12.12.1977

I luku

1 §

Tällä Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään näitten järjestöjen jäseninä olevien työnantajien ja työntekijöiden työ- ja palkkasuhteet

2 §

Tämä työehtosopimus koskee sellaisissa kiinteistöissä tapahtuvaa talonmiehen ja siivoojan työtä, joiden varsinaisen liike- ja asuinrakennusten tilavuus on vähintään 3 000 m3. Vertaa pöytäkirjamerkintä no 1.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV luku

VII luku

22 §

A. Talonmiehen työ:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erikoisrakennuksissa kuten kirkot, teollisuusrakennukset, teatterit, kokoushuoneet, tennishallit, asuntolat ym. perusmaksu sovitaan osapuolten kesken (vrt. työehtosopimuksen 7 §).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen kesken 11.4.1972 tehdyssä talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on edellisen sopimuksen 1 §:ää vastaava määräys ja sopimuksen 10 ja 11 §:ssä edellisen sopimuksen 11 §:ää ja 22 §:n edelle jäljennettyjä kohtia vastaavat määräykset. Sitä paitsi on sopimuksessa näin kuuluvat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Tämä työehtosopimus koskee sellaisissa kiinteistöissä tapahtuvaa talonmiehen ja porrassiivoojan työtä, jota suoritetaan sellaisissa kiinteistöissä joiden varsinainen liike- ja asuinrakennusten tilavuus on vähintään 3 000 m3. Mikäli rakennuksen tilavuus on pienempi, mutta kadun puhtaanapidosta sovitaan, sovelletaan sen osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Porrassiivoojan tehtävät

Siivouksen suorittamisesta allaolevien määräysten ja palkkahinnoittelun mukaisesti vastaa talonmies edellyttäen, että siivousta ei ole erotettu talonmiehen toimesta, muussa tapauksessa vastaa siivouksesta työn suorittaja.

a) porrashuoneet ja hissit sekä kellarit ja ullakot siivotaan työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.

b) pääovet ja niiden sekä hissikorien lasit ja heloitukset pidetään puhtaina.

c) tarpeen vaatiessa puhdistetaan parvekkeet, parvekeovet ja ikkunat sekä porrashuoneiden seinissä, ovissa ja ikkunoissa olevat tilapäiset tahrat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainittujen liittojen kesken 16.2.1971 tehdyssä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tällä Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n sekä Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään näiden järjestöjen jäseninä olevien työnantajien ja työntekijöiden kiinteistöjen lämmitys-, huolto- ja puhtaanapitotöiden työ- ja palkkasuhteet. (vrt. pöytäkirjamerkintä)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Siivoojien tehtävänä on heille osoitettujen kiinteistöjen yleisessä käytössä olevien sisätilojen puhtaanapito.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Palkkaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Siivoojalle maksetaan kiinteistöalan yleisen työehtosopimuksen mukainen pistepalkka.

Siivoojien osalta voidaan myös sopia aikapalkkajärjestelmästä, jolloin tuntipalkka on

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset sisältyvät samojen liittojen kesken 11.4.1972 tehtyyn kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimukseen.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton kesken 14.4.1971 tehdyssä siivousalaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sovellutusalue

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa siivousalan yrityksissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaava määräys sisältyy samojen asianosaisten kesken 22.3.1972 tehtyyn siivousalaa koskevaan työehtosopimukseen.

Laura Ylipää on Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli toiminut vastaajan palveluksessa elokuusta 1970 alkaen. Hänelle olisi tullut työstä suorittaa vähintään Suomen Kiinteistötyönantajainliiton sekä Kiinteistötyöntekijäin Liiton välisen kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalaa koskevien työehtosopimusten mukainen vähimmäispalkka. Työnantaja oli määrännyt siivoojalle Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalossa seuraavat tehtävät:

Pääoven eteinen, välitasanne, alatasanne ja portaat 76,95 m2 4 pesua kuukaudessa, lakaisu joka arkipäivä Alasalin käytävä, syvennykset ja pukuhuone 73,57 m2 4 pesua kuukaudessa, lakaisu joka toinen päivä Näyttelysali 108,90 m2 4 pesua kuukaudessa, lakaisu joka toinen arkipäivä Iso voimistelusali ja eteinen 271,86 m2 15,40 m2 1 pesu kuukaudessa sali ja 4 pesua kuukaudessa eteinen, laikaisu joka arkipäivä Sosiaalitoimistoon menevä käytävä, tasanteet ja portaat 124,29 m2 4 pesua kuukaudessa, lakaisu joka arkipäivä 2 suihkuhuonetta 10,00 m2 8 pesua kuukaudessa Juhlasalin eteinen 179,51 m2 8 pesua kuukaudessa, lakaisu joka arkipäivä Juhlasali 269,50 m2 2 pesua kuukaudessa, lakaisu joka arkipäivä 5 yleistä käymälää Arvioitu siivousaika 23,30 t. kuukaudessa.

Vastaaja oli esittänyt sovellettavaksi Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välistä siivousalaa koskevaa työehtosopimusta. Se ei kuitenkaan voinut tulla kysymykseen seuraavista syistä. Sopimusta sovellettiin sen 1 §:n mukaan vain Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa siivousalan yrityksissä. Sopimukseen olivat sidottuja vain muutamat siivoustyövoiman vuokrausta harjoittavat yritykset, eikä se siten täyttänyt työsopimuslain 17 §:n asettamia yleissitovuuden edellytyksiä. Vastaajan toimialaan lähinnä rinnastettavissa saattoi olla vain saman alan toisen työnantajajärjestön eli Suomen Kiinteistötyönantajainliiton tekemä sopimus, joka myös täytti työsopimuslain 17 §:n soveltamisedellytykset. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukaan siivoojalle kuului maksaa kiinteistöalan yleisen työehtosopimuksen mukainen pistepalkka. Tällä yleisellä työehtosopimuksella tarkoitettiin kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta. Ylipään työpaikalla oli hänen vaatimuksestaan toimitettu 25.10.1972 hänen siivottaviensa tilojen pistemittaus. Pisteitä oli ilman käymälätiloja kertynyt 262,80. Käymälöiden osalta oli siivousaika arvioitu ja saatu 23,30 tuntia kuukaudessa eli pisteiksi muutettuna 36,10 pistettä. Täten kokonaispistemäärä nousi 298,9 pisteeseen. Pisteen hinta määräytyi myös kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen mukaan. Ylipään palkkaa ei ollut koskaan sovittu suoritettavaksi eikä myöskään maksettu hänen tekemänsä tuntimäärän mukaan. Hän oli ollut useimmiten työssä seitsemänä päivänä viikossa ja arkipäivinä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Sanotuilla perusteilla laskien Ylipään olisi tullut saada palkkaa aikana 1.1.1971-30.11.1972 kaikkiaan 25 323,55 markkaa. Työnantaja oli tältä ajalta suorittanut 15 636 markkaa, joten saamatta oli 9 687,54 markkaa. Lisäksi oli ajalta 1.12.1972-31.1.1973 maksettu 1 484 markkaa kun Ylipäälle olisi pitänyt tuolta ajalta maksaa 2 313,49 markkaa, joten saamatta oli 829,49 markkaa. Säännöllinen työaika oli työehtosopimuksen mukaan 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ylittävältä ajalta saamatta jääneet korvaukset oli suoritettava työaikalain 17 §:n mukaisesti käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 170. Myös sunnuntaityökorvauksia kantajalla oli saamatta. Vastaajayhtiön johtokunta oli kokouksessaan 20.12.1972 päättänyt suorittaa Ylipäälle vuosilta 1971-1972 sunnuntaityökorvausta 3 §70,30 markkaa. Ylipää ei kuitenkaan voinut hyväksyä yhtiön lupaamaa suoritusta kokonaissuoritukseksi vaatimastaan sunnuntaityönkorvauksesta.

Kantajan esittämässä Kiinteistötyöntekijäin Liiton 1.2.1973 antamassa lausunnossa kysymyksessä olevan siivoojan työ- ja palkkaehdoista sanotaan, että lienee kiistattoman selvää, että työsopimuslain 17 §:n mukaan lähinnä rinnastettava työehtosopimus on kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa oli työ tehty selvästi urakkatyönä. Tämä vahvisti lausunnon antajan käsitystä, että sanottu työehtosopimus oli sovellettava työehtosopimus. Kun kysymyksessä oli siivooja ja siivoustyöT työ oli työaikalain alaista työtä. Talonmiehen työehtosopimus saattoi tulla kysymykseen vain urakkapalkkausnormien osalta. Tosin huoltoalan työehtosopimuksen mukaan voitiin myös sopia aikapalkkajärjestelmästä.

Kantajan esittämässä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n lakimiehen antamassa lausunnossa kantajan asiamiehelle on sanottu, että Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välistä talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta sovellettiin vain silloin, kun siivooja talonmiehen tapaan asui siinä kiinteistössä, jota hän siivosi, ja asunto oli hänelle järjestetty työnantajan puolesta. Työehtosopimus oli tällaisessa tapauksessa valtakunnallinen ja yleiseksi katsottava. Jos siivooja ei asunut kiinteistöllä eikä työnantaja ollut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsen tuli sovellettavaksi Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus, joka oli siihen sidottujen työnantajain ja työntekijäin osalta huomattavasti kattavampi kuin Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen siivousalaa koskeva työehtosopimus, johon olivat sidottuja vain muutamat työvoiman vuokrausta harjoittavat yritykset. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus oli lausunnon mukaan valtakunnallinen ja yleiseksi katsottava siivousalalla muutoin paitsi talonmiehen työtä ja siivousta koskevan sopimuksen soveltamisalalla. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen siivoustyötä koskeva työehtosopimus oli myös valtakunnallinen muttei pienuutensa vuoksi yleiseksi katsottava. Lausunnon mukaan Ylipään työsuhteessa olisi työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla noudatettava vähintään kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukaisia ehtoja.

Vastaaja on lausunut, että Ylipään kanssa oli sovittu, että tämä siivosi itse parhaaksi katsominaan aikoina. Hänen kanssaan ei ollut sovittu mitään sovellettavasta työehtosopimuksesta, vaan pelkästään kuukausipalkasta. Vastaaja olisi ollut halukas maksamaan kantajalle noin 3 000 markkaa lisää, jos sovitteluratkaisu olisi syntynyt.

Vastaajan esittämässä Rovaniemen Kiinteistöyhdistys r.y:n sihteerin allekirjoittamassa kirjeessä katsottiin, ettei kysymyksessä olevassa tapauksessa voitu soveltaa talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta eikä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta, koska nämä molemmat koskivat nimenomaan kiinteistöjen yleisessä käytössä olevien sisätilojen puhtaanapitoa eikä urheilutilojen tai kokous- ja juhlasalien siivousta. Sen sijaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen siivousalaa koskeva työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettava sopimus, koska suoritettu siivoustyö oli lähinnä rinnastettavissa tämän sopimuksen 6 §:ssä 2 palkkaryhmässä lueteltuun työhön. Työn luonteeseen ei vaikuttanut se, oliko työnantajana siivousalan yritys vai yhden siivoojan palkkaava työnantaja kuten Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiö.

Vastaajan esittämässä Suomen Kiinteistötyönantajainliiton vastaajalle antamassa lausunnossa sanotaan seuraavaa. Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton työehtosopimukset määrittelivät siivoustyön suorituskohteiksi vain porrashuoneet ja hissit sekä sellaiset tilat, jotka ovat osakkaiden yhteisessä käytössä (kellarikäytävät, saunat, välinesuojat), joten kumpikaan sopimus ei voinut koskea urheilutalon siivousta, jossa siivottavat alueet käsittivät kokous- ja urheilusalitiloja. Työsuhteessa ei voitu samanaikaisesti soveltaa useamman työehtosopimuksen määräyksiä. Työsopimusta tehtäessä oli sovittu sisätilojen siivouksesta arkija sunnuntaitöineen ja samalla sovittu kuukausipalkka aikatyöpohjalla. Koska työntekijä oli riitauttanut palkkasaatavansa, oli palkkaerimielisyys ratkaistava työhön soveltuvan työehtosopimuksen mukaisesti. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välistä siivousalaa koskevaa työehtosopimusta oli pidettävä työsopimuslain 17 §:n mukaisena valtakunnalliseksi katsottavana ja nimenomaan tätä työtä lähinnä olevana. Muita sopimuksia alalla ei ollut olemassa. Kun kanteessa esitetyt palkkavaatimukset perustuivat väärään työehtosopimukseen ja vielä väärin suoritettuun palkanmääritykseen, kanne oli aiheeton. Ylityöstä oli sovittava työnantajan ja työntekijän kesken ennen kuin sitä ryhdyttiin suorittamaan. Käytetty tuntikorvausperuste 6,80 ei perustunut mihinkään työehtosopimukseen. Työsopimuslain mukaisesti niin päivittäisestä kuin viikottaisesta ylityöstä oli sovittava. Tässä tapauksessa oli sovittu, että kuukausipalkkaan sisältyi myös sunnuntaityö, minkä todisti kuukausittainen palkkakuitti. Sunnuntaityö oli väärin laskettu. Kuukausipalkkajärjestelmässä sunnuntaityö korvattiin yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Tässä oli käytetty työehtosopimukseen perustumatonta tuntipalkkaa.

Rovaniemen kihlakunnanoikeus on 1.3.1973 julistamallaan päätöksellä katsonut selvitetyksi, että Laura Ylipää ja Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiö ovat 1.1.1971-31.1.1973 olleet työsopimussuhteessa. Edelleen kihlakunnanoikeus on katsonut, että työsopimuslain 17 §:n 1 momentin edellyttämänä, lähinnä työsopimukseen rinnastettavana työehtosopimuksena oli pidettävä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välistä siivousalaa koskevaa työehtosopimusta ja työ katsottava sanotun työehtosopimuksen 6 §:n 1 momentin 2 palkkaryhmään kuuluvaksi, että vastaaja oli laiminlyönyt laatia kantajaa varten työtuntijärjestelmän, että vastaaja ei ollut pitänyt luetteloa kantajan tekemistä ylitöistä ja sunnuntaitöistä, että vastaajan kanssa oli katsottava sovitun, että tarvittaessa kantajan on tehtävä ylityötä, jotta määrätty työn tulos saavutetaan, ja että vastaajan laiminlyötyä pitää edellä mainittua luetteloa oli kantajan itsensä pitämälle luettelolle annettava huomattava todistusarvo sekä että vastaaja oli suorittanut kantajalle alussa mainitulta ajalta palkkaa yhteensä 17 120 markkaa ja että kantaja oli oikeutettu edellä esitetyllä perusteella saamaan palkkaa ja ylityö- sekä sunnuntaityökorvausta yhteensä 22 197 markkaa 96 penniä. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on hyläten esitetyt vaatimukset enemmälti osaksi toteennäyttämättöminä osaksi perusteettomina velvoittanut Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiön suorittamaan Ylipäälle 5 077,96 markkaa korkoineen.

Ylipää on lausunut hovioikeudessa, että sovellettava työehtosopimus oli kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus. Siivousalaa koskeva työehtosopimus perustui tuntipalkkajärjestelmään vain siitä syystä, että siivouskohteet työehtosopimuksen tarkoittamassa työssä vaihtuivat jatkuvasti. Siivousliikkeen ja siivouskohteen omistajan välinen toimeksianto ei yleensä kestänyt kuin muutamia päiviä, ja työtä tekevät työntekijät vaihtuivat tuonakin aikana. Käytännössä oli tuolloin lähes mahdotonta toteuttaa palkanlaskentaa aikaa ja kustannuksia vaativan pistelaskujärjestelmän mukaisesti. Milloin sekä työkohde että työsuhde olivat pysyviä, tilannetta varten ei ollut solmittu muuta kuin kiinteistöjen huoltoa ja lämmitystä koskeva työehtosopimus. Ylipää on hovioikeudessa esittänyt vielä korvausvaatimuksen, joka koskee viikoittaista ylityötä yli kihlakunnanoikeudessa esitetyn vaatimuksen. Ylipää on vaatinut hovioikeudessa kihlakunnanoikeuden päätöksen muuttamista niin, että vastaaja velvoitettaisiin suorittamaan hänelle kihlakunnanoikeudessa vaaditut summat.

Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiö on hovioikeudessa vaatinut muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen siltä osin kuin koskee eräiden valtion varoista maksettujen korvausten suorittamista valtiolle.

Asianosaiset eivät ole vastanneet toistensa muutoksenhakemuksiin.

Vaasan hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimen perusteltua lausuntoa siitä, onko Ylipään työsuhteeseen sovellettava jonkin työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä ja myönteisessä tapauksessa mitä työehtosopimusta on kysymyksessä olevaan työsuhteeseen sovellettava.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kiinteistötyöntekijäin Liitolle, Suomen Kiinteistötyönantajainliitolle ja Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimen pyytämänä lausuntona esittänyt seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rovaniemen kihlakunnanoikeudesta vedotusta työpalkkasaatavaa koskevasta Rovaniemen kaupungista olevien siivooja Laura Ylipään ja Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Osakeyhtiön välisestä jutusta siltä osin, onko Ylipään työsuhteessa sovellettava jonkun työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä ja myönteisessä tapauksessa mitä työehtosopimusta on kysymyksessä olevaan työsuhteeseen sovellettava, lausumme kohteliaimmin seuraavaa.

Viitaten lausuntoomme 1.2.1973 ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n lakimiehen Arjo Suonperän lausuntoon toteamme nyt asiasta saamiemme tietojen perusteella ettei ole ilmennyt mitään sellaista näyttöä että olisi aihetta muuttaa kantaamme. Käsityksemme mukaan kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus valtakunnallisena ja yleisenä työehtosopimuksena on ainut mitä voidaan soveltaa tässä jutussa. Näin ollen työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla on noudatettava vähintään kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukaisia ehtoja päätettäessä Laura Ylipään työpalkkasaatavaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lausuntoasian käsittelyn aikana Kiinteistötyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut lisäksi seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.v:n välisissä kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevissa työehtosopimuksissa on aina ollut erityiset määräykset erikoisrakennuksista. Kiistattoman selvästi on nähtävissä että nyt kyseessä oleva urheilutalo on luettava näihin kuuluvaksi. Vuonna 1970 erikoisrakennukset oli asiana työehtosopimuksen 21 §:ssä, vuosina 1971-1972 22 §:ssä ja vuosina 1972-1974 11 §:ssä. Mikään muu työehtosopimus ei selvemmin tuo näitä erikoisrakennuksia tiettyyn työehtosopimuksen piiriin. Vertauksen vuoksi tämän asian yhteydessä puhutussa Yleinen Ryhmä r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisissä siivousalan työehtosopimuksissa esiintyy vain tiettyjä työnosia. Nämä työnosat ovat häviävän pieni osa tämän asian kokonaisuudesta.

Kaiken lausutun ja esiintulleen perusteella on mielestämme selvää että Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalon siivoustyön asiassa on sovellettava Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevia työehtosopimuksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat työtuomioistuimen pyytämänä lausuntona esittäneet yhteisesti muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton välisen siivousalan työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukainen sitovuuspiiri on rajattu sopimuksen 1 §:n mukaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluviin siivousalan yrityksiin. Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton välisen kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukainen sitovuuspiiri on puolestaan rajattu sopijapuolina olevien järjestöjen jäseninä oleviin työnantajiin ja työntekijöihin. Em. työehtosopimusten kattama siivoustyö on molemmissa työehtosopimuksissa rajattu eri tavalla. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus kattaa sopimuksen 4 §:n mukaan ainoastaan sellaisen siivoustyön, jota sopimuksenalaiset siivoojat tekevät kiinteistöjen yleisessä käytössä olevissa sisätiloissa. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän siivoustyötä koskeva työehtosopimus on siivoustyön kattavuudeltaan huomattavasti laajempi. Tämän työehtosopimuksen 6 §:n palkkaryhmittelystä ilmenee, että sopimukseen on sisällytetty kaikki siivoustyöt. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuksessa ei siivoustyötä ole rajattu sillä perusteella missä työtä tehdään eikä myöskään sillä perusteella, ovatko siivottavat tilat yleisessä käytössä tai yksityisessä käytössä.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimus on myös työehtosopimuslain mukaiselta sitovuuspiiriltään laajempi. Tämän työehtosopimuksen sitovuuspiirin ulkopuolelle ei ole rajattu järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevia järjestäytymättömiä työntekijöitä, (kuten on tehty Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton työehtosopimuksessa). Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän siivousalaa koskevan työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuului v. 1973 noin 4 000 ja v. 1977 n. 5 350 siivoojaa. Jäsenyrityksiä oli 1973 22 ja 1977 35. Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton lämmitys- ja huoltoalaa koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien jäsenyritysten palveluksessa oli v. 1973 noin 680 siivoojaa ja v:n 1977 alussa noin 1 120 siivoojaa. Jäsenyrityksiä oli v. 1973 43 ja 1977 91.

Työnantajaliitot toteavat, että lausuntopyynnön pohjana olleeseen tapaukseen soveltuu siivoustyön kattavuudeltaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän siivoustyötä koskeva työehtosopimus. Tämän työehtosopimuksen 6 §:stä ilmenee, että työntekijä luetaan siihen palkkaryhmään kuuluvaksi, jonka mukaista työtä hän suorittaa enemmän kuin puolet päivittäisestä säännöllisestä työajastaan. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän siivousalaa koskeva työehtosopimus mahdollistaa palkkaustapana ei ainoastaan aikapalkan vaan myös suoritussidonnaisen aikapalkan sekä suorituspalkan käyttämisen. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksessa on siivoustyö rajattu yksinomaan kiinteistöjen yleisessä käytössä oleviin sisätiloihin. Jo pelkästään tämän vuoksi ei kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus voi tulla kysymykseen sovellettavana työehtosopimuksena.

Lausuntopyynnön pohjana olleessa tapauksessa on kantaja väittänyt yleisissä tuomioistuimissa, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimukseen ovat sidottuja "vain muutamat siivoustyövoiman vuokrausta harjoittavat yritykset". Siivousliikkeet eivät harjoita työvoiman vuokrausta, vaan ovat tyypillisiä alihankkijoita. Tämä työehtosopimus kattaa siivoustyön niin lyhyissä kuin pitkissäkin toimeksiannoissa ja kattaa myös sekä lyhyet että, pitkät työsuhteet ja samalla tavalla myös niin pysyvät kuin vaihtuvatkin työkohteet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lausuntoasian käsittelyn aikana ovat Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä lausuneet työtuomioistuimessa lisäksi muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Siivoustöiden rajaus ko. työehtosopimuksissa

Ns. teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti ajatellen ei kumpikaan asiassa esillä oleva työehtosopimus soveltuisi Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalon tapaukseen. Jos asiaa tarkastellaan työnantajan toimiala poisjättäen pelkästään ko. työehtosopimusten siivoustyön rajausta silmälläpitäen, voidaan todeta Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuksen siivoustyön kattavuudeltaan soveltuvan tapaukseen paremmin. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuksessa ei siivoustyötä ole rajattu sillä perusteella, missä työtä tehdään eikä myöskään sillä perusteella, ovatko siivottavat tilat yleisessä käytössä vai yksityisessä käytössä.

2. Käytäntö vastaavanlaisissa tapauksissa

Olemme pyrkineet selvittämään, mitä työehtosopimusta käytännössä on sovellettu Urheilutalon tyyppisissä työpaikoissa. Kirkon sopimusvaltuuskunnasta saamamme tiedon mukaan on harhaan johtavaa väittää, että kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta olisi aikaisemmin noudatettu yleisesti seurakuntien siivoojiin. Ennen omaa työehtosopimusjärjestelmää noudattivat seurakuntien palveluksessa olevien siivoojien yms. työntekijöiden työehdot pitkälti kunnallisen työehtosopimuksen ehtoja. Myöskään urheiluopistot, yksityiset urheilutalot ja uimahallit eivät tietojemme mukaan noudata kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta, vaan enimmäkseen julkisen sektorin työehtosopimuksissa sovittuja periaatteita. Kaiken kaikkiaan tilanne vaikuttaa tällaisten työnantajien osalta epätietoiselta, ja on tapauksia esim. yksittäisten pankkien osalta, joissa on noudatettu Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimusta.

3. Säännöt

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän sääntöjen 2 §:n mukaan olisi mahdollista, että esim. Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Oy:n tyyppinen työnantaja kuuluisi jäsenenä tähän työnantajaliittoon. Sen sijaan ei ole täysin varmaa, olisiko Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo Oy Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton säännöissä tarkoitettu "kiinteistötyönantaja". - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa seuraavan lausunnon:

Kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa on Laura Ylipään työsuhteeseen soveltuvina työehtosopimuksina tuotu esiin kantajapuolelta Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton, nyttemmin Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan sopimus ja vastaajapuolelta Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja äsken mainitun työntekijäliiton välinen siivousalan sopimus. Lausuntoasiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä on Kiinteistötyöntekijäin Liitto aivan loppuvaiheessa esittänyt, että oikea sopimus onkin mainitun liiton ja Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton välinen kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus, johon tosin on viitattu jo kihlakunnanoikeudelle esitetyissä asiakirjoissakin.

Epäselvyyttä ei asiassa ole siitä, etteivätkö kaikkien kolmen alan työehtosopimukset olisi valtakunnallisia työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mielessä, eikä työtuomioistuimen mielestä siitäkään, etteivätkö kahden ensiksi mainitun alan työehtosopimukset olisi myös yleiseksi katsottavia. Eri mieliä on siitä, onko myös kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva sopimus yleiseksi katsottava, niin myös siitä, mikä sopimuksista ehkä on Ylipään työsuhteeseen nähden asianomaisen alan työehtosopimus.

Ensin mainitun erimielisyyskysymyksen osalta on todistajana kuultu Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton toiminnanjohtaja arvionaan esittänyt, että vajaat 20 % kysymyksessä olevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöistä kuuluu työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sanotun sopimuksen soveltamispiiriin. Kiinteistötyöntekijäin Liitto ei ole halunnut kiistää tätä tosin varsin epävarmaksi sanomaansa arviota, mutta pitää kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta siitä huolimatta yleiseksi katsottavana työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mielessä. Työtuomioistuin katsoo, että tältä osin on kysymyksessä erimielisyys työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta eikä siten sellaisesta erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävästä kysymyksestä, mistä työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla antaa lausuntoja.

Siivousalan työehtosopimusta sovelletaan soveltamisalamääräyksensä mukaan siivousalan yrityksissä. Vastaajayhtiö ei ole tällainen yritys. Toisaalta tämä sopimus koskee kaikenlaista siivoustyötä, myös sellaisten urheilu- ja yleisötilojen siivousta, mitä Ylipään työhön kuuluu.

Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta sovelletaan ainakin pääasiallisesti lämpökeskuksissa ja alueellisessa kiinteistöjen huoltotoiminnassa. Tällaista toimintaa ei vastaajayhtiö harjoita. Sopimus ei liioin koske muuta siivoustyötä kuin kiinteistöjen yleisessä käytössä olevien sisätilojen puhtaanapitoa. Kiinteistön yleisessä käytössä olevat sisätilat ovat toisaalta porras- ja käytävätiloja, jotka johtavat kiinteistön eri huonetiloihin, toisaalta eri huoneistojen yhteiskäyttöön tarkoitettuja saunoja, pesutupia, kuivaushuoneita yms. tiloja. Ylipään siivousalasta muodostavat pääosan näyttelysali, voimistelusali, suihkuhuoneet ja juhlasali, jotka kaikki on tarkoitettu ulkopuolisten käyttöön eivätkä siten ole kiinteistön yleisessä käytössä.

Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus koskee kiinteistössä tapahtuvaa talonmiehen ja porrassiivoojan työtä, jos varsinaisen liike- ja asuinrakennuksen tilavuus on vähintään 3 000 m3, ja vuonna 1972 solmittu sopimus pienemmänkin kiinteistön osalta kadun puhtaanapitoa. Sopimuksesta selviää kuitenkin, että sen soveltamispiiriin kuuluvat ainakin talonmiehen työn osalta myös erikoisrakennukset, kuten kirkot, teollisuusrakennukset, teatterit, kokoushuoneet, tennishallit, asuntolat jne. Kanteessa tarkoitettu kiinteistö on ilmeisesti tällainen erikoisrakennus, ja asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä onkin selvinnyt, että vastaajayhtiön palveluksessa on kiinteistön hoitoa varten talonmies ja siivooja, joihin sovelletaan kysymyksessä olevaa työehtosopimusta. Edellä mainittu todistaja on ollut sitä mieltä, että sanottu erikoisrakennuksia koskeva määräys koskisi vain talonmiehen työtä eikä siten laajentaisi sopimuksen soveltamisalaa näissäkään rakennuksissa muuhun siivoustyöhön kuin porrassiivoojan työhön. Ylimääräisiä töitä koskevan sopimusmääräyksen nojalla voitaisiin tosin tehdä eri sopimus muidenkin sisätilojen siivoamisesta sanotun sopimuskohdan mukaisilla palkkaehdoilla.

Suomen työehtosopimuskäytännössä sovelletun teollisuusliittoperiaatteen mukaan ei Ylipään työ kuuluisi minkään edellä mainitun työehtosopimuksen alaan, vaan oikea ala olisi urheilu-, kulttuuri- tai seuratalotoiminnan työehtosopimus. Tällaisen alan mahdolliseen työehtosopimukseen ei kuitenkaan ole nojautunut sen enempää kumpikaan asianosainen kihlakunnantai hovioikeudessa kuin myöskään yksikään niistä liitoista, joita työtuomioistuimessa on asiassa kuultu. Sen mukaan kuin jutussa esitetystä aineistosta voidaan päätellä, ei Ylipään siivousalueeseen kuuluvia huonetiloja käytetä ainakaan pääasiassa vastaajayhtiön omaan aktiiviseen toimintaan - niin kuin esim. omassa talossaan toimiva teatteri käyttää taloa pääasiassa omiin näytäntöihinsä - vaan niitä luovutetaan vuokraa vastaan tai muulla tavoin urheiluseurojen ynnä muiden sellaisten käyttöön. Tällainen toiminta ei työtuomioistuimen mielestä ole etäällä varsinaisesta kiinteistöalan toiminnasta.

Kun edellä sanotun lisäksi otetaan huomioon kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa oleva sopimuskohta ylimääräisistä töistä, työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että teollisuusliittoperiaatteen mukaan sovellettavan sopimuksen puuttuessa Ylipään työ kuuluu mainitun työehtosopimuksen, ei sen sijaan kiinteistöjen lämmitysja huoltoalan työehtosopimuksen eikä myöskään siivousalan työehtosopimuksen alaan.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Pyrhönen, Parkkinen, Sariola, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Lausunto oli yksimielinen.