24.2.2015

Esitiedot

A oli vuonna 2012 hakenut opintotukea ulkomailla harjoitettavia opintoja varten. Ennen opintojen aloittamista A oli asunut perheensä kanssa ulkomailla ajalla 1.10.1998 - 18.6.2012. A:lla oli ollut kotikunta ja vakituinen osoite Suomessa hänen syntymästään lähtien.

Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n hakemuksen, koska se katsoi, ettei A:n oleskelua ulkomailla voitu pitää tilapäisenä. A oli oleskellut ulkomailla perheensä kanssa ajalla 1.10.1998 - 18.6.2012. Kyseisellä ajanjaksolla hän oli oleskellut Suomessa 6 kk 13 päivää. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan oleskelua ei voitu pitää tilapäisenä, koska A oli ennen nykyisten opintojen alkamista oleskellut ulkomailla yli kolme vuotta muussa kuin opiskelutarkoituksessa. Hän ei ollut myöskään ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella hänellä voitaisiin katsoa olleen yli 13 vuotta kestäneestä ulkomailla oleskelusta huolimatta elinolosuhteiden perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin hänen ulkomaiseen asuinmaahansa. A:ta ei myöskään voitu katsoa lähetetyn työntekijän perheenjäseneksi.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta. A oli ollut ulkomailla vanhempiensa mukana. Hänen isänsä oli työskennellyt ulkomailla suomalaisen työnantajan lähettämänä. Peruskoulun ja lukion hän oli käynyt ulkomailla. Suomessa A oli ollut joka kesä, kun koulusta oli ollut lomaa. Lisäksi hän oli ollut Suomessa kesätöissä. A oli koko ulkomailla oleskelun ajan kuulunut suomalaisen sairaanhoidon piiriin ja hänen vanhemmillaan oli kiinteistöjä Suomessa. A katsoi, että hänen siteensä Suomeen olivat vahvat.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan perustelut

Ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle, jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana ja jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Hallituksen esityksessä kotikuntalaiksi (HE 104/93) todetaan, että sen selvittäminen, onko henkilöllä elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinpaikkaan, on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Säännöksen soveltamisala on tarkoitettu suppeaksi. Pelkkä ulkomailla oleskelun määräaikaisuus ei kuitenkaan ole riittävä syy, vaan tämän lisäksi edellytetään elinolosuhteisiin liittyvää yhteyttä Suomeen. Kyseessä voi olla esimerkiksi perhe- ja sukulaisuussuhde, asunnon ominaisuuksiin ja asumiseen liittyvät seikat sekä henkilön työsuhteeseen tai toimeentuloon liittyvät seikat. Säännöksessä tarkoitettuja tilanteita, joissa kotikunta elinolosuhteiden perusteella voisi säilyä Suomessa, saattaisi olla esimerkiksi silloin, kun henkilö oleskelee ulkomailla yhtä vuotta pitempään hoitotoimenpiteen, määräaikaisen työsuhteen, opintojen tai vapaa-ajanvieton johdosta ja palaa tämän jälkeen välittömästi takaisin Suomeen. Kotikunnan ei kuitenkaan yleensä voitaisi katsoa olevan Suomessa enää silloin, kun yhtäjaksoinen ulkomailla asuminen kestää pitkään. Käytännössä rajaksi saattaisi muodostua esimerkiksi kolme vuotta.

Vakuutusjaksoja koskevien tietojen mukaan A on asunut Suomessa 14.4. - 30.7.2000, 4.6. - 31.8.2011 ja 19.6. - 10.9.2012, mutta muutoin ulkomailla. A on hakenut opintotukea 17.9.2012 alkaen opintoihinsa ulkomaisessa oppilaitoksessa. A ei ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella hänellä voitaisiin katsoa olleen noin 13 vuotta kestäneestä ulkomailla oleskelustaan huolimatta elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa. Koska A:n oleskelua ulkomailla ei voida pitää tilapäisenä, hän ei ole oikeutettu opintotukeen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle tulee myöntää opintotuki kuten muillekin opiskelijoille.

Valituksessaan A katsoi, että hänen ulkomailla oleskelunsa ainut syy oli ollut se, että hänen isänsä oli siellä töissä. A katsoi, että Kansaneläkelaitoksen esittämät vakuutusjaksot Suomessa oleskelusta eivät pitäneet paikkaansa, sillä hän oli ilmoituksensa mukaan viettänyt Suomessa joka kesä kahdesta kolmeen kuukautta, minkä lisäksi hän oli ollut Suomessa kesätöissä vuosina 2011 ja 2013. A katsoi, että hänen siteensä Suomeen olivat aina olleet vahvat, mutta olosuhteiden pakosta hän oli joutunut opiskelemaan ulkomailla. Lisäksi A:n äiti oli muuttanut pysyvästi Suomeen, joten hänen siteensä Suomeen olivat nyt entistä kiinteämmät.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Opintotukilain 1 §:n 4 momentin mukaan ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle, jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana ja jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

Kotikuntalain 5 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A on perheineen muuttanut ulkomaille 1.10.1998. Hän on Kansaneläkelaitoksen vakuutusjaksoja koskevien tietojen mukaan asunut Suomessa 14.4. - 30.7.2000, 4.6. - 31.8.2011 ja 19.6. - 10.9.2012. A:n oman selvityksen mukaan hän on asunut Suomessa myös ajanjaksoina 29.6. - 29.8.2002, 24.5. - 3.9.2003, 25.6. - 23.8.2004, 14.6. - 26.8.2005, 16.6. - 22.8.2006, 15.6. - 20.8.2007, 19.6. - 19.8.2008, 15.6. - 31.8.2009 sekä 30.4. - 16.8.2010, mistä hän ei kuitenkaan ole kertomansa mukaan ymmärtänyt tehdä Kansaneläkelaitokselle ilmoitusta. A on muuttanut takaisin Suomeen 19.6.2012, minkä jälkeen hän on hakenut opintotukea 17.9.2012 alkaen opintoihinsa ulkomaisessa oppilaitoksessa.

Vakuutusoikeus katsoo, että A:n ulkomailla oleskelu on johtunut hänen isänsä työskentelystä ulkomailla. A on asunut ulkomailla alaikäisenä, kunnes hän on täyttänyt 18 vuotta vuonna 2011, jolloin samana vuonna hän on myös päättänyt lukio-opintonsa. A:n kotikunta ja vakituinen osoite ovat väestötietojärjestelmän mukaan olleet Suomessa hänen syntymästään lähtien. Huomioiden myös A:n esittämä selvitys hänen vuosittaisesta oleskelustaan Suomessa ja hänen kiinteistä siteistään Suomeen A:lla voidaan katsoa olleen kotikunta Suomessa opintotukilain 1 §:n 4 momentissa vaaditulla tavalla, joten hänen oleskeluaan ulkomailla voidaan siten pitää tilapäisenä. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ei siten olisi pitänyt valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteilla hylätä A:n vaatimusta opintotuen myöntämisestä 17.9.2012 lukien.

Lainkohdat

Opintotukilaki 1 § 4 mom.
Kotikuntalaki 5 § 1 mom.