29.6.1979

5. palkkaryhmä

Kolmen vuoden oppiajan suorittaneet ammattityötä tekevät työntekijät, suolten lajittelu ja mittaus sekä vuotien suolaus kolmen vuoden jälkeen.

Pakkasvarastotyöntekijä 3. vuotena ja lähetysten hoito.

6. palkkaryhmä

Työntekijä, joka on vähintään kuusi vuotta suorittanut alan ammattityötä oppilasaika tähän mukaanluettuna sekä autoklaavi- ja rehu-uuttamokoneella työskentelevä työntekijä, joka kykenee korjaamaan koneessa esiintyvät viat ja käytännössä niin myös tekee.

5. palkkaryhmä

Kolmen vuoden oppiajan suorittaneet ammattityötä tekevät sekä 4. palkkaryhmässä mainittua ammattityötä tekevät kolmen vuoden jälkeen.

Pakkasvarastotyöntekijä 3. vuotena ja lähetysten hoito.

6. palkkaryhmä

Työntekijä, ei kuitenkaan pääasiassa 4. palkkaryhmässä mainittua työtä tekevä, joka on vähintä in kuusi vuotta suorittanut alan ammattityötä oppilasaika tähän mukaan luettuna.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos 5. tai 6. palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa muissa palkkaryhmissä nimettyjä töitä, ei se aiheuta palkkaryhmän alentumista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuoden 1970 työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön (22 §.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. kohta: Liitot toteavat, että siirrettäessä 5. ja 6. palkkaryhmään kuuluva ammattityöntekijä tilapäisesti toiseen työhön, ei siirto aiheuta muutosta työntekijän palkkaryhmässä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton sekä toiselta puolen Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä 22.4.1974 solmitussa työehtosopimuksessa määrätään muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Täydennys 7:

Työt jaetaan aloittain tämän sopimuksen liitteen mukaisiin palkkaryhmiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Ammatti- ja aputyöntekijät

1. Ammattityöntekijänä pidetään työntekijää, joka on suorittanut Ammattikasvatushallituksen hyväksymän lihavalmistetyöntekijän tai teurastajan oppiohjelman. Ammattityöntekijänä pidetään tämän sopimuksen mukaan myös työntekijää joka oppilaaksi otettuna on yhdenjaksoisesti työskennellyt teurastamossa tai makkaratehtaassa ao. työalan eri ammattitöissä vähintään 3 vuotta ja joka voi tämän todistuksella osoittaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Jos suorituspalkalla työskentelevän työntekijän työssä syntyy ilman asianomaisen omaa syytä koneen rikkoutumisen tai muun tilapäishäiriön takia keskeytys, joka yhtäjaksoisesti kestää yli puoli tuntia, pyritään hänelle täksi ajaksi järjestämään muuta työtä. Jos tätä työtä ei voida järjestää suorituspalkalle, maksetaan työntekijälle hänen varsinaisesta työstään määritelty ohjetuntipalkka lisättynä tästä työstä mahdollisesti sovitulla olosuhdelisällä. Jos muuta työtä ei voida järjestää, maksetaan työntekijälle tältä ajalta hänen varsinaisesta työstään määritelty ohjetuntipalkka.

4. Jos jatkuvaa suorituspalkkatyötä tekevä työntekijä muun kuin edellä 3. kohdassa mainitun syyn vuoksi työnantajan määräyksestä tilapäisesti siirretään aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä edellisen normaalina pidettävän tilikauden keskituntiansion mukainen palkka. Jos aikatyö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä aikatyöajalta aikapalkka

5. Mikäli jatkuvaa suorituspalkkatyötä suorittava työntekijä määrätään suorittaman sellaista toista suorituspalkkatyötä, jossa hän ei varhaisemman kokemuksensa perusteella aluksi pysty normaaliin työsuoritukseen, maksetaan hänelle vakiintuneen käytännön mukainen kohtuullisesta työhön tarvittavasta uudelleenharjaantumis- tai perehtymisajasta riippuva, esim. asteettaisesti aleneva hyvitys, niin, että hänen säännöllinen ansionsa ei oleellisesti muutu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite I

4. palkkaryhmä

Kalttauskoneen käyttö Suolten lajittelu Suolten mittaus Vuotavarastotyö Muut vastaavat työt 5. palkkaryhmän työ 3 vuoden ajan Oppiajan suorittanut teurastaja 2 vuoden ajan

5. palkkaryhmä

Tainnutus Pisto Nylky Suolistus Kalttaus Halkaisu Autoklaavi- ja rehuuuttamokoneen hoito Muut vastaavat työt Oppiajan suorittanut teurastaja

4. palkkaryhmä

Annostelu Sitominen 3 vuoden jälkeen Lihan alkupaloittelu, yksinkertainen Hyytelöiden valmistaminen Lähetysten valmistaminen 3 vuoden jälkeen Muut vastaavat työt 5. palkkaryhmän työ 3 vuoden ajan Oppiajan suorittanut lihavalmistetyöntekijä 2 vuoden ajan

5. palkkaryhmä

Lihan alkupaloittelu Oppiajan suorittanut lihanleikkaaja Lihan lajittelu Lihan myyntipaloittelu Kokoliha- ja vastaavien tuotteiden valmistaminen Kutterointi Ruiskutus Savustus Keitto Suolaus Autoklaavikoneen hoito, vaativa Muut vastaavat työt Oppiajan suorittanut lihavalmistetyöntekijä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viimeksi mainitun työehtosopimuksen soveltamisohjeessa vuodelta 1976 sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot ovat sopineet työehtosopimusneuvotteluissa, että siirrettäessä oppiajan suorittanut teurastaja, lihanleikkaaja tai lihavalmistetyöntekijä (ammattityöntekijä) väliaikaisesti toiseen työhön, ei siirto aiheuta muutosta palkkaryhmään. Tällä määräyksellä on palautettu aikaisemmin palkkaryhmittelyssä ollut käytäntö ammattityöntekijäin asemasta, silloin kun heitä siirretään väliaikaisesti toisiin tehtäviin.

Siirron luonne (väliaikainen pysyväisluontoinen) todetaan yhteisesti paikallisesti.

Väliaikaisella siirrolla tarkoitetaan yleensä tapauksia, joissa ammattityöntekijä jonkin esteen poistuttua palaa aikaisemman ammattinsa mukaisiin tehtäviin. Jos kuitenkin siirto toiseen työhön kestää yli kolme kuukautta, ei kyseessä ole enää ns. väliaikainen siirto.

Pysyväisluontoinen siirto taas tulee kysymykseen silloin kun esim. laitoksesta lopetetaan kokonaan tietty ammattitehtävä tai toimintaa supistetaan pysyvästi niin, että ammattityötä ei työnantaja voi enää tarjota. Tällöin siirto on mahdollista toteuttaa välittömästi normaalia työsopimusmenettelyä noudattaen.

Väliaikaisen siirron ollessa kysymyksessä maksetaan aikapalkkaiselle ammattityöntekijälle hänen aikapalkkansa ja suorituspalkkatyöntekijälle maksetaan keskituntiansion mukaan. Pysyväisluontoisen siirron yhteydessä maksetaan aina uuden tehtävän mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että 13.5.1975 Osuuskunta Itikassa oli sattunut teurastamon tuhonnut tulipalo, jonka seurauksena normaalia teurastustoimintaa ei ollut voitu jatkaa. Siirtäessään tulipalon johdosta työntekijöitä toisiin tehtäviin työnantaja oli tulkinnut työehtosopimusta väärin. Työnantaja oli nimittäin sijoittanut oppiajan suorittaneita teurastajia sekä oppiajan suorittaneita lihanleikkaajia muihin tehtäviin ja maksanut heille alemman palkan. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyt oli kuitenkin sovittu siten, että ammattityöntekijät säilyttävät palkkaryhmänsä tehtävästään riippumatta, kun sen sijaan muihin työntekijöihin noudatetaan heidän tehtävänsä edellyttämää palkkaryhmittelyä. Työntekijöiden jakaminen eri palkkaryhmiin tapahtui työtehtävien tai koulutuksen perusteella. Palkkaryhmittelyyn oli otettu kolme koulutusta osoittavaa nimikettä (oppiajan suorittanut teurastaja, oppiajan suorittanut lihanleikkaaja, oppiajan suorittanut lihavalmistetyöntekijä), ja muilta osin ryhmittely perustui työtehtäviin.

Koska siirretyiksi tulleet Heikki Alakuha, Timo Yli-Kortesniemi, Matti Huhtakangas, Tapio Palomäki, Matti Hautala, Jorma Haka-aho Juhani Peltomäki ja Pentti Mäkelä olivat työehtosopimuksen 5 §:n tarkoittamia ammattityöntekijöitä, olisi heille pitänyt aikatyössä maksaa työehtosopimuksen 5. palkkaryhmän edellyttämä palkka ja suorituspalkkatyössä soveltaa paikallisesti sovittua 5. palkkaryhmän työntekijöille maksettua suorituspalkkatyön kiinteää osaa.

Koska Osuuskunta Itikka ei ollut suostunut korjaamaan menettelyään, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on edellä olevilla perusteilla vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan liiton edellä mainitun käsityksen työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta sekä vahvistamaan, että Osuuskunta Itikka olisi velvollinen maksamaan 30.6.1975 lähtien, jolloin teurastus uudelleen käynnistyi ja lomautukset päättyivät, niille ammattityöntekijöille, jotka eivät päässeet omaan työhönsä, 5. palkkaryhmän mukaan määräytyvän palkan ja työnantajan maksaman palkan välisen erotuksen kolmen kuukauden ajalta.

Kanteeseen vastatessaan Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on lausunut, että päinvastoin kuin kantaja oli väittänyt, teurastamotyöntekijöiden palkkaryhmittelyn 5. palkkaryhmä perustui työkohtaiseen luetteloon. Tästä ei ollut ollut tarkoitus poiketa sillä, että luetteloon oli otettu ilmaisu "oppiajan suorittanut teurastaja". Tällainen teurastaja oli kyseisessä palkkaryhmässä ainoastaan silloin, kun hän tosiasiallisesti teki teurastustyötä. Se, että teurastamotöiden palkkaryhmittely perustui kokonaisuudessaan työkohtaisuusperiaatteelle, oli nimenomaisesti ilmaistu työehtosopimuksen 3 §:n työpalkkoja koskevassa sopimusmääräyksessä: "Työt jaetaan aloittain tämän sopimuksen liitteen mukaisiin palkkaryhmiin."

Vastaavalla tavalla esiintyi ammattinimikkeitä työkohtaisessa palkkaryhmittelyluettelossa yleensäkin työehtosopimuksissa, esimerkiksi peruselintarviketeollisuuden työehtosopimuksen tupakkatehtaita koskevassa palkkaryhmittelyssä. Kuitenkaan asianosaisilla liitoilla ei ollut ollut missään vaiheessa erimielisyyttä siitä, että tällainen ammattinimikkeen omaava työntekijä saa kyseisen palkkaryhmän mukaista palkkaa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän myös tekee tuon ammattinimikkeen mukaista työtä.

Vuoden 1970 työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn liittynyt pöytäkirjamerkintä koski makkaratyöntekijäin siirtoja eikä vastaavaa määräystä ollut teurastamotyöntekijäin kohdalla, mutta makkaratyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjamerkintää oli ilmeisesti sovellettu analogisesti teurastamotyöntekijöihinkin. Tosin mainittu pöytäkirjamerkintä oli epäselvä, kun siitä ei käynyt ilmi, tarkoitettiinko vain aikapalkkaisia. Vuoden 1974 työehtosopimuksessa ei vastaavaa pöytäkirjamerkintää enää ollut, ja palkkaryhmittely oli kokonaan uusittu toimikunnan työn tuloksena. Mainitulla työehtosopimuksella palkkaryhmätakuut oli poistettu. Näin oli syntynyt välikausi, kunnes soveltamisohje oli laadittu syksyllä 1976.

Itikan tuotantolaitoksilla oli suoritettu ennen tulipalon sattumista sekä sika- että nautateurastusta. Tulipalon jälkeen oli nautateurastus siirretty kokonaisuudessaan Kauhajoelle Itikan osaksi omistamaan Maan Liha Oy:öön. Tulipalon vuoksi ei työnantaja ollut pystynyt järjestämään enää teurastajan työtä haasteessa mainituille teurastajille heidän entisellä työpaikallaan Seinäjoella. Sen sijaan työnantaja oli tarjonnut kaikille mainituille teurastajille teurastajan työtä juuri Maan Lihassa. Työmatkakuljetukset olisi järjestänyt työnantaja. Työntekijät olivat olleet heti tulipalon jälkeen 14.-16.5.1975 työssä Maan Lihassa, jonka jälkeen he olivat tästä kieltäytyneet, koska työnantaja ei ollut suostunut päiväraha- yms. vaatimuksiin. Maan Lihassa olisi järjestetty työpaikkaruokailu ja I tikka olisi ollut valmis maksamaan ns. voileipärahan. Kieltäytymisen jälkeen työntekijät oli lomautettu 20.5.1975 annetulla ilmoituksella ja otettu takaisin Itikan muille osastoille. Työstä kieltäytymisestä huolimatta Itikka oli maksanut kahden viikon palkan tulipalosta lukien. Tähän työnantajalla ei olisi ollut velvollisuutta kieltäytymisen jälkeiseltä ajalta, kun otettiin huomioon työsopimuslain 27 §:n 3 momentin säännös. Lomautuksen alkaessa ja päättyessä työntekijöillä oli ollut tiedossaan, ettei Itikka voinut tarjota heille jatkossa teurastustyötä. Uuden työn ja työehdot työnantaja oli ilmoittanut selvästi. Nämä ehdot työntekijät olivat työhön tullessaan ainakin hiljaisesti hyväksyneet. Kysymys oli uusista pysyvistä työtehtävistä. Ainoa vaihtoehto Maan Lihaan siirtymisen ja näiden uusien tehtävien lisäksi olisi ollut irtisanominen.

Tapauksessa oli ollut kysymys työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa työntekijöillä jo saman pykälän 3 momentista johtuen oli erittäin laaja työn vastaanottovelvollisuus.

Työehtosopimuksen 24 §:ssä oli sovittu töiden järjestelystä ja siirroista toiseen työhön. Jo nämä työehtosopimuksen siirtomääräykset tekivät kanteen perusteettomaksi. Itikka ei ollut millään tavalla rikkonut näitä siirtomääräyksiä. Sitä paitsi työsopimuslain 27 §:n 2 momentin tarkoittamassa ylivoimaisessa tilanteessa ei voitu edes edellyttää tällaisten siirtomääräysten noudattamista lainkohdassa mainitun kahden viikon aikarajan jälkeen. Vielä vähemmän voitiin työnantajalta edellyttää, että työehtosopimuksen palkkaryhmätakuu olisi voimassa vaikka kyseisen työn tarjoaminen olikin käynyt entisellä työpaikalla mahdottomaksi ja työnantajan tarjotessa vastaavaa työtä toisella tuotantolaitoksellaan vieläpä kuljetukset järjestäen työntekijät tästä kieltäytyivät.

Edellä olevin perustein Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Osuuskunta Itikka on ollut jutussa kuultavana.

Työntuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Osuuskunta Itikan teurastamossa Seinäjoella on 13.5.1975 sattunut tulipalo, jonka seurauksena normaalia teurastustoimintaa ei ole voitu jatkaa. Tämän vuoksi kanteessa tarkoitetut teurastajat ja lihanleikkaajat ovat tulipalon jälkeiset 3 päivää olleet työssä Maan Liha Oy:ssä Kauhajoella, jolloin kyseinen yhtiö on tarjonnut työntekijöille mahdollisuutta siirtyä toistaiseksi 19.5.1975 alkaen palvelukseensa määrätyin työehdoin, joihin kuuluivat sanotun yhtiön omat palkkaperusteet. Kun teurastustoiminta olisi saatu jälleen normaalisti käyntiin, työntekijöillä olisi tiedotteen mukaan ollut mahdollisuus palata Itikan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Työntekijät ovat kieltäytyneet siirtymästä Maan Liha Oy:öön, minkä vuoksi heidät on lomautettu 20.5.1975 annetulla ilmoituksella 30.6.1975 saakka, jolloin heille on järjestetty työtä Itikan muilta osastoilta ja maksettu tehdyn työn mukaan määräytynyt palkka.

Työehtosopimuksen 24 § pöytäkirjamerkintöineen muodostaa palkan osalta eräänlaisen vähimmäissuojan, joka koskee kaikkia työntekijöitä, mutta ei sinänsä estä sitä, etteikö ammattityöntekijäin osalta palkkaryhmätakuu saattaisi olla voimassa kanteessa tarkoitetulla tavalla. Yksinomaan työehtosopimuksen palkkaryhmittelystä, joka pääosin rakentuu työtehtävien mukaan, ei ole luettavissa, että oppiajan suorittaneet ammattityöntekijät saisivat pelkän koulutuksensa nojalla erityistä palkkaryhmäsuojaa muihin työntekijöihin verrattuna. Ammattityöntekijän palkkaryhmän säilymistä koskevien työehtosopimusmääräysten kehityksestä on sen sijaan esitetty selvitystä, jonka mukaan palkkaryhmätakuu on sisältynyt vuonna 1970 solmittuun teurastamoiden työehtosopimukseen sen soveltamisohjeissa ja palkkaryhmittelyn pöytäkirjamerkinnässä mainituin tavoin ja koskenut käytännössä makkaratyöntekijäin ohessa myös teurastamotyöntekijöitä. Takuu on koskenut toisaalta kaikkia silloisissa 5 tai 6 palkkaryhmässä olleita ammattityöntekijöitä eikä ainoastaan määrätyn koulutuksen perusteella näihin palkkaryhmiin päässeitä oppiajan suorittaneita työntekijöitä. Selvitystä ei ole esitetty siitä, olisiko siirtojen alkuperäisillä syillä ollut vaikutusta asiassa.

Vuonna 1974 on työehtosopimuksessa tapahtunut palkkaryhmäuudistus, jonka seurauksena työnantajapuolen mielestä palkkaryhmätakuu on poistunut työehtosopimuksesta, kunnes se on jälleen palautettu syksyllä 1976 laaditulla soveltamisohjeella. Palkkaryhmäuudistuksen mukanaan tuoma merkittävin uudistus on osapuolten mukaan ollut se, että myös sellaiselle työntekijälle, joka hallitsee vain jonkin osatehtävän, on tullut mahdolliseksi ilman varsinaista koulutusta ja työvuosien kokemusta pääsy ylimpiin palkkaryhmiin. Jonkin osatehtävän hallitsevalle työntekijälle ei palkkaryhmäsuojaa ole tuossa yhteydessä tarkoitettu annettavaksi. Tuolloin käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan ole, sen mukaan kuin on selvitetty, edes keskusteltu saati sitten sovittu siitä, että oppiajan suorittaneen ammattityöntekijän palkkaryhmätakuu palkkaryhmien uudistuksen seurauksena poistettaisiin, vaikka itse työehtosopimukseen ei olekaan enää sisällytetty sitä koskevia määräyksiä. Kun otetaan huomioon myös palkkaryhmittelyn sanamuoto, onkin vuonna 1976 laadittu soveltamisohje työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävissä lähinnä selvennykseksi vallinneeseen käytäntöön eikä työnantajapuolen myöntämäksi uudeksi eduksi.

Soveltamisohjeen sisältämä määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan väliaikaisella ja pysyväisluontoisella siirrolla, ja varsinkin kolmen kuukauden aikarajaa koskeva kohta ovat muodostaneet sopijaosapuolten välillä sovitun uuden järjestelyn, jota ei ole aiemmassa käytännössä edes väitetty noudatetun. Järjestelyt ovatkin Itikan tapauksessa olleet pikemminkin väliaikaisia kuin pysyväisluontoisia siinä mielessä, että muille osastoille osoitetuille työntekijöille on ollut tarkoitus järjestää taas entistä työtä, kun teurastustoiminta saataisiin käyntiin palaneiden osastojen korjauksen päätyttyä. Itikan teurastustoiminta on saatu väliaikaisissa tiloissa suurimmaksi osaksi käyntiin jo 1,5 kuukauden kuluttua tulipalosta, joskaan nautateurastusta ei ole sittemmin enää jatkettu, mistä on ilmoitettu vasta elo-syyskuussa 1975 työntekijöiden tiedusteltua asiaa. Sikateurastusta on kuitenkin vastaavasti lisätty, joten pelkästään olosuhteiden perusteellakaan ei järjestelyjä ole voitu pitää pysyväisluontoisina.

Työehtosopimuksen 24 §:n 1 kohdan mukaan on työnantajalla oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Itikan tapauksessa on kuitenkin osuuskunnalle käynyt tulipalon johdosta väliaikaisesti mahdottomaksi käyttää kysymyksessä olevia työntekijöitä siihen ammattityöhön, jota varten heidät on osuuskunnan palvelukseen otettu, ja heille on tietyn keskeytysajan jälkeen järjestetty aivan muunlaista työtä osuuskunnan palveluksessa. Kysymyksessä on siten ollut työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne, jolloin työntekijät eivät ole työpaikkaa kohdanneen tulipalon takia voineet suorittaa työtään ja työnantaja on, sillä tavoin kuin saman pykälän 3 momentissa ja myös 37 §:n 2 momentin 4 kohdassa siinä tarkoitettujen tapausten osalta edellytetään, pyrkinyt järjestämään heille muuta työtä. Uutta työtä koskeva ilmoitus on tosin otsikoitu lomautuksen päättymisilmoitukseksi, mutta kun otetaan huomioon olosuhteet ja ilmoituksen sanamuoto muutoin, ilmoitus on työtuomioistuimen mielestä sekä tarkoitettu että ymmärretty pikemminkin väliaikaisen työn tarjoamiseksi kuin työsopimukseen nojautuvaksi velvoitukseksi työhön saapumiseen. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että niin kauan kuin tulipalo on estänyt työntekijöitä tekemästä ammattityötään, kysymyksessä ei ole ollut heidän siirtämisensä toiseen työhön työehtosopimuksen 24 §:n mielessä eikä heillä heille järjestetyssä muussa työssä siten ole ollut oikeutta työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn oppiajan suorittaneelle ammattityöntekijälle edellyttämään palkkaan yli työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun kahden viikon ajan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen siltä osin, mikä koskee Osuuskunta Itikan velvollisuutta maksaa 5. palkkaryhmän mukaista palkkaa kanteessa mainituille työntekijöille kanteessa tarkoitetulta ajalta, vahvistaa, että puheena oleva vuoden 1974 työehtosopimus on turvannut sen 5 §:ssä tarkoitettujen, työehtosopimuksen palkkaryhmittelyissä oppiajan suorittaneiksi teurastajiksi tai oppiajan suorittaneiksi lihavalmistetyöntekijöiksi luettujen ammattityöntekijöiden palkkaryhmän väliaikaisten siirtojen yhteydessä uudesta tehtävästä riippumatta, jolloin siirtona ei kuitenkaan pidetä muun työn tarjoamista työntekijöistä ja työnantajasta riippumattomasta työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä aiheutuneen työnteon keskeytyksen ajaksi. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Riski, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.