12.12.2002

Esitiedot

Eläkelaitos myönsi A:lle työttömyyseläkkeen tietyn suuruisena 1.1.2000 alkaen.

A haki päätökseen muutosta eläkelautakunnalta ja vaati, että eläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös niin sanottu tuleva aika.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta hylkäsi valituksen.

Eläkelautakunnan perustelut

Tulevan ajan 360 jälkikarenssipäivää laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päivät, joilta työntekijä on saanut sairausvakuutuslain (464/63) mukaista päivärahaa kolmen viimeisen vuoden aikana välittömästi ennen työntekijäin eläkelaissa (TEL) tarkoitetun työkyvyttömyyden alkamista. Työkyvyttömyyden alkamispäivällä tarkoitetaan eläketapahtumapäivää.

Työttömyyseläkkeen myöntämisen eräänä edellytyksenä on, että työntekijä esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttömyyspäivärahaan.

Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se TEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke, joka työntekijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi joutuessaan olisi ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työttömyyseläkettä määrättäessä työntekijän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päivänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suoritettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 60 viimeksi kuluneen viikon aikana laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen TEL:n 4 c §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työvoimaviranomaisen todistuksen antamispäivästä. Tämä työvoimaviranomaisen todistuksesta suoraan näkyvä päivä on työttömyyseläkkeen todellinen eläketapahtumapäivä.

A:n kohdalla eläketapahtumapäivä on 8.10.1998. Mikäli sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa olisi maksettu työttömyyseläkkeen todellista eläketapahtumapäivää edeltäneen kolmen vuoden aikana, tässä tapauksessa siis aikana 8.10.1995 - 7.10.1998, sairauspäivärahat pidentäisivät 360 päivän jälkikarenssiaikaa. Koska päivärahaa on kuitenkin maksettu viimeksi ajalta 12.2. - 30.9.1994, eivät päivärahapäivät vaikuta karenssiajan laskemiseen.

Eläketurvakeskuksen lakiosasto on käsitellyt edellä mainittua kysymystä 18.6.1997 päivätyssä tiedotteessaan n:o 17/97 ja todennut perusteluina, että TEL:n 6 a §:n 3 momentti on poikkeussääntö verrattuna saman lainkohdan 1 ja 2 momentteihin. Poikkeussääntöä pitää soveltaa suppeasti. Jos kolmen vuoden aika laskettaisiin 2 momentin 6 kohdan sanamuodon vastaisesti 1. lisäpäivästä taaksepäin, pidentäisi se tulevan ajan säilymisaikaa eräissä tapauksissa huomattavastikin siitä, mitä 3 momentissa on tarkoitettu.

Työttömyyspäivärahaa saanut henkilö, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen kuin päivärahojen enimmäismäärä (500 päivää) tuli täyteen, säilyttää eläkkeessään tulevan ajan oikeuden 60 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka, jos hän on saanut työttömyysturvalain tarkoittamilta lisäpäiviltä päivärahaa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tulevan ajan oikeus oli voimassa vielä lisäpäivien alkaessa.

A:n viimeisen työsuhteen päättymisen (19.10.1993) ja 1. lisäpäivän (25.11.1996) väliin jää 1 115 päivää. Karenssiaikaa pidentävät 500 työttömyyspäivää ja 133 koulutustukipäivää, mutta siitä huolimatta väliin jää vielä 482 sellaista päivää, joilta A:lle ei ole maksettu TEL:n 6 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja 360 päivän karenssiaikaa pidentäviä etuuksia. Näin ollen eläkkeessä ei ole tulevan ajan oikeutta.

Eläkelautakunnassa tehdyn tarkistuslaskelman mukaan A:n työttömyyseläke lisäeläkkeineen on 1.1.2000 alkaen oikein laskettu.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati niin sanotun tulevan ajan liittämistä työttömyyseläkkeeseensä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Eläkelautakunnan päätöksessä mainitut perustelut.

Lainkohdat

Työntekijäin eläkelaki 4 c § 1 mom. 3 kohta ja 3 mom. (sellaisena kuin säännös oli voimassa 31.12.1999), 6 a § 2 mom. 6 kohta ja 3 mom.

Jaosto

II