29.12.1976

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa myöskin jäsenyrityksen piirikonttoria tai muuta siihen verrattavaa itsenäistä toimintayksikköä, ei kuitenkaan yksityistä työmaata.

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksessä työskentelevien työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa mainittua työpaikan luottamusmiestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Pääluottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnan suorittavat yrityksen Rakennustyöläisten Liittoon järjestäytyneet työntekijät keskuudestaan vuodeksi kerrallaan, ja työpaikan luottamusmiehen asianomaisella työpaikalla olevat em. työntekijät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen, putkiasentaja Esa Jalomäki oli työskennellyt Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyrityksen Sammutin Oy:n palveluksessa 12.7.1971 alkaneessa, toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. Keväällä 1974 hänet oli valittu ensimmäisen kerran liikkeen putkiasentajien pääluottamusmieheksi. Jalomäki oli tuolloin työskennellyt Oulussa olevalla sairaalatyömaalla. Hänet oli 1.2.1975 valittu uudestaan Sammutin Oy:n putkiasentajien pääluottamusmieheksi. Työryhmä, jonka etumiehenä Jalomäki toimi, oli vuosina 1974-1975 tehnyt sprinkleriasennustöitä Oy Kaukas Ab:n työmaalla Lappeenrannassa. Urakkatyösopimuksen mukaan työhön oli kuulunut sprinklerilaitteiden asennus täyteen käyttökuntoon. Kesällä 1975 olivat putkiasennustyöt liikkeessä tiettävästi vähentyneet niin, ettei käynnissä ollut Lappeenrannan työmaan lisäksi muita työmaita. Jalomäki oli joutunut sairaslomalle ajaksi 10.6.-6.7.1975. Työnantaja oli 30.6.1975 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Jalomäelle, ettei sairasloman jälkeen ollut enää työtä osoitettavissa. Samalla työnantaja oli purkanut kolmen muun työntekijän työsuhteet. Nämä kolme olivat olleet 26.6. ja 27.6.1975 poissa työstä hoitamassa tarpeellisia yksityisasioitaan. Maanantaina 7.7.1975 Jalomäki ja työryhmän viides asentaja Martti Kotola olivat kutsusta menneet käymään yrityksen konttorissa. Täällä työnantaja oli irtisanonut sanottuun kirjeeseen viitaten Jalomäen ja Kotolan. Jalomäelle oli maksettu lomakorvauksen lisäksi kahden viikon irtisanomisajan palkka irtisanomisajan alkaessa kulua 7.7.1975. Sanottuna päivänä oli keskusteltu lisäksi siitä, mitä urakkaan kuuluvia töitä oli ollut kesken. Jalomäen irtisanominen oli selvästi luottamusmiessopimuksen vastainen toimenpide, sillä asennustyöt eivät olleet päättyneet, eikä myöskään oltu yhteisesti todettu, ettei pääluottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä. Entisten työntekijöiden erottamisen jälkeen työnantaja oli ottanut pian kaksi järjestäytymätöntä asentajaa suorittamaan Jalomäen työryhmältä kesken jäänyttä työtä. Nämä olivat olleet työnantajan palveluksessa lokakuun alkuun 1975 saakka.

Jalomäen työkunnan oman arvion mukaan urakkatyösopimuksessa tarkoitettujen töiden loppuun suorittaminen olisi kestänyt lähes kolme kuukautta. Jalomäki oli ensimmäisen kerran jo 2.7.1975 protestoinut erottamisuhkaa vastaan omalta osaltaan ja muiden työntekijöiden puolesta. Työnantaja ei kuitenkaan ollut suostunut peruuttamaan erottamista. Neuvottelujen alkuvaiheessa työnantajaliitto oli väittänyt, että työt työmaalla olivat päättyneet. Tämän väitteen osoittauduttua virheelliseksi työnantaja oli keksinyt muita perusteluja. 20.10.1975 käydyssä viimeisessä neuvottelussa työnantajaliiton edustajat olivat väittäneet työnantajalle syntyneen oikeuden purkaa työsuhteet, koska työntekijät olivat toistuvasti olleet poissa työpaikalta varoituksista huolimatta ja muillakin tavoin jättäneet työvelvoitteensa täyttämättä. Väitteet pääluottamusmiehen työvelvoitteen laiminlyönnistä olivat kuitenkin perusteettomia. Silloin kun työn loppumisesta oli ilmoitettu, ei ollut edes väitetty Jalomäen syyllistyneen laiminlyönteihin. Tuollaisia vastaan puhui myös Jalomäen poikkeuksellisen korkea keskituntiansio. Esimerkiksi huhtikuun alusta kesäkuun loppuun oli hänen lomapalkkasopimuksen tarkoittama keskituntiansionsa 68,12 markkaa. Putkijohtotyönantajainliitto ei ollut missään neuvotteluvaiheessa kiistänyt sitä, etteikö Jalomäki olisi ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Yli kaksi kuukautta liittoneuvottelujen jälkeen työnantajaliitto oli kuitenkin lähettänyt Rakennustyöläisten Liitolle kirjeen, jonka mukaan Sammutin Oy oli ilmoittanut, ettei Jalomäellä ollut pääluottamusmiehen asemaa. Putkijohtotyönantajainliitto ei kuitenkaan kirjeessään ollut selvästi yhtynyt tähän virheelliseen käsitykseen. Olikin pidettävä selvänä, että Jalomäki oli toiminut yhtiön itsenäisen toimintayksikön pääluottamusmiehenä.

Jalomäki oli kerrottujen tapahtumien jälkeen jäänyt työttömäksi saaden rakennustyöläisten työttömyyskassan avustusta 19.1.1976 saakka. Jalomäen palkka 13.1.-7.7.1975 välisenä aikana oli ollut yli 63 000 markka. Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksessään katsonut Jalomäen vuosityöansioksi 91 200 markkaa. Vaikka lähdettäisiin siitä, ettei Sammutin Oy olisi pystynyt Oy Kaukas Ab:n asennustyön loppuun suorittamisen jälkeen tarjoamaan pääluottamusmiehelle muuta työtä, muodostui työantajasta johtuva työttömyysaika ja ansion menetys tällöinkin lähes kolmen kuukauden pituiseksi. Lisäksi oli otettava huomioon erottamiseen liittyvät raskauttavat asianhaarat, jotka vaikuttivat korvauksen suuruuteen. Siihen vaikutti myös tuomittavan korvauksen veronalaisuus.

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Sammutin Oy on toiminut luottamusmiessopimuksen vastaisesti päättäessään pääluottamusmies Jalomäen työsuhteen, ja velvoittamaan Sammutin Oy:n maksamaan Jalomäelle vahingonkorvauksena 40 000 markkaa laillisine korkoineen. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Putkijohtotyönantajainliitto on viitannut vastineeseen, jonka se oli antanut Rakennustyöläisten Liiton samanaikaisesti työtuomioistuimessa ajamaan saman työmaan toisen asentajan irtisanomista koskevaan kanteeseen. Siitä selvisi, että Sammutin Oy oli tiedottanut asentajille asennustöiden lopettamisesta 21.3.1975 ja 20.5.1975. Asennustyön tilaaja Oy Kaukas Ab oli työn valmistumisen viivästymisen johdosta huolestuneena ilmoittanut Sammutin Oy:n edustajille, ettei yhtiön asentajilla enää ollut asiaa Kaukaan sahan alueelle. Kaukaan sahan sprinklerilaitoksen asennus oli Sammutin Oy:n viimeinen sprinkleriasennuskohde. Vallinneissa oloissa ei yhtiöllä ollut muuta mahdollisuutta kuin päättää asentajien työsuhteet. Irtisanomisiin johtanut tapahtumaketju juonsi juurensa liikkeessä yli vuosi irtisanomisia aikaisemmin alkaneista tapahtumista, jotka koskivat erimielisyyksiä useista eri asioista. Puheena olevan työkunnan jäsenten työsuhteitten purkamisellekin olisi ollut edellytykset. Sillä seikalla, oliko Jalomäki ainoastaan sprinkleriasennusosaston luottamusmies vai mainitun osaston pääluottamusmies, ei ollut merkitystä, koska kysymys oli täydellisestä toiminnan keskeytyksestä, mikä oli peruste pääluottamusmiehen työsuhteen päättämiselle. Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sammutin Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Sammutin Oy on 21.3.1975 ilmoittanut palveluksessaan olleille sprinkleriasentajille, että yhtiö on työn vähyyden vuoksi pakotettu lomauttamaan tai irtisanomaan palveluksessaan olleet sprinkleriasentajat nykyisten työmaiden valmistuttua. Yhtiön viimeinen sprinkleriasennuskohde on ollut Oy Kaukas Ab:n sahan sprinkleriasennustyö. Kesäkuun 1975 lopussa on tuon työmaan palveluksessa ollut viisi asentajaa. Työnantaja on kirjeellään 30.6.1975 ilmoittanut purkaneensa kolmen asentajan työsuhteen luvattoman työpaikalta poissaolon vuoksi. Samana päivänä työnantaja on ilmoittanut kahdelle muulle työntekijälle, joista toinen on kanteessa tarkoitettu Esa Jalomäki, että Kaukaan sahan sprinklerityömaa katsottiin päättyneeksi myös Jalomäen osalta.

Jalomäki on tehdyn ilmoituksen mukaan 1.2.1975 valittu Sammutin Oy:n luottamusmieheksi. Yrityksen koko putkiasennusosasten luottamusmiehenä Jalomäki on luottamusmiessopimuksen 1 §:n ja 2 §:n 1 kohdan määräykset huomioon ottaen työtuomioistuimen mielestä ollut sprinkleriasennusosastolla sanotun sopimuksen 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa pääluottamusmiehen asemassa. Jalomäki on mainitun ilmoituksen saadessaan ollut 10.6.1975 alkaneella ja 6.7.1975 päättyneeksi ilmoitetulla sairaslomalla. Jalomäen työsuhde on sittemmin 7.7.1975 irtisanottu päättymään kahden viikon irtisanomisajoin.

Jalomäen työsuhteen päättämisen jälkeen on Jalomäen työkunnan työsuhteiden päättymisen syyksi työnantajapuolelta vedottu muun muassa siihen, ettei tilaaja enää ollut sallinut työkuntaan kuuluvien työskennellä työmaalla, ja vedottu työn viivästymiseen ja siinä olleisiin puutteellisuuksiin. Jalomäelle ei ole hänen työsuhteensa kestäessä näytetty esitetyn huomautuksia sanottujen seikkojen johdosta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan on Sammutin Oy:n sprinkleriasennusosaston toiminta Jalomäen työsuhteen päättyessä vielä jatkunut kahden työntekijän voimin, eikä asiaan vaikuta, onko näiden työ kuulunut Jalomäen työkunnan urakkasopimuksen piiriin vai eikö. Asiassa ei ole väitettykään, että Sammutin Oy olisi luottamusmiessopimuksen edellyttämin tavoin edes pyrkinyt saamaan yhteisesti todettavaksi, ettei Jalomäelle voitu sprinkleriasennusosastolla tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä. Sammutin Oy on Jalomäen irtisanoessaan näin ollen menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan vastaisesti. Jalomäelle tällä perusteella tulevan korvauksen suuruutta määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että yhtiön harjoittama sprinkleriasennustoiminta on kokonaan päättynyt noin kolmen kuukauden kuluttua Jalomäen työsuhteen päättymisestä.

Hyväksyessään myöhemmin Sammutin Oy:n menettelyn ja jättäessään huolehtimatta siitä, että yhtiö olisi tämän jälkeen täyttänyt sille luottamusmiessopimuksen mukaan kuuluvat velvoitteet Jalomäkeä kohtaan, on Putkijohtotyönantajainliitto laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Sammutin Oy:n suorittamaan Jalomäelle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta irtisanomisesta kohtuulliseksi harkitut 14 000 markkaa sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Putkijohtotyönantajainliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa 2 000 markkaa. Yhtiön ja Putkijohtotyönantajainliiton tulee lisäksi yhteisvastuullisesti korvata Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Heiniö, Riski, Mickwitz, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.