1.2.2012

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 31.3.2011

Kantajat

A, edust. huoltajansa C
c/o Asianajotoimisto G

B, edust. huoltajansa C
c/o Asianajotoimisto G

Vastaaja

D

Asia

Lapsen elatusavun muutos

Vireille

8.4.2010

SELOSTUS ASIASTA

C:llä ja D:llä on kaksi yhteistä lasta A ja B. Vanhemmat ovat eronneet vuonna 1998 ja siitä lähtien lapset ovat asuneet äitinsä luona. Käräjäoikeuden päätöksellä 17.11.1998 lapset on määrätty yksin äidin huoltoon.

Elatusavuksi on 17.11.1998 vahvistettu käräjäoikeuden päätöksellä 1.500 markkaa lasta kohden ja se on nyt indeksikorotusten jälkeen 298,76 euroa lasta kohden kuukaudessa. Käräjäoikeudessa on vuonna 2007 käsitelty muun muassa elatusavun alentamista koskevaa asiaa, mutta 29.3.2007 annetulla päätöksellä elatusapua ei ole alennettu.

KANTAJAN VAATIMUKSET

Kantajat ovat vaatineet, että D velvoitetaan suorittamaan haasteen tiedoksiannosta lukien elatusapua A:lle 800 euroa ja B:lle 600 euroa kuukaudessa kuukausittain etukäteen, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta ja korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lasten elatuksen tarve on huomattavasti kasvanut, äidin elatuskyky on laskenut ja isän elatuskyky on kasvanut.

Lapset eivät jatkossa pysty harrastamaan uintia, mikäli elatusapua ei koroteta. C on yrittäessään kattaa lasten harrastuskuluja jo velkaantunut.

C:n nettotulot ovat tällä hetkellä yksinhuoltajakorotus mukaan lukien 1.770 euroa. C:n elatuskykyyn vaikuttavat Oikeusministeriön ohjeen mukaiset yleiskulut ovat 548 euroa. C:n asumismenot ovat yhteensä 950 euroa, josta hänen Oikeusministeriön ohjeen mukainen osuutensa on 590 euroa. Lisäksi C:llä on luottoa, jonka kuukausittainen määrä on 144 euroa.

D:n nettotulot palkasta ovat 4.520 euroa kuukaudessa ja lisäksi hänellä on osinkotuloja noin 93 euroa kuukaudessa. Vähennyksiksi on laskettu Oikeusministeriön ohjeen mukaiset yleiskulut 461 euroa. D:n talouden hyväksyttäviksi asumismenoiksi kantajat ovat hyväksyneet lainanhoitokuluista 1.000 euroa ja muut asumiskulut 700 euroa. Kantajat ovat vaatineet D:n vastattavaksi asumiskuluista noin 1.200 euroa ja D:n puolison tulisi vastata noista kuluista noin 500 tai 600 euron määrällä. Suuri osa D:n asumiskuluista liittyy muuhun kuin välttämättömään asumiseen. Asuntoon on rakennettu lisärakennus, joka käsittää muun muassa 150 m2:n kolmen auton autotallin ja varaston ja se on rakennettu pääosin maan alle. D:n lainanhoitokulut ovat vuodesta 2007 kasvaneet yli 1.000 eurolla kuukaudessa. D:llä ei ole muuta elatusvelvollisuutta eikä hän millään muulla tavoin ole osallistunut lasten elatukseen.

A:n elatuksen tarve kostuu yleisestä osasta 428 euroa, asumiskuluista 180 euroa ja harrastuskuluista arviolta noin 520 euroa kuukaudessa. Lapsilisä vähennettynä A:n elatuksen tarpeeksi jää 1.022,83 euroa. D:n osuudeksi tästä jäisi 885 euroa. A on uinnissa kansallisen tason huippu.

B:n elatuksen tarve muodostuu yleisestä osasta 428 euroa kuukaudessa, asumiskuluista 180 euroa ja harrastekuluista 260 euroa kuukaudessa. Lapsilisän vähennys huomioon ottaen B:n elatuksen tarve olisi 767,83 euroa, josta D:n osuus olisi 664 euroa.

Lasten harrastekulut ovat todellisuudessa edellä mainittua suuremmat, mutta niitä vaaditaan huomioon otettavaksi edellä mainitun suuruisina, koska tuolta osin on kuluista löydetty kuitit.

Tämän hetkinen elatusapu ei ole kohtuullinen ja sitä myös sillä perusteella korotettava.

VASTAAJAN VASTAUS

D on kiistänyt kantajien vaatimukset perusteeltaan ja määrältään.

D vaati, että C velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

Perustelut

Lasten elatuksen tarve ei ole kasvanut huomattavasti. Myöskään D:n elatuskyky ei ole kasvanut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet. C:n elatuskyvyn ei ole näytetty alentuneen. Lapset ovat harrastaneet uintia jo edellisen oikeudenkäynnin aikana. C:n velkaantuminen ei ole johtunut lasten uintiharrastuksesta eikä se ole peruste elatusavun korottamiselle. D ei ole ollut koskaan päättämässä eikä hyväksymässä lasten uintiharrastusta eivätkä vaaditut kulut ole kohtuullisia eivätkä perusteltuja.

C:n nettotulot ovat 1.770 euroa kuukaudessa. C on koulutukseltaan arkkitehti ja näin ollen hänen elatuskykynsä pitäisi olla korkea. Tekniikan Akateemisen liiton alkupalkkasuositus on 3.450 euroa kuukaudessa. C:n tulot ovat ilman hyväksyttävää syytä alhaisemmat kuin mitä hän kykenisi hankkimaan. Hänen tuloinaan pitää ottaa huomioon se määrä, jonka hän voisi saada. Arvioitaessa C:n kykyä hankkia tuloa on otettava huomioon varsinkin hänen arkkitehdin koulutuksensa ja ikänsä. C:n velvollisuus on maksimoida tulotasonsa. C:n nettopalkaksi tulee laskea 2.800 euroa ja yksinhuoltajakorotus 93 euroa. Menoiksi tulee laskea yleiskulut 548 euroa ja C:n osuus asumiskuluista 590 euroa. Tällä hetkellä hän elää jatkuvasti noin 560 euroa kuukaudessa velaksi.

D:n nettotulot palkasta ovat 4.520 euroa. Lisäksi D on saanut osinkotuloja vuoden 2010 aikana 1.121,71 euroa eli 93,48 euroa kuukaudessa. D joutunee luopumaan osakkeistaan vaimon sairauskulujen ja arvioitua kalliimmaksi tulleen rakennusprojektin maksamiseksi. D:n menot muodostuvat yleisestä osasta 461 euroa ja asuntolainan lyhennyksistä 2.325,65 euroa ja muista asumiskuluista 700 euroa. Normaalia suuremmat asumismenot tulee hyväksyä, koska D on professoritasoinen mies, jolla on vaimo ja lapsi ja näin ollen hyväksyttävä asumismuoto on reilu 300.000 euron arvoinen omakotitalo autotalleineen. Kiinteistön perusparannusprosessi on osoittautunut huomattavasti suunniteltua kalliimmaksi erinäisistä syistä johtuen. Kiinteistölle tarvittiin myös autotallirakennus, koska piha sijaitsee mäessä, jossa muutoin ei ollut mahdollista pysäköidä autoa. Lisärakennus oli viranomaisten vaatimuksesta rakennettu pääosin maan alle. 2006 vuoden jälkeen on D:n asumisolosuhteissa tapahtunut muutos, kun hän asuu nyt vaimon ja tämän lapsen kanssa yhdessä. Tämä on osaltaan edellyttänyt kiinteistön peruskorjaus- ja muutostöitä.

C:n palkkataso on hieman noussut vuosittain viimeisen elatusapupäätöksen jälkeen. C:n tulot olivat vuonna 200614.736 euroa, vuonna 2007 21.389 euroa ja verottajan mukaan vuonna 2009 24.027 euroa. C:n elatuskykyyn vaikuttaa hänen ottamansa ylisuuri asuntolaina. C:n nettotulot ovat nousseet vuodesta 2006 noin 63 % ja hänen elatuskykynsä on parantunut. Vastaavasti D:n tulotaso noussut ansiotulojen osalta 21 % mutta osinkotulot laskeneet, joten korotus noin 11 %. Näin ollen D:n elatuskyky ei ole muuttunut olennaisesti.

A:n elatuksen tarve koostuu yleiskuluista 428 euroa ja asumiskuluista 180 euroa. B:n elatuksen tarve koostuu yleisosasta 428 euroa ja asumiskuluista. Harrastekuluja D ei hyväksy lainkaan otettavaksi huomioon elatustarvetta laskettaessa ja jos niitä hyväksyittäisi, tarpeelliset kulut olisivat korkeinaan 75-100 euroa kuukaudessa lasta kohden. Harrastekulut voidaan ottaa huomioon ohjeen mukaan, jos ne ovat perusteltuja ja kohtuullisia.

D:n vaimo on sairastunut vakavasti ja sairasloma jatkuu 30.4.2011 asti. D:n vaimo tullee siirtymään kuntoutustuelle ja hänen nettokuukausituloikseen voidaan laskea 850 euroa. D on katsonut olevansa elatusvelvollinen myös vaimoonsa nähden, koska vaimo on elatuskyvytön ja hän joutuu yksin vastaamaan asumiskustannuksista. D:n nykyiseen perheeseen kuuluu vaimo ja tämän 16-vuotias lapsi. Lapsen isä maksaa elatusapua 300 euroa kuukaudessa.

Vastapuoli on aiheuttanut oikeudenkäynnin turhaan pyrkimättä sovintoon. Asiassa oli sovittu tähän asiaan liittyvä neuvottelu 9.4.2010, mutta C ei sinne tullut, vaan asia riitautettiin C:n toimesta käräjäoikeudessa.

Lasten huippukorkeat uintiharrastuskulut kuuluvat urheilusponsoroinnin piiriin, eivät elatusapuasiaan. Tällä tarkoitetaan paitsi sponsoreita myös apurahoja. A:n ikäisen pitäisi alkaa olla aikuisten maajoukkueessa, kuitenkin hän oli vain ryhmätasolla 2. Vaadittu uinnin kustannustaso ei vastaa tulosten perusteella tyttöjen tasoa, kumpikaan ei ole aidosti kansallinen huippu. B ei pärjää edes omassa ikäryhmässään Suomessa.

D maksaa tällä hetkellä elatusapua yhteensä enemmän kuin lasten elatuksen tarve olisi. Olosuhteet ja vanhempien elatuskyky huomioon ottaen elatusapu on tällä hetkellä kohtuullinen.

TODISTELU

Kirjallinen todistelu

• Kuitit A:n harrastekuluista
• Kuitit B:n harrastekuluista
• Esityslista / pöytäkirja
• D:n ja G:n sähköpostiviestit
• Arkkitehtien suosituspalkat v. 2007 ja kuntatyöntekijöiden keskiansiot

Henkilötodistelu

• C
• D
• E
• F

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Vanhempien tulot

D:n nettokuukausitulot ovat palkka 4.520 euroa ja osinkotulot 93 euroa.

C:n palkkatulot ovat nettona kuukaudessa yhteensä 1.770 euroa.

C on kertonut, että hän oli myös etsinyt paremmin palkattua työpaikkaa. C:n mukaan arkkitehdin keskipalkka ei nykyisin ollut D:n esittämien suositusten mukainen.

Todistajana kuultu C:n työnantaja E on kertonut, että C toimii heillä kaksi kolmasosaa työajastaan teknisenä avustajana ja yhden kolmasosan työajasta toimistoapulaisena. E on kertonut, että heidän työpaikassaan noin 20 vuoden työkokemuksen omaava arkkitehti saa palkkaa noin 3.000 euroa kuukaudessa. Kyseisellä työpaikalla 25 vuoden työkokemuksen omaavan korkeakouluarkkitehdin palkka on vähän alle 3.100 euroa. Rakennusarkkitehdin palkka työpaikalla on 2.700-3.100 euroa. E:n mukaan C:n palkka vastasi hänen työpanostaan ja arvoaan työntekijänä. E:n mukaan C:n urakehityksen esteenä on ollut se, että C:n ajatuksen eivät ole täysipainoisesti työssä vaan kehittyminen uralla vaatisi suurempaa paneutumista työhön.

Kirjallisina todisteina esitettyjen palkkasuositusten mukaan nuoremman arkkitehdin suosituspalkka olisi noin 3.080 euroa ja Kuntatyöntekijöiden arkkitehdin keskiansio on kuntatyöntekijöiden nettisivujen mukaan 3.368 euroa. E:n kertomus osoittaa, että nuo palkkasuositukset eivät ainakaan heillä sellaisenaan toteudu.

Esitetty näyttö osoittaa, että C ei toimi ammattiaan vastaavissa työtehtävissä. C:n ja E:n kertomus osoittaa, että C tuskin kykenisi saamaan paremmin palkattua arkkitehdin työtä. Tässä tapauksessa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella C:n elatuskykyä laskettaessa tulisi hänen elatuskykynsä laskea palkan osalta todellista suurempana.

Asumismenot

Vanhempien asumis- ja lainamenojen määrät ovat riidattomia. Se on riidanalaista, minkä verran D:n lainakuluista tulee ottaa huomioon elatuskykyä laskettaessa ja mikä on D:n osuus hänen perheensä asumiskuluista.

C:n osuus asumiskuluista on 590 euroa.

D:n asumismenot muodostuvat asuntolainan lyhennyksistä 2.325,65 euroa ja muista asumiskuluista 700 euroa. Kantajat ovat hyväksyneet kohtuullisiksi huomioon otettaviksi lainakuluiksi D:n perheelle 1.000 euroa ja muut asumiskulut vaaditun 700 euron suuruisina.

D:n puolison nettotulojen osalta on riidattomaksi on todettu, että D:n vaimon nettotuloiksi tulee laskea 850 euroa kuukaudessa. Selvää on, että tällä määrällä ja 300 euron lapsen elatusavulla D:n puoliso ei kykene elättämään itseään, lastaan ja huolehtimaan puolesta D:n perheen lainanhoitokuluista ja asumiskustannuksista. Oikeusministeriön ohjeen mukaisten parisuhteessa elämän vanhemman ja 16-vuotiaan lapsen yleiskulujen vähentämisen jälkeen D:n puolisolle jäisi noin 260 euroa käytettäväksi perheen asumismenoihin.

D:n lainanhoitokulut ovat pääosin aiheutuneet ison lisärakennuksen ja asunnon peruskorjauksen kuluista.

Lasten elatusvastuu on ankaraa vastuuta. Vanhempi ei voi vähentää elatusvastuutaan sillä, että hankkii kohtuullista asumistasoa vastaavia kuluja suuremmat lainanhoitokulut. Kantajat ovat hyväksyneet vastaajan perheen kohtuullisiksi asumiskuluiksi 700 euroa ja lainanhoitokuluista 1.000 euroa. Lasten elatusapuja laskettaessa ei käräjäoikeus hyväksy tuota määrää suurempia asumiskuluja otettavaksi huomioon. Ottaen huomioon D:n vaimon selvästi miehensä tulotasoa pienemmät tulot ja se mitä edellä on todettu D:n puolisolle muiden välttämättömien menojen kattamisen jälkeen jäävistä varoista, käräjäoikeus katsoo, että D:n osuudeksi D:n perheen asumiskuluista voidaan laskea 1.400 euroa.

Lasten elatuksen tarve ja harrastekulut

Lapsen elatuksesta annetun lain 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, mikä käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuneet kustannukset. Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan ja vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

Kysymys on siitä, voidaanko isä veloittaa osallistumaan lasten huomattavan suuriin uintiharrastuskuluihin. Ilman harrastuskuluja Oikeusministeriön ohjeen mukaiseksi elatusavuksi muodostuisi 408 euroa lasta kohden.

Vanhemmat eivät ole yhdessä sopineet asiasta, kun lasten uintiharrastus on aloitettu eikä D ole tavannut lapsiaan kesän 1999 jälkeen.

C on kertonut, että tällä hetkellä molemmat lapset ovat kaavailleet uintia uravalintanaan.

C on kertonut, että A ikäluokkansa parhaimmistoa ja on tällä hetkellä maajoukkueessa. Aikuisten kisoissakin hänellä on Suomen mestaruustason mitaleja. Hän on myös ehdokas olympiaryhmään.

C on kertonut, että A:n harrastekulut ovat noin 8.000 euroa ja ovat jatkossa nousussa.

C on kertonut, että B on tällä hetkellä 10-20 parhaan joukossa ikäisissään kotimassa ja hänet on valittu siniviittoihin, mikä on B:n ikäisten "pikkumaajoukkue". C on kertonut, että B:n harrastekulut ovat nousemassa A:n nykyisten menojen tasolle. B:n kuluiksi on kuittien mukaan laskettu noin 3.200 euroa.

C on kertonut, että toteutuneista kuluista ei ole mahdollista tinkiä, mutta kuluista on jo tingitty esimerkiksi hieronnasta ja fysioterapiasta ja uimapuvuissa. Maajoukkuesopimus sisältää sen, että sitoutuu osallistumaan järjestettäville leireille. C on todennut, että B:n osalta valmentaja oli kehottanut menemään lääkäriin B:n hengitysongelmien vuoksi, mutta rahapulan vuoksi he olivat joutuneet odottamaan pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon eivätkä ole voineet mennä nopeasti yksityislääkärille.

F on toiminut uinnissa kilpailijana ja valmentajana. F on tällä hetkellä itse olympiaryhmässä ja tähtäimessä on vuoden 2012 olympiakisat. F on valmentanut A:ta ja on pitänyt A:ta kansallisen tason oman ikäluokkansa ehkä parhaana. F on kertonut, että A:n tasoisella urheilijalla kulut ovat noin 10.000 euron luokkaa. F:n mukaan rahaa kuluu kaudessa seuraavasti:

• valmennusmaksut noin 800 euroa,
• 4-5 kotimaiset arvokisat noin á 300-450 euroa,
• maajoukkuerinkiin kuuluvana nuorten maajoukkueen ulkomaankisat 2-3 kpl á 300 euroa,
• seuran harjoitusleirit, yleensä kaksi ulkomailla á 1.000- 2.500 euroa,
• uimapukuja vähintään 4-6 pukua,
• aikarajakisat noin kerran kuukaudessa, kisapaikasta riippuen pelkistä matkakuluista noin 200 euroon,
• fysioterapia noin 100 euroa kuukaudessa,
• lisäravinteet noin 30 euroa kuukaudessa.

Näistä laskettuna uintikuluiksi muodostuisi noin 5.100-10.300 euroa.

F:n mukaan maajoukkueleireillä uimaliitto voi leirikulusta maksaa puolet ja jos on päässyt isoihin kisoihin valmistavalle leirille, uimaliitto voi maksaa koko leirin kulut.

F on kertonut, että B on tulossa A:n jalanjäljissä ja on ollut oman ikäsarjansa maajoukkueleirityksissä mukana. F on kertonut, että B:n harrastekulut ovat vähän vajaat puolet A:n kuluista, noin 3.000 - 4.000 euroa.

F on kertonut, että käytänössä Turussa urheilijalla voi olla mahdollisuus saada urheilu-uran aikana yksi kaupungin apuraha, noin 200-300 euroa. Jos urheilija on kansainvälisesti menestyvä, niin voi olla mahdollista saada olympiakomitealta nuoren urheilijan apuraha.

F on kertonut, että hän on itse viime vuodella saanut sponsorituloina alle 1.000 euroa ja häntä paremminkin menestyneet ovat saaneet sponsorirahoja, jotka lasketaan joissain sadoissa euroissa.

Todistaja F:n kertomus osoittaa, että lapsilla ei ole tässä vaiheessa käytännön mahdollisuuksia saada uintikulujen maksamiseen ainakaan mainittavaa spnsorointia tai apurahoja, paitsi jos he menestyvät myös kansainvälisesti.

C:n ja todistaja F:n kertomilla on näytetty, että molemmat tytöt harrastavat uintia kansallisen tason kärkipäässä.

C:n kertomalla sekä kuiteilla on näytetty, että A:n kuluihin on käytetty vuonna 2010 ainakin runsaat 6.200 euroa ja B:n runsaat 3.100 euroa.

Kuitteihin tyttöjen harrastuskuluista on sisältänyt myös esimerkiksi Aku Ankka -lehden lasku, joka ei selvästi kuulu uintikuluihin vaan normaaleihin yleiskuluihin. Samoin siihen on sisällytetty sellaisia laskuja, joista ei selviä, että ne olisivat erityisen harrastuksen kuluja kuten esimerkiksi kirjakaupan kuitteja ja käyttörahaa ulkomaanmatkoilla. F:n kertomus huomioon ottaen kuiteista ilmenevät uimapukuostot ovat lukuisammat kuin on näytetty välttämättömäksi. Selvää on, ettei kaikista uintiharrastuksen aiheuttamista menoista ole kuitteja enää olemassa tai edes ollut olemassa, kuten esimerkiksi matkakuluista kimppakyydillä tai omalla autolla.

C:n kertomuksella, esitetyillä kuiteilla ja todistaja F:n kertomalla on näytetty, että valmennuksen taholla odotetaan A:n tasoisella uimarilla olevan käytettävissään uintikuluihin reilut 5.000 - 10.000 euroa vuodessa ja B:n tasoisella uimarilla vähän alle puolet tästä, mikäli uimari aikoo pyrkiä valmennuksen odottamalla tavalla uintisaavutuksissa ylöspäin.

D:llä on keskimääräistä suuremmat tulot ja varallisuus. A:n ja B:n uinnin taso huomioon ottaen katsotaan, että lasten elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisenä myös uintiharrastuksen ylläpidon. Koska kuitenkin lasten harrastekulut ovat huomattavan suuret, isä ei tapaa lapsiaan lainkaan eikä ole ollut mukana päättämässä uintiharrastuksen aloittamisesta, D:n kannalta olisi kohtuutonta, jos uintikulut laskettaisiin kokonaan lasten elatustarpeeseen. Käräjäoikeus pitää kohtuullisena, että D osallistuu lasten uintiharrastusten kustannuksiin siten, että hän suorittaa elatusapua A:lle 550 euroa kuukaudessa ja B:lle 500 euroa kuukaudessa.

Oikeudenkäyntikulujen määrä

Kantajien vaatimus on hyväksytty vain osaksi. Se, miltä osin kantajien vaatimusta ei ole hyväksytty, on koskenut riidan keskeisimpiä perusteita. Ei ole aihetta velvoittaa D:tä korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikuluja.

C on kertonut, että lastenvalvoja oli ilmoittanut, ettei hän pysty selvittämään asianosaisten välistä riitaa, minkä vuoksi C ei ollut pitänyt tarpeellisena mennä tapaamiseen lastenvalvojan luokse. Tämä väite on uskottava ja perusteltu ottaen huomioon istunnoissa havaittu vanhempien välisen sovinnollisen keskusteluyhteyden puuttuminen. Ei ole näytetty perustetta velvoittaa C korvaamaan D:n oikeudenkäyntikuluja.

Lopputulos

D velvoitetaan suorittamaan elatusapua A:lle 550 euroa kuukaudessa ja B:lle 500 euroa kuukaudessa haasteen tiedoksiannosta 20.8.2010 lukien jo erääntyneet erät heti ja vastaisuudessa erääntyvät erät kuukausittain etukäteen, kunnes lapset kumpikin kohdaltaan täyttää 18 vuotta.

G on ilmoittanut A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen määräksi 9.938,40 euroa ja omavastuuosuudeksi 15 % eli 1.490,76 euroa. Valtion varoista määrätään suoritettavaksi A:n ja B:n avustajaksi määrätylle asianajaja G.lle vakuutuksen omavastuuosuutena 1.490,76 euroa (sisältää arvonlisäveroa 278,76 euroa), mikä määrä samoin kuin todistaja F:lle maksettu palkkio jäävät valtion vahingoksi.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Sovelletut lainkohdat Laki lapsen elatuksesta 1 § - 4 § ja 11 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 3 §

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Päivi Ranki

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 1.2.2012

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 2. os. 31.3.2011 nro 9046
(liitteenä)

Asia

Lasten elatusapua koskevan päätöksen muuttaminen

Valittaja

D

Vastapuolet

A, edustajanaan huoltajansa C
B, edustajanaan huoltajansa C

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

D on vaatinut, että A:n ja B:n kanteet elatusapujen korottamisesta hylätään ja että nämä velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

Perusteinaan D on lausunut, että elatusapujen määriin vaikuttavat olosuhteet eivät olleet muuttuneet ainakaan olennaisesti. Lasten uintiharrastuksesta aiheutuvat kulut eivät ole elatusapuja määritettäessä huomioon otettavia lasten elatusmenoja. C:n elatuskykyä arvioitaessa hänen tulonsa pitää arvioida arkkitehdin normaalia palkkatasoa vastaaviksi. D joutuu vastaamaan nykyisen vaimonsa elatuksesta, koska tämä on vakavan sairauden takia työkyvytön nykyiseen ammattiinsa. Käräjäoikeus oli ratkaisussaan vuonna 2007 katsonut, että lapsien elatusapuun vaikuttavat olosuhteet eivät olleet muuttuneet. C:n tulot olivat nousseet enemmän kuin D:n tulot. Myös D:n asumiskulut olivat nousseet.

Vastaus

A ja B ovat vaatineet, että valitus hylätään perusteettomana ja että D velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Olosuhteiden olennainen muuttuminen

Lapsen elatuksesta annetun lain 11 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa tuomiolla, mikäli niissä olosuhteissa, jotka 1-3 §:n mukaan on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Elatusavun muuttamista harkittaessa vahvistetun elatusavun määrä otetaan huomioon sellaisena kuin se on eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain mukaan.

Edellä mainitun lain 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Asiassa on selvitetty, että D:n A:lle ja B:lle maksettavien elatusapujen vuonna 1998 tapahtuneen vahvistamisen jälkeen A ja B ovat ryhtyneet harrastamaan uintia ja edenneet kilpauinnissa tähän mennessä vähintään hyvälle kansalliselle tasolle. Tämä harrastus aiheuttaa heille käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta todistaja F:n kertomuksesta ilmeneviä huomattavia kustannuksia. Jos nämä kustannukset otetaan
huomioon edellä viimeksi selostetussa säännöksessä tarkoitettuina elatusmenoina, olosuhteissa on tapahtunut edellä myös selostetussa 11 § 1 momentissa tarkoitettu olennainen muutos, jonka perusteella elatusapuja voidaan korottaa edellyttäen, että elatusapujen muuttamista on sekä lasten että D:n olot huomioon
ottaen pidettävä kohtuullisena ja että D:llä on kyky maksaa korotettua elatusapua. Asiassa ei ole ilmennyt, että olosuhteissa olisi tapahtunut muita sellaisia elatusavun määrään vaikuttavia muutoksia, joita lakimääräiset indeksikorotukset elatusapuihin eivät kattaisi.

Uintiharrastuksen kustannusten kuuluminen elatusmenoihin

Lasten kehityksen kannalta myönteiset harrastukset kuuluvat A:n ja B:n ikäisten lasten aineellisiin ja henkisiin tarpeisiin ja niiden tyydyttämisestä aiheutuvat menot ovat siten lasten elatusmenoja. Kilpauinti on tuollainen harrastus.

Elatusapujen muuttamisen kohtuullisuus, elatusavun määrittämisen yleiset perusteet, lasten elatustarve

Käräjäoikeus on korottanut D:n maksettavia elatusapuja, A:n osalta hieman vajaasta 300 eurosta 550 euroon ja B:n osalta hieman vajaasta 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa. Kysymys on siitä, onko elatusapujen korottamista sanotuilla tavoilla pidettävä sekä D:n että A:n ja B:n olot huomioon ottaen kohtuullisena.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2010:37 ilmenevän oikeusohjeen mukaan lapsen elatusapua määritettäessä ei tule soveltaa oikeusministeriön julkaisemaa lapsen elatusavun suuruuden arvioimista koskevaa ohjetta silloin, kun se johtaisi lapsen elatuksesta annetun lain vastaiseen lopputulokseen. Käräjäoikeuden vahvistamat elatusavut, jotka ovat osittain perustuneet edellä mainittuun ohjeeseen, ylittävät selvästi ne elatusavun määrät, jotka samankaltaisessa asemassa olevien lasten osalta määritetään lapsen elatuksesta annetun lain 1 ja 2 §:ien ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti lasten riittävien ja vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa jaettavien elatustarpeiden perusteella. Edellä todetun mukaisesti elatusavut on vahvistettava soveltaen lasten elatuksesta annetun lain säännöksiä sekä edellä mainituista korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmeneviä oikeusohjeita ja vakiintunutta oikeuskäytäntöä.

Lasten elatustarpeen bruttomääriksi ilman harrastuskuluja voidaan tässä tapauksessa arvioida noin 600 euroa kuukaudessa, mistä määrästä tulee vähennettäväksi lapsille maksetut lapsilisien määrät, runsaat 100 euroa kuukaudessa. Lasten elatustarpeiden määrittämisessä on heidän uintiharrastustensa mahdollisesti hyvinkin korkeista kustannuksista D:n kannalta kohtuullista ottaa huomioon A:n osalta 150 euroa kuukaudessa ja B:n osalta 100 euroa kuukaudessa. Näin ollen lasten elatustarpeiden nettomääriksi
saadaan A:n osalta 650 euroa kuukaudessa ja B:n osalta 600 euroa kuukaudessa.

Vanhempien elatuskyvyt

Oikeuskäytännön mukaan vanhemman elatuskyky voidaan arvioida hänen niin sanotun potentiaalisen elatuskykynsä perusteella lähinnä silloin, jos vanhemman elatuskykyä arvioitaessa huomioon otettavat ansiotulot ilman hyväksyttävää perustetta selvästi poikkeavat siitä, mitä hänen ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön edellyttäisivät. Esitetyn selvityksen mukaan C:n nettomääräiset kuukausitulot hänen täysiaikaisesta, vaikkakaan ei täysin hänen koulutustaan vastaavasta, työstään ovat noin 1.800
euroa kuukaudessa. Käräjäoikeudessa todistajana kuultu C:n työnantaja E on käräjäoikeuden tuomioon merkityn mukaan kertonut, että C:n palkka on vastannut hänen työpanostaan ja arvoaan työntekijänä, eikä tämän selvityksen luotettavuutta ole syytä epäillä. C:n tulotason ei edellä todetun perusteella voida katsoa olevan epäsuhteessa hänen työkykyynsä ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa nähden sillä tavoin, että hänen elatuskykynsä pitäisi arvioida hänen todellista tulotasoaan suuremmaksi. Kysymys ei myöskään ole siitä, että C olisi osittainkaan hänen syykseen luettavista syistä johtuen työkyvytön. Näin ollen C:n elatuskyvyn määränä on pidettävä hänen todellisia ansiotulojaan noin 1.800 euroa kuukaudessa. D:n elatuskyvyn perustaksi on otettava hänen nettoansiotulonsa ja pääomatulonsa yhteensä noin 4.600 euroa kuukaudessa. Määrä on riidaton.

Elatusvastuun jakautuminen

Elatusvastuu jaetaan lähtökohtaisesti vanhempien kesken heidän nettotulojensa mukaisessa suhteessa. Tämän mukaisesti D:n osuudeksi tulisi noin 72 prosenttia lasten elatustarpeiden määristä.

Vanhempien asumiskulut voivat korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 2010:37 ja 38 ilmenevän oikeusohjeen mukaan vaikuttaa edellä esitettyyn elatusvastuun jakautumislaskelman lopputulokseen edellä mainittua osuutta pienentäen, jos vanhemman asumiskulut ovat perustellusta syystä suuremmat kuin toisen vanhemman vastaavat kulut. Ottaen huomioon korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1993:138 ilmenevän oikeusohjeen D:n hyväksyttäviksi asumiskulujen määräksi voidaan käräjäoikeuden tavoin katsoa 1.400 euroa kuukaudessa ja C:n osalta vastaavasti 950 euroa kuukaudessa. D:n asumisolosuhteista esitetyn selvityksen mukaan hänen asumiskulujensa voidaan katsoa olevan perustellusta syystä C:n vastaavia suuremmat. Näin ollen D:n osuudeksi lasten elatustarpeiden kattamisesta on arvioitava 70 prosenttia lasten elatustarpeiden määristä.

Lasten elatusapujen määriksi saadaan edellä esitetyt seikat ja laskelma huomioon ottaen A:n osalta 455 euroa kuukaudessa ja B:n osalta 420 euroa kuukaudessa, mitkä määrät on vahvistettava elatusavuiksi, mikäli D:n jää elatusapujen määrien vähentämisen jälkeen vielä käytettäväksi riittävästi tuloja omaa ja perheensä elatusta ja asumismenoja varten. Koska D:lle voidaan laskea jäävän elatusapujen maksamisen ja hänen asumismenojensa hyväksyttävänä pidettävän määrän vähentämisen jälkeen vielä noin 2.300 euroa kuukaudessa omaa ja perheensä elatusta varten, voidaan elatusavut vahvistaa edellä todetun suuruisiksi.

Koska lasten uintiharrastuksen kustannukset ovat olleet keskeinen seikka elatusavun muuttamisharkinnassa ja korotuksen suuruutta määritettäessä, on D sen varmistamiseksi, että lasten harrastusmenojen huomioon ottaminen ei muodostuisi hänen kannaltaan kohtuuttomaksi, velvollinen suorittamaan elatusapua sen määrän korotuksen osalta vain niin kauan kuin A ja B harrastavat kilpauintia kansallisella tasolla.

Elatusapujen palauttaminen

Hovioikeus harkitsee lapsen elatuksesta annetun lain 12 §:n 1 momentin perusteella, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita määrätä A:ta ja B:tä palauttamaan D:lle elatusapuja siltä osin, kuin tämä mahdollisesti on käräjäoikeuden ratkaisun perusteella suorittanut niitä liikaa.

Oikeudenkäyntikulut

Ratkaisun lopputulos huomioon ottaen D on voittanut asian ja valituksensa osaksi. Näin ollen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa vahinkonaan.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan:

D velvoitetaan suorittamaan elatusapua käräjäoikeuden tuomitsemien määrien sijasta A:lle 455 euroa kuukaudessa ja B:lle 420 euroa kuukaudessa 20.8.2010 lukien jo erääntyneet erät heti ja vastaisuudessa erääntyvät erät kuukausittain etukäteen, kunnes lapset kumpikin kohdaltaan täyttävät 18 vuotta. D:n maksuvelvollisuus on elatusavun määrän korotuksen osalta kuitenkin voimassa vain niin kauan kuin lapset harrastavat kilpauintia kansallisella tasolla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Käräjäoikeuden ratkaisun perusteella liian suurina mahdollisesti maksettuja
elatusapuja ei palauteta D:lle.

Oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

Sovelletut lainkohdat

Laki lapsen elatuksesta 1 - 4 §:t, 6 §, 11 - 12 §:t ja 16 §

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen (eri mieltä)
hovioikeudenneuvos Seija Uitto
hovioikeudenneuvos Hannele Satopää

Esittelijä: viskaali Sakari Salminen

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 11/1013

Hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen:

1.Lausuntoni on jäljempänä selostettavin poikkeuksin hovioikeuden tuomion perustelujen mukainen.

2. Katson, että lasten elatusavun tarvetta arvioitaessa heidän uintiharrastustensa kulut on otettava huomioon täysimääräisinä.

3. D:n osuudeksi lasten elatustarpeen kattamisessa on hovioikeuden tuomion perustelujen otsikon Elatusvastuun jakaantuminen alla lausutuin perustein arvioitava noin 70 prosenttia.

4. Lasten elatustarpeet heidän uintiharrastustensa kulut mukaan luettuna ovat joka tapauksessa niin suuret, että käräjäoikeuden vahvistamat elatusavut eivät riitä kattamaan edellä mainittua 70 prosenttia niiden kokonaismäärästä.

5. Edellä lausutun perusteella asiassa on kysymys siitä, onko elatusapujen korottamista käräjäoikeuden määräämin tavoin pidettävä sekä D:n että A:n ja B:n olot huomioon ottaen kohtuullisena.

6. Hovioikeuden tuomiossa D:n elatuskyvystä todettu huomioon ottaen hänellä on kykyä maksaa käräjäoikeuden määräämät elatusavut.

7. Esitetyn selvityksen mukaan A ja B ovat kansallisella tasolla ikäluokkansa parhaita uimareita. Tähän nähden on perusteltua, että myös D kykynsä mukaan osallistuu niihin kuluihin, jotka kilpauintimenestykseen tähtäävä harjoittelu ja kilpaileminen lapsille aiheuttavat. A ja B ovat syntyneet, ensiksi mainittu kesäkuussa 1996 ja viimeksi mainittu huhtikuussa 1998, joten D:n velvollisuus maksaa heille elatusapua päättyy joka tapauksessa kohtuullisen pian. Oikeus korotettuun elatusapuun päättyy kummankin lapsen osalta myös silloin, jos tämä lopettaa menestykseen tähtäävän harjoittelunsa tai voi kustantaa sen stipendein, mainostuloin tai muilla sellaisilla tavoilla.

8. Edellä 6 ja 7 kohdassa kerrotuin perustein käräjäoikeuden määräämää elatusapujen korottamista on pidettävä 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin kohtuullisena.

9. Kun hylkään D:n valituksen, velvoitan hänet korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja hylkään hänen vaatimuksensa näiden velvoittamisesta korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.

Kerrotuilla perusteilla hylkään D:n valituksen ja jätän käräjäoikeuden tuomion voimaan. Velvoitan D:n suorittamaan A:lle ja B:lle yhteiseksi korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa kohtuulliseksi harkitsemani 600 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä. Lisäksi hylkään D:n oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa koskevan vaatimuksen.

Vakuudeksi:

Sakari Salminen

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 20.9.2012 : Ei valituslupaa