30.10.2002

Esitiedot

Eläkelaitos oli päätöksellään myöntänyt A:lle työkyvyttömyyseläkkeen 1.2.1999 alkaen 16.1.1999 alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi.

A haki päätökseen muutosta eläkelautakunnalta.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta hylkäsi valituksen.

Eläkelautakunnan perustelut

Työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, mikäli hänen työkykynsä on sairauden, vian tai vamman johdosta yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kahdella viidenneksellä. Työkyvyn alenemista arvioitaessa otetaan huomioon hänen jäljellä oleva kykynsä hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Lisäksi otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asumisolosuhteet sekä muut näihin verrattavat seikat.

A:n terveydentilasta esitetyn selvityksen mukaan hän on ollut vuonna 1993 tutkimuksissa korkean verenpaineen vuoksi. Tällöin kohonneet verenpainearvot ovat olleet hallinnassa lääkityksin, eikä elinvauriota ole esitetty syntyneen. Vasta tammikuussa 1999 olleen aivoinfarktin perusteella A:ta voidaan pitää työkyvyttömänä.

Jos työntekijän ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että eläkepalkka on työntekijän eläkelain alaisessa työsuhteessa jonkin enintään kymmenen vuotta ennen eläketapahtumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn vuoksi alempi kuin hänen vakiintunut eläkepalkkansa muutoin olisi ja jos tällä seikalla on vähintään 15 prosentin vaikutus eläketurvaan, pidetään työsuhteen eläkepalkkana sitä keskimääräistä tuloa, joka työntekijällä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt.

A:n palkan ilmoitetaan alentuneen pääasiassa kiristyneen kilpailutilanteen johdosta. Hänellä ei ole ollut oman ilmoituksensa mukaan lomautuksia ennen vuotta 1996 eikä myöskään sairauspäivärahajaksoja. Kun ansioiden aleneminen johtuu perheyrityksen heikosta taloudellisesta asemasta ja perheyrityksen työsuhteessa olevalla työntekijällä arvioidaan olevan tosiasiallisesti myös yrittäjäriski, ei A:n eläkepalkan arvioida alentuneen työntekijäin eläkelain tarkoittamasta poikkeuksellisesta syystä. Näin ollen eläkepalkkaan ei tehdä harkinnanvaraista tarkistusta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati työkyvyttömyyseläkkeensä määräämistä siten, että hänen työsuhteensa eläkepalkkana pidettäisiin sitä keskimääräistä tuloa kuukaudessa, joka hänellä olisi ollut, jollei poikkeuksellista syytä alempaan eläkepalkkaan olisi esiintynyt.

Toissijaisesti A vaati, että mikäli eläkepalkan harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytyksiä ei katsottaisi olevan, sovellettaisiin niin sanottua teknistä katkaisua koskevia säännöksiä, koska hän oli työsuhteen jatkuessa siirtynyt täysiaikaisesta työstä osa-aikaiseen eli tuntityöhön.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

1. Eläkepalkan harkinnanvaraisen tarkistamisen osalta eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu ja valitus siis tältä osin hylättiin.

2. Koska A oli valituksessaan eläkelautakunnalle vaatinut suurempaa eläkettä ja kun eläkelautakunta oli tulkinnut tämän vaatimuksen tarkoittavan vain eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista, vakuutusoikeus tutki asian myös siltä osin kuin A vaati vakuutusoikeudessa niin sanotun teknisen katkaisun suorittamista.

Eläkelautakunnan päätöstä muutettiin siten, että A:lla X Oy:öön ajalla 10.6.1974 - 31.12.1995 olleeseen työsuhteeseen suoritetaan työntekijäin eläkelain (TEL) 2 §:n 3 momentin nojalla niin sanottu tekninen katkaisu eli työsuhde jaetaan kahteen erilliseen jaksoon, jotka ovat 10.6.1974 - 31.1.1993 ja 1.2.1993 - 31.12.1995. Asia palautettiin eläkelaitokselle vakuutusoikeuden päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

1. Eläkelautakunnan päätöksessä lausutut perustelut. Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että eläkepalkan harkinnanvaraisen tarkistamisen osalta tehty ratkaisu on oikeuskäytännön mukainen. Esitetty uusi selvitys ei aiheuta muutosta asian harkintaan.

2. TEL 2 §:n 3 momentissa säädetään, että jos työntekijän säännöllisenä pidettävä työaika tämän lain alaisessa, vähintään kolme vuotta jatkuneessa työsuhteessa muuttuu muutoin kuin saman pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ja hänen palkkansa samalla alenee vähintään yhdellä neljänneksellä tai nousee vähintään yhdellä kolmanneksella eikä työajan muutosta ole tarkoitettu tilapäiseksi, katsotaan työntekijän muutoksen jälkeen työskentelevän uudessa työsuhteessa, jollei eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskevasta säännöksestä muuta johdu. Uuden työsuhteen katsotaan tällöin alkaneen sitä kuukautta lähinnä alkaneen seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana muutos työajassa on tapahtunut. Työsuhteen ei kuitenkaan katsota välillä katkenneen, jos edellisessä virkkeessä tarkoitetun uuden työsuhteen alkamisesta ei eläketapahtuman sattuessa ole kulunut kahta vuotta. TEL 2 §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä kutsutaan niin sanotuksi tekniseksi katkaisuksi ja sen tarkoituksena on saada työntekijän eläke mahdollisimman hyvin suhteutetuksi hänen aikaisempaan ansiotasoonsa.

A:n työsuhde X Oy:öön on alkanut vuonna 1974, joten edellytys työsuhteen jatkumisesta vähintään kolmen vuoden ajan täyttyy. A:lla ennen vuotta 1993 olleesta ansiotasosta on pääteltävissä, että hänen työaikansa on tällöin ollut säännöllistä. Vastaavasti hänellä vuosina 1993 - 1995 olleesta ansiotasosta voidaan päätellä työajan muuttuneen eli vähentyneen selvästi ja muutoksen ei jälkikäteen tarkasteltuna voida katsoa olleen tilapäinen. Verrattaessa A:n ansiotasoa vuodesta 1993 lukien hänen aikaisempaan ansiotasoonsa, on siinä todettavissa yli yhden neljäsosan pienentyminen.

Edellä esitetyn perusteella vakuutusoikeus katsoo, että A:n työsuhteeseen X Oy:öön ajalla 10.6.1974 - 31.12.1995 tulee suorittaa niin sanottu tekninen katkaisu siten, että tammikuussa 1993 tapahtuneeksi arvioidun muutoksen johdosta työsuhde tulee jakaa kahteen erilliseen työsuhteeseen ajoilla 10.6.1974 - 31.1.1993 ja 1.2.1993 - 31.12.1995. Työsuhteen jakaminen näin on mahdollista, koska jälkimmäisen työsuhteen alkamisesta A:n työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan 16.1.1999 on kulunut yli kaksi vuotta.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että se on päätyessään yllä olevaan ratkaisuun ottanut huomioon myös A:n työskentelyn X Oy:ssä tapahtuneen niin sanotussa perheyrityksessä.

Jaosto

IX