1.7.1971

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (Liite Il).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.

Muist. 1. Työn laadusta johtuen voidaan työntekijöiden palkkauksessa noudattaa joko kokonaistuntipalkka-, urakka- tai muuta palkkiojärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimaan ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Luottamusmiehet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Paikallisen ammattiosaston ja työnantajan "yhdysmiehenä" toimii Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen ammattiosaston työpaikan työntekijöiden joukosta valittu pääluottamusmies, jonka tehtävänä on esitellä työnantajalle tahi hänen edustajalleen työntekijäin valitukset ja toivomukset sekä johtaa työntekijäin puolelta työnantajan kanssa käytäviä neuvotteluja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemin tehtaiden piirissä toimivan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Veitsiluodon osasto n:o 41 r.y:n asettama pääluottamusmies Urho Hassinen oli 30.9.1970 esittänyt työnantajalle vaatimuksen kuljetusosaston kaikkien 82:n työntekijäin tuntipalkkojen korottamisesta 50-55 pennillä. Tämän voimassa olleeseen työehtosopimukseen perustumattoman esityksen johdosta oli työnantajan ja työntekijäin kesken käyty neuvotteluja 30.9., 12.10. ja 19.10.1970. Kun nyt kysymyksessä olleista 82:sta työntekijästä 44:n tuntipalkkaa oli työehtosopimuksen edellyttämien korotusten lisäksi 1.4.1970 korotettu keskimäärin 23 pennillä ja neljän tuntipalkkaa 24.7.1970 keskimäärin 45 pennillä, työnantaja oli mainituissa neuvotteluissa ilmoittanut olevansa valmis korottamaan kuljetusosaston niiden työntekijöiden palkkoja jotka eivät vielä vuonna 1970 olleet saaneet ylimääräistä, työehtosopimukseen perustumatonta palkankorotusta. Tarjottu korotus olisi vastannut vaikutukseltaan osastolla vuonna 1970 suoritettujen korotusten keskimäärää. Heti 19.10.1970 pidetyn neuvottelutilaisuuden jälkeen pääluottamusmies Hassinen, joka jo neuvottelujen aikana oli uhannut tehtaan pysäyttämisellä, oli ilmoittanut, että työt kuljetusosastolla lopetetaan samana päivänä kello 12.00. Tällöin olivat kaikki kuljetusosaston 82 työntekijää jääneetkin pois työstä. Työt olivat jatkuneet seuraavana aamuna kello 7.00 kun oli sovittu, että neuvotteluja jatketaan 23.10.1970. Tämän neuvottelun jälkeen työntekijät olivat pitäneet 26.10.1970 aamulla työvuoron alkaessa kokouksen, jossa pääluottamusmies Hassinen oli mukana ja jossa oli päätetty neuvottelujen taikka vaihtoehtoisesti lakon jatkamisesta. Lakko, johon jälleen olivat osallistuneet kuljetusosaston kaikki 82 työntekijää, oli alkanut viimeksi mainittuna päivänä kello 7.15 päättyen samana päivänä kello 10.15 sen jälkeen kun oli sovittu uudesta, 27.10.1970 pidettävästä neuvottelusta. Tämä neuvottelu oli päättynyt tuloksettomana pääluottamusmies Hassisen esitettyä työntekijöiden viimeiseksi korotusvaatimukseksi 25-30 pennin korotusta kaikkien kysymyksessä olevien työntekijäin palkkoihin ia työnantajan pysyessä aikaisemmassa kannassaan. Neuvottelujen aikana pääluottamusmies Hassinen oli useasti uhannut tehtaan pysäyttämisellä. Neuvottelun päätyttyä Hassinen oli ilmoittanut lakosta, joka olikin alkanut seuraavana päivänä, 28.10.1970 kello 7.00. Lakko, johon olivat osallistuneet kuljetusosaston kaikki 82 työntekijää, oli päättynyt 29.10.1970 kello 12.00. Työnantajan saamien tietojen mukaan olivat ammattiosaston johtokunta ja yleinen kokous myöhemmin 29.10.1970 pitämissään kokouksissa velvoittaneet pääluottamusmies Hassisen neuvottelemaan asiasta työnantajan kanssa. Neuvottelut olivat jatkuneet 30.10.1970 ja silloin oli päädytty suurin piirtein työnantajan alkuperäisen tarjouksen mukaiseen ratkaisuun. Kysymyksessä olevassa työtaistelussa olivat työntekijät menettäneet kaikkiaan 1558 työtuntia. Kukaan kuljetusosaston työntekijöistä ei ollut kuulunut ammattiosaston johtoon. Ammattiosaston asettaman pääluottamusmies Hassisien edellä kerrottu käyttäytyminen antoi kuitenkin selvän kuvan ammattiosaston suhtautumisesta kyseisiin lakkoihin. Hassinenhan oli esittänyt työnantajalle työtaisteluun johtaneen, työehtosopimukseen perustumattoman palkankorotusvaatimuksen ja uhannut 19.10. ja 26.10.1970 pidetyissä neuvotteluissa tehtaan pysäyttämisellä, jollei asia selviä. Lisäksi Hassinen oli jättänyt ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi vedoten muun muassa siihen, että työntekijät eivät ole hänen hallittavissaan. Kuitenkin Hassinen oli joka kerran, luvattuaan lakon loppuvan kun työnantaja oli suostunut jatkoneuvotteluihin, vaikeuksitta saanut työt käyntiin osastolla. Ammattiosaston positiivista suhtautumista työtaisteluun kuvasi se, että osaston luottamusmies Kalervo Pasanen oli osallistunut työtaisteluun 19.10. ja 26.10.1970 ja luottamusmies Hjalmar Hyvönen 26.10.1970 samoin osallistunut työtaisteluun. Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli oltu yhteydessä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liittoon, joka yhteydenoton johdosta kantajaliiton käsityksen mukaan oli vakavasti yrittänyt saada edellä selostetun työtaistelun loppumaan Veitsiluoto Osakeyhtiössä.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Veitsiluodon osasto n:o 41 tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla edellä kerrotuista laiminlyönneistään maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut, ettei se, että pääluottamusmies Urho Hassinen on työehtosopimuksen edellyttämin tavoin esitellyt kuljetusosaston työntekijöiden vaatimukset työnantajalle sekä johtanut työntekijäin puolella työnantajan kanssa käytäviä neuvotteluja, muodostanut työehtosopimuslaissa tarkoitettua työtaistelutoimenpidettä. Työtaistelutoimenpiteenä ei myöskään voitu vallinneet neuvotteluolosuhteet huomioon ottaen pitää pääluottamusmies Hassisen väitettyjä uhkailuja koko tuotantolaitoksen pysäyttämisestä. Ennen ammattiosaston puuttumista tapahtumiin olivat mielialat kuljetusosastolla pitkittyneistä neuvotteluista johtuen huomattavasti kärjistyneet, mikä oli vaikeuttanut pääluottamusmies Hassisen mahdollisuuksia pitää tilanne hallinnassaan ja päästä neuvottelutietä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Oli myös luonnollista, että työntekijät olivat pääluottamusmiehen kehotuksesta käynnistäneet työt välittömästi saatuaan työnantajalta lupauksen jatkoneuvotteluista, sillä työehtosopimus edellyttää neuvottelujen aikana ehdotonta työrauhaa. Kanteessa väitetyin tavoin ei siis ollut oikeutettua mainitusta seikasta tehdä päätelmiä pääluottamusmies Hassisen mahdollisuuksista hallita tilannetta. Työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmies toimii ammattiosaston ja työnantajan "yhdysmiehenä", millä määräyksellä oli katsottava rajoitetun pääluottamusmiehen oikeutta toimia ammattiosaston välittömänä edustajana. Näin ollen ei ammattiosasto myöskään ollut välittömästi vastuussa pääluottamusmiehen toimenpiteistä ainakaan mikäli pääluottamusmies oli selvästi ylittänyt toimivaltansa taikka laiminlyönyt tehtävänsä. Ammattiosaston suhtautumisesta tilanteeseen ja toimenpiteistä sen purkamiseksi olikin osoituksena 29.10.1970 järjestetty yleinen kokous, jossa ammattiosasto selvästi oli tuominnut tapahtuneet työnseisaukset. Samassa kokouksessa oli kaikki ammattiosaston neuvottelevat luottamusmiehet velvoitettu käymään neuvotteluja työnantajan taholta pääluottamusmies Hassiseen kohdistuneiden syytösten johdosta sekä jatkamaan edelleen kuljetusosaston palkkaneuvotteluja.

Edellä olevan perusteella Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on katsoen, että ammattiosasto on täyttänyt sille lain mukaan kuuluvat velvollisuudet työrauhan ylläpitämiseksi, vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Veitsiluodon osasto n:o 41 r.y:tä on jutussa kuultu.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Veitsiluoto Osakeyhtiön Kemin teollisuuslaitosten kuljetusosaston työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin ryhtyneet kanteessa kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n hyväksymät luottamusmiehet, joiden toiminnasta osasto on vastuussa, ovat kanteessa mainituin tavoin osallistuneet sanottuihin, työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto ei ole riittävän ajoissa ja tehokkaasti ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Veitsiluodon osasto n:o 41:n maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2000 markkaa sekä korvaamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 450 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Kaski Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.