13.9.1990

9. Vuosilomapalkka

Vuosilomansa ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palkkansa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteessä n:o 6, joka koskee kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja, sanotaan muun muassa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Kuukausipalkka

1. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Hoidon keskeytyminen

1. Milloin asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovittu lapsen hoito keskeytyy tilapäisesti enintään kahden viikon ajaksi, ei se aiheuta muutosta kuukausipalkkaan eikä 3 ja 4 §:issä tarkoitettuja lisiä vähennetä.

2. Mikäli hoidon keskeytys johtuu

a) lapsen huoltajan kaksitoista päivää kestävästä tai pidemmästä vuosilomasta tai vastaavasta, tai

b) lapsen huoltajan alle kaksitoista päivää kestävästä vuosilomasta tai vastaavasta ja keskeytyksestä on ilmoitettu vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista, tai

c) muusta kuin edellä mainitusta syystä ja keskeytys kestää yli kaksi viikkoa ja keskeytyksestä on ilmoitettu vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista

ei keskeytysajan palkkaa makseta. Kuukausipalkkaa vähennetään palkattoman keskeytyksen ajalta tämän pykälän 3 kohdan ja 7 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Vuosiloma

1. Perhepäivähoitajalle annetaan vuosilomaa työehtosopimuksen 21 §:n määräysten mukaisesti.

2. Perhepäivähoitajalle maksetaan vuosiloman ajalta 2 §:ssä tarkoitettu palkka sekä 3 §:ssä ja 4 §:ssä tarkoitetut lisät. Muutoin noudatetaan perhepäivähoitajan vuosiloman ja lomakorvauksen osalta soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa, jotka koskevat perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja, sanotaan muun muassa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuosiloma (17 §)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Esimerkki:

Perhepäivähoitajalla on hoidossaan neljä lasta, joista kaksi jää pois hoidosta 1.6. lukien ja yksi 15.6. lukien. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka neljää lasta hoidettaessa oli 4 600 mk, 1.6. - 14.6. se oli 2 350 mk ja 15.6. lukien 1 500 mk. Perhepäivähoitajalle on vahvistettu vuosiloma ajaksi 1.7. - 31.7. Tältä ajalta maksetaan vuosilomapalkkana kuukausipalkka 4 600 mk. Loppuosan vuosilomasta perhepäivähoitaja pitää marraskuussa. Vuosilomapalkka tuolloin määräytyy silloin noudatettavan hoitosopimuksen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on lausunut, että Lapuan kaupungissa oli syntynyt erimielisyyttä siitä, mistä ajankohdasta lukien voitiin kunnallisen perhepäivähoitajan Pirkko Hirsimäen palkkausta muuttaa sen perusteella, että hänen hoidossa olleiden lasten lukumäärässä oli tapahtunut muutos. Hän oli hoitosopimustensa mukaisesti hoitanut yhteensä neljää lasta. Kolme lasta oli 6.3.1989 jäänyt pois hoidosta lasten äidin sairausloman vuoksi. Hirsimäelle oli vahvistettu vuosiloma ajaksi 10. - 23.3.1989. Ilmoitus mainitun kolmen lapsen jäämisestä pois hoidosta lopullisesti oli saapunut 22.3.1989. Tällöin myös Hirsimäelle oli ilmoitettu muutoksesta.

Hirsimäelle oli maksettu palkkaa neljän lapsen mukaan ainostaan 5.3.1989 saakka. Palkka oli 6.3.1989 lähtien maksettu yhden lapsen mukaan, minkä palkan hän oli saanut myös vuosilomansa ajalta 10. - 23.3.1989.

Hirsimäelle ei olisi saanut maksaa palkkaa ainoastaan yhdestä lapsesta 6.3.1989 lukien, koska lasten pysyvä poisjääminen oli todettu vasta 22.3.1989. Hoidon keskeytys oli aluksi ollut tilapäistä, sillä sen perusteeksi oli ilmoitettu lasten äidin sairausloma.

Ydinkysymys asiassa oli se, mistä ajankohdasta lukien oli 22.3.1989 saapunut ilmoitus pysyvästä muutoksesta hoidossa olevien lasten lukumäärässä otettava huomioon palkkausta määrättäessä.

Pysyvä muutos oli tapahtunut vasta silloin, kun pysyvästä muutoksesta oli ilmoitettu ja se oli tullut työsopimusosapuolten tietoon. Työehtosopimuksesta ei saanut tukea sille näkemykselle, että muutos voitaisiin toteuttaa takautuvasti. Alkuperäinen ilmoitus tilapäisestä muutoksesta oli perustunut oikeisiin tietoihin. Lasten poissaolon oli ilmoitettu kestävän äidin sairausloman ajan. Työehtosopimusta ja sen soveltamisohjeita tehdessään työntekijäliitto oli sinänsä hyväksynyt sen, että pysyvä muutos lasten lukumäärässä oikeutti muuttamaan kuukausipalkkaa. Nyt oli kuitenkin kysymys siitä, milloin pysyvän muutoksen voitiin katsoa tapahtuneen.

Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 17 §:n 1 kohdan mukaan perhepäivähoitajalle annettiin vuosilomaa työehtosopimuksen 21 §:n mukaisesti. Työehtosopimuksen 21 §:n 9 kohdassa oli määräys vuosilomapalkan laskemisesta. Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa olivat määräykset siitä, miten vuosilomapalkka määräytyi. Soveltamisohjeiden mukaan myös niiden työntekijöiden, joihin sovellettiin työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä, vuosilomapalkka määräytyi vuosilomalain perusteella eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. Lisäksi soveltamisohjeista kävi ilmi, että vuosiloman alkamishetki oli ratkaiseva määrättäessä vuosilomapalkan suuruutta.

Hirsimäen vuosiloma oli alkanut 10.3.1989 ja se oli vahvistettu kestämään 23.3.1989 saakka. Hän oli lähtenyt lomalleen sen tiedon varassa, että kysymyksessä olevien kolmen lapsen hoito oli keskeytynyt ainoastaan tilapäisesti. Sama tieto oli ollut myös työnantajalla. Näin ollen hänelle olisi tullut maksaa palkka alentamattomana koko 6. - 23.3.1989 väliseltä ajalta. Tämä käsitys perustui työehtosopimuksen liitteen n:o 6 hoidon keskeyttämistä ja vuosilomaa koskeviin määräyksiin.

Paikallisneuvottelut Lapuan kaupungin ja Lapuan kunnalliset viranhaltijat KTV r.y:n välillä oli käyty 23.5.1989 niiden johtamatta yksimielisyyteen. Keskusneuvottelut kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä olivat 20.11.1989 päättyneet erimielisinä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen liitteen n:o 6 nojalla Lapuan kaupunki on velvollinen maksamaan Hirsimäelle hänen palkkauksensa 6.-9.3.1989 ja hänen vuosilomapalkkansa 10. - 23.3.1989 neljän lapsen hoidon mukaisesti.

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että hoidon tilapäistä keskeyttämistä koskevat määräykset eivät soveltuneet kanteen perusteena olevaan tapaukseen, koska lapset eivät olleet poisjäämisensä jälkeen enää lainkaan palanneet hoitoon.

Työmarkkinalaitoksen antaman yleiskirjeen n:o A 50/88 liitemuistion 13.b. kohdan esimerkistä kävi ilmi, että mikäli hoitosuhde päättyi lopullisesti ja hoidossa olevien lasten lukumäärä muuttui, muutettiin perhepäivähoitajan kuukausipalkkaa välittömästi eikä vasta seuraavan kuukauden alusta lukien, kuten oli laita hoitoaikojen pysyvän muutoksen sattuessa. Sanotussa muistion kohdassa ei edellytetä, että hoitosuhteen katsominen lopullisesti päättyneeksi vaatisi hoitajan tai edes työnantajan tietoisuutta hoitosuhteen katkeamisen lopullisuudesta jo lasten poisjääntihetkellä. Tilannetta oli tarkasteltava ajallisesti yhtenä kokonaisuutena, jolloin ratkaisevaa oli ainoastaan lasten hoitosuhteen lopullinen päättyminen.

Kanteessa esitetty tulkinta ei saanut lainkaan tukea soveltamisohjeiden eikä liitemuistion 13.b. kohdan sanamuodoista.

Perhepäivähoitajille annettava vuosiloma määräytyi työehtosopimuksen 21 §:n mukaisesti. Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan perhepäivähoitajan vuosilomapalkan suuruus määräytyi vuosiloman alkamishetken perusteella. Hirsimäeltä oli jäänyt lopullisesti pois hoidosta kolme lasta 6.3.1989 lukien, mikä seikka soveltamisohjeiden perusteella vaikutti vuosilomapalkan suuruuteen vuosiloman alkaessa 10.3.1989.

Lapuan kaupunki oli lopettaessaan palkanmaksun kolmen poisjääneen lapsen osalta 6.3.1989 lukien menetellyt työehtosopimuksen liitteen n:o 6 ja siitä annettujen soveltamisohjeiden mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Lapuan kaupungin palveluksessa kunnallisena perhepäivähoitajana toiminut Hirsimäki on hoitosopimustensa mukaisesti hoitanut neljää lasta. Lapsista kolme on 6.3.1989 lukien jäänyt pois hoidosta lasten äidin sairausloman vuoksi. Lasten äiti on sittemmin lopettanut työnsä. Hirsimäki on 22.3.1989 saanut tietää, että mainitut kolme lasta ovat jääneet pois hoidosta pysyvästi.

Lapuan kaupunki on maksanut Hirsimäelle palkan neljän lapsen hoidon perusteella 5.3.1989 saakka, mutta 6.3.1989 alkaen enää vain yhden lapsen hoidon mukaan. Hirsimäki on ollut vuosilomallaan 10. - 23.3.1989 välisen ajan.

Kunnallisten perhepäivähoitajien palkkaustapaa on muutettu 1.8.1988 lukien sovellettavaksi sovitussa työehtosopimuksen liitteessä n:o 6. Aikaisemmin heidän palkkauksensa on määräytynyt toteutuneiden hoitotuntien perusteella. Edellä mainitusta ajankohdasta lukien kunnallisen perhepäivähoitajan palkkaus on perustunut etukäteen määrättävään kuukausipalkkaan. Kunnallisia kuukausipalkkaisia perhepäivähoitajia koskevassa työehtosopimuksen liitteessä n:o 6 on sovittu, että perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja perhepäivähoitajan koulutuksen perusteella.

Palkkaustavan muutos on tehnyt tarpeelliseksi sopia myös palkan määräytymisestä sen varalta, että hoitosopimuksen mukaisissa hoitoajoissa tai lasten lukumäärissä tapahtuisi muutoksia. Hoitosopimuksen muuttamista koskevassa liitteen soveltamisohjeiden kohdassa 3.2. on määrätty menettelystä siinä tapauksessa, että kiinteän kuukausipalkan perusteena olevan hoitosopimuksen mukaiset hoitoajat muuttuvat pysyvästi, ja myös siinä tapauksessa, että lasten lukumäärässä tapahtuu pysyvä muutos.

Viimeksi mainitussa tilanteessa, jossa kysymys on hoidossa olevien lasten lukumäärän pysyvästä muutoksesta, muutos kuukausipalkassa sopimuskohdan mukaan toteutetaan välittömästi muutoksen tapahduttua. Tällä kohdin on lisäksi viitattu soveltamisohjeiden kohtaan 7., joka koskee korvausta ylimääräisestä hoitolapsesta.

Soveltamisohjeiden kohdassa 3.2. on kumpaisenkin siinä mainitun tapauksen kohdalla pysyvästi muuttumisesta puhuttaessa merkitty sulkumerkkien väliin maininta: Muutos kestää vähintään yhden kalenterikuukauden. Maininta viittaa siihen, että muutoksen pysyvyyttä on arvioitava sen kestoajan mukaan.

Ylimääräisestä hoitolapsesta maksettavaa korvausta koskevassa kohdassa on määrätty, että mikäli ylimääräisen lapsen hoitoaika on vähintään kalenterikuukauden mittainen, tulee perhepäivähoitajan kuukausipalkan perusteena olevaa hoitosopimusta muuttaa ylimääräisen lapsen sijoittamisesta lukien ja laskea hänen uusi kiinteä kuukausipalkkansa uuden hoitosopimuksen mukaisesti noudattaen liitteessä sovittua menettelyä. Samassa kohdassa on lisäksi määrätty, että jos ylimääräinen lapsi on alunperin sijoitettu alle kalenterikuukauden ajaksi, mutta sijoitus jatkuu pitempään siten, että se kestää vähintään kalenterikuukauden, muutetaan hoitosopimusta hoitosuhteen alusta lukien ja kuukausipalkka lasketaan tällä perusteella. Nämä määräykset tukevat myös sitä käsitystä, että muutoksen pysyvyys arvioidaan sen kestoajan mukaan ja sen vaikutukset alkaisivat, jos muuttunut tilanne on pysynyt voimassa vähintään kalenterikuukauden, takautuvasti muutoksen tapahtumisesta lukien.

Kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan liitteen n:o 6 mukaan lasten hoito voi keskeytyä tilapäisesti. Keskeytys voi olla joko palkallinen, joilloin se ei aiheuta muutosta kuukausipalkkaan eikä erityishoito- ja vauvalisiin, tai kokonaan palkaton.

Soveltamisohjeista käy selville, että mikäli keskeytys johtuu muusta kuin lapsen huoltajan vuosilomasta tai vastaavasta esteestä ja keskeytys kestää yli kaksi viikkoa, se on palkaton, jos siitä on ilmoitettu vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista perhepäivähoitajalle, perhepäivähoidon ohjaajalle tai muulle asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle. Mikäli ilmoitusta ei ole tehty, on tällainen keskeytys palkallinen kaksi ensimmäistä viikkoa ja sen ylimenevältä osalta palkaton. Määräykseen liittyvässä esimerkissä on todettu, että jos edellä tarkoitetun keskeytyksen syynä on ollut äidin sairauslomasta johtuva virkavapaus, joka kestää alle kahden viikon, se on palkallinen.

Tilapäistä, palkallista keskeytystä koskevan määräyksen mukaan, jos niitä olisi sovellettava kanteessa tarkoitettuun tilanteeseen, Hirsimäki olisi oikeutettu saamaan palkan neljän lapsen hoitamisen mukaan siltä ajalta, jonka poisjääneiden lasten äidin sairausloma on kestänyt, kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Selvitystä ei nimittäin ole esitetty siitä, että äidin sairauslomasta olisi ilmoitettu kahta viikkoa etukäteen.

Työehtosopimuksesta ja sen soveltamisohjeista käytyihin neuvotteluihin osallistuneiden, todistajina kuulusteltujen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n toimitsijan ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkkasihteerin kertomusten mukaan neuvotteluissa ei ole käyty tarkempaa keskustelua siitä tulkintakysymyksestä, mistä ajankohdasta lukien pysyvän muutoksen lasten lukumäärässä katsotaan tapahtuvan, jos lasten hoidosta poisjääminen on alunperin aiheutunut tilapäisluonteisesta syystä, mutta tilapäisen syyn kestäessä huoltaja päättää lopettaa hoitosuhteen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallishallituksille lähettämään, 14.11.1988 päivättyyn yleiskirjeeseen liitetyssä muistiossa on sanottu, että milloin hoitosopimuksen mukainen lapsi jää kokonaan pois hoidosta ja hoitosopimus siten päättyy, kysymyksessä ei ole tilapäinen keskeytys, vaan palkkaus muutetaan välittömästi.

Käsiteltävänä olevat määräykset ovat riidattomia siinä, että lasten lukumäärässä tapahtuva pysyvä muutos, joka lähinnä tarkoittaa lasten sinä hetkenä lopullisena pidettävää poisjäämistä hoidosta, vaikuttaa perhepäivähoitajan kuukausipalkkaan siitä lukien, kun pysyvä poisjääminen sattuu. Pysyvä lukumäärän muutos saadaan ottaa huomioon myös takautuvasti. Hoidossa olevien lasten lukumäärän ei kuitenkaan voida katsoa muuttuvan pysyvästi vielä sinä aikana, jona se on tilapäistä keskeytymistä koskevien palkkamääräysten piirissä.

Kanteessa tarkoitettujen kolmen lapsen hoidon keskeytyminen on tapahtunut heidän äitinsä sairausloman vuoksi, jota on edellä kerrotuin tavoin pidettävä tilapäisenä, palkallisena keskeytyksenä. Tilapäinen keskeytys on palkallinen enintään kahden viikon ajan. Lasten hoidon tilapäinen keskeytyminen voi tuona ajanjaksona muuttua pysyväksi, jos esimerkiksi lasten huoltaja sinä aikana päättää lopettaa hoitosuhteen. Hirsimäen hoidossa olleiden kolmen lapsen poisjäämisestä ei lasten äidin ole kuitenkaan näytetty tehneen tuollaista päätöstä ainakaan 9.3.1989 mennessä.

Hirsimäki on ollut vuosilomallaan 10.3.1989 alkaen. Hänen vuosilomapalkkansa määräytyy työehtosopimuksen ja soveltamisohjeiden mukaisesti. Ne puolestaan perustuvat vuosilomalain 7 §:ään, jossa on säädetty, että työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai kuukaudelta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta.

Hirsimäen palkka olisi edellä esitetyn mukaisesti pitänyt ennen hänen vuosilomansa alkamista maksaa neljän lapsen mukaan. Kun Hirsimäen hoitosopimusta ei ole muutettu ennen hänen vuosilomansa alkamista, eikä sitä ennen ole edes tiedetty lasten lukumäärän pysyvästä muuttumisesta, Hirsimäellä on ollut oikeus saada vuosilomapalkkansa neljän lapsen hoidon mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että ennen Hirsimäen vuosiloman alkamista hänen hoidettavanaan olevien lasten lukumäärässä olisi tapahtunut pysyvänä pidettävä muutos, joten Hirsimäellä on ollut oikeus saada kuukausipalkkansa neljän lapsen hoitamisen perusteella sekä hoidon tilapäisen keskeytyksen ajalta ennen vuosiloman alkua ja sen vuoksi myös vuosiloman ajalta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Lapuan kaupunki on ollut velvollinen maksamaan Hirsimäelle hänen palkkauksensa 6.-9.3.1989 ja hänen vuosilomapalkkansa 10.-23.3.1989 väliseltä ajalta neljän lapsen hoidon mukaisesti.

Asian laatuun nähden Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV saa itse kärsiä kulunsa asiassa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.