13.10.1976

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 §

1. Pää- ja työpaikkaluottamusmiesten ohella valvovat kaikki tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen luottamushenkilöt sopimuksen noudattamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamushenkilöllä tässä pykälässä tarkoitetaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehiä, jäsenyhdistysten ja aluejärjestöjen nimeämiä työehtosopimusasioita hoitavia luottamushenkilöitä.

33 §

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. (Luottamusmies sopimus on sivulla 186).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa sanotun ammattiryhmän valitsemaa luottamusmiestä. Rakennustyökohteella tarkoitetaan tässä saman työnantajan sekä erillistä rakennustyömaata että ns. aluerakennustyömaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

1. Rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevat työntekijät valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen. Niinikään valitsee tämän pykälän 4. kappaleessa sanottu ammattiryhmä keskuudestaan luottamusmiehen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Luottamusmiehen valinta on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena ottamalla huomioon se, että rakennustyökohteessa toimii samalla kertaa vain yksi pääluottamusmies.

4. Rakennustyökohteessa työskentelevälle ammattiryhmälle voidaan huomioonottaen rakennustyökohteen laajuus ja olosuhteet valita luottamusmies.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Mikäli rakennustyökohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

5. Pääluottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kahta viikkoa ennen ja luottamusmiehenä toimivalle viikkoa ennen. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisten tai siihen sidottujen työntekijäliittojen edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen, Rakennusosakeyhtiö Hartela rakensi Hanasaaren B-voimalaitoksen toista rakennusvaihetta Helsingissä. Voimalaitoksen varsinaiset rakennustyöt olivat päättymässä vuoden 1975 loppupuolella. Tämän vuoksi oli työmaan pääluottamusmiehelle ilmoitettu 3.10.1975 käydyn neuvottelun yhteydessä, että työvoimaa jouduttaisiin lähiaikoina supistamaan. Työnantaja oli 7.10.1975 antanut kymmenelle rakennusmiehelle ja kahdelle ammattimiehelle ennakkoilmoituksen työsuhteen päättymisestä viiden työpäivän kuluttua. Näiden työntekijöiden joukossa oli Tiina Tavela -niminen henkilö. Seuranneena päivänä oli työmaan työntekijöiden lähetystö, johon kuului myös pääluottamusmies, vaatinut että työnantajan oli heti peruutettava Tavelalle annettu ennakkoilmoitus. Kun työnantaja ei ollut suostunut esitettyyn vaatimukseen, olivat työntekijät aloittaneet samana päivänä kello 12 lakon, jonka tarkoituksena oli painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaiseen vaatimukseen. Kerrotun menettelyn johdosta oli työnantajaliitosta otettu yhteys Rakennustyöläisten Liittoon useita kertoja ja kehotettu tätä lopettamaan työtaistelu. Rakennustyöläisten Liitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin lopettaakseen työehtosopimuksen ja yleissopimuksen määräysten rikkomisen. Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö r.y. oli menettelyä suoranaisesti tukemalla syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen. Sanotuilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on pyytänyt, että Rakennustyöläisten Liitto ja Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoon.

Kanteeseen vastatessaan Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitetulla rakennustyömaalla järjestetyissä luottamusmies vaaleissa oli työmaan varapääluottamusmieheksi valittu Wicholm -niminen henkilö ja apumiesten luottamusmieheksi edellä mainittu Tavela. Vaalin tuloksesta oli työnantajalle tehnyt ilmoituksen silloinen pääluottamusmies Veikko Seppänen. Ilmoitus oli tehty suullisesti eikä kirjallisesti kuten alan luottamusmiessopimus edellytti. Työnantaja oli kuitenkin soveltanut varapääluottamusmiestä koskevia määräyksiä Wicholmiin silloin kun hän oli toiminut pääluottamusmies Seppäsen sijaisena tämän sairauden aikana. Sen sijaan työnantaja ei ollut hyväksynyt Tavelaa luottamusmieheksi. Työmaan työntekijät olivat pitäneet Tavelaa luottamusmiehenä ja vaatineet hänen irtisanomisensa peruuttamista. Kun työnantaja ei kuitenkaan ollut suostunut vaatimukseen, työntekijät olivat ryhtyneet työnseisaukseen Tavelan irtisanomisen peruuttamiseksi. Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestön aluesihteeri, Veikko Väliranta oli saanut tiedon työnseisauksesta työnantajaliiton asiamies Urho Löppöseltä 8.10.1975 iltapäivällä. Seuraavana päivänä oli Rakennustyöläisten Liiton paikallisen ammattiosaston toimitsija käynyt työmaalla selvittämässä asiaa. 10.10.1975 työmaalta oli tullut lähetystö aluesihteeri Välirannan luokse. Lähetystöön olivat kuuluneet muun muassa pääluottamusmies ja Tavela. Käydyn selvittelyn aikana Väliranta oli ilmoittanut aluejärjestön kantana, ettei työtaistelutoimenpide ollut puolusteltavissa. Väliranta oli todennut lähetystölle, ettei Tavelan valitsemisesta luottamusmieheksi ollut tehty kirjallista ilmoitusta työnantajalle, joten työntekijöillä ei ollut mitään edellytyksiä tilanteen muutoinkin huomioon ottaen vaatia Tavelan irtisanomisen peruuttamista. Lähetystö oli pyytänyt Uudenmaan aluejärjestön tukitoimenpiteitä työnseisaukselle. Tällaiset tukitoimenpiteet Väliranta oli kieltänyt vedoten edelleen siihen, että työnseisaus olisi heti lopetettava ja työntekijöiden palattava välittömästi takaisin työhön. Tämän jälkeen Väliranta oli joutunut selvittelemään työnseisausta eri yhteyksissä muun muassa vastatessaan eri työmailta tulleisiin kyselyihin mahdollisista tukitoimenpiteistä työnseisaukselle. Näissä puhelinkeskusteluissa Väliranta oli todennut, ettei tukitoimenpiteille ollut edellytyksiä, koska työnseisaus perustui työehtosopimuksen vastaisiin vaatimuksiin. 9.10.1975 olleessa Uudenmaan aluejärjestön piiriin kuuluvien luottamusmiesten tiedotustilaisuudessa Väliranta oli toistanut edellä mainitun. Edelleen Väliranta oli aluejärjestön syysedustajakokouksessa 11.10.1975 todennut paikalla olleille edustajille, ettei työnseisaukselle ollut perusteita.

Työmaalta oli saapunut työntekijäin lähetystö Rakennustyöläisten Liiton toimistoon 9.10., 10.10. ja 11.10.1975. Lähetystöt olivat ottaneet vastaan vuoropäivinä liiton puheenjohtaja ja toinen puheenjohtaja. Näissä yhteyksissä oli työntekijöille selvitetty perusteellisesti se, että työtaistelutoimenpide oli vastoin luottamusmiessopimusten selviä määräyksiä siitä, että luottamusmiesvaalista oli ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Koska Tavelan osalta ei ollut tehty kirjallista ilmoitusta, ei Rakennustyöläisten Liitto voinut pitää Tavelaa työmaan sekamiesten luottamusmiehenä. Näin ollen liiton taholta oli todettu työnseisaus perusteettomaksi ja kehotettu työntekijöitä välittömästi palaamaan työhön. Koska työtaistelu edellä mainituista jyrkistä kannanotoista huolimatta edelleen oli jatkunut, oli Rakennustyöläisten Liiton toimitsija Mauri Perä ollut 15.10.1975 työmaalla selvittelemässä selkkausta. Perän toimenpiteiden ansiosta oli työt saatu samana päivänä käyntiin.

Kerrotusta selvisi, että Rakennustyöläisten Liitto ja sen Uudenmaan aluejärjestö olivat toimineet kaikki mahdolliset keinot käyttäen työselkkauksen selvittämiseksi, minkä vuoksi liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Jos työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, että sanotut yhdistykset eivät olleet toimineet työselkkauksen selvittämiseksi kyllin tehokkaasti, Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt, että hyvityssakkoa määrättäessä otettaisiin huomioon yhdistysten kerrotut toimenpiteet asian selvittämiseksi lieventävinä asianhaaroina.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että sen jälkeen kun Rakennusosakeyhtiö Hartela on 7.10.1975 antanut Hanasaaren B-voimalaitoksen 12:lle työtekijälle ennakkoilmoituksen näiden työsuhteiden päättymisestä työmaan erään työvaiheen päättymisen vuoksi, ovat työntekijäin edustajat, heidän joukossaan työmaan pääluottamusmiehenä silloin toiminut varapääluottamusmies, 8.10.1975 vaatineet ilmoituksen peruuttamista ensin kaikkien sanottujen työntekijäin osalta ja sitten Tavela -nimisen työntekijän osalta. Kun vaatimukseen ei ole suostuttu, on työmaalla viimeksi sanottuna päivänä alkanut työnseisaus, johon on ottanut osaa myös sanottu varapääluottamusmies, joka on myös pyrkinyt aikaansaamaan yhtiön eräillä muilla työmailla tukitoimenpiteitä. Lakon alettua on Tavelaa koskenutta vaatimusta perusteltu sillä, että hän oli työmaan apumiesten luottamusmies. Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko Tavelan valinnasta luottamusmieheksi ilmoitettu työnantajalle ennen Tavelalle annettua ennakkoilmoitusta ja lakon alkamista edes suullisesti ja onko, jos tuollainen suullinen ilmoitus on tehty, sen vastaanottanut työnantajan edustaja ilmoittanut sen riittäväksi. Riippumatta siitä, onko yhtiöllä ollut luottamusmiessopimuksen mukaan oikeutta Tavelan irtisanomiseen, on työtaistelu, joka on jatkunut 15.10.1975 saakka, kohdistunut yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä.

Työnantajapuolelta on työtaistelun johdosta oltu jatkuvasti yhteydessä Rakennustyöläisten Liittoon ja sen Uudenmaan aluejärjestöön. Niiden edustajat ovatkin sen johdosta olleet yhteydessä työntekijäin edustajiin ja useasti selvittäneet näille työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuuden vaikuttaen myös siihen, ettei työtaistelu uhatuin tavoin ole laajentunut muille rakennustyömaille. Lähinnä Rakennustyöläisten Liiton toimenpiteiden ansiosta on työtaistelu myös saatu päättymään 15.10.1975. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä Rakennustyöläisten Liiton toimenpiteitä kyllin tehokkaina ja nopeina. Liitto vastaa myös varapääluottamusmiehen edellä kerrotusta toiminnasta siitä riippumatta, ettei hänenkään valinnastaan ollut ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti, mutta kylläkin riidattomasti suullisesti samoin kuin myös hänen toimimisestaan tuona aikana pääluottamusmiehen sijaisena. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että liiton Uudenmaan aluejärjestö olisi vastuussa työtaistelun jatkumisesta. Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan aluejärjestöä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Riski, Airaksinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.