22.1.2015

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A, joka oli asekeräilijä, oli saatuaan hankkimisluvan MG-42-konekiväärille pyytänyt aseseppä B:tä saattamaan tämän deaktivoidun konekiväärin ampumakuntoiseksi liittääkseen toimivan aseen kokoelmaansa. Konekiväärin ampumakuntoiseksi saattaminen katsottiin ampuma-aseen valmistamiseksi. Ampuma-aseen valmistusvuodeksi katsottiin se vuosi, jolloin ase oli saatettu ampumakuntoiseksi. A ja B tuomittiin ampuma-aserikoksesta.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 18.2.2014

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Ampuma-aserikos
8150/R/0022928/12
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 2 §, 9 § ja 12 §
Ampuma-aseasetus 2 §

01.04.2012 - 28.06.2012 Kouvola

B on ampuma-aselain vastaisesti eli ilman laissa edellytettyä lupaa kaupallisessa tarkoituksessa valmistanut ampuma-aseen.

B on A:n toimeksiannosta valmistanut A:n omistamasta, deaktivoidusta konekivääristä toimivan konekiväärin korvaamalla aseen lukon ja piipun toimivilla aseen osilla. Konekivääri on ampuma-aselaissa luokiteltu sarjatuliaseeksi eli erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi. B:llä ei ole ollut asealan elinkeinonharjoittajana F Oy:ssä toimintaa harjoittaessaan ampuma-aselaissa tarkoitettua lupaa aseiden valmistamiseen, vaan ainoastaan kaupan harjoittamiseen, korjaamiseen ja muuntamiseen.

Teon tarkoituksena on ollut se, että asekeräilijä A on konekiväärin hankintaluvalla saanut kokoelmaansa oikeanlaisen konekiväärin. Siksi A on pyytänyt B:tä valmistamaan A:n hankkimasta deaktivoidusta konekivääristä toimivan. Ase oli deaktivoitu viistämällä lukko umpeen 45 astetta, hitsaamalla iskurin piikin reikä umpeen, poraamalla piippuun reikiä ja päähän läpi reikä, johon oli hitsattu tappi, sekä saattamalla patruunapesä umpeen ja piippusalpa kiinni.

Ottaen huomioon, että kyseessä on ollut aikaisemman lain mukaisesti deaktivoitu ase, joka on poistettu rekisteristä, ei kyse ole voinut olla aseen muuntamisesta. Ampuma-aseen muuntamisella tarkoitetaan ampuma-aselain 12 §:ssä nimenomaisesti ampuma-aseella tehtävää toimenpidettä, jonka seurauksena aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muuttuvat.

- - - - - - - - - - -

Vaihtoehtoinen syyte A:n osalta

2. AMPUMA-ASERIKOS
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 2 §, 12 §, 42 § ja 50 §

1.4.2012 - 28.6.2012 Kouvola

A on ampuma-aselain vastaisesti hankkinut konekiväärin. A:lla on ollut hankkimislupa konekiväärille, mutta A on pyytänyt aseseppä B:tä valmistamaan tai muuntamaan A:n omistamasta, deaktivoidusta konekivääristä toimivan. Kyseessä on ollut aseen valmistaminen tai muuntaminen, johon A olisi tarvinnut yksityisen valmistamisluvan. Toimenpidettä ei ole voinut tehdä aseen hankkimisluvalla.

Syyttäjän muu vaatimus

Muu vaatimus syytekohdassa 2

A on tuomittava menettämään valtiolle rikoksella valmistettu ja rikoksen kohteena ollut konekivääri, jonka hallussapito ilman laissa edellytettyä lupaa on rangaistavaa.

Konekivääriä ei ole esitutkinnassa takavarikoitu.

Rikoslaki 10 luku 5 §

- - - - - - - - - -

Vastaukset

B on kiistänyt syytteen ja vaatinut syytteen hylkäämistä. B on kiistänyt toimineensa tahallisesti.

B on reaktivoinut vuonna 1996 deaktivoidun ampuma-aseen, jota ei ollut deaktivoitu nykyisten kriteerien mukaisesti. Ampuma-aseen määritelmä on tullut voimaan 13.6.2011, ampuma-aselain 2 § ja 3 § (HE 106/2009 vp s.37). B:llä on ollut lupa ampuma-aseiden deaktivointiin.

Koska ampuma-aselainsäädäntö ei määrittele reaktivointia eikä sen luvanvaraisuutta, deaktivointiin oikeuttavan luvan on analogisesti katsottava oikeuttavan myös ampuma-aseiden reaktivointiin.

Ei voida lähteä siitä, että ennen lain voimaantuloa deaktivoituja ampuma-aseita koskisivat samat kriteerit kuin lain voimaantulon jälkeen deaktivoituja ampuma-aseita.

F Oy:llä on ollut asealan elinkeinolupa kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan ampuma-aseiden valmistamiseen tai korjaamiseen ja muuntamiseen (HE 106/2009 vp s. 29).

Reaktivointi on tapahtunut korvaamalla deaktivoitu lukko ja piippu vastaavilla toimivilla osilla, jotka ovat olleet vaihdettavissa ilman työkaluja. A:lla, jolle reaktivointi on tehty, on ollut ampuma-aseelle asekeräilyyn perustuva hankkimislupa. Valmistuslupaa ei asekeräilyperusteella myönnetä, koska se muuttaisi aseen vuosilukua.

Kysymyksessä ei ole ollut ampuma-aselain 18 §:ssä tarkoitettu luvanvaraisen ampuma-aseen valmistaminen. Tapauksessa on kyse siitä, mitä aseen valmistamisella tarkoitetaan tilanteessa, jossa aseet kootaan laillisesti ostetuista osista.

B on viitannut ampuma-aselain 2, 12, 18, 19 ja 112 b §:ään ja ampuma-aseasetuksen 2 §:ään.

A on kiistänyt syytteen ampuma-aserikoksesta.

A on viitannut B:n puolesta lausuttuun ja lisännyt, että hän on hankkinut aseen luvallisesti ja osien yhdistäminen on tämän asetyypin kohdalla ollut Pohan ohjeistuksessa hyväksytty käytäntö. Hän on Keski-Uudenmaan Asehistoriallisen seuran jäsen ja hänellä on keräilijästatus. Hän on toiminut Pohasta saatujen ohjeiden mukaan. Ase on ollut hänen keräilysuunnitelmansa mukainen. Hänellä on ollut ostolupa aseeseen ja ase on kuulunut hänen vahvistettuun keräilysuunnitelmaansa.

Kysymyksessä on saksalainen MG 42, jonka osat ovat olleet sovittamatta vaihdettavissa. Hänellä on ollut täysi oikeus luottaa siihen, että luvanvaraisen ase-elinkeinon harjoittaja toimii lupansa mukaisesti. Yhtäkään ostoluvalla hankittua osaa ei ole työstetty, joten kysymyksessä ei ole valmistaminen. A ei ole hankkinut laitonta etua, joten hänen menettelyään ei voida pitää edes moitittavana.

- - - - - - - - - - -

Tuomion perustelut

B on A:n pyynnöstä reaktivoinut syytteessä mainitun konekiväärin korvaamalla aikanaan deaktivoidun aseen lukon ja piipun toimivilla osilla. B:llä ei ole ollut aseiden valmistamislupaa, vaan lupa asekaupan harjoittamiseen sekä aseiden korjaamiseen ja muuntamiseen. A:lla on ollut konekiväärille hankkimislupa mutta ei valmistamislupaa.

Syyttäjä on lähtenyt siitä, että kun aikaisemmin voimassa olleen lain mukaisesti deaktivoitu ei nykyisen lain 2 §:n 3 momentin mukaan ole enää mainitun pykälän 1 momentissa määritelty ampuma-ase, kysymys ei B:n konekiväärille suorittamien toimenpiteiden osalta voi olla aseen korjaamisesta tai muuntamisesta, vaan aseen valmistamisesta ja se olisi vaatinut valmistamisluvan, jota ei ole ollut.

B on kertonut pyrkineensä varmistumaan siitä, että hänellä on ollut oikeus aseen toimintakuntoon saattamiseen tutkimalla lainsäädäntöä. B:llä ja A:lla on ollut tiedossa myös viranomaisen vuonna 2008, siis vanhan lain aikana, puhelimitse antama ohje, jonka perusteella todistajina kuullut asekeräilijä D ja aseseppä E ovat kertoneet toimineensa.

Toisin kuin monissa aseissa, nyt kysymyksessä olevassa konekiväärissä on kiinteä runko, mutta esimerkiksi piippu ja lukko ovat helposti vaihdettavissa. B:n oikeudessa esittämän demonstraation johdosta voitiin todeta, että aseen toimintakuntoon saattaminen vaihtamalla siihen toimiva piippu ja lukko deaktivoitujen osien tilalle kesti joitakin sekunteja. Kun lisäksi otetaan huomioon, että ampuma-aselainsäädännössä tai lakien esitöissä ei määritellä aseen valmistamista ja korjaamista eikä sitä, kumpaa reaktivointi olisi, voidaan pitää vähintäänkin tulkinnanvaraisena, onko B valmistanut A:lle aseen. Aseseppä E on ilmoittanut kantanaan, että laki on tältä osin epäselvä, mutta hänen mielestään reaktivointi ei ainakaan ole valmistamista. B on kertonut, että jos hän olisi epäillyt sitä, että hänellä ei ole ollut lupaa aseen reaktivointiin, hän olisi helposti voinut viedä sen E:lle kyseistä toimenpidettä varten. Syyttäjä on esittänyt vastaajien motiiviksi toiminnalleen pyrkimyksen saada ase valmistettu mahdollisimman helpolla ja halvalla. Asian käsittelyssä ei ole tullut esiin, mitä valmistamislupa maksaisi, mutta kysymys ei voine olla kovin suuresta summasta, ja kuten edellä on todettu reaktivointi on helppo suorittaa, tekipä sen kuka tahansa.

Riippumatta siitä, miten aselupaviranomaiset vastaisuudessa tulkitsevat reaktivointitoimenpiteitä, käräjäoikeus katsoo, että ainakin tässä tapauksessa kysymys on edellä esitettyjen seikkojen perusteella niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että vastaajien ei ole näytetty syyllistyneen tahallisuutta edellyttävään ampuma-aserikokseen. Tässä ratkaisussa on otettu kantaa siihen, millaisena toimenpiteenä tässä nimenomaisessa tapauksessa aiemmin voimassa olleen lain aikana deaktivoidun aseen uudelleen toimintakuntoon saattamista on pidettävä eikä tämä ratkaisu luonnollisestikaan tarkoita, että kaikille ennen lain muutosta deaktivoiduille aseille tulisi hakea nyt lupa.

Näin ollen B:tä koskeva syyte ampuma-aserikoksesta ja A:ta koskeva syyte ampuma-aserikoksesta hylätään. Jutun lopputuloksen johdosta myös asetta koskeva konfiskaatiovaatimus tulee hylättäväksi.

- - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja B

Hylätty syyte

1. Ampuma-aserikos
01.04.2012 - 28.06.2012

- - - - - - - - - -

Vastaaja A

Hylätyt syytteet

1. Ampuma-aserikos
01.04.2012 - 28.06.2012

- - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Pekka Sippo

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 22.1.2015

Vaatimukset hovioikeudessa

Kihlakunnansyyttäjä C on toistanut B:tä vastaan ajamansa syytteen ampuma-aserikoksesta. Lisäksi syyttäjä on toistanut A:ta vastaan ajamansa toissijaisen syytteen ampuma-aserikoksesta tarkentaen syytettä seuraavasti:

A on ampuma-aselain vastaisesti hankkinut konekiväärin. A:lla on ollut hankkimislupa keräilysuunnitelmaansa kuuluvalle MG-42 -konekiväärille, mutta A on pyytänyt aseseppä B:tä valmistamaan A:n omistamasta, deaktivoidusta konekivääristä toimivan. Kyseessä on ollut aseen valmistaminen, johon A olisi tarvinnut yksityisen valmistamisluvan, koska B:llä ei ole ollut lupaa aseen valmistamiseen. Toimenpidettä ei ole voinut tehdä aseen hankkimisluvalla. Lisäksi A on ampuma-aselain vastaisesti hankkinut ja pitänyt hallussaan konekivääriä, jonka valmistusvuosi on 2012. Ase ei ole kuulunut A:n keräilysuunnitelmaan.

Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että B ja A kummatkin tuomitaan vähintään 30 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja että A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen kohteena ollut konekivääri MG-42.

B ja A ovat vastustaneet syyttäjän muutosvaatimuksia perusteettomina ja vaatineet valtiota korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Riidaton tapahtumainkulku ja kysymyksenasettelu

A:lla on ollut hallussaan deaktivoitu konekivääri MG-42 sekä hankkimislupa vastaavalle aseelle A:n keräilysuunnitelman mukaisesti.

A on toimittanut deaktivoidun aseen aseseppä B:lle, joka on korvannut aseen lukon ja piipun toimivilla aseen osilla ja näin saattanut deaktivoidun aseen ampumakelpoiseksi. B:llä on ollut lupa vain aseiden korjaamiseen ja muuntamiseen, mutta ei aseiden valmistamiseen.

Asiassa on kyse siitä, ovatko B:n ja A:n toimet olleet ampuma-aseen valmistamista vai toimimattoman ampuma-aseen korjaamista toimintakuntoiseksi eli reaktivointia. Asiassa on kuitenkin otettava ensin kantaa siihen, millainen esine täyttää ampuma-aselain 2 §:n mukaisen ampuma-aseen määritelmän.

Ampuma-aseen määritelmästä

Voimassa olevan ampuma-aselain (11.2.2011/124) 2 §:n 1 momentin mukaan ampuma-aseella tarkoitetaan muun muassa välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle.

Ampuma-aselain 2 §:n 3 momentin mukaan pysyvästi ampumakelvottomaksi tehtyä ampuma-asetta ei pidetä 1 momentissa tarkoitettuna esineenä eli ampuma-aseena. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa MG-42 konekivääri on deaktivoitu eli tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ennen ampuma-aselain (11.2.2011/124) voimaantuloa. Tuolloin voimassa olleen lain (1/1998) 2 §:n 3 momentin mukaan ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi säädettiin asetuksella.

Ampuma-aseasetuksen (145/1998) 2 §:n 3 momentin nojalla deaktivoituna pidettiin ampuma-asetta, jonka iskupohjan sisältävä sulkulaitteen osa, patruunapesä tai sitä vastaava osa sekä piippu tai putki on muutettu siten, että aseella ampuminen on pysyvästi estetty. Ampuma-asetta ei pidetty deaktivoituna, jos se on ollut ilman erityistietoja ja -taitoja muutettavissa ampumakelpoiseksi. Asiassa on riidatonta, että kyseessä oleva konekivääri MG-42 on ollut tällä tavoin hyväksytysti deaktivoituna eikä sitä ole merkitty aserekisteriin.

Edellä mainituilla perusteilla nyt kyseessä oleva MG-42 konekivääri ei ole enää ollut ampuma-ase aikaisemman lain tarkoittamassa mielessä sen jälkeen, kun se on ampuma-aseasetuksen (145/1998) 2 §:n 3 momentin mukaisesti deaktivoitu.

Ampuma-aselain (11.2.2011/124) säätäminen muutti ampuma-aseen määritelmää siten, että nykyään voimassa olevan 2 §:n mukaan ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

Hovioikeus toteaa, että kyseessä oleva konekivääri MG-42 ei ole ollut lainmuutoksenkaan jälkeen ennen B:n sille suorittamia toimenpiteitä ampuma-ase nykyisen ampuma-aselain tarkoittamassa mielessä. Ampuma-aseen deaktivoinnilla pyritään sekä nyt voimassa olevan lain mukaisesti että aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan siihen, että ampuma-ase voidaan poistaa ampuma-aserekisteristä, eikä sitä tämän jälkeen pidetä enää ampuma-aseena. Tällöin myös ampuma-aseeseen liittyvä vahva julkinen valvontaintressi lakkaa. Ampuma-aselain (11.2.2011/124) säätämisellä ei ole pyritty siihen, että aikaisemman lain mukaisesti deaktivoidut aseet katsottaisiin uudelleen luvanvaraisiksi ampuma-aseiksi, vaan tarkoituksena on ollut sisällyttää ampuma-aseen määritelmän piiriin sellaiset startti- ja kaasupistoolit, jotka ovat muunnettavissa toimiviksi ampuma-aseiksi (HE 106/2009).

Ampuma-aseen valmistamisesta

Asiassa on riidatonta, että kyseessä oleva MG-42 konekivääri on B:n sille suorittamien toimenpiteiden jälkeen täyttänyt voimassa olevan ampuma-aselain mukaisen ampuma-aseen määritelmän.

Ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan luvanvaraista on ampuma-aseiden ja aseen osien valmistaminen sekä ampuma-aseiden ja aseen osien korjaaminen ja muuntaminen. Ampuma-aselain 101 §:n 1 momentin 1 kohdan (601/2001) mukaan ampuma-aserikoksesta on tuomittava muun muassa se, joka lain vastaisesti tahallaan valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.

Laissa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä ampuma-aseen valmistamisella tarkoitetaan. Euroopan neuvoston aseiden hankinnasta ja hallussapidon valvonnasta antamassa direktiivissä (91/477/ETY), jonka täytäntöön panemiseksi edellä mainittu laki on säädetty, ei ole kyseistä määritelmää. Lakia säädettäessä huomioon otetussa Schengenin yleissopimuksessakaan ei ole määritelty, mitä valmistamisella tarkoitetaan.

Korkein oikeus on viimeksi ratkaisussaan KKO 2014:7 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä analysoituaan katsonut käsitteiden tulkinnan olevan välttämätöntä ja oikeutettua myös yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä sovellettaessa edellyttäen, että tulos on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa ja että lopputulos on kohtuudella tekijän ennakoitavissa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään tuonut esiin säännösten tulkinnan välttämättömyyden, asettanut hyväksyttävälle tulkinnalle samansisältöisen teonhetkisen ennakoitavuuden vaatimuksen ja edellyttänyt, että lopputulos on yhteneväinen kulloinkin kyseessä olevan rikoksen ydinolemuksen kanssa (esim. C.R. v. Iso-Britannia 22.11.1995 kohta 34 sekä Jorgic v. Saksa 12.7.2007 kohta 109).

Hovioikeus toteaa, että ampuma-aseen valmistaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. Valmistaminen on yleiskielen termi, joka kattaa kaikki ne toimet, joiden lopputuloksena syntyy ampuma-aselain 2 §:n mukaisen määritelmän mukainen ampuma-ase, joka kuuluu rekisteröintivelvollisuuden ja julkisen valvonnan piiriin. Edellä mainittu tulkinta on sopusoinnussa ampuma-aselain suojaustavoitteiden kanssa.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa konekivääri MG-42 ei ole ollut ilman erityistietoja ja -taitoja muutettavissa ampumakelpoiseksi. B on korvaamalla aseen deaktivoidut osat uusilla toimivilla osilla koonnut uuden ampuma-aseen erillisistä osista ampuma-aselain 2 §:n mukaiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi, joka ei sanotunlaisena ole ollut aikaisemmin olemassa. Näin ollen B on ampuma-aselain vastaisesti ilman laissa edellytettyä lupaa kaupallisessa tarkoituksessa valmistanut ampuma-aseen.

B on voinut kohtuudella ennakoida, että hänen toimensa katsotaan aseen valmistamiseksi ottaen huomioon hänen harjoittamansa liiketoiminta ja toimet kirjata kyseisen uuden aseen myyjäksi hänen yhtiönsä. Myös A asekeräilijänä on voinut kohtuudella ennakoida, että hänen B:ltä pyytämänsä toimenpide katsotaan aseen valmistamiseksi.

Edellä mainituilla perusteilla A on ampuma-aselain vastaisesti hankkinut ja pitänyt hallussaan konekivääriä, jonka valmistusvuosi on 2012. Ase ei ole kuulunut A:n keräilysuunnitelmaan.

Rangaistusseuraamukset

Rangaistusta mitatessaan hovioikeus on ottanut huomioon, että rikoksen kohteena on ollut erityisen vaaralliseksi luokiteltava sarjatuliase. Toisaalta menettelyn kokonaisarvioinnissa vastaajien syyllisyyden määrä on jäänyt verrattain alhaiseksi. Näin ollen sakkorangaistusta on pidettävä riittävänä rangaistuksena vastaajien syyksi luetuista rikoksista.

Menettämisseuraamus

Ampuma-aselain 104 §:ssä olevan viittaussäännöksen mukaan rikoksen kohteena olleen esineen valtiolle tuomitsemisesta säädetään rikoslain 10 luvussa. Rikoslain 10 luvun 1 §:n mukaan menettämisseuraamuksen määräämisen edellytyksenä on laissa rangaistavaksi säädetty teko. Saman lain 10 luvun 4 §:n mukaan valtiolle menetetyksi on tuomittava rikoksen tekemisessä käytetty ampuma- tai teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline.

A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen kohteena ollut konekivääri MG-42.

Tuomiolauselmat

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vastaaja B

Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan.

Syyksi luettu rikos
1. Ampuma-aserikos 01.04.2012 - 28.06.2012
Rikoslaki 41 luku 1 § 1

Rangaistusseuraamukset
Sakko
40 päiväsakkoa à 57,00 euroa = 2 280,00 euroa

- - - - - - - - - - -

Vastaaja A

Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan.

Syyksi luettu rikos
2. Ampuma-aserikos 01.04.2012 - 28.06.2012
Rikoslaki 41 luku 1 § 1

Rangaistusseuraamukset
Sakko
40 päiväsakkoa à 46,00 euroa = 1 840,00 euroa

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset
Konekivääri MG-42 valmistenumero F-23084 tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Rikoslaki 10 luku 5 §

- - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Esko Randelin, Lea Nousiainen ja Jussi Huuskonen

Esittelijä: Toni Savolainen

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 26.9.2016 : Ei valituslupaa