31.1.1994

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n hallitus oli 14.5.1993 tehnyt päätöksen työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä ensisijaisena tarkoituksena työelämää koskevien lainsäädäntöhankkeiden torjuminen. Lakko oli ollut tarkoitus aloittaa vientiteollisuuden tuotantoa, sen tavaranvientiä ja niihin liittyvää kuljetusta harjoittavien yritysten piirissä 19.5.1993 kello 18. Päätöksen mukaan lakkoa oli ollut tarkoitus laajentaa seuraavalla viikolla, jos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n vaatimuksiin ei sitä ennen suostuttaisi.

Paperiliitosta oli ilmoitettu 14.5.1993 noin kello 16 puhelimitse Metsäteollisuus ry:n työmarkkinayksikölle, että lakko alkaisi kaikissa paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevissa tuotantolaitoksissa 19.5.1993 kello 14.

Työtaistelutoimenpiteet olivat alkaneet sellutehtaissa 18.5.1993, yhdessä tehtaassa jo kello 10 aamupäivällä. Kaikissa alan tuotantolaitoksissa tuotannon alasajo oli alkanut siten, että tuotanto oli pysähtynyt 19.5.1993 kello 14, jolloin työntekijät olivat voineet poistua työpaikoiltaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli iltapäivällä 19.5.1993 hyväksynyt keskusjärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen. Tällöin myös lakonuhka oli väistynyt. Paperiliiton liittotoimikunta oli kokoontunut asian johdosta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen. Paperiliiton liittotoimikunta oli ollut tyytymätön keskusjärjestöjen väliseen neuvottelutulokseen, minkä vuoksi liittotoimikunta oli tehnyt päätöksen lakon jatkamisesta vielä 20.4.1993 kello 6:een saakka.

Marraskuussa 1991 solmitun tulopoliittisen sopimuksen nojalla alakohtaisten työehtosopimusten voimassaoloa oli jatkettu 31.10.1993 saakka. Vuoden 1993 palkkaratkaisusta oli sovittu keskusjärjestöjen välillä 25.11.1992. Keväällä 1993 keskusjärjestöjen välillä oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n aloitteesta neuvoteltu 31.10.1993 päättyvien työehtosopimusten jatkosta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto r.y. oli 13.5.1993 tehnyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle esityksensä tulopoliittisen sopimuksen sisällöstä. Tämä esitys oli sisältänyt muun muassa työehtosopimusten sopimuskautta, palkkoja, työaikaa, loma- ja lomaltapaluurahoja ja nuorten työllistämistä koskevat kohdat. Esityksen tekemistä seuraavana päivänä 14.5.1993 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli ilmoittanut lakon aloittamisesta vientiteollisuudessa 19.5.1993 kello 18.

Paperiliiton liittovaltuusto oli jo 5.5.1993 päivätyssä kannanotossaan velvoittanut liittotoimikunnan valmistelemaan riittävän järeitä vastatoimia jäsenkunnan etujen puolustamiseksi. Kannanotossaan liittovaltuusto oli ilmoittanut vastustavansa muun muassa esityksiä nuorten työllistämiseen tähtääviksi toimenpiteiksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n annettua 14.5.1993 lakkoilmoituksen oli Paperiliitosta ilmoitettu työnantajaliitolle kaikkien paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelevien työntekijöiden aloittavan lakon osana Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ilmoittamaa työtaistelua.

Keskusjärjestöjen saavuttama neuvottelutulos oli sisältänyt nuorten työllistämisedellytysten parantamista, työeläkettä, työttömyysturvaa, paikallista sopimista, poliittisia ja myötätuntotyötaisteluja sekä työelämän lainsäädäntöä koskevat asiakokonaisuudet.

Keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa oli nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi sovittu, että alakohtaisten työehtosopimusten palkkoja koskevia määräyksiä muutettiin määräaikaisesti niiden nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi, jotka tarvitsivat työtä erityisesti koulutuksellisista tai ammattitaidollisista syistä. Keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan alakohtaiset työehtosopimusosapuolet sopivat uusista nuorten palkkoja koskevista määräyksistä 7.6.1993 mennessä.

Huolimatta siitä, että keskusjärjestöjen saavuttamassa neuvottelutuloksessa oli sovittu aloitettujen työtaisteluiden välittömästä lopettamisesta, Paperiliitto oli päättänyt jatkaa lakkoa seuraavaan aamuun kello 6:een saakka. Tällä päätöksellä oli aiheutettu paperiteollisuuden yrityksille yli sadan miljoonan markan vahingot.

Vaikka Paperiliitolla oli ollut oikeus jäädä keskusjärjestöjen saavuttamaan neuvottelutulokseen sisältyvän nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi tehdyn sopimuksen ulkopuolelle, oli Paperiliitto tehdessään päätöksen lakon jatkamisesta työehtosopimuksen voimassa ollessa syyllistynyt työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun. Oikeus olla sopimatta työehtosopimuksen palkkamääräyksien muutoksista ei oikeuttanut Paperiliittoa ryhtymään asian johdosta lakkoon.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Paperiliiton lakkoilmoituksilla oli selvä ajallinen yhteys Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 13.5.1993 tekemien työehtosopimusten muutosesitysten kanssa. Lakko oli siten kohdistunut myös työehtosopimuksen sopimuskautta, palkkausta, työaikaa ja lomallelähtörahaa koskeviin määräyksiin.

Lakko oli kohdistunut myös paperiteollisuuden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, sillä keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa oli sovittu siitä, että työtaistelu-uhat perutaan ja jo aloitetut työtaistelutoimenpiteet lopetetaan välittömästi. Tämä tieto oli levinnyt työnantajille heti tiedotusvälineiden välityksellä ja myös työnantajaliitosta. Työnantajien edustajat eri tuotantolaitoksissa olivat antaneet määräykset tehtaiden ylösajon aloittamisesta, mikä kuitenkin oli keskeytynyt Paperiliiton liittotoimikunnan ilmoitettua lakon jatkamisesta seuraavaan aamuun saakka. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen myös sillä perusteella, että nuorten työntekijöiden palkkaaminen oli työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluva asia.

Tehdessään päätöksen lakon jatkamisesta vielä sen jälkeen kun keskusjärjestöt olivat saavuttaneet neuvottelutuloksen, oli Paperiliitto menetellyt tavalla, joka oli vallitsevan työehtosopimusjärjestelmän vastainen. Koko järjestelmä tähtäsi siihen, että osapuolet pyrkivät neuvottelemalla ylläpitämään työrauhaa. Paperiliiton ryhtyminen lakkoon työehtosopimuksen voimassa ollessa oli selvästi työehtosopimusjärjestelmän vastainen toimenpide. Keväällä 1993 oli käyty työnantajia ja palkansaajia edustavien työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja valtiovallan kesken tyypillisiä tulopoliittisen kokonaisratkaisuun tähtääviä neuvotteluja, joiden kohteena olivat olleet palkat, työehdot ja eräät lakiesitykset. Yksi työehtosopimusjärjestelmän kulmakivi oli, että tulopoliittisten neuvottelujen aikana alakohtaiset liitot olivat työrauhaan sidottuja. Järjestelmän toimivuuden kannalta ei voinut olla mahdollista, että joku neuvottelujen osapuolista ryhtyisi työtaistelutoimenpiteeseen, jonka ilmoitettaisiin kuitenkin kohdistuvan johonkin tiettyyn osaan tulopoliittisissa neuvotteluissa esillä olleista asioista.

Keskusjärjestöjen saavuttamassa neuvottelutuloksessa oli sovittu työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta välittömästi ja samalla sovittu siitä, että niiden johdosta ei ryhdytty oikeudellisiin toimenpiteisiin. Sopimus ei estänyt ryhtymästä oikeudellisiin toimenpiteisiin sellaisten työtaisteluiden johdosta, jotka olivat jatkuneet neuvottelutulokseen pääsemisen jälkeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain vastaisen menettelyn johdosta.

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Paperiliitto oli yhtynyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallituksen 14.5.1993 päättämään työtaisteluun. Työvuorojärjestelmästä ynnä muista seikoista johtuen työtaistelutoimenpiteet paperiteollisuudessa oli kuitenkin päätetty aloittaa 19.5.1993 kello 14. Kysymyksessä oli ollut poliittinen työtaistelu. Suomen lainsäädännön mukaan tällaiset työtaistelut oli katsottu sallituiksi työehtosopimusten voimassa ollessakin.

Tuotannon alasajo paperiteollisuuden tuotantolaitoksissa oli alkanut siten, että työtaistelu oli saattanut alkaa ilmoitettuna aikana. Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli hyväksynyt neuvottelutuloksen, joka oli sisältänyt muun muassa niin sanotun nuorten palkka-alen. Paperiliiton liittotoimikunta oli sanoutunut välittömästi irti tehdystä ratkaisuista näiltä osin. Tästä oli myös ilmoitettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle. Liittotoimikunta oli päättänyt jatkaa jo aloitettua poliittista työtaistelua seuraavaan aamuun kello 6:een saakka.

Keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen sisältyvät määräykset nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi eivät olleet tulleet osaksi paperiteollisuuden työehtosopimusta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n sääntöjen mukaan liitoilla oli oikeus irtautua keskusjärjestön neuvottelemista sopimuksista kahden viikon kuluessa. Paperiliitto oli 25.5.1993 kirjallisesti ilmoittanut keskusjärjestölle irtautuvansa sopimuksesta edellä mainituilta osin.

Kanteessa tarkoitettu työtaistelutoimenpide oli ollut yksinomaan poliittinen mielenilmaus maan hallitusta ja sen lainsäädäntöesityksiä vastaan, eikä työtaistelu ollut suoraan tai edes välillisesti kohdistunut paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin. Keskusjärjestöt olivat myös sopineet siitä, etteivät osapuolet ryhtyneet oikeudellisiin toimiin 19.5.1993 toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta. Paperiliiton liittotoimikunnan tekemä päätös oli koskenut sen poliittisen työnseisauksen jatkamista, jonka aloittamisesta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli tehnyt päätöksen. Paperiliiton käsityksen mukaan keskusjärjestöjen välillä sovittu kielto ryhtyä oikeudellisiin toimiin koski myös tällaista työnseisausta.

Paperiliitto on vielä lausunut, että Suomen hallitus oli 25.11.1992 tehdyllä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvällä pöytäkirjalla sitoutunut siihen, että sopimuskaudella ei annettu lakko-oikeutta tai työ- ja virkaehtosopimusten sitovuutta koskevia lakiesityksiä ellei muutostarvetta ollut yhdessä todettu. Tästä huolimatta hallitus oli toukokuussa 1993 antanut lakiesityksen nuoria työntekijöitä koskevista työehto- ja työsopimuslain muutoksista. Tämä oli ammattiyhdistysliikkeen piirissä tulkittu sopimusrikkomukseksi. Hallitus oli ilmoittanut myös valmistelevansa lakiesityksiä erinäisistä muista työelämän asioista, mikä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n mukaan ei myöskään ollut tehdyn sopimuksen mukaista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli torjuakseen edellä tarkoitetut lakiesitykset käynnistänyt vientiteollisuuden tuotantoa, sen tavaranvientiä ja niihin liittyviä kuljetuksia koskevat työtaistelutoimenpiteet, joiden oli ollut määrä alkaa 19.5.1993 kello 18. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli 14.5.1993 päättänyt, että vientiteollisuuden lakko alkaa mainittuna aikana kuitenkin siten, että paperiteollisuudessa se voidaan aloittaa jo kello 14. Poikkeava aloitusajankohta paperiteollisuudessa oli johtunut alan työaikajärjestelyistä. Lakonuhasta paperiteollisuudessa oli ilmoitettu sekä kentälle että työnantajaliitolle. Siten Metsäteollisuus ry:n tiedossa oli hyvissä ajoin ollut, että työnseisaus paperiteollisuudessa alkoi aikaisemmin kuin muilla aloilla.

Kun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus oli 19.5.1993 hieman ennen kello 16:ta hyväksynyt keskusjärjestöjen välillä tehdyn neuvottelutuloksen, olivat paperiteollisuuden työnseisaukset jo alkaneet. Paperiliiton koolla ollut liittotoimikunta oli sanoutunut keskusjärjestön sääntöjen mahdollistamalla tavalla irti nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi tehdystä sopimuksesta. Tästä sopimuksesta ei siten ollut tullut paperiteollisuuden työehtosopimuksen osaa. Tyrmistyneenä neuvotteluratkaisun sisältämistä työttömyysturvan heikennyksistä liittotoimikunta oli päättänyt, että työt tehtailla aloitettaisiin 20.5.1993 kello 6 mielenosoituksena maan hallituksen toimia vastaan. Tästä päätöksestä oli annettu tieto myös Metsäteollisuus ry:lle.

Paperiliiton liittotoimikunnan päättämät työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet alan työehtosopimukseen eivätkä sen yksittäisiin määräyksiin eivätkä myöskään työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Kysymyksessä oli ollut puhdas poliittinen työtaistelutoimenpide, joka oli ollut ajallisesti rajattu. Työtaistelutoimenpide ei muutoinkaan laatunsa tai laajuutensa puolesta ollut voinut kohdistua muuhun kuin maan hallituksen toimintaan.

Samoihin aikoihin toukokuussa oli keskusjärjestöjen välillä käyty neuvotteluja osin samoista asioista, joista hallituksen esityksessä oli ollut kysymys. Niin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kuin Paperiliitonkin ilmoittamat työnseisaukset olivat kuitenkin kohdistuneet pelkästään maan hallituksen tekemiin lakiesityksiin ja niillä oli tähdätty näiden esitysten peruuttamiseen. Kysymyksessä oli poliittinen työnseisaus, joka työehtosopimusjärjestelmän mukaan ei ollut kielletty. Työehtosopimukseen tai työehtosopimuslakiin perustumaton oli vaatimus, jonka mukaan hyvityssakko tulisi tuomita työehtosopimusjärjestelmän vastaisesta toiminnasta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus on 14.5.1993 tehnyt päätöksen työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä vastalauseena hallituksen tekemille työelämään liittyville lakiesityksille. Lakko on ollut tarkoitus aloittaa vientiteollisuuden tuotantoa, sen tavaranvientiä ja niihin liittyvää kuljetusta harjoittavien yritysten piirissä 19.5.1993 kello 18. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallituksen antaman luvan perusteella työtaistelutoimenpiteet paperiteollisuudessa on aloitettu jo ennen päätöksessä mainittua ajankohtaa siten, että tuotanto kaikissa paperiteollisuuden yrityksissä on pysähtynyt 19.5.1993 kello 14:ään mennessä.

Työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt ovat 19.5.1993 iltapäivällä päässeet sopimukseen keskusjärjestöjen toimenpiteistä eräiden työelämää koskevien kysymysten osalta. Samalla keskusjärjestöt ovat sopineet jo aloitettujen työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta välittömästi ja uhattujen työtaistelutoimenpiteiden peruuttamisesta. Keskusjärjestöt ovat myös sopineet, etteivät ne tai niiden jäsenet ryhdy työtaistelua koskeneiden päätösten ja ilmoitusten tai jo aloitettujen toimien johdosta oikeudellisiin eivätkä kurinpito- tai vastaaviin toimenpiteisiin työtaistelupäätöksen ja -ilmoituksen piiriin kuuluneita järjestöjä ja työntekijöitä kohtaan. Kun Metsäteollisuus ry:n kanteessa on kysymys työtaistelutoimenpiteestä, joka on perustunut Paperiliiton liittotoimikunnan edellä mainitun keskusjärjestöjen välisen sopimuksen solmimisen jälkeen tekemään päätökseen, ei keskusjärjestöjen välinen sopimus oikeudellisista toimenpiteistä luopumisesta koske tätä työtaistelutoimenpidettä.

Keskusjärjestöjen solmima edellä tarkoitettu sopimus sisältää muun muassa sopimuksen nuorten työllistämisedellytysten parantamisesta. Tältä osin keskusjärjestöt ovat todenneet, että alakohtaiset työehtosopimusosapuolet sopivat uusista nuorten palkkoja koskevista määräyksistä 7.6.1993 mennessä sopimuksesta ilmenevin tavoin. Tässä nuorten työllistämisedellytysten parantamista koskevassa sopimuksessa on todettu sopimuksen tulevan voimaan 15.6.1993 ja sen sitovan kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät 7.6.1993 mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Paperiliitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n sääntöjen mukaisesti 25.5.1993 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut keskusjärjestölle jäävänsä nuorten työllistämisedellytysten parantamista koskevan keskusjärjestöjen välisen sopimuksen ulkopuolelle.

Keskusjärjestöt ovat 19.5.1993 tekemässään sopimuksessa myös todenneet hallituksen päättäneen työttömyysturvalainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Sopimuksen liitteeksi on otettu hallituksen kannanotto, jossa on esitetty ne työttömyysturvalainsäädäntöön tehtävät muutokset, joita koskevat lakiesitykset hallitus on ilmoittanut antavansa.

Sen jälkeen kun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus on 19.5.1993 pitämässään kokouksessa päättänyt hyväksyä keskusjärjestöjen sittemmin solmimaan sopimukseen sisältyvän neuvottelutuloksen, on Paperiliiton liittotoimikunta välittömästi tämän jälkeen pitämässään kokouksessa tehnyt päätöksen töiden aloittamisesta tehtailla vasta 20.5.1993 kello 6 mielenosoituksena maan hallituksen toimia vastaan. Liittotoimikunnan asiaa koskeneessa tiedotteessa työtaistelun jatkamisen syyksi on ilmoitettu tyytymättömyys neuvotteluratkaisun sisältämiin työttömyysturvan heikennyksiin.

Metsäteollisuus ry on kanteessaan katsonut, että koska Paperiliitto jo aikaisemmin on ilmoittanut kielteisen kantansa työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja koskevien määräysten muuttamiseksi nuorten työllistämisen helpottamiseksi ja koska keskusjärjestöjen välinen sopimus on sisältänyt nuorten työntekijöiden palkkausta koskevia määräyksiä, on Paperiliiton liittotoimikunnan päätös tosiasiassa kohdistunut myös nuorten palkkausta koskevaan kysymykseen ja tätä kautta paperiteollisuuden työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Metsäteollisuus ry on ilmoittanut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton tehneen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle 13.5.1993 esityksen työehtosopimuksia koskeviksi muutoksiksi, jotka ovat koskeneet muun muassa sopimuskautta, palkkausta, työaikaa ja lomallelähtörahaa. Metsäteollisuus ry on kanteessaan katsonut Paperiliiton toimeenpaneman lakon olleen vastalause myös tälle muutosesitykselle ja työtaistelun siten kohdistuneen voimassa olleen paperiteollisuuden työehtosopimuksen mainittuja asioita koskeviin määräyksiin ja myös työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Paperiteollisuuden voimassa olleeseen työehtosopimukseen ei ole sisältynyt määräyksiä nuorten työntekijöiden työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja alhaisemmista palkoista. Keskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaan nuorten palkoista sovitaan alakohtaisilla työehtosopimuksilla. Keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa liitoille on annettu mahdollisuus irtautua asiaa koskevasta keskusjärjestöjen välisestä sopimuksesta. Paperiliitto on sittemmin käyttänyt hyväkseen tätä mahdollisuutta. Paperiliitolla ei näin ollen ole ollut syytä vastustaa mainittua sopimusta lakolla.

Pelkästään se seikka, että Paperiliiton lakko on pantu toimeen ajallisesti samoihin aikoihin kuin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on tehnyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle edellä tarkoitetun työehtosopimusten muutosesityksen, ei osoita, että työtaistelulla olisi pyritty vaikuttamaan paperiteollisuuden työehtosopimuksessa sovittuihin mainittuja kysymyksiä koskeviin määräyksiin, kun näiden seikkojen ei ole tuossa vaiheessa edes väitetty olleen esillä paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisten välisissä neuvotteluissa.

Paperiliiton liittotoimikunnan päätös lakon jatkamisesta on tehty välittömästi sen jälkeen kun keskusjärjestöt ovat tehneet edellä tarkoitetun sopimuksen, jossa nuorten työllistämisedellytysten parantamisen ja työttömyysturvaa koskevien seikkojen lisäksi on sovittu eräistä muista lähinnä lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Sopimukseen sisältyvään työttömyysturvalainsäädäntöä koskevaan hallituksen kannanottoon on sisältynyt eräiltä osin työntekijöiden kannalta merkittäviä heikennyksiä työttömyysturvaan. Työtuomioistuimen mielestä on jäänyt näyttämättä, että lakon jatkamisen tarkoituksena olisi ollut muu seikka kuin mitä Paperiliiton liittotoimikunnan asiaa koskevassa päätöksessä on ilmoitettu. Lakko ei siten ole kohdistunut paperiteollisuudessa voimassa olleen työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin eikä myöskään työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Siltä osin kuin kanteessa on vaadittu hyvityssakkoseuraamuksen tuomitsemista sillä perusteella, että Paperiliiton toimeenpanema lakko on ollut työehtosopimusjärjestelmän vastainen, on vaatimus työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n säännökset huomioon ottaen lakiin perustumaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metsäteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Nouro, Korpela ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.