TT:1995-61
- Keywords
- Sotilaallinen harjoitus, Työaika, Virkaehtosopimuksen tulkinta
- Year of case
- 1995
- Date of Issue
- Register number
- D:1995/36
Rannikkotaisteluleiri oli suunniteltu ja pantu toimeen tuntiperusteisena harjoituksena. Harjoitukseen osallistuneet virkamiehet olivat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen aikana yöpyneet omassa asunnossaan. Virkamiehet eivät olleet olleet puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen tarkoittamassa sotilaallisessa harjoituksessa. Heillä ei siten leirin ajalta ollut oikeutta sotilaallisesta harjoituksesta maksettaviin korvauksiin.
Kantaja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry Vastaaja Valtiovarainministeriö
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Puolustusvoimien virkamiesten työajoista 21.12.1993 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohessaa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I TYÖAIKA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 §. Työajaksi laskettava aika
Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty, tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a)-kohdan määräyksistä.
8 §. Sotilaallinen harjoitus
1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyissä, 1.1.1993 voimaan tulleissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8 § Sotilaallinen harjoitus
1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan pääasiassa maasto-olosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta, joka pidetään varusmiesten, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi ja jossa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa.
2. Sotilaalliseen harjoitukseen kuuluvat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen alkamis-, keskeytymis- tai päättymisvuorokautena harjoitukseen osallistuvien virkamiesten suorittamat harjoitukseen liittyvät valmistelu- ja purkamistoimenpiteet. Kertausharjoitusten osalta sotilaalliseen harjoitukseen luettavat valmistelutoimenpiteet voivat alkaa aikaisintaan sinä vuorokautena, jolloin ensimmäiset reserviläiset saapuvat palvelukseen. Harjoituskäskyn antaa joukko-osasto tai sitä ylempi esikunta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6. Jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta sotilaallisen harjoituksen korvauksia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että Turun rannikkorykmentissä 21. 25.2.1994 toteutettuun rannikkotaisteluharjoitukseen osallistuneille akavalaisille upseereille maksetaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta asianomaisessa virkaehtosopimuksessa sovitut korvaukset.
AKAVA-JS on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan AKAVA-JS:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Turun rannikkorykmentti oli 21. ja 25.2.1994 välisenä aikana järjestänyt III/93 saapumiserän rannikkotaisteluleirin Gyltön linnakkeella. Harjoitus oli ollut puolustusvoimien virkamiesten työajasta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukainen sotilaallinen harjoitus, koska se oli ollut koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtunut maastoolosuhteissa ja oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Työnantaja ei kuitenkaan ollut maksanut akavalaisille upseereille sotilaallisen harjoituksen korvauksia.
Koulutussuunnitelmaan harjoitus oli alunperin merkitty toteutettavaksi sotilaallisena harjoituksena. Säästösyistä Turun rannikkorykmentin komentaja oli 1.2.1994 antanut käskyn, jonka mukaan harjoitus toteutettaisiin koulutustapahtumana ja henkilökunta majoittuisi harjoituksen aikana kotona eikä joukkojensa luona.
Harjoitussuunnitelman mukaan toimintaa oli ollut tarkoitus jatkaa useampana perättäisenä päivänä. Alunperinkään harjoituksessa ei ollut ollut tarkoitus järjestää toimintaa kello 22:n ja 7.30:n välisenä aikana. Virkamiesten vuorokautista työaikaa ei kuitenkaan ollut voitu rajoittaa enintään 12 tuntiin.
Harjoitus oli toteutettu varusmiesjoukkojen osalta yhdenjaksoisena. Harjoituksiin osallistuneet virkamiehet olivat sen sijaan harjoituksen aikana yöpyneet omissa asunnoissaan. Virkamiehet olivat tulleet viikkopalvelusohjelman mukaisesti töihin kello 7.30, jolloin kunkin päivän toiminta oli aloitettu. Tosiasialliset olosuhteet harjoituksessa olivat täyttäneet sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistön. Henkilöstö oli ollut harjoituksessa harjoituksen alusta sen loppuun saakka keskeytyksettä. Harjoitus oli viety läpi johdonmukaisena kokonaisuutena ilman minkäänlaista katkosta kuten alunperin sotilaalliseksi harjoitukseksi merkityssä ohjelmassakin oli aiottu.
Harjoitusta oli tarkasteltava tosiasiallisten olosuhteiden perusteella. Harjoitus oli viety organisatoorisesti läpi yhdenjaksoisesti maanantaiaamusta perjantai-iltaan ilman minkäänlaista keskeytystä. Kaikki harjoituksen tapahtumat oli toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ainoa muuttunut seikka oli ollut se, että virkamiehet olivat yöpyneet kotona eivätkä joukkojen luona.
Harjoitus ei ollut keskeytynyt kenekään osalta sillä, että kouluttajat olivat yöpyneet kotona. Kysymyksessä oli ollut yksi virkaehtosopimuksen tarkoittama sotilaallinen harjoitus eikä useita erillisiä päivittäisiä harjoituksia. Toiminnaltaan saman tyyppiset harjoitukset oli aiemmin toteutettu sotilaallisina harjoituksina. Ainoa Gyltön harjoituksen ero aikaisempiin sotilaallisiin harjoituksiin nähden oli ollut virkamiesten nukkumapaikka.
VASTAUS
Vaatimukset
Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Puolustusvoimien virkamiesten työajoista tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin d-kohdan mukaan sotilaallisen harjoituksen tuli olla tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Mikäli yhdenjaksoisuusedellytys ei täyttynyt, tuli harjoituksen työajan laskenta toteuttaa ja työaikakorvaukset suorittaa normaalisti todellisten työtuntien perusteella.
Mikäli sotilaallinen harjoitus oli siten suunniteltu, että harjoitukseen osallistuvien virkamiesten toiminta keskeytyi kunakin harjoitusvuorokautena kotona yöpymisen takia, ei harjoitusta virkaehtosopimuksen mukaisesti ollut tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti 24:ää tuntia.
Gyltön linnakkeella 21. - 25.2.1994 järjestetty rannikkotaisteluleiri oli suunniteltu ja toteutettu siten, että kouluttajina toimineet upseerit olivat asuneet kotonaan ja tulleet viikkopalvelusohjelman mukaisesti töihin kello 7.30, jolloin kunkin päivän harjoitukset oli aloitettu. Tilanteet oli annettu kutakin harjoitusta varten, eivätkä ne olleet jatkuneet seuraavalle päivälle. Harjoitukset olivat päättyneet säännöllisesti joka päivä kello 22. Harjoitus ei siis missään vaiheessa ollut kestänyt yhdenjaksoisesti yli 24:ää tuntia.
Virkaehtosopimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut, ettei lisätyökorvauksia maksettaisi sellaisista harjoituksista, joiden aikana virkamiehet voivat yöpyä kotonaan. Sopimuksen tarkoitus kävi ilmi pääesikunnan puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevista soveltamisohjeista vuodelta 1972. Soveltamisohjeiden mukaan sotaharjoituslisää ei missään olosuhteissa makseta virkamiehelle, joka sota- tai leiriharjoitukseen osallistuessaan voi asua kotonaan. Virkaehtosopimuksen mukaisiksi sotilaallisiksi harjoituksiksi oli 1970-luvulta lähtien katsottu vain harjoitukset, jotka oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.
Vakiintuneeksi käytännöksi oli muodostunut, ettei sellaisista harjoituksista, joissa virkamiehet olivat voineet yöpyä kotonaan, ollut maksettu harjoitusetuuksia. Tällöin virkaehtosopimuksen edellyttämä 24 tunnin yhdenjaksoisuusedellytys ei täyttynyt. Sanottu käytäntö vastasi myös virkaehtosopimuksen alkuperäistä tarkoitusta, joka oli ilmaistu vuoden 1972 soveltamisohjeissa. Tämä ilmeni myös työtuomioistuimen tuomiosta 18/1994.
Kaikki harjoitustilanteisiin liittyvät tunnit oli laskettu työajaksi, joten virkamiehille ei ollut tullut etujen menetyksiä. Työnantajan kannalta olisi täysin kohtuutonta, jos virkaehtosopimusta tulkittaisiin siten, että esimerkiksi kahdeksan tunnin mittaisesta harjoitukseen osallistumisesta virkamiehen työajaksi laskettaisiin kahdeksan tuntia ja virkamies olisi sen lisäksi oikeutettu lisätyökorvaukseen kahdeksalta tunnilta. Vakiintunut käytäntö oli ollut, ettei tällaisissa tilanteissa maksettu lisätyökorvauksia.
Välittömän neuvonpidon 21.2.1994 pöytäkirjasta ilmeni, että alunperin saapumiserän rannikkotaisteluharjoitus oli määrätty pidettäväksi kahtena harjoituksena, joista Utön osuus oli toteutettu sotilaallisena harjoituksena ja Gyltön osuus suunnitellun työajan puitteissa. Harjoitukseen osallistuvien osalta työjaksoon suunnitellut vapaapäivät ja mahdolliset tasoitusvapaat oli pidetty. Teknisesti harjoituskäsky oli toteutettu yhden ja saman käskyn puitteissa, mutta molemmille harjoituksille oli laadittu erilliset suunnitelmat ja ohjelmat. Gyltön harjoitusta ei ollut suunniteltu sotilaalliseksi harjoitukseksi. Tämä ilmeni Turun rannikkorykmentin käskystä ja rykmentin komentajan viestilomakkeesta.
Valtiovarainministeriön sekä STTK-J ry:n ja Akava-JS:n välillä oli käyty keskusneuvottelut Gyltön harjoituksesta. STTK-J ry oli edustamiensa opistoupseereiden osalta päätynyt valtiovarainministeriön kanssa yksimielisyyteen siitä, ettei kyseessä ollut virkaehtosopimuksen tarkoittama sotilaallinen harjoitus, koska 24 tunnin yhdenjaksoisuusedellytys ei ollut täyttynyt sanotuissa olosuhteissa järjestetyissä harjoitustilanteissa. Samassa yhteydessä oli vastaisten riitojen välttämiseksi sovittu periaatteet, joiden vallitessa eräät tulevat harjoitustilanteet oli pyrittävä järjestämään siten, että kyseessä kiistatta olisi sotilaallinen harjoitus. Akava-JS:n ja valtiovarainministeriön välisissä keskusneuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä STTK-J:n hyväksymän keskusneuvottelutuloksen pohjalta.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Turun rannikkorykmentissä 21. - 25.2.1994 järjestetyn Gyltön rannikkotaisteluleirin jälkeen on syntynyt erimielisyys siitä, onko harjoitus katsottava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen 8 §:n mukaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, joka oikeuttaa sopimuksen mukaisiin korvauksiin, kun harjoitukseen osallistuneet akavalaiset upseerit ovat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen aikana yöpyneet omassa asunnossaan.
Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan virkaehtosopimuksessa harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtunut maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.
AKAVA-JS:n mukaan Gyltön harjoitus on merkitty rannikkorykmentin koulutussuunnitelmaan toteutettavaksi sotilaallisena harjoituksena. Työnantaja on säästösyistä harjoituskäskyllä päättänyt harjoituksen toteuttamisesta tuntiperusteisena työnä. Harjoitus on kuitenkin ollut tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia eikä harjoitus ollut tosiasiallisesti keskeytynyt kenenkään osalta sen vuoksi, että upseerit ovat harjoituskäskyn mukaisesti yöpyneet kotonaan. Harjoitus on siten täyttänyt virkaehtosopimuksen mukaisen sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistön.
Valtiovarainministeriön mukaan, jos harjoitus on siten suunniteltu, että harjoitukseen osallistuvien virkamiesten toiminta keskeytyy kunakin harjoitusvuorokautena kotona yöpymisen takia, ei harjoitusta ole virkaehtosopimuksen mukaisesti tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Gyltön harjoitusta ei ollut edes suunniteltu sotilaalliseksi harjoitukseksi eikä se missään vaiheessa ollut kestänyt yhdenjaksoisesti yli 24:ää tuntia.
Työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuullun Gyltön harjoituksen johtajan kertoman mukaan joulukuussa 1993 on julkaistu Turun rannikkorykmentin koulutuskäsky, jossa kysymyksessä oleva rannikkotaisteluharjoitus on ollut kohdassa sotaharjoitukset ja leirit. Harjoituksen johtaja on koulutuskäskyn ja rykmentin komentajan 1.2.1994 antaman kirjallisen harjoituskäskyn mukaisesti suunnitellut harjoituksen toteutettavaksi viikko-ohjelman mukaisesti tuntityönä siten, että harjoitukseen osallistuvat upseerit yöpyvät kotona. Leirin aikana viikko-ohjelman mukainen palvelus on alkanut aamulla kello 7.30 ja päättynyt illalla kello 22. Johtajan mukaan harjoitukseen osallistuneet virkamiehet ovat saattaneet leirin aikana aamuisin ennen ohjelman mukaisen palveluksen alkamista jossakin määrin suorittaa harjoituksen valmistelutehtäviä. Kolme merivalvontalinjan kouluttajaa on työskennellyt leirin ajan kolmivuorotyössä. Harjoitus leirillä on kuitenkin keskeytynyt kello 22 aikoihin joka ilta ja upseerit ovat voineet poistua leiriltä. Myös leiriin osallistuneiden varusmiesten harjoitus on päättynyt päivittäin viimeistään kello 22. Harjoitukseen osallistuneiden upseereiden työaika johtavaa upseeria lukuunottamatta on tasoitettu säännöllisen työajan mukaiseksi antamalla heille etukäteen vapaata muuna säännöllisenä työaikana.
Gyltön harjoituksen johtaja on vielä kertonut, että aikaisemmin rannikkotaisteluharjoitukset on toteutettu sotilaallisina harjoituksina. Noissa harjoituksissa henkilökunta on yöpynyt joukkojen luona ja harjoitustoimintaa on ollut myös yöllä. Nyt kysymyksessä oleva harjoitus ei ole koulutuksen tavoitteiden tai koulutuskohteiden osalta poikennut aikaisemmista sotilaallisista harjoituksista.
Todistajana kuullun Turun rannikkorykmentin esikuntapäällikön mukaan harjoituksia voidaan suunnitella joko tuntiperusteisina korvattaviksi tai sotilaallisen harjoituksen korvauksiin oikeuttaviksi. Gyltön harjoitus on suunniteltu ja toteutettu tuntiperusteisena harjoituksena niin, että harjoitus on keskeytynyt upseereiden osalta yön ajaksi eli kello 22:sta illalla kello 7.30:een aamulla. Kunkin harjoitukseen osallistuneen virkamiehen työaika on suunniteltu etukäteen. Työajan ulkopuolella olevana aikana virkamiehellä ei ole ollut velvollisuutta osallistua leirin toimintaan. Esikuntapäällikön mukaan mikäli harjoitus olisi suunniteltu ja toteutettu yli 24 tuntia yhdenjaksoisesti kestäväksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, harjoitukseen käsketty virkamies olisi koko harjoituksen ajan ollut velvollinen olemaan hänelle käsketyssä joukossa.
Puolustusvoimien virkamiesten työajoista tehdyn sopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 2 kohdan mukaan harjoituskäskyn sotilaalliseen harjoitukseen antaa joukko-osasto tai sitä ylempi esikunta. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan rykmentin komentaja on soveltamisohjeissa tarkoitettu joukko-osaston komentaja, joka antaa harjoituskäskyn sotilaalliseen harjoitukseen.
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana puolustusministeriön hallitussihteeriä, joka on johtanut soveltamisohjeet laatineen työryhmän työtä. Hänen kertomansa mukaan työryhmässä on pidetty selvänä, että harjoituskäsky osoittaa sen, onko harjoitus tarkoitettu pidettäväksi sotilaallisena harjoituksena vai muun tyyppisenä koulutuksena. Todistajan mukaan virkamiehen nukkumapaikka ei kuitenkaan ratkaise sitä, onko virkamiehellä oikeus sotilaallisen harjoituksen korvauksiin, vaan ratkaisevana on pidettävä virkamiehen työn luonnetta. Sotilaallisessa harjoituksessa virkamiehen varuillaolo joltakin osin jatkuu koko ajan. Sen sijaan tuntiperusteisena korvattavassa harjoituksessa harjoitus keskeytetään, kun esimerkiksi harjoitustavoitteet siltä päivältä on saavutettu tai harjoitusta suunnitelman mukaan jatketaan seuraavana päivänä.
Edellä mainittujen soveltamisohjeiden 8 §:n 6 kohdan mukaan jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei ohjeiden mukaan suoriteta sotilaallisen harjoituksen korvauksia. Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 18/1994 katsonut, että harjoituskokoonpanoon kuuluneiden virkamiesten vapauttaminen harjoituksesta joko pyynnöstä tai määräyksestä kotona yöpymistä varten voitiin työaikasopimusta sovellettaessa rinnastaa harjoituksen keskeyttämiseen, koska virkamiehillä ei keskeytysaikana ollut ollut harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittyviä tehtäviä.
Turun rannikkorykmentin komentajan joukko-osaston komentajana antaman käskyn perusteella Gyltön rannikkotaisteluharjoitus on suunniteltu ja pantu toimeen tuntiperusteisena. Koska asianomainen viranomainen ei ollut ennalta määrännyt Gyltön harjoitusta sotilaalliseksi harjoitukseksi eikä harjoitusta ollut tarkoitettu kestämään eikä sen tosiasiallisestikaan ole näytetty kestäneen yhdenjaksoisesti vähintään 24:ää tuntia, harjoitus ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut työaikasopimuksessa tarkoitettu sotilaallinen harjoitus.
Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, etteivät kanteessa tarkoitetut upseerit ole Gyltössä olleet puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen tarkoittamassa sotilaallisessa harjoituksessa. Heillä ei siten ole tuon harjoituksen osalta oikeutta sopimuksen mukaan sotilaallisesta harjoituksesta maksettaviin korvauksiin.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatuun nähden valtiovarainministeriö saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uotila, Vänttinen, Kiuru ja Kostiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.