloudellisten ja tuotannollisten syiden johdosta siten, että työsuhde päättyy 16.9.1994.

Yhtiöjärjestelyt - liikkeen luovutus

Jotta toimenpidettä voitaisiin pitää liikkeen luovutuksena on oikeuskäytännössä ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa edellytetty, että luovuttajan ja luovutuksen saajan välillä vallitsee jonkinlainen sopimussuhde ja että kysymys on yrityksen tai sen toiminnallisen osan luovutuksesta. Lisäksi on edellytetty toiminnan jatkumista samankaltaisena ilman, että toiminnassa on välillä ainakaan pidempää keskeytystä. Ellei luovutuksen saajan ja luovuttajan välillä vallitse suoranaista sopimussuhdetta, on liikkeen luovutuksen muiden edellytysten täyttymiselle annettu painoa arvosteltaessa sitä, voidaanko toimenpidettä pitää liikkeen tai sen osan luovutuksena.

Kustannus Ky Hyvinkään Uutiset -yhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat myyneet yhtiöosuutensa Keski-Uusimaa Oy:lle, josta on tullut kommandiittiyhtiön ainoa vastuunalainen yhtiömies ja pääomistaja. Kommandiittiyhtiö on asianosaisten ilmoituksen mukaan purettu 31.12.1993 ja siitä on tullut osa Keski-Uusimaa Oy:tä. Sekä viimeaikaisessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa että oikeuskäytännössä on katsottu, että kommandiittiyhtiön vastuunalaisten ja äänettömien yhtiömiesten yhtiöosuuksien myynti sekä yhtiön sulautuminen toiseen yhtiöön jäävät työsopimuslaissa tarkoitetun liikkeen luovutuskäsitteen ulkopuolelle. Näin ollen edellä selostettu kommandiittiyhtiön yhtiöosuuksien myynti ja yhtiön purkautuminen sekä yhtiön toiminnan siirtäminen Keski-Uusimaa Oy:lle eivät työtuomioistuimen mielestä ole muodostaneet työsopimuslaissa tarkoitettua liikkeen luovutusta.

Keski-Uusimaa Oy:n Hyvinkään toimintayksikkö, joka on käsittänyt edellä mainitun kahden lehden toimituksen, on muodostanut sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden, jonka luovuttaminen työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuin oikeusvaikutuksin on ollut mahdollista. Hyvinkään Lehtitalo Oy on yhtiöittämisen jälkeen jatkanut edellä mainittujen lehtien julkaisutyötä ilman muutoksia 16.9.1994 saakka. Yhtiö on tämänkin jälkeen jatkanut lehtien julkaisutyötä joskin Hyvinkään Uutisten toimitustapaa on edellä kerrotuin tavoin muutettu. Yhtiöittämisen jälkeen Hyvinkään Uutisten ja Hyvinkään Sanomien toimituksissa työskennelleiden henkilöiden työnantajaksi on tullut Hyvinkään Lehtitalo Oy. Vaikka Hyvinkään Lehtitalo Oy on ollut Keski-Uusimaa Oy:n tytäryhtiö, on se muodostanut taloudellisesti ja toiminnallisesti sellaisen itsenäisen kokonaisuuden, että edellä mainittua yhtiöittämistä voidaan työtuomioistuimen mielestä pitää tilanteena, jossa liikkeen luovutusta koskevat työsopimuslain säännökset tulevat sovellettaviksi.

Pitkärannan luottamusmiesasema

Pitkäranta on syksyllä 1993 valittu Kustannus Ky Hyvinkään Uutisten palveluksessa olevan toimituksellisen henkilöstön pääluottamusmieheksi. Pitkäranta on jo tätä ennen vuodesta 1991 alkaen toiminut edellä mainittujen työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Pitkäranta on kommandiittiyhtiön 31.12.1993 tapahtuneen purkamisen jälkeen toiminut KeskiUusimaa Oy:n palvelukseen siirtyneen Hyvinkään Uutisten toimituksellisen henkilöstön luottamusmiehenä ja että hän on tuolloin ollut osaston luottamusmiehen asemassa.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan pääluottamusmiehen irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen. Kysymyksessä olevan luottamusmiessopimuksen määräyksen sanamuodosta ei ole saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskevat määräykset eivät tulisi sovellettaviksi tilanteessa, jossa pääluottamusmiehenä toiminut työntekijä pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen jatkaa luottamusmiestehtävässä toimimista osaston luottamusmiehen asemassa. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että myöskään kysymyksessä olevasta määräyksestä sovittaessa osapuolten tarkoituksena olisi ollut, että pääluottamusmiehen jälkisuoja ei ulottuisi tällaisiin tilanteisiin. Näin ollen Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen 16.5.1994 on ollut mahdollista vain niillä edellytyksillä, joilla pääluottamusmiehen työsopimus luottamusmiessopimuksen mukaan voidaan irtisanoa.

Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen 16.5.1994

Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että 1.7.1994 toteutettu yhtiöittäminen on liittynyt jo aikaisemmin KeskiUusimaa Oy:ssä tehtyihin suunnitelmiin yhtiön muodostamiseksi konsernimuotoiseksi. Osana tähän suunnitelmaan on kuulunut yhtiön kahden Hyvinkäällä toimivan lehden toimituksen muodostaminen erilliseksi tytäryhtiöksi.

Hyvinkään Uutisten ja Hyvinkään Sanomien tappiollisen toiminnan vuoksi työnantajalla on vallinneessa tilanteessa ollut perustellut taloudelliset ja tuotannolliset syyt muuttaa Hyvinkään Uutisten toimitustapaa ja siihen liittyen irtisanoa lehden toimittajat. Nämä toimenpiteet olisivat työnantajan kannalta olleet perusteltuja siinäkin tapauksessa, että yhtiörakenteen muutosta ei olisi toteutettu.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 momentissa on sovittu siitä, että jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan luottamusmiessopimuksen mukaan kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Keski-Uusimaa Oy:llä on Hyvinkään Uutisten toimitustavan muuttamista koskevan päätöksen johdosta ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt palveluksessaan olevan henkilöstön vähentämiseen. Keski-Uusimaa Oy on kuitenkin edelleen jatkanut toimintaansa Pitkärannan irtisanomisen jälkeen, eikä yrityksen toimintaa siten ole keskeytetty kokonaan luottamusmiessopimuksessa edellytetyin tavoin. Työnantajapuolelta ei myöskään ole edes väitetty, että työpaikalla olisi yhteisesti todettu, ettei Pitkärannalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Keski-Uusimaa Oy on siten menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan vastaisesti irtisanoessaan 16.5.1994 Pitkärannan työsopimuksen.

Pitkärannan työsuhteen päättyminen

Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko Hyvinkään Lehtitalo Oy:n puolesta tapahtuneen yhtiöittämisen jälkeen nimenomaisesti ilmoitettu, että aikaisemmin annetut irtisanomisilmoitukset ovat edelleen voimassa. Hyvinkään Lehtitalo Oy ei ole käyttänyt mahdollista oikeuttaan irtisanoa työsopimukset työsopimuslain 40 §:n 2 momentin nojalla liikkeen luovutuksesta johtuvaan perusteltuun syyhyn vetoamalla, vaan se on pysyttänyt Keski-Uusimaa Oy:n toimittamat irtisanomiset voimassa irtisanomisilmoitusten mukaisina. Työsuhteet ovat siten päättyneet annettujen ilmoitusten mukaisesti.

Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin perusteella työnantajan velvollisuudet ja oikeudet ovat yhtiöittämisen johdosta siirtyneet 1.7.1994 Hyvinkään Lehtitalo Oy:lle. Työsopimuslain 7 §:n 3 momentin mukaan luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta työsuhteeseen perustuvasta saamisesta. Edelleen mainitun lainkohdan mukaan luovuttaja on tällöin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei ole muuta sovittu.

Vaikka Keski-Uusimaa Oy on luottamusmiessopimuksen vastaisesti irtisanonut Pitkärannan työsopimuksen, ei tästä sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta ole aiheutunut Pitkärannalle erääntynyttä saatavaa vielä 1.7.1994 mennessä. Koska Pitkärannan luottamusmiessopimuksen vastaiseen irtisanomiseen perustuva saatava on erääntynyt vasta 1.7.1994 jälkeen, on vastuu luottamusmiessopimuksen päättymisen johdosta tuomittavasta korvauksesta siirtynyt Hyvinkään Lehtitalo Oy:lle.

Suomen Journalistiliitto on katsonut, että Keski-Uusimaa Oy, joka tosin ei Pitkärannan työsuhteen päättyessä ole enää ollut tämän työnantaja, mutta joka on maksanut palkan irtisanomisajalta, olisi ollut velvollinen tarjoamaan Pitkärannalle työtä tämän työsuhteen päättyessä Hyvinkään Lehtitalo Oy:ssä. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että luottamusmiessopimuksesta olisi johdettavissa Keski-Uusimaa Oy:lle konsernin emoyhtiönä velvollisuutta tällä perusteella selvittää mahdollisuudet järjestää työtä henkilöstöhallinnollisesti muutoin itsenäisessä tytäryhtiössään työskennelleelle osaston luottamusmiehelle. Näin ollen ei Keski-Uusimaa Oy:tä voida myöskään tuomita yhteisvastuullisesti Hyvinkään Lehtitalo Oy:n kanssa suorittamaan Pitkärannalle korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen irtisanomisen johdosta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimuksessa voidaan poistaa tai muuttaa saman pykälän 1 ja 2 momenttiin sisältyvät työehtosopimuksen tieten rikkomisen seuraamuksena tuomittavaa hyvityssakkoa koskevat määräykset. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu (muun muassa TT 1992-33, 1990-16, 1987-31), että työehtosopimusten perusteettoman työsopimuksen irtisanomisen johdosta tuomittavia korvauksia koskevia määräyksiä on pidettävä sellaisina määräyksinä, joilla on poikettu työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuista hyvityssakkoon tuomitsemista koskevista säännöksistä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei Keski-Uusimaa Oy:tä tai Hyvinkään Lehtitalo Oy:tä voida luottamusmiessopimuksen mukaisen korvauksen lisäksi tuomita kanteessa vaadittuihin hyvityssakkoihin luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisen johdosta.

Johtopäätös

Pitkärannan työsopimuksen irtisanominen on tapahtunut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan vastaisesti. Näin ollen Hyvinkään Lehtitalo Oy, jolle vastuu sopimuksen vastaisen työsopimuksen irtisanomisen johdosta suoritettavasta korvauksesta on siirtynyt, on velvollinen suorittamaan Pitkärannalle korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.

Kun Hyvinkään Lehtitalo Oy on tuomittu vastuuseen siitä, että Pitkärannan työsopimuksen irtisanomiselle 16.5.1994 ei pääluottamusmiehen jälkisuojaa koskevien sopimusmääräysten vastaisena ole ollut luottamusmiessopimuksen mukaisia perusteita, ei työtuomioistuin katso tarpeelliseksi ottaa erikseen kantaa siihen, onko Hyvinkään Lehtitalo Oy:llä 1.7.1994 jälkeen ollut peruste irtisanoa Pitkärannan työsopimus niillä perusteilla, joilla osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan luottamusmiessopimuksen mukaan irtisanoa.

Tuomiolauselma

Hyvinkään Lehtitalo Oy velvoitetaan suorittamaan Pitkärannalle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen irtisanomisen johdosta 150 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiantopäivästä 20.4.1995 lukien.

Kanne enemmälti hylätään.

Hyvinkään Lehtitalo Oy velvoitetaan korvamaan Suomen Journalistiliiton oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun nähden saavat Graafisen Teollisuuden Liitto ja Keski-Uusimaa Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Vänttinen, Sulkunen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Käsittelyratkaisusta, tietensä rikkomista koskevasta vaatimuksesta, Markku Pitkärannan luottamusmiesasemasta ja taustan kuvauksesta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Pidän myös kerrotuin tavoin tapahtunutta yhtiöittämistä työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuna liikkeen luovutuksena. Eri mieltä olen kuitenkin siitä, miten tämä seikka vaikuttaa asian arvioimiseen nyt sovellettavana olevan luottamusmiessopimuksen kannalta. Tapahtuman arvosteleminen liikkeen osan luovutuksena ei mielestäni saa heikentää luottamusmiehen työsuhdeturvaa verrattuna tilanteeseen ennen yhtiöittämistä.

Keski-Uusimaa Oy on edelleen jatkanut toimintaansa irtisanottuaan Markku Pitkärannan työsopimuksen, eikä yrityksen toimintaa siten ole keskeytetty kokonaan luottamusmiessopimuksessa edellytetyin tavoin. Ei ole edes väitetty, että työpaikalla olisi luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuin tavoin yhteisesti todettu, ettei Pitkärannalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Esitetty selvitys ei myöskään anna aihetta katsoa, että vallinneessa tilanteessa sopimusmääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poiketen. KeskiUusimaa Oy on siten menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan vastaisesti irtisanoessaan 16.5.1994 Pitkärannan työsopimuksen.

Hyvinkään Lehtitalo Oy puolestaan vastaa työehtosopimuslain 5 §:n nojalla tästä luovuttajan virheestä.

Kanteessa on kohdistettu vaatimuksia myös Keski-Uusimaa Oy:öön sillä perusteella, että tämä yhtiö olisi ollut velvollinen tarjoamaan työtä Pitkärannalle tämän työsuhteen päättyessä Hyvinkään Lehtitalo Oy:ssä.

Luottamusmiessopimuksessa ei ole sovittu siitä, että yhtiöittämistilanteissa emoyhtiön vastuuta olisi arvosteltava toisin kuin työsopimusoikeudessa yleensä. Vastuu ei tällaisissa tapauksissa määräydy yksinomaan liikkeen luovutusta koskevien säännösten nojalla. Korkein oikeus on vahvistanut eräitä periaatteita, jotka on otettava tässä suhteessa huomioon (KKO 1995:93 KKO 27.3.1996 S 95/2342). Esillä olevassa tapauksessa emoyhtiön määräävä asema ja sen vaikutus tapahtumien ketjussa, johon kuuluivat samanaikaisesti toteutetut työvoiman vähentäminen ja henkilöstöjärjestelyt sekä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyt, ovat emoyhtiön ja tytäryhtiön vastuun samaistamisen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Myös palkanmaksu emoyhtiön toimesta osoittaa, että nyt puheena olevassa siirtymävaiheessa myös henkilöstöhallinto oli emoyhtiön määräysvallassa. Nämä seikat huomioonottaen Keski-Uusimaa Oy on ollut edelleen velvollinen tarjoamaan työtä kaikille työntekijöille koko yhtymän piirissä.

Luottamushenkilön korostettu työsuhdeturva on luottamusmiesjärjestelmän eräs keskeisiä lähtökohtia (TT 1989-72), jonka varaan rakentuu myös keskusjärjestöjen välinen, vuoden 1990 luottamusmiessopimus, jonka mukainen myös nyt kysymyksessä olevan alan luottamusmiessopimus on. Työn tarjoamisvelvollisuus on siten koskenut erityisesti pääluottamusmiehenä toiminutta ja yhtiöittämisen tapahduttua pääluottamusmiehen jälkisuojan piirissä ollutta Markku Pitkärantaa. Keski-Uusimaa Oy ei voi vapautua luovuttajana tästä uudelleensijoitusvelvollisuudesta sillä perusteella, että sen luovutuksen saajana oleva tytäryhtiö Hyvinkään Lehtitalo Oy on merkitty rekisteriin juuri ennen Pitkärannan irtisanomisajan päättymistä.

Kantajan esittämää selvitystä emoyhtiössä Pitkärannan irtisanomisajan kuluessa ja pian sen jälkeen tarjolla olevista työtehtävistä vastaajat eivät ole sinänsä kiistäneet, eikä myöskään Pitkärannan pätevyyttä esillä olleisiin tehtäviin.

Keski-Uusimaa Oy vastaa tällaisessa tilanteessa suoraan omien velvollisuuksiensa laiminlyönnistä käyttäessään tosiasiallista ja yksinomaista määräämisvaltaa tytäryhtiössään Hyvinkään Lehtitalo Oy:ssä.

Näillä perusteilla vahvistan, että luottamusmies Markku Pitkärannan työsopimus on irtisanottu luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti. Tämän vuoksi velvoitan vastaajayhtiöt Keski-Uusimaa Oy:n ja Hyvinkään Lehtitalo Oy:n yhteisvastuullisesti maksamaan Pitkärannalle samassa sopimusmääräyksessa tarkoitettuna korvauksena 150 000 markkaa, jolle on maksettava korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 20.4.1995 lukien. Velvoitan myös Graafisen Teollisuuden Liiton, Keski-Uusimaa Oy:n ja Hyvinkään Lehtitalo Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Journalistiliiton oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.