14.12.1990

Kanteen perustelut

Suomen Merimies-Unioni on lausunut, että liiton jäsen Jaana Kokkonen oli toiminut talousapulaisena Birka Line Ab:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 14.4.1988 lukien. Varustamon ja Kokkosen kesken oli syntynyt erimielisyys siitä, millä tavalla sairausajan palkkaa laskettaessa otettiin palvelurahat huomioon.

Paikallistason neuvotteluissa 16.1.1990 työntekijäpuoli oli esittänyt, että sairausajan palvelurahaosuutta laskettaessa otettaisiin huomioon sairastumista edeltäneen 12 kuukauden aikana ansaittujen palvelurahojen keskiarvo päivää kohti siten, että mainittuna aikana ansaittu palveluraha jaettiin työssäolopäivien lukumäärällä, jolloin saatiin sairauslomapäivän palvelurahaosuutta vastaava palkka. Työnantajapuoli oli muutoin laskennasta ollut samaa mieltä, mutta katsonut, että jakajana pitäisi käyttää edelliseen 12 kuukauteen sisältyviä kalenteripäiviä eli 360. Asiassa käydyissä liittoneuvotteluissa 20.2.1990 ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Asianosaisyhdistykset olivat 13.4.1989 allekirjoitetulla edelle jäljennetyllä sopimuspöytäkirjalla sopineet yhteisestä tulkinnasta palvelurahan laskemisessa vuosilomaja sairausajan palkkaan sekä korvaukseen. Tämä vastasi kanteessa esitettyä tulkintaa.

Palvelurahamääräys oli ollut ensimmäistä kertaa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana 1.3.1988 lukien. Määräys perustui Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:n ja Suomen Merimies-Unionin väliseen työ- ja palkkaehtoja koskevaan sopimukseen vuodelta 1983. Tämän jälkeen sopimus oli ollut saman sisältöisenä voimassa aina siihen saakka, kunnes se oli edelleen saman sisältöisenä siirretty ulkomaan liikenteen työehtosopimuksen osaksi.

Mainitun 27.4.1983 solmitun työ- ja palkkaehtoja koskevan sopimuksen johdosta oli 23.6.1983 käyty neuvottelu, jossa oli otettu kantaa palvelurahan huomioon ottamiseen vuosilomapalkkaa ja korvausta laskettaessa. Pöytäkirjan mukaan palvelurahaosuutta laskettaessa otettiin huomioon vuosiloman määräytymisaikana ansaittujen palkkioiden keskiarvo ja lyhytaikaisissa palvelussuhteissa palvelusaika. Keskiarvo perustui sellaisten työpäivien lukumäärään, joista maksettiin palveluraha vuosiloman määräytymisaikana. Sen jälkeen pöytäkirjassa oli todettu laskutapa, jonka mukaan vuosiloman määräytymisaikana ansaittu palveluraha jaettiin työssäolopäivillä, joilta palveluraha oli maksettu ja saatiin vuosilomapäivältä maksettava palvelurahan osuus vuosilomapäivän palkasta.

Kantajaliiton kantaa tuki se, että työehtosopimus ei erotellut eri laskentatapoja vuosi- ja sairausloma-ajan palkan laskemiseksi palvelurahojen osalta ja sitä tuki myös noudatettu käytäntö.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen palvelurahaa koskevan 4 kohdan oikeaksi sisällöksi, että sairausloma-ajan päiväpalkka saadaan laskemalla ensimmäistä sairauslomapäivää edeltävän 12 kuukauden palvelurahat yhteen ja summa jaetaan niiden työssäolopäivien lukumäärällä, joilta on maksettu palveluraha ja joista saadaan sairaslomapäivän palvelurahaa vastaava palkkaosuus. Lisäksi Suomen Merimies-Unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kokkosella on oikeus edellä mainitulla perusteella sairausloma-ajan palkkaan niiltä lomapäiviltä, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on velvollinen maksamaan sairausloma-ajan palkkaa.

Vastineen perustelut

Ålands Redarförening ja Birka Line Ab ovat kiistänyt kanteessa esitetyn jakajan oikeellisuuden sairasajan palvelurahan laskennan osalta. Sairasajan palkan palvelurahaosuutta laskettaessa oli otettava huomioon sairastumista edeltäneen 12 kuukauden aikana ansaittujen palvelurahojen keskiarvo päivää kohti siten, että mainittuna aikana ansaittu palveluraha jaettiin kalenteripäivien lukumäärällä.

Työehtosopimuksessa ei ollut määrätty, oliko sairausajan palkan palvelurahaosuutta laskettaessa jakajana käytettävä työpäivien vaiko kalenteripäivien lukumäärää. Asianosaisyhdistykset eivät myöskään olleet erikseen sopineet, mitä jakajaa oli käytettävä sairausajan palkan palvelurahaosuuden laskennassa. Työehtosopimukseen ei myöskään sisältynyt määräyksiä sairausajan palkan määrästä.

Yleisesti tunnustetun periaatteen mukaan oli kuitenkin selvää, että työntekijän ei tullut kärsiä taloudellisesti ollessaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai vamman vuoksi, mutta hänen ei tullut myöskään hyötyä siitä. Alalla noudatetuksi käytännöksi niiden matkustaja-alusten henkilökuntaryhmien osalta, jotka olivat olleet oikeutettuja palvelurahaan, oli tämän vuoksi muodostunut se, että heille suoritettiin peruspalkka, ikälisät sekä osuus palvelurahasta.

Ålands Redarförening ei ollut työehtosopijapuolena ottanut osaa työehtosopimuksen palvelurahaa koskevan kohdan sisällölliseen muotoiluun, vaan sopimuskohta oli siirretty varustamokohtaisista matkustaja-alussopimuksista 1.3.1988 suoraan osaksi yhteistä matkustaja-alusliikenteen työ- ja palkkaehtosopimusta. Sopimuskohta oli esiintynyt samasisältöisenä monissa varustamokohtaisissa matkustaja-alussopimuksissa, ei kuitenkaan Birka Line Ab:n varustamokohtaisessa matkustaja-alussopimuksessa.

Kun mainitut varustamokohtaiset matkustaja-alussopimukset 1.3.1988 yhdistettiin osaksi ulkomaanliikenteen työehtosopimusta, osallisyhdistykset totesivat, että varustamokohtaisten matkustaja-alussopimusten liittotasoisella yhteensovittamisella ei ollut tarkoitettu sopimusosapuolten puolelta muuttaa kyseessä olevien työntekijöiden työja palkkaehtoja. Tuolloin työehtosopimusosapuolet eivät sopimusneuvotteluissa olleet ottaneet esille kysymystä, mitä jakajaa oli käytettävä sovellettaessa työehtosopimuksen palvelurahaa koskevaa kohtaa.

Yhtiön ja Suomen Merimies-Unionin välillä solmittu vanha varustamokohtainen matkustaja-alussopimus poikkesi kantajaliiton muiden varustamoiden kanssa solmituista varustamokohtaisista matkustaja-alussopimuksista muun muassa palvelurahaa koskevien sopimusehtojen osalta. Voimassa olevaan työehtosopimukseen sisältyvät määräykset palvelurahojen huomioon ottamisesta vuosiloma- ja sairauslomapalkkaa laskettaessa oli näin ollen yhtiön osalta uutta sopimustekstiä.

Suomen Varustamoyhdistyksen, Ålands Redarföreningin ja Suomen Merimies-Unionin välillä solmitun ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen, jonka osana matkustaja-alustyöehtosopimus oli, palkanmaksua koskeva 8 §:n määräys antoi myös tukea vastaajapuolen tulkinnalle sairausajan palkan palvelurahaosuuden laskentatavasta. Työehtosopimuksen 8 §:ssä määrättiin muun muassa, että työsuhteen alkaessa tai sen päättyessä kesken kalenterikuukauden laskettiin palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos tämän kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.

Riidanalaisessa työehtosopimuksen kohdassa määrättiin, että palveluraha, joka maksettiin työvuorolta, otettiin huomioon sairaslomapalkkaa laskettaessa. Toisin sanoen palvelurahaa ei maksettu vastikevapaapäiviltä. Toisaalta ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 8 §:n mukaan merimiehen kuukausipalkkaan sisältyi sekä työpäiviä että vastikevapaapäiviä osana vuorottelujärjestelmää. Koska kuukausipalkankin laskennassa käytettiin sekä työpäiviä että vastikevapaapäiviä, oli myös sairausajan palkan osalta käytettävä samaa jakajaa eli kalenteripäiviä, jotta saataisiin laskettua oikea päiväpalkka sairauslomapäivää kohti.

Varustamokohtaisia matkustaja-alussopimuksia edeltäneen työehtosopimuksen 7 §:ssä määrättiin, että muun muassa sairausajan palkkaa laskettaessa huomioitiin 45 prosenttia tarjoilu- ja/tai myyntipalkkiosta.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana olevan työpaikkaterveydenhuoltosopimuksen 16 §:n mukaan sairauden hoitokuluista ja sairausajan palkasta säädettiin merimieslaissa. Merimieslakiin ei sisältynyt säännöksiä sairausajan palkan määräytymisestä. Merimieslain 25 §:n 1 momentissa säädettiin ainoastaan, että työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sairauden tai vamman vuoksi, hänellä oli työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa sanotun esteen ajalta. Merimieslain 16 §:n 3 momentissa säädettiin, että päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa katsottiin kuukauden sisältävän 30 päivää.

Merimiesten vuosilomalain 13 §:n 2 momentissä säädettiin vuosilomapalkan osalta, että keskimääräinen päiväpalkka laskettiin jakamalla työntekijän kuukausipalkka tai, milloin kuukausipalkkaa ei ollut määrätty, keskimääräinen kuukausiansio 30:lla. Merimiesten vuosilomalain 20 §:ssä, joka nimenomaan koski palvelurahaa, säädettiin, että jos työn vastike oli sovittu tai oli katsottava edellytetyn suoritettavaksi osaksi tai kokonaan yleisöltä saatavilla palvelurahoilla, oli työnantaja velvollinen maksamaan työntekijälle merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä säädetyn vuosilomapalkan myös palvelurahoista kertyneen ansion perusteella noudattaen soveltuvin osin, mitä sanotuissa säännöksissä oli säädetty. Merimiesten vuosilomalain 20 § sääti näin ollen yksiselitteisesti, että keskimääräisen päiväpalkan palvelurahaosuutta laskettaessa jakajana oli käytettävä 30 kalenteripäivää. Laskentaperuste 30 kalenteripäivää sai edelleen tukea merimieslain 16 §:n 3 momentista, jonka mukaan kun päiväpalkka laskettiin kuukausipalkasta käytettiin jakajana 30 kalenteripäivää.

Vaikka määräys palvelurahan huomioon ottamisesta vuosija sairauslomapalkkaa laskettaessa löytyi yhdestä ja samasta työehtosopimuskohdasta, tästä ei kuitenkaan seurannut, että samaa laskentaperustetta olisi käytettävä. Vuosi- ja sairauslomapalkka olivat kaksi täysin erilaista palkkamuotoa. Vuosilomapalkkaa ansaittiin loman määräytymiskautena, kun taas oikeus sairausajan palkkaan perustui pelkästään olemassa olevaan työsuhteeseen.

Asianosaisyhdistysten 13.4.1989 allekirjoitetussa sopimuspöytäkirjassa, jossa oli sovittu yhteisestä tulkinnasta palvelurahan laskemisessa vuosilomapalkan osalta, sopimusosapuolet eivät olleet sopineet saman laskutavan käyttämisestä sekä vuosilomapalkan että sairauslomapalkan laskennassa. Ålands Redarförening oli sitä vastoin korostanut sopimuspöytäkirjan 4 §:ssä, että jos nyt sovittua laskutapaa käytettäisiin myös sairausajan palkkaa laskettaessa, se johtaisi siihen, että sairausajan palkka nousisi suuremmaksi kuin työajalta maksettava palkka.

Effoa-Suomen Höyrylaiva Oy:n ja Suomen Merimies-Unionin välinen 23.6.1983 päivätty sopimuspöytäkirja oli koskenut ainoastaan palvelurahan laskemista vuosilomapalkkaan eikä säännellyt laskutapaa sairausajan palkan osalta.

Suomen Merimies-Unionin esittämä laskutapa, joka ei perustunut työehtosopimusmääräyksiin, työmarkkinakäytäntöön eikä lainsäädäntöön, johti mielivaltaisiin tuloksiin. Jos oletettiin, että palveluraha oli keskimäärin 1 500 markkaa kuukaudessa ja työpäivien lukumäärä oli keskimäärin 15 kuukaudessa, päästiin seuraaviin tuloksiin:

Suomen Merimies-Unionin laskutapa.

Ålands Redarföreningin laskutapa johtaa seuraavaan tulokseen:

Esim. a) 1.125 mk (sairasajan palveluraha 375,- + työvuorolta 750 mk)
b) 1.875 mk ( - " - 375,- + -"- 1.500 mk
c) 1.500 mk ( - " - 750,- + -"- 750 mk
d) 1.500 mk ( - " - 1.500,-)

Kokkosella ei ollut oikeutta vahvistusvaatimuksessa esitetyn tulkinnan mukaan laskettuun sairausloma-ajan palkkaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Ålands Redarförening ja Birka Line Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin sekä Suomen Merimies-Unionin välillä on 1.3.1988 lukien ollut voimassa osana ulkomaanliikenteen työehtosopimusta matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus, joka koskee Suomen Merimies-Unioniin kuuluvien kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkka- ja työehtoja kyseisten työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden matkustajaaluksissa. Sopimukseen sisältyy muun ohella määräyksiä taloushenkilökuntaa koskevasta palvelurahaosuudesta. Sopimuksen mukaan kyseiset palvelurahat, jotka maksetaan työvuorolta, otetaan huomioon vuosi- ja sairauslomapalkkaa laskettaessa.

Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että sairausajan palvelurahaosuutta laskettaessa otetaan huomioon sairastumista edeltäneen 12 kuukauden aikana ansaittujen palvelurahojen keskiarvo päivää kohti. Erimielisyyttä sen sijaan on siitä, onko jakajana keskiarvoa laskettaessa käytettävä työntekijäpuolen vaatimuksen mukaisesti työssäolopäivien lukumäärää, kuten menetellään vuosilomapalkkaa laskettaessa, vai kalenteripäivien lukumäärää, mitä laskutapaa työnantajapuoli on esittänyt.

Asian käsittelyn yhteydessä on selvitetty, että 1970-luvun lopulla on Suomen Merimies-Unionin ja varustamoyhdistysten välillä ollut voimassa matkustaja-aluksia koskeva työehtosopimus. Kuitenkin 1980-luvun alussa sitä mukaan kun käyttöön on otettu uusia aluksia on tehty varustamokohtaisia työehtosopimuksia suoraan Merimies-Unionin kanssa. Vuonna 1988 päädyttiin jälleen solmimaan yksi yhteinen matkustaja-aluksia koskeva työehtosopimus, johon on siirretty määräyksiä suoraan varustamokohtaisista sopimuksista siltä osin kun ne ovat olleet yhteneväisiä. Tuolloin on myös sovittu, että liittotason sopimuksella ei ole ollut tarkoitus muuttaa henkilökohtaisia työ- ja palkka-ehtoja. Palvelurahan maksamisen osalta ei keskustelua ollut käyty eikä tältä osin tehty periaatteellisia linjauksia.

Asian käsittelyn yhteydessä on edelleen käynyt selville, että Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenvarustamoista Silja Line Oy, jonka henkilökunta muodostaa noin 80 % Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenistöstä, on käyttänyt sairausajan palvelurahaosuutta laskiessaan jakajana kalenteripäivien lukumäärää, kun taas saman varustamoyhdistyksen jäsenvarustamot Jacob Line Ab ja Vaasan Laivat Oy sekä FGShipping Ab ja Ålands Redarföreningenin jäsenvarustamot SF-Line Ab ja Sally Line Ab ovat soveltaneet sairausajan palkkaa laskettaessa jakajana työssäolopäivien lukumäärää. Kuultavana oleva Ålands Redarföreningin jäsenvarustamo Birka Line Ab on soveltanut jakajana kalenteripäivien lukumäärää. Soveltamiskäytännöt ovat peräisin varustamokohtaisten sopimusten voimassaoloajalta ja jatkuneet edellä todetunlaisina nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen.

Birka Line Ab:n omistamalla m.s. Birka Princess -aluksella on varustamon ja laivaväen kesken syntynyt erimielisyyttä matkustaja-alusliikenteen työ- ja palkkaussopimuksen tarkoittaman palvelurahan huomioon ottamisesta vuosilomapalkkaa laskettaessa. Asia on sovittu 13.4.1989 laaditulla pöytäkirjalla. Tuolloin on yhteisenä tulkintana sovittu muun muassa, että palvelurahaosuuksia laskettaessa keskiarvo perustuu sellaisten työpäivien lukumäärään, joilta maksetaan palveluraha vuosiloman määräytymisaikana. Pöytäkirjan mukaan Ålands Redarföreningin puolelta on tähdennetty, että nykyinen laskutapa johtaa siihen, että sairausajan palkka nousee suuremmaksi kuin työajalta ja itse työnteosta maksettava palkka. Kun työstä maksettavan palkan tulisi olla suurempi kuin sairausajalta maksettavan palkan, on Ålands Redarförening esittänyt, että kun asia on tutkittu, siihen palattaisiin seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa ja että palkkaratkaisut suunnattaisiin yleensä työmotivaatiota lisäävästi. Esityksen johdosta on Suomen Merimies-Unionin puolelta todettu, että jos ehdotus käytännön toteutuksena merkitsee työpäiviltä maksettavan palvelurahaprosentin muuttamista määrälle, joka vastaa sairausajalta maksettavaa palvelurahaa, suhtaudutaan ehdotukseen myönteisesti.

Sairausajan palvelurahaosuuden laskeminen on ollut esillä Suomen Merimies-Unionin ja Ålands Redarföreningin välillä neuvotteluissa 11. - 12.8.1989. Keskustelujen pohjana on ollut työnantajapuolella laadittu muistio siirtymisestä laskentatapaan, jonka mukaan kaikkien palvelurahaan oikeutettujen osalta määräytymisajan palveluraha jaetaan sairaspäivää kohti käyttämällä kalenteripäivien lukua jakajana. Kyseisen muistion mukaan useimpien palvelurahaan oikeutettujen osalta sairausajan palveluraha on laskettu niin, että määräytymisajan palveluraha jaetaan työssäolopäivien määrällä. Mahdollisena ratkaisuna on esitetty, että varustamokohtaisesti tai aluskohtaisesti maksettaisiin kompensaatiota, joka voitaisiin sitoa siihen henkilökuntaan, joka nykyään nauttii hyvin palkatun sairasloman etua ja joka ei koskisi uusia työntekijöitä sen jälkeen kun on siirrytty uuteen laskutapaan eli käyttämään kalenteripäivien lukua jakajana. Molemmat laskentatavat ovat siten olleet esillä ja tarkoituksena on ollut löytää ratkaisumalli, joka mahdollistaisi siirtymisen yhtenäiseen, työnantajapuolen edustamaan laskentatapaan työntekijöiden jo saavuttamat paremmat edut säilyttäen. Neuvottelumuistiosta ei työtuomioistuimen mielestä sen sijaan voida päätellä, että tuossa yhteydessä olisi jompi kumpi kysymyksessä olevista laskentatavoista yhteisesti todettu työehtosopimuksen mukaiseksi.

Työehtosopimukseen ei sisälly nimenomaisia määräyksiä siitä, miten palvelurahat on otettava huomioon sairausajan palkkaa laskettaessa. Samansanaisten työehtosopimusmääräysten nojalla on näytetty syntyneen erilaista soveltamiskäytäntöä, mikä on voinut poiketa myös siitä, mitä ko. varustamossa loma-ajan palkan osalta on sovellettu. Näin ollen siitä, että asianosaisten kesken on yksimielisyys palvelurahojen huomioonottamisesta vuosilomapalkkaa laskettaessa ei voida päätellä, että palvelurahat sairausajalta tulisi ottaa huomioon vastaavalla tavalla.

Esitetty selvitys viittaa siihen, että asianosaisten tarkoituksena on työehtosopimuksen palvelurahaosuudesta sopiessaan ollut teknisesti yhdistää samansanaiset varustamokohtaiset määräykset yhdeksi työehtosopimukseksi ottamatta kantaa niihin erilaisiin laskentatapoihin, jotka näiden määräysten pohjalta olivat syntyneet ja jotka ovat olleet myös Suomen Merimies-Unionin tiedossa. Tähän viittaa myös se, että sinänsä taloudellisesti merkittävää kysymystä käytettävästä jakajasta ei ole edes otettu esille työehtosopimusneuvotteluissa.

Edellä todettuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että asianosaiset olisivat sopineet työehtosopimuksella palvelurahaosuuden huomioonottamistavasta sairausajan osalta kantajan esittämällä tavalla. Kun laskemistavasta ei ole näytetty myöskään syntyneen yhtenäistä, kannetta tukevaa soveltamiskäytäntöä, työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksen kyseiselle määräykselle voida vahvistaa vaadittua kaikkia työehtosopimuksen alaisia varustamoita sitovaa sisältöä.

Birka Line Ab:n osalta on työehtosopimuksen tulkinta ollut nimenomaisesti esillä edellä todetussa 13.4.1989 laaditussa sopimuspöytäkirjassa. Pöytäkirjan sanamuodosta työtuomioistuimen mielestä on pääteltävissä, että pöytäkirjassa sovittu palvelurahaosuuden määräytymistapa vuosiloman osalta soveltuu yhtiössä myös sairausajan palkan laskentaperusteeksi siitä huolimatta, että tämä johtaa pöytäkirjasta ilmeneviin seurauksiin. Talousapulainen Jaana Kokkosella on oikeus tämän tulkinnan mukaan laskettuun sairausajan palkkaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jaana Kokkosella on oikeus niiltä sairauspäiviltä, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, saada palvelurahaosuus laskettuna keskiarvona sellaisten työpäivien lukumäärästä, joilta on maksettu palveluraha ensimmäistä sairauslomapäivää edeltävän 12 kuukauden aikana.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden saa Suomen MerimiesUnioni pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.