1.11.1985

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohtooikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

---------------------------------------------------

9 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

---------------------------------------------------

10 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

---------------------------------------------------

16 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomusperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

---------------------------------------------------

17 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

---------------------------------------------------

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että hitsaaja Jorma Tuori oli otettu Oy Lapuan Metallin palvelukseen hitsaus- ja asennustöihin 3.2.1981 toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työsuhteen kestäessä Tuori ei ollut saanut varoituksia tai huomautuksia työn laadusta, mutta sen sijaan työnjohto oli avoimesti arvostellut Tuoria pitkistä sairaslomista. Tuori oli sairastanut selkäänsä ja ajoittain muita vaivoja. Yhtiö oli 28.1.1985 sanonut irti Tuorin työsopimuksen väittäen hänen osoittaneen vastuuntunnottomuutta ja törkeää huolimattomuutta eräissä hitsaustöissä syys-lokakuussa 1984. Konvektioputkistojen ja tulistinelementtien hitsaussaumoja oli tuolloin röntgenkuvattu ja virheitä oli havaittu Tuorin hitsaamissa saumoissa. Töitä oli tehty kovalla kiireellä, mikä oli vaikuttanut työn laatuun. Kun lisäksi samoja hitsaustöitä oli ollut tekemässä useampia hitsaajia, ei ala-arvoisten saumojen hitsaajista ollut varmuutta. Koska Tuorin työn laadusta ei ollut myöskään aiemmin annettu huomautuksia, oli Tuori ja muut työntekijät katsoneet irtisanomisen perusteettomaksi.

Irtisanominen oli toimitettu vasta neljän kuukauden kuluttua siitä, kun Tuorin oli väitetty syyllistyneen huolimattomuuteen työssään. Irtisanominen ei siten ollut tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamalla tavalla kohtuullisen ajan kuluessa. Tuoria ei myöskään ollut kuultu asianmukaisesti irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n edellyttämällä tavalla ennen irtisanomisen toimittamista. Työnantaja oli katsonut työsuhteen päättyneen välittömästi 28.1.1985, mutta maksanut kuitenkin irtisanomisajalta palkan. Oy Lapuan Metalli ei ollut suostunut 14.2.1985 käydyissä paikallisissa neuvotteluissa jatkamaan Tuorin työsuhdetta myöskään asennus- ja esivalmistelutehtävissä. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli 11.3. ja 18.3.1985 pidetyissä liittotason neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn.

Oy Lapuan Metallilla ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n eikä siinä mainitun työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä Tuorin työsopimuksen irtisanomiseen. Tuoria ei ollut aikaisemmin varoitettu eikä huomautettu huolimattomasta työstä. Irtisanomisen perusteena käytetyt hitsausvirheet olivat aiheutuneet työvauhdin liiallisesta kiristämisestä. Irtisanomista ei myöskään ollut toimitettu kohtuullisen ajan kuluessa väitetyn perusteen ilmenemisestä, vaikka huomioon otettaisiin, että Tuori oli välillä ollut sairaslomalla. Tuorin sairastelu ja huonot välit työnjohdon kanssa eivät nekään oikeuttaneet työnantajaa työsopimuksen irtisanomiseen. Hän oli ollut työttömänä työsuhteen päättymisestä lähtien. Työpaikan menetys oli pahentanut Tuorin sairautta. Työtapaturmasta peräisin olleet sairaudet vaikeuttivat työpaikan saantia. Tuorilla oli kolme kymmentä vuotta nuorempaa lasta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Lapuan Metalli oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan Tuorin työsopimuksen, ja velvoittamaan Oy Lapuan Metallin suorittamaan hänelle korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 16 %:n korkoineen haastepäivästä lukien. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, jonka lausumaan Oy Lapuan Metalli on jutussa kuultuna yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, ettei Tuoria ollut otettu yhtiön palvelukseen hitsaus- ja asennustöihin, vaan pelkästään hitsaajaksi. Hän oli suorittanut myös vaaditut hitsauskokeet. Se, että Tuori ei olisi saanut huomautuksia työsuhteen kestäessä suorittamansa työn laadusta, ei pitänyt paikkaansa. Päinvastoin häntä oli huomautettu useaan otteeseen huolimattomasti suoritetusta työstä. Huomautuksilla ei kuitenkaan ollut ollut toivottua vaikutusta, vaan Tuori oli ottanut saamansa huomautukset henkilökohtaisuuksina. Työnjohto ei ollut arvostellut Tuoria pitkistä sairaslomista. Sen sijaan työnantaja oli toistuvasti joutunut huomauttamaan Tuoria siitä, että hänen olisi tullut viivyttelemättä sairaslomalle jäätyään ilmoittaa asiasta työnantajalleen. Tuorilla oli ollut tapana tehdä ilmoitus sairaudestaan vasta muutaman päivän kuluttua.

Syynä Tuorin irtisanomisen perusteena olleeseen huolimattomuuteen ei ollut ollut kiireinen työtahti. Hänelle oli erikseen huomautettu huolellisuudesta ennen työn suorittamista. Tuorin hitsaamien ala-arvoisten saumojen korjaamisen vuoksi yhtiön lähetyksiä oli myöhästynyt. Lisäksi yhtiö oli joutunut lähettämään työntekijöitä tilaajan luo korjaamaan Tuorin tekemissä saumoissa havaittuja virheellisyyksiä. Mainittujen epäonnistuneiden töiden seurauksena olivat yhtiön toimitusten joustavuus, nopea toimitusaika sekä korkea laatu joutuneet arvostelun alaisiksi. Hitsaajan hitsaussauman viereen laittamasta tunnuksesta voitiin tarkistaa, kuka oli sauman tehnyt. Tunnukset oli myös Tuori laittanut hitsaamiinsa putkiin. Epäselvyyttä, ei voinut olla siitä, mitkä saumat hän oli hitsannut.

Tuorin irtisanominen oli tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamalla tavalla kohtuullisen ajan kuluessa. Häntä oli kuultu asianmukaisesti ennen irtisanomisen toimittamista. Hitsattuaan tulistinelementtejä 1.-5.10.1984 välisenä aikana Tuori oli jäänyt sairaslomalle seuraavan viikon alusta ja palannut töihin vasta 15.1.1985. Kun Tuori oli ollut sairaslomalla, työnantajalla oli ollut mahdollisuus kuulla häntä irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä edellytetyin tavoin irtisanomisperusteista vasta sairasloman päätyttyä. Tuorin palattua töihin työnantaja oli kutsunut hänet viivyttelemättä luokseen puhutteluun. Tuorilta oli tiedusteltu syytä siihen, miksi hän varoituksista ja huomautuksista huolimatta oli jatkanut työtehtävien huolimatonta hoitamista. Samoin työnantaja oli varannut Tuorille tilaisuuden tulla kuulluksi irtisanomisen perusteista katsoessaan hänen menettelynsä johtavan työsuhteen päättämiseen. Tuorilla ei ollut ollut mitään lausuttavaa.

Hän ei olisi soveltunut asentajan tehtäviin, koska asentajalta edellytettiin suurempaa vastuuta työstään kuin hitsaajalta. Hitsaajan työt voitiin tarkastaa, mutta asentajan töiden osalta se ei aina ollut mahdollista.

Työnantajaliiton mielestä yhtiö ei ollut menetellyt virheellisesti irtisanoessaan Tuorin työsopimuksen eikä liitto omalta osaltaan laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Oy Lapuan Metalli on kanteessa kerrotuin tavoin 28.1.1985 irtisanonut yhtiön palveluksessa hitsaajana työskennelleen Jorma Tuorin työsopimuksen ja suorittanut hänelle palkan irtisanomisajalta. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu vastuuntunnottomuutena ilmennyt törkeä huolimattomuus työssä. Tuorin tuntipalkka on ollut 24,65 markkaa ja sen perusteella laskettu kuukausipalkka 4 354 markkaa.

Selvityksen mukaan Tuori on aloittanut työnsä yhtiössä 3.2.1981 ja tehnyt etupäässä hitsaustöitä. Tuori on vuosittain suorittanut niin sanottuun luokkahitsaamiseen vaaditut kokeet hyväksyttävästi. Todistajana kuulustellun yhtiön konepajapäällikön lausuman mukaan Tuori on ennen syksyä 1984 suoriutunut hitsaustöistään asianmukaisesti.

Tuori on 27.8.-13.9.1984 välisenä aikana ainoana työntekijänä hitsannut konvektioputkistoa, jota työtä hän on edellisenä keväänä tehnyt. Työnjohtajan havaittua Tuorin hitsaavan saumoja yhdellä hitsauspalolla häntä oli kehotettu sauman pitävyyden varmistamiseksi käyttämään kahta hitsauspalkoa. Muutamia päiviä myöhemmin Tuorin on havaittu edelleen hitsaavan samalla työtavalla, mistä häntä on huomautettu. Yhtiön pistokokeena toimituttamassa röntgenkuvauksessa on käynyt ilmi, että saumoissa on ollut niin sanottuja juurivirheitä. Ne ovat johtuneet siitä, että hitsattaessa putken päät on painettu yhteen ilmarakoa jättämättä, jolloin saumasta ei ole tullut pitävää. Virheellisyyksiä on esiintynyt siten, että ilmeisesti kuvatuista kuudesta saumasta viisi on ollut kelpaamattomia. Kuvausten tulosten selvittyä työn suorittamisen päättymisen aikoihin Tuorille on huomautettu virheistä ja tarpeellisuudesta parantaa työnsä laatua, jotta hänen työpanostaan voitaisiin käyttää yhtiössä hyväksi. Yhtiö on myöhemmin saanut tietää, että siinä kattilalaitteessa, johon konvektioputkisto on osana liitetty, on koeponnistuksessa havaittu vuoto. Jutussa ei ole näytetty, että se olisi ollut seuraamuksena Tuorin suorittamasta hitsauksesta.

Tuori on kahden muun yhtiön työntekijän kanssa hitsannut 25. ja 26.9. sekä 1.-5.10.1984 välisenä aikana tulistinelementtejä. Niihin kuuluvista saumoista on aluksi noin kymmenesosa tarkastettu röntgenkuvauksella. Kahden muun hitsaajan tekemistä saumoista ei ole havaittu juuri lainkaan virheitä, mutta niitä on esiintynyt Tuorin hitsaamissa saumoissa. Yhtiön toimesta on sen jälkeen kuvaamalla tarkastettu kaikki Tuorin tekemät saumat, jolloin kymmentä saumaa kohti on ollut noin seitsemän virheellistä. Ne on sittemmin yhtiön toimesta korjattu.

Vielä on selvitetty Tuorin 27. ja 28.9.1984 suorittaneen konvektioputkiston hitsaamista. Vähäisemmän osan työstä on tehnyt toinen työntekijä. Hitsattujen noin 40:n sauman röntgenkuvaus on suoritettu sen yrityksen toimesta, jonne putkisto on Oy Lapuan Metallista toimitettu edelleen koottavaksi. Työntekijää osoittavien tunnuksien perusteella on Tuorin hitsaamista saumoista osoittautunut noin neljä viidesosaa virheellisiksi.

Tuori on jäänyt 8.10.1984 sairauslomalle ja palannut työhön vasta 15.1.1985. Ennen sairauslomalle jäämistään Tuori on saanut tietoonsa ilmeisesti osan tulistinelementtien hitsaamisessa havaituista virheellisyyksistä. Muut syyskuun lopulla ja lokakuun alkupäivinä 1984 suoritettujen kuvausten tulokset yhtiökin on saanut käyttöönsä vasta Tuorin sairausloman alettua.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 9 §:n mukaan irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon. Edellä on jo todettu, että yhtiö on saanut tietoonsa osan röntgenkuvausten tuloksista vasta Tuorin jäätyä sairauslomalle. Tieto koeponnistuksessa havaitusta vuodosta on saatettu työantajan tietoon joulukuun lopulla 1984. Huomioon ottaen sen, että työntekijälle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen irtisanomisen toimittamista, yhtiö ei ole menettänyt näissä oloissa oikeutta vedota irtisanomisen perusteena juuri ennen sairausloman alkamista sattuneisiin tapahtumiin, vaikka irtisanomista ei ole suoritettu sairausloman kestäessä.

Esitetty selvitys osoittaa, että Tuorin suorittama hitsaustyö on työn laadun mukaan arvosteltuna epäonnistunut konvektioputkistojen saumojen hitsaamisessa elokuun lopun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana ja varsinkin edellä kerrotuissa syyskuun lopulla ja lokakuun alussa suoritetuissa töissä. Tuorin työsuorituksissa havaitut virheellisyydet ovat ilmeisesti johtuneet, lukuunottamatta edellä kerrottua yhdellä hitsauspalolla suoritettua hitsaamista, josta hänelle on kahdesti huomautettu, pääosin ilmaraon poisjättämisestä putkia yhteen liitettäessä. Työnsuorituksen laadun arvioimista työntekijän kannalta vaikeuttaa se, että juurivikoina ilmenevät virheellisyydet voidaan todeta vain röntgenkuvausta apuna käyttäen, eikä silmämääräisesti.

Huomioon ottaen Tuorin ammattitaidon ja työsuhteen kestoajan virheellisesti hitsattujen saumojen suuri osuus niiden kokonaismäärästä etenkin syyskuun lopulla ja lokakuun alussa tehdyissä konvektioputkiston ja tulistinelementtien hitsaamisessa, kun muuta syytä niiden esiintymiselle ei ole esitetty, osoittaa Tuorin työnsuorituksissa huolimattomuutta ja piittaamattomuutta. Virheiden esiintymiseen on ehkä osaltaan saattanut vaikuttaa, että tuollaisia töitä todistajana kuulustellun pääluottamusmiehen kertoman mukaan on aikaisemmin ollut vain aika ajoin vähäisiä määriä. Virheellisyyksien syiden selvittämistä on vaikeuttanut Tuorin osoittama ilmeinen haluttomuus siihen.

Tuori on ennen syksyllä 1984 tapahtuneita epäonnistuneita työnsuorituksiaan hoitanut työtehtävänsä asianmukaisesti. Tähän nähden yhtiön olisi ennen irtisanomisen toimittamista tullut selvittää mahdollisuus siirtää Tuori sellaisiin työtehtäviin, joita hän aikaisemmin on moitteitta tehnyt. Yhtiön puolelta on tuotu esiin, että Tuori soveltuisi huonommin asennustaitoa edellyttäviin tehtäviin kuin hitsaamistyöhön. Yrityksen työntekijämäärään nähden, joka noihin aikoihin on ollut noin 50, jutussa ei ole näytetty, että yhtiö ei olisi voinut tarjota Tuorille irtisanomisen aiheuttaneita työtehtäviä paremmin soveltuvia töitä.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiöllä olisi irtisanomisen toimittamiseen mennessä jo muodostunut erittäin painava syy siihen. Korvauksen määrään vaikuttaa erityisesti alentavana seikkana Tuorin työssään osoittama huolimattomuus ja myös hänen kielteinen asenteensa havaittujen virheellisyyksien syiden selvittämisessä.

Irtisanomisperusteen oikeellisuuden arvioiminen on ollut siinä määrin riippuvainen työtuomioistuimessa esitetystä selvityksestä, ettei Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Oy Lapuan Metallin suorittamaan korvauksena irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vastaisesti irtisanomalleen Tuorille korvauksena 20 000 markkaa kuudentoista prosentin korkoineen haastepäivästä heinäkuun 30 päivästä 1985 lukien ja korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Muilta osin kanne hylätään.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, Sariola, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Yhdyn muutoin tuomioon, mutta vahvistan hyvityssakon määräksi 30 000 markkaa.