25.11.1994 | Labour Court

TT:1994-69

Keywords: Työtaistelu, kohteena, - työnjohto-oikeus
Year of case: 1994
Date of Issue: 25.11.1994
Register number: D:1994/65

Työntekijöiden kahteen ammattiosastoon ja toimihenkilöiden yhdistykseen kuuluneet työntekijät ja toimihenkilöt olivat ryhtyneet lakkoon vastustaessaan työnantajan suunnitelmia tehtaiden kunnossapitotoimintojen yhtiöittämisestä ja ulkopuolisen ottamisesta kunnossapitoyhtiön osakkaaksi.

Lakko on kohdistunut työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastot ja yhdistys vastasivat luottamusmiestensä ja hallituksensa jäsenten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteeseen.

Ammattiosastot ja yhdistys tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaajat Paperiliitto ry Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry Teknisten Liitto TL ry Kuultavat Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät ry Veitsiluodon Tekniset ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä 15.11.199331.10.1994 voimassa olleessa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa n:o 50 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sähköalan Työntekijäin Liiton välillä 23.11.1993 - 31.10.1994 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Työrauhavelvoite

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolelta muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä on 17.12.1993 - 31.12.1994 voimassa paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimus, jonka 1 §:ssä liitot ovat yhtyneet 17.12.1993 allekirjoitettuun runkosopimukseen. Runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

32 § SOPIMUKSEN SITOVUUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on kanteessaan lausunut, että Veitsiluoto Oy:ssä oli selvitetty vaihtoehtoja kunnossapitotoimintojen kehittämiseksi yhtiön kaikilla tehtailla Kemissä, Oulussa ja Kemijärvellä. Veitsiluoto Oy:n suunnitelmiin kunnossapitotoimintojen kehittämiseksi oli sisältynyt uuden kunnossapitoyhtiön perustaminen. Sen vähemmistöosakkaaksi oli ajateltu ABB Service Oy:tä. Yhtiö oli elokuun 1994 alussa aloittanut neuvottelut henkilöstön kanssa. Kokouskutsu, joka oli lähetetty tehdaspalvelutoimintojen kehittämissuunnitelman johdosta pidettävästä tiedotustilaisuudesta, oli osoitettu yhtiön kaikille henkilöstöryhmien edustajille sen mukaisesti, mihin keskusjärjestöön he tehtaittain kuuluivat. Neuvotteluja oli sovittu jatkettavan syyskuun alkupuolella.

Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtaiden kunnossapidon luottamusmies, joka samalla oli varapääluottamusmies ja edusti Paperiliiton ammattiosastoa, oli ilmoittanut tehtaan kunnossapitopäällikölle keskiviikkona 17.8.1994 noin kello 13, että tehtaan kunnossapidon työhuonekunta oli päättänyt pitää vuorokauden mittaisen toimintapäivän torstaina 18.8.1994 kello 6 alkaen.

Sähköalantyöntekijäin Liiton ammattiosaston luottamusmies ja Teknisten Liiton toimihenkilöiden yhdysmies olivat antaneet keskiviikkona iltapäivällä henkilöstöpäällikölle saman sisältöisen ilmoituksen kuin varapääluottamusmies oli antanut. Teknisten Liiton toimihenkilöiden yhdysmies oli kertonut päätöksen syntyneen teknisten toimihenkilöiden yhdistyksen johtokunnassa.

Toimintapäivän syyksi luottamusmiehet ja yhdysmies olivat ilmoittaneet kunnossapidon yhtiöittämiseen liittyvät suunnitelmat ja erityisesti sen, että yhtiöön oli tulossa ulkopuolinen osakas.

Sekä kunnossapitopäällikkö että henkilöstöpäällikkö olivat kehottaneet luottamus- ja yhdysmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Toimintapäivä tarkoitti tässä yhteydessä lakkoa.

Lakkoon oli osallistunut noin 280 Paperiliiton jäsenjärjestöön Paperiliiton Veitsiluodon osasto 41:een kuuluvaa työntekijää ja 39 Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenjärjestöön Veitsiluodon sähkö- ja automaatio työntekijöihin kuuluvista 56:sta työntekijäistä sekä noin 60 Teknisten Liitto TL:n jäsenjärjestöön Veitsiluodon Teknisiin kuuluvaa toimihenkilöä. Lakkoon oli osallistunut ainakin Paperiliittoon kuuluva konekorjaamon luottamusmies sekä Sähköalantyöntekijäin Liittoon kuuluvat luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Lakolla oli yritetty vaikuttaa työnantajan tulevaan päätökseen järjestellä kunnossapitotyöt tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Työntekijät olivat vastustaneet ulkopuolisen osakkaan ottamista yhtiöön, koska se heidän mielestään saattaisi vaikuttaa kunnossapitotyöntekijöiden lukumäärää vähentävästi. Lakko oli kohdistunut työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Veitsiluodon Teknisten toimihenkilöiden työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatettavan runkosopimuksen 2 §:n määräykseen työnantajan työnjohtooikeudesta.

Työtuomioistuin oli lukuisissa aiemmissa tuomioissaan ottanut kantaan työnjohto-oikeuteen liittyviin kysymyksiin ja työtaistelujen kohdistumiseen. Työtuomioistuin oli katsonut tuomiossaan n:o 41/1981, että työtaistelutoimenpide saattoi kohdistua työehtosopimukseen siitä riippumatta, kuuluiko asia, jota oli vastustettu, niihin asioihin, joista työehtosopimuksessa voitiin sopia osapuolia sitovasti. Edelleen työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 151/1979 katsonut, että työtaistelulla oli pyritty puuttumaan työnantajan valtaan määrätä yrityksen johtamisesta. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Tuomiossaan n:o 109/1987 työtuomioistuin oli viitannut eri tuomioihinsa, joissa se oli katsonut työnantajan päätösvallan käyttämistä koskeneen työtaistelun kohdistuneen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta, vaikka työtaistelussa ei ole ollutkaan kysymys oikeudesta johtaa työtaisteluun ryhtyneiden tai edes saman työehtosopimuksen piiriin kuuluneiden työntekijöiden työtä.

Paperiliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijän Liiton ammattiosastot vastasivat omalta osaltaan lakosta, koska muun muassa niiden asettamia luottamusmiehiä oli ottanut siihen osaa. Teknisten toimihenkilöiden yhdistys vastasi lakosta, koska päätös siitä oli tehty yhdistyksen johtokunnassa. Tämä osoitti, että kyse oli järjestelmällisesti suunnitellusta työtaistelusta, eikä mistään välittömästä mielenosoituksesta.

Työnantajan edustajien kehotuksista huolimatta kukaan luottamus- tai yhdysmiehistä ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Tämä yhdistysten passiivisuus oli otettava huomioon hyvityssakkoja määrättäessä. Tehtaan henkilöstöpäällikkö oli tiedustellut mm. Sähköalantyöntekijäin Liiton luottamusmieheltä, oliko tämä ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Tiedustelu oli ollut suora muistutus luottamusmiehelle hänen velvollisuudestaan ylläpitää työrauhaa.

Lakon aikana kaksi sähköpäivystäjää oli ollut sellutehtaalla töissä, eikä sen prosessia ollut keskeytetty. Lakon vuoksi ei työnantajalle ollut aiheutunut tuotannollisia tai taloudellisia menetyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n, Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijöiden yhdistyksen ja Veitsiluodon Teknisten tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTAUS

Vastauksen perustelut

Paperiliitto on myöntänyt, että kanteessa esitetty tieto työnseisauksen ajankohdasta piti paikkansa.

Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtaiden kunnossapidon luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle toimintapäivästä. Toimintapäivän syyksi oli ilmoitettu kunnossapidon yhtiöittämisjärjestelyt, joihin oli sisältynyt muun muassa se, että yhtiöön oli tulossa ulkopuolinen osakas.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:ssä oli 1 981 jäsentä, joista maksavia noin 1 000.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTAUS

Vastauksen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on myöntänyt, että Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät ry:n jäseniä oli osallistunut kanteessa kerrottuun työnseisaukseen. Työnseisauksen ulkopuolelle oli jäänyt ainakin 16 ammattiosaston Veitsiluoto Oy:n palveluksessa olevaa jäsentä. Työnseisaukseen oli osallistunut myös ammattiosaston luottamusmies.

Työnseisaus ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen vaan suunniteltuun ulkopuolisen osakkaan mukaantuloon yhtiöön.

Työnjohto-oikeus oli määritelty työsopimuslain 13 §:ssä. Se koski työn suoritustapaa, laatua ja laajuutta sekä aikaa ja paikkaa. Työsopimusta tehtäessä työsopimuslain tarkoittama työnjohto-oikeus oli tullut sopimuksen osaksi. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeva määräys ei ulottunut työsopimuksen sisältöä laajemmalle. Työsopimuksella ei ollut sovittu yhtiön osakkeenomistuksesta, joka ei kuulunut työnjohto-oikeuden piiriin. Liikkeenjohdolliset kysymykset eivät kuuluneet työehtosopimusasioihin, joten työnseisaus ei ollut voinut kohdistua mihinkään työehtosopimuksen määräykseen.

Kunnossapitopäällikkö ei ollut kehottanut luottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lopettamiseksi. Henkilöstöpäällikkö oli tiedustellut luottamusmieheltä, oliko tämä ryhtynyt toimenpiteisiin estääkseen lakon ja osallistuiko luottamusmies itsekin lakkoon. Luottamusmies oli vastannut, että työntekijöitä ei voinut pitää pakolla työssä ja että hänen oli itsensäkin lähdettävä työstä, koska hän ei voinut muuta tehdä. Luottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut olevansa käytettävissä kotoaan, jos tarvetta ilmeni asian ratkaisemiseksi. Työnantaja ei ollut myöskään kehottanut luottamusmiestä tai muita työntekijöitä työhön.

Saatuaan tietää tulevasta työnseisauksesta olivat sekä luottamusmies että ammattiosaston puheenjohtaja kertoneet edustamilleen työntekijöille, että kyseessä oli työrauhavelvoitteen rikkominen. Tämä ei kuitenkaan ollut saanut kaikkia työntekijöitä tulemaan työhön. Työssä oli ollut ainakin kaksi paperitehtaan päivystäjää ja lisäksi 14 työntekijää oli työnseisauksen aikana ollut vapaavuorolla, lomalla tai poissa työstä muiden syiden kuin työnseisauksen vuoksi.

Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät ry:n jäsenmäärä oli 122, josta maksavia jäseniä oli 72 ja loput olivat kannatus- ja vapaajäseniä. Veitsiluoto Oy:ssä työskenteli jäsenistä 60.

Työnantaja oli ilmoittanut aloittaneensa elokuun 1994 alussa henkilöstön kanssa neuvottelut kunnossapitotoiminnan kehittämisestä. Sähköalan työntekijäin kanssa ei tällaisia neuvotteluja ollut aloitettu. Muun muassa 30.6.1994 päivätyn kokouskutsun, jonka aiheena oli ollut tehdaspalvelutoimintojen kehittämissuunnitelma, jakeluluetteloon ei ollut sisältynyt sähkötyöntekijäin edustusta. Toimintapäivällä sähköalan työntekijät eivät sinänsä olleet vastustaneet kunnossapidon kehittämistä.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja luottamusmies olivat pyrkineet saamaan työntekijöitä töihin kertomalla, että kyseessä oli työrauhan rikkominen, mutta tällä lausumalla ei ollut myönnetty kanteen perusteita.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

TEKNISTEN LIITTO TL:N VASTAUS

Vastauksen perustelut

Teknisten Liitto TL on myöntänyt, että kanteessa mainitut tiedot mielenilmaukseen osallistuneiden määrästä ja tilanteen kestosta pitivät paikkansa.

Tekniset toimihenkilöt olivat 17.8.1994 noin kello 12.15 kuulleet, että kunnossapidon työhuonekunta aikoi pitää toimintapäivän 18.8.1994 kello 6 alkaen. Myös teknisten toimihenkilöiden puolella oli alkanut ilmetä levottomuutta. Toimihenkilöt olivat päättäneet kokoontua ja keskustella tehtaalla syntyneestä tilanteesta. Ennen kokousta toimihenkilöt olivat kuulleet noin kello 14.30, että myös sähköalantyöntekijöiden ammattiosasto aikoi yhtyä toimintapäivään. Tämän jälkeen tapahtumat olivat edenneet nopeasti. Kun tekniset toimihenkilöt olivat kokoontuneet noin kello 14.45, oli myös heidän keskuudessaan ollut vallalla mielipide, jonka mukaan toimihenkilötkin yhtyisivät toimintapäivään. Kokoukseen osallistuneet olivat pystyneet enää vain toteamaan tapahtuneen.

Kun oli käynyt ilmi, että myös tekniset toimihenkilöt aikoivat ottaa osaa toimintapäivään, yhdysmies oli välittömästi ilmoittanut asiasta työnantajalle. Yhdysmiehen antama tieto siitä, että päätös olisi syntynyt yhdistyksen johtokunnassa, oli virheellinen. Se oli perustunut hänellä tuolloin olleeseen väärään käsitykseen. Päätös oli syntynyt erittäin nopeasti ja välittömästi työpaikalla olleiden toimihenkilöiden keskuudessa. Heidän joukossaan oli ollut kaksi johtokunnan jäsentä. Yhdistyksen johtokunta ei ollut ottanut asiaan mitään virallista kantaa. Koska tapahtumat olivat edenneet erittäin nopeasti, johtokuntaa ei olisi käytännössä kesälomien ja vuorotyön vuoksi ollut edes mahdollista saada kutsutuksi koolle näin lyhyellä varoitusajalla. Kyse ei ollut ollut mistään ennakkoon suunnitellusta, järjestelmällisestä työtaistelusta, vaan tapahtumavyöryn keskellä syntyneistä nopeista reaktioista eri osapuolten tekemiin päätöksiin.

Yhdysmiehellä ei ollut ollut edellytyksiä estää toimintapäivän toteutumista, koska toimihenkilöiden liittyminen toimintapäivään oli ollut tiedossa 17.8.1994 noin kello 15. Seuraavana päivänä yhdysmiehen mahdollisuudet puuttua asioihin olivat olleet vielä vähäisemmät, koska noin 60 teknistä toimihenkilöä ei ollut saapunut työpaikalle.

Kukaan toimihenkilöiden yhdysmiehistä ei ollut osallistunut tapahtumaan, vaan he olivat olleet työpaikallaan aivan normaalisti.

Veitsiluoto Oy ei ollut aloittanut kunnossapitotoimintaa koskevia neuvotteluja henkilöstön kanssa. Kyseessä ei ollut ollut varsinainen neuvottelu, vaan työnantajan järjestämä, sen omia suunnitelmia koskeva tiedotustilaisuus.

Järjestetty toimintapäivä ei ollut kohdistunut teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen eikä tapahtuma tällöin kuulunut runkosopimuksen 32 §:n työrauhavelvollisuuden piiriin. Toimintapäivä oli kohdistunut suunnitellun ulkopuolisen osakkaan tulemiseen yhtiöön. Koska yritysjärjestelyihin liittyvät seikat kohdistuivat yhtiön yleiseen johtamiseen, josta ei voitu sopia työehtosopimuslaissa tarkoitetuin oikeusvaikutuksin, ei toimintapäivä voinut kohdistua myöskään teknisiä toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Veitsiluodon Tekniset ei vastannut toimintapäivän tapahtumista siinäkään tapauksessa, että työtuomioistuin katsoisi asian kohdistuneen toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Veitsiluodon Tekniset ry:ssä oli 350 jäsentä, joista 225 työskenteli Veitsiluoto Oy:ssä. Toimintapäivään oli osallistunut noin 60 jäsentä.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Siltä varalta, että työtuomioistuin katsoisi toimintapäivän kohdistuneen työehtosopimukseen ja rikkoneen työrauhavelvollisuutta, Teknisten Liitto TL on pyytänyt yhdistyksen hyvityssakkoon tuomitsematta jättämistä.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 on yhtynyt Paperiliiton puolesta lausuttuun. Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät on yhtynyt Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton puolesta lausuttuun. Veitsiluodon Tekniset on yhtynyt Teknisten Liitto TL:n puolesta esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Veitsiluoto Oy on selvitellyt vaihtoehtoja Kemissä, Oulussa ja Kemijärvellä sijaitsevien tehtaidensa kunnossapitotoimintojen kehittämisestä. Suunnitelmiin on sisältynyt kunnossapitoyhtiön perustaminen ja kunnossapitotoimintojen siirtäminen sille. Kunnossapitoyhtiön vähemmistöosakkaaksi on kaavailtu erästä ulkopuolista yhtiötä.

Työnantaja on edellä mainittujen suunnitelmien johdosta kutsunut tehtaiden henkilöstöryhmien edustajat elokuun 1994 alussa pidettyyn tiedotustilaisuuteen. Neuvotteluja henkilöstön kanssa on sovittu jatkettavaksi syyskuun alkupuolella.

Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtaiden kunnossapidossa työskentelevä Paperiliiton luottamusmies on 17.8.1994 ilmoittanut tehtaiden kunnossapitopäällikölle, että kunnossapidon työhuonekunta pitää vuorokauden mittaisen toimintapäivän 18.8.1994 kello 6 alkaen. Suomen Sähköalantyöntekijäin luottamusmies ja Teknisten Liitto TL:n toimihenkilöiden yhdysmies ovat myöhemmin samana päivänä tehneet samansisältöisen toimintapäivää koskevan ilmoituksen Veitsiluoto Oy:n henkilöstöpäällikölle. Toimintapäivän syyksi luottamusmiehet ja yhdysmies ovat ilmoittaneet edellä mainitut työnantajan suunnitelmat kunnossapitotoimintojen yhtiöittämisestä ja ulkopuolisen ottamisesta kunnossapitoyhtiön osakkaaksi.

Kanteessa kerrottuun vuorokauden pituiseen lakkoon Kemin tehtaalla 18.8.1994 alkaen on osallistunut 280 Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n jäsentä konekorjaamon luottamusmies heidän joukossaan ja 39 Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijäin jäsentä sähkömiesten luottamusmies ja yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja heidän joukossaan. Lakkoon on lisäksi osallistunut 60 Veitsiluodon Teknisten jäsentä, joista kaksi johtokuntaan kuuluvaa on osallistunut myös lakkoon liittymistä koskevan päätöksen tekemiseen.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41, Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät ja Veitsiluodon Tekniset eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Sanotut yhdistykset vastaavat myös luottamusmiestensä ja hallitustensa jäsenten osallistumisesta työtaistelutoimenpiteeseen.

Vastustaessaan lakolla työnantajan suunnitelmia tehtaan kunnossapitotoimintojen järjestämisestä työntekijät ja toimihenkilöt ovat toimeenpanneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen kohdistuvan työtaistelun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n, Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät ja Veitsiluodon Tekniset maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n 16 000 markkaa, Veitsiluodon sähkö- ja automaatiotyöntekijät 10 000 markkaa ja Veitsiluodon Tekniset 12 000 markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Kiuru jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto:

Yrityksen yleinen johtaminen ei ole työnjohto-oikeuden käyttämistä. Sen sijaan työnjohto-oikeus on osa yrityksen yleistä johtamista. Työehtosopimuksella voidaan sopia vain työsuhteeseen liittyvistä asioista, eikä ollenkaan esimerkiksi yrityksen investoinneista, ostoista tai myynneistä taikka osakeanneista.

Koska työnseisaus ei ole painostuksena kohdistunut työn johtamis- tai valvontaoikeuteen, vaan työehtosopimuksella säätelemättömään yrityksen liiketoimintaan, niin harkitsen oikeaksi hylätä kanteen ja velvoitan Metsäteollisuus ry:n korvaamaan kunkin vastaajan oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen alkaen siitä, kun tuomion antamisesta on kulunut yksi kuukausi.