10.6.1986

1 § Soveltamisala

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:

-----------------------------------------------

2. Edellä 1. kohdassa mainittua myyntiä sekä korjaustoimintaa palvelevaan konttorihenkilökuntaan sovelletaan allekirjoituspöytäkirjassa mainittuja työehtosopimuksia.

-----------------------------------------------

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohessa seuraava määräys:

-----------------------------------------------

4 § Liitesopimukset

Työehtosopimuksen 1 §:ssä mainittua myyntiä sekä korjaustoimintaa palvelevan konttorihenkilökunnan liitesopimusten voimassaolo määräytyy nyt allekirjoitettavan työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti.

-----------------------------------------------

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa konttorityöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

3 § Palkkojen suuruus

Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien palkkataulukkojen mukaisesti.

-----------------------------------------------

4 § Konttorityöntekijöitä koskevia määräyksiä

-----------------------------------------------

3. Työkohtaisuuslisän sovellutus

Jos henkilö tekee huomattavassa määrin sitä vaativuusryhmää vaativampia tehtäviä, jonka mukaan hänen palkkansa määräytyy, tai jos hänet on nimetty ns. työryhmän vanhimmaksi, edellytetään, että hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista ns. työkohtaisuuslisää.

-----------------------------------------------

6 § Konttoriharjoittelijain palkkausta koskevat määräykset

1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle yksi vuosi. Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoastaan yhden kerran.

2. Harjoittelijan palkka on 85 % 1. vuoden konttorityöntekijän palkasta siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä harjoittelija harjoitteluaikanaan pääasiallisesti suorittaa.

3. Harjoittelijan vähimmäisikä on 15 vuotta.

4. Harjoitteluajan suorittanut siirtyy ikänsä estämättä suoraan ao. vaativuusryhmän 1. vuoden konttorityöntekijäksi.

-----------------------------------------------

11 § Palvelusajan laskeminen

Työntekijän siirtyessä tämän sopimuksen tarkoittamaan ammattiin alalta tai ammatista, jossa hänen työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä tai harjoittelua uudella alalla, on aikaisempi palvelusaika otettava kohtuullisessa määrin huomioon laskettaessa palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa.

-----------------------------------------------

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista saattaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritys- että liittotasolla aloitetaan mahdollisimman pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

-----------------------------------------------

Vaativuusryhmä: A B

Helsinki 1. vuotena 3132 3273 2. vuotena 3198 3361

-----------------------------------------------

Vaativuusryhmä: A B

Helsinki 1. vuotena 3202 3343 2. vuotena 3268 3431

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Auto-ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on lausunut, että Oy Kaha Ab oli palkannut Margit Hännisen 15.2.1983 alkaen puhelunvälittäjän tehtäviin. Hänninen oli irtisanonut työsopimuksensa ja työsuhde oli päättynyt 21.12.1984. Työtodistuksenkin mukaan Hänninen oli toiminut puhelinkeskuksen hoitajana. Tämän ohella hän oli tarkastanut laskuja sekä huolehtinut postituksesta ja lähetyslistojen mapituksesta. Tehtävien määrä oli vaihdellut päivittäin. Puhelunvälittäjän tehtävät olivat muodostaneet selvästi yli puolet Hännisen työajasta ja työtehtävistä. Varsinaisen puhelunvälityksen lisäksi Hänninen oli joutunut päivittäin soittamaan ulkomaan puheluja Tanskaan ja Englantiin sekä yhdistämään puhelut yhtiön johtajalle. Hänninen oli joutunut työssään käyttämään ruotsin- ja englanninkieltä. Ruotsinkielen osalta Hänniselle oli maksettu työehtosopimuksen mukaista kielilisää. Puhelunvälitystyöhön liittyi puhelujen välittämisen lisäksi tietynlainen varallaolo. Puhelunvälittäjän oli aina oltava valmiina vastaamaan puhelimeen.

Vaikka puhelunvälittäjän tehtävistä olisi Hänniselle tullut maksaa palkkaa konttoritöiden vaativuusryhmittelyyn kuuluvan vaativuusryhmän B mukaan, oli hänelle suoritettu palkka ainoastaan vaativuusryhmän A mukaan. Hänninen oli 1.5.-30.8.1982 toiminut Pyynikki Oy:ssä konttoritehtävissä. Tämän työsuhteen osalta oli palvelusaikaa otettava huomioon vähintään 4 kuukautta ja työ oli luettava osaksi työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohdassa mainittua harjoitteluaikaa. Työehtosopimuksen edellyttämä vuoden harjoitteluaika oli Hännisen osalta siten täyttynyt viimeistään 31.10.1983. Hänniselle olisi 1.11.1983 lukien tullut maksaa palkkaa 1. vuoden työntekijänä ja 1.11.1984 lukien 2. vuoden työntekijänä sekä kielilisää 5 % taulukkopalkasta.

Hänniselle oli jätetty maksamatta palkkaa ajalta 1.11.1983-21.12.1984 yhteensä 1 721,35 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Kaha Ab:n tuli suorittaa Hänniselle palkkaa työehtosopimuksen konttoritöiden vaativuusryhmittelyn Helsinki, B 1. vuoden työntekijänä ajalta 1.11.1983-31.10.1984 ja 2. vuoden työntekijänä ajalta 1.11.-21.12.1984 sekä kielilisää yhteensä 1 721,35 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto, jonka lausumaan kuultavana oleva Oy Kaha Ab on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Hännisen työtehtäviin oli kuulunut puhelujen välitystä, laskujen tarkistusta, mapitusta, postitusta, postikassan hoitoa, paketoimista ja kuorien kirjoittamista sekä sekalaisia avustavia konttoritöitä. Mainittujen töiden ja niiden aikaosuuksien perusteella hänen vaativuusryhmäkseen oli määritelty vaativuusryhmä A. Hännisen suorittamien konttoritöiden päivittäiset aikaosuudet olivat olleet seuraavat: laskujen tarkistus noin 2 tuntia, mapitus noin 1/2 tuntia, postitus 1 1/2 tuntia, paketoiminen ja kuorien kirjoittaminen noin 1/2 tuntia ja puhelujen välitys 1/2-2 tuntia. Saapuvien puhelujen määrä oli vaihdellut päivittäin 120:stä 160:een. Koska työ oli muodostunut eri osatehtävistä, vaativuusryhmittely oli tehty aikaosuuksien perusteella määrittämällä keskimääräinen vaativuustaso.

Kun kaikki Hännisen työt kuuluivat puhelunvälitystä lukuunottamatta vaativuusryhmään A, oli hänen tehtäviensä keskimääräinen vaativuustaso A. Laskujen tarkistus oli avustavaa laskentatyötä, mapitus arkistointityötä, postitus oli nimikkeenä sijoitettu vaativuustasoon A, postikassan hoito oli osa postitustyötä ja paketoiminen sekä kuorien kirjoittaminen olivat avustavaa konttorityötä. Näiden töiden aikaosuus oli ollut huomattavasti yli puolet eli noin 60-80 % päivittäisestä työajasta. Nämä avustavat konttorityöt eivät edellyttäneet aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta.

Hänninen ei työhön tullessaan ollut esittänyt työtodistusta aikaisemmasta työsuhteesta eikä hänellä myöskään ollut ollut työehtosopimuksen edellyttämää kaupallista koulutusta, jolla perusteella olisi voitu poiketa pääsäännön mukaisesta vaativuustason ja palkan määrittelystä. Hänniseen olisi tullut soveltaa harjoittelijaa koskevia työehtosopimuksen 6 §:n määräyksiä. Ensimmäisen työvuoden aikana hänen palkkansa olisi tullut olla 85 % vaativuusryhmän A 1. vuoden työntekijän palkasta. Verrattaessa Hänniselle tosiasiassa maksettua palkkaa ja sitä palkkaa, joka hänelle olisi tullut maksaa, hän oli saanut enemmän palkkaa kuin hänelle työehtosopimuksen mukaan olisi pitänyt maksaa. Tässä ei lisäksi ollut otettu huomioon sitä, että hänelle oli suoritettu niin sanottua tilinpäätösrahaa lokakuussa 1983 1 500 markkaa ja lokakuussa 1984 3 360 markkaa eli yhteensä 4 860 markkaa. Kun kanne oli perustunut työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkahinnoittelun soveltamiseen, Hänniselle oli suoritettu huomattavasti yli sen, mitä työehtosopimus olisi edellyttänyt maksettavaksi. Hänelle ei siten ollut jätetty palkkaa maksamatta työsuhteen ajalta.

Autoalan Työnantajaliitto on jutun käsittelyn aikana lausunut, että jutussa käydyissä neuvotteluissa oli Hännisen palkkaan vaadittu korjausta 1.3.1984 alkaen. Koska asia ei 1.3.1984 edeltävää aikaa koskevan palkan osalta ollut ollut erimielisyyden kohteena eikä siitä ollut neuvoteltu, työtuomioistuin ei voinut ottaa kantajan vaatimusta tutkittavaksi 1.3.1984 edeltävän ajan palkan osalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta 1.3.1984 edeltävää aikaa koskevan vaatimuksen osalta ja muulta osin kanteen hylkäämistä sekä toissijaisesti kanteen hylkäämistä kokonaan.

Perustelut

Mitä ensiksi tulee Autoalan Työnantajaliiton tekemään oikeudenkäyntiväitteeseen, niin työtuomioistuin toteaa, ettei asianosaisliittojen välillä ole neuvoteltu Margit Hännisen palkkauksesta 1.11.1983-29.2.1984 väliseltä ajalta. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on tosin jutun käsittelyn aikana vaatinut neuvottelujen käymistä. Autoalan Työnantajaliitto ei ole niihin suostunut, koska kysymyksestä ei ollut neuvoteltu paikallisesti. Konttorityöntekijäin palkkoja koskevan työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevan 13 §:n mukaan asia voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi vasta neuvottelujen jälkeen. Kysymys on työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta oikeudenkäyntiedellytyksestä, jonka puuttuminen on otettava huomioon, vaikka siitä ei väitettä tehtäisikään. Sekä paikallisesti että liittojen välillä on kuitenkin neuvoteltu siitä konttorityöntekijäin palkkoja koskevan työehtosopimuksen tulkinnasta syntyneestä erimielisyydestä, josta kanteessa on kysymys. Työehtosopimuksen 13 §:n neuvotteluvelvollisuutta koskeva määräys ei edellytä saatavan yksityiskohtaista täsmentämistä jo neuvotteluissa, jos saatavan perusteena olevasta tulkintaerimielisyydestä on neuvoteltu. Sen vuoksi kanne on tutkittava myös siltä osin kuin se koskee Hännisen palkkausta 1.11.1983-29.2.1984 väliseltä ajalta.

Hänninen on ollut Oy Kaha Ab:n palveluksessa 15.2.1983-21.12.1984 puhelunvälittäjän tehtävissä. Puhelujen välittämisen lisäksi Hännisen tehtäviin on kuulunut laskujen tarkastusta, lähetysluetteloiden mapitusta, postitusta ja muita sekalaisia konttoritehtäviä. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, miten suuri osa Hännisen työajasta on kulunut yhtäältä puhelujen välittämiseen ja toisaalta muihin konttoritehtäviin. Toimihenkilöliiton mukaan puhelunvälitystyö on muodostanut yli puolet Hännisen työtehtävistä ja työajasta, joten hänelle olisi tullut maksaa palkkaa vaativuusryhmän B mukaan 1.11.1983-31.10.1984 väliseltä ajalta 1. vuoden työntekijänä ja 1.11.-21.12.1984 väliseltä ajalta 2. vuoden työntekijänä. Työnantajapuolen mielestä erilaisten konttoritehtävien osuus on ollut yli puolet eli 60-80 prosenttia Hännisen päivittäisestä työajasta, joten hänet oli luettava vaativuusryhmään A kuuluvaksi. Lisäksi Hännistä oli 28.2.1984 saakka pidettävä harjoittelijana, jonka palkka oli 85 prosenttia 1. vuoden työntekijän palkasta asianomaisessa vaativuusryhmässä.

Oy Kaha Ab:n konttorissa työaika on ollut kello 8-16.15, kesällä kuitenkin kello 8-16. Ruokailutauko on ollut 45

minuutin pituinen. Toimitiloissa on ollut 50-52 työntekijää ja käytössä olleita puhelimen alanumeroita 25-30.

Yhtiön palveluksessa laskuttajana työskennellyt ja Hännisen sijaisena toiminut toimihenkilö on todistajana kuultuna kertonut puhelujen välittämisen ohella konttoritehtäviin käytetyn ajan vaihdelleen eri päivinä siten, että aikaa oli kulunut laskujen tarkastukseen 1,5-2 tuntia sekä postitukseen ja lähetysluetteloiden mapitukseen kumpaankin erikseen välillä enemmän ja välillä vähemmän kuin 45 minuuttia. Lisäksi Hännisellä oli ollut muita sekalaisia konttoritehtäviä. Todistajan mukaan muut kuin puhelujen välittämiseen liittyvät tehtävät olivat vieneet puolet työajasta. Toinen yhtiön palveluksessa oleva konttorityöntekijä on todistajana kuultuna kertonut, että Hänninen oli marraskuun 1983 ja lokakuun 1984 välisenä aikana tarkastanut yhteensä 20 163 laskua eli päivässä keskimäärin 77 laskua. Välitettyjen puhelujen keskimääräinen lukumäärä eräässä kuuden työpäivän jaksossa oli todistajan laskelmien mukaan ollut 77 puhelua päivässä. Todistajan arvion mukaan muut kuin puhelujen välittämiseen liittyvät konttoritehtävät olivat vieneet noin puolet työajasta.

Konttorityöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen mukaan konttorityöntekijän vaativuusryhmää määriteltäessä on hänen tehtävänsä sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien ja ryhmittelytaulukossa mainittujen tehtävien perusteella, minkä ryhmän yleistä vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Työnantajaliiton edustaja on todistajana kuultuna kertonut, että kaupan alalla palkkausperuste määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä pääasiallisesti suorittaa. Jos tehtävät kuuluvat eri vaativuusryhmiin, verrataan tehtävien keskinäisiä aikaosuuksia ja painoarvoja.

Koska Hännisen työajasta on selvitetty kuuluneen noin puolet vaativuusryhmän A ja noin puolet vaativuusryhmän B mukaisiin tehtäviin, hänen tehtäviensä vaativuusryhmittely on ratkaistava kumpaankin vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien painoarvon perusteella. Puhelunvälitystä on vaativuusryhmään B kuuluvana pidettävä painoarvoltaan vaativampana kuin vaativuusryhmään A kuuluvia konttoritehtäviä. Hännisen työ on siten luettava vaativuusryhmään B kuuluvaksi. Hänniselle on suoritettu palkkaa vaativuusryhmän A mukaan. Hänninen on ennen Oy Kaha Ab:n palvelukseen 15.2.1983 tulemistaan ollut neljä kuukautta työehtosopimuksen 6 §:n mukaan harjoitteluajaksi luettavassa työssä. Koska sitä on pidettävä Hännisen harjoitteluaikana, Hänniselle on työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaan maksettava jo 1.11.1983 alkaen palkka 1. vuoden työntekijänä. Hänelle olisi siten kuulunut maksaa palkkaa vaativuusryhmän B mukaan 1.11.1983 lukien 1. vuoden työntekijänä ja 1.11.1984 lukien 2. vuoden työntekijänä sekä 5 prosentin kielilisää. Vastaaja ei ole esittänyt perustetta palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa mainitsemattoman, kaikille Oy Kaha Ab:n työntekijöille maksetun tilinpäätösrahan huomioon ottamiselle työehtosopimuksen mukaisen palkan vähennyksenä.

Tuomiolauselma

Autoalan Työnantajaliiton tekemä oikeudenkäyntiväite hylätään.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Hännisen työ Oy Kaha Ab:n palveluksessa on ollut palkkoja koskevan työehtosopimuksen vaativuusryhmään B kuuluvaa työtä siten, että hänelle on maksettava palkka 1.11.1983-31.10.1984 väliseltä ajalta 1. vuoden työntekijänä ja 1.11.-21.12.1984 väliseltä ajalta 2. vuoden työntekijänä. Oy Kaha Ab velvoitetaan suorittamaan Hänniselle saamatta jääneenä palkkana yhteensä 1 721 markkaa 33 penniä 16 prosentin viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 2.12.1985 lukien.

Oy Kaha Ab velvoitetaan suorittamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitolle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1 800 markkaa 16 prosentin viivästyskorkoineen tästä tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Tiitinen, Suomalainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.