24.2.2011

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö irtisanonut kantajan toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 3-4 §:n vastaisesti. Irtisanomisen tulee perustua TSL 7:3 §:ssä mainittuun taloudelliseen, tuotannolliseen tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvaan syyhyn, jota voidaan pitää TSL 7:1 §:ssä tarkoitetulla tavalla asiallisena ja painavana. TSL 7:4 §:ssä säädetty uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvollisuus on osa irtisanomisen edellytysten kokonaisuutta. Asiallisuus ja painavuus tarkoittaa, ettei irtisanominen saa olla ristiriidassa työsopimuksesta johtuvan työnantajan lojaliteettivelvoitteen kanssa. Tätä arvioidaan kohtuusarvioinnissa molempien osapuolten etu huomioon ottaen.

Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, yleisesti
A on katsonut, ettei yhtiöllä ole ollut asiallisia ja painavia tuotannollisia tai taloudellisia syitä irtisanomiselle.

Hyväksyttävässä tilanteessa tuotannolliset ja taloudelliset syyt tarkoittaa, että työnantajan tarjottavissa oleva työ on vähentynyt taloudellisista ja tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä yhtä aikaa sekä olennaisesti että pysyvästi.

Työnantajalla on oikeus tehdä toimintaansa koskevia liikkeenjohdollisia päätöksiä siitä huolimatta, että toiminnan tulos on voitollinen. Oikeuskirjallisuuden mukaan mitä voitollisempaa toiminta on, sitä vaikeammaksi kuitenkin käy irtisanomisten tarpeellisuuden todistaminen. Työnantajan on näytettävä, että työntekijän irtisanomisesta aiheutuva kustannussäästö on niin huomattava, että se riittää irtisanomisperusteeksi.

Irtisanomisperustetta on tarkasteltava kokonaisarviolla ottamalla huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat: Kokonaisharkinnassa olennaisimmat seikat ovat työsopimuksen mukaisen työn vähentymisen määrä ja sen kestoaika sekä työnantajan todellinen mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä ja järjestää työntekijälle mahdollinen koulutus muuhun työhön.

Yhtiön taloudellinen tilanne
Asiassa on riidatonta, että yhtiön tulos on ollut positiivinen vuosina 2005-2008. Liikevaihto on vuonna 2005 ollut 83 723 000 € ja liiketulos 1,3 %, vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 73 454 000 € ja 2,5 %, vuonna 2007 76 457 000 € ja 5,3 % ja vuonna 2008 73 160 000 € ja 4,2 %. Vuonna 2007 yhtiö on maksanut 1.100.000 € konserniavustusta. Vuoden 2007 hallituksen toimintakertomuksessa ehdotetaan, että osinkoa jaetaan 502 500 €.

Yhtiö on ilmoittanut, että kilpailevilla yrityksillä on paremmat tulokset, mikä on antanut aihetta toiminnan tehostamiseen.

Yhtiö oli irtisanonut 17 toimituksellista työntekijää. Riidatonta on, että heillä ei ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. A:n irtisanomisaika oli yksi kuukausi.

Toimitusjohtaja T on kertonut, että Apu-lehti on yhtiön lippulaiva, joka tuo 1/3 liikevaihdosta. Aikakausilehtien kokonaismarkkinat ovat vakiintuneet. Mikäli uusia lehtiä tulee, niiden markkinaosuus on pois vanhoilta lehdiltä. Asumisen lehdet ovat yhtiön vahvin segmentti. Yhtiöllä on niistä 50 prosenttia markkinoista. 70-75 prosenttia tuloista on tilausmyyntiä, jolloin maksu tuotteesta saadaan etukäteen. Yhtiö on perheyritys, ja aikoo sellaisena pysyä, tavoitteena pysyvä markkina-asema. Tämä edellyttäisi, että liikevoitto olisi 10 prosenttia tai yli. Muuten ei voi kehittyä tulevaisuudessa. Yhtiössä oli pakko karsia kustannuksia. Kiinteät kustannukset suhteessa liikevaihtoon, verrattuna kilpailijoihin, olivat liian suuret. Yhtiön tase on vahva. Pankkilainaa ei ole. Osinkoja on maksettu maltillisesti. Kilpailijoiden, eli Sanoma Magazines ja Yhtyneet Kuvalehdet tekevät 10 prosentin tulosta. Vuonna 2007 Bonus-palkkiojärjestelmä oli käytössä yhtiössä. Bonus ei kuitenkaan lauennut. Vuonna 2007 oli päästy melko lähelle tulostasoa ja haluttiin palkita henkilökuntaa ja nostaa henkeä maksamalla bonuksia. Tulos ei olisi siihen oikeuttanut. Osa työstä ulkoistettiin. Työntarve vaihtelee. Mikäli käytetään freelancereita kustannukset joustavat. Kaikki lehdet ovat uudistuneet viime vuosina. Toimituskustannukset ovat pienentyneet siten, että vuonna 2007 ne olivat 13 miljoonaa euroa ja 2009 12,5 miljoonaa euroa. Myös muita säästötoimenpiteitä on ollut. Joka asiassa on haettu säästöä. Paperi- ja painokulut olivat jopa laskeneet. Yhtiö oli aikoinaan omistanut Helprint-painosta 90 prosenttia. Kun se myytiin 1990-luvulla, kauppahinta, 360 milj. markkaa, piti sijoittaa ja vuonna 2002 perustettiin sijoitusyhtiö Lyy-Invest hoitamaan varallisuutta. Liiketoiminta hoidettiin yhtiössä. Lyy-Invest omistaa yhtiön 2004 rakennetun toimitalon ja saa siitä käypää vuokraa. Vanhat toimitilat on myyty noin vuonna 2007. Yhtiö lainaa Lyy-Investille ennakkona saamiaan tilausmaksuja ja saa niille tuottoa. Tämä näkyy kirjanpidossa yhtiön saatavana Lyy-Investiltä.

Julkaisujohtaja U on kertonut, että uudistusten jälkeen toimituksellisessa työssä on 30 henkilöä vähemmän. Henkilöstöbudjetti on 1 miljoona euroa pienempi vuodessa vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007. Avustajille maksetut kustannukset ovat nousseet. Henkilöstön vähentäminen oli välttämätöntä. Irtisanottavat valikoituivat siten, että lehtiin jää sellainen toimitus, että lehden laatu ja bisnes turvataan. Irtisanotut henkilöt voitiin poistaa ilman, että nämä tavoitteet horjuivat.

Todistajana kuultu KHT Y on kertonut ottaneensa kaupparekisteristä tilinpäätöstiedot 11 muusta kustannusalalla olevasta vastaavankokoisesta yhtiöstä ja tehnyt laskelman yhtiöiden liikevoiton keskiarvosta. Keskiarvo oli ollut 13,5. Vertailuyhtiöihin oli kuulunut kaksi aikakausilehtiyhtiötä ja muut olivat olleet lehti- tai kustannusalalla muuten toimivia yhtiöitä. Y ei osannut eritellä mikä aikakausilehtikustantajien liikevoitto oli ollut. Y:n mukaan 10 prosentin tuottoa voisi pitää lyhyen tähtäimen tavoitteena. Vuosien 2005-2007 tulos ei mahdollistanut kehitys- ja investointitoimintaa. Henkilöstömenot olivat vähentyneet 1 milj. euroa vuodesta 2007 vuoteen 2008. Y ei ollut tehnyt eriteltyä analyysiä siitä, millä tavalla henkilöstövähennykset ovat vaikuttaneet henkilöstömenoihin.

Henkilöstöpäällikkö V on kertonut, että 30 henkilöä on vähennetty toimituksista, joista 17 irtisanottu. Henkilökunnan luonnollinen vaihtuvuus on vuositasolla noin 10 prosenttia. Voi Hyvin-lehti uudistui kaupallisempaan suuntaan.

Todistaja Z on kertonut analysoineensa yhtiön kirjanpitoa julkisten tietojen perusteella. Hänen mukaansa yhtiön kannattavuus on parantunut jatkuvasti ennen vuotta 2007. Yhtiön quick-ratio luku, joka mittaa rahoitusomaisuuden suhdetta Iyhytaikaisiin velkoihin oli vuonna 2006 ollut 0,91 ja vuonna 2007 1,2 eli hyvä. Luku on balanssissa kun se on 1.

Johtopäätös
Yhtiön tulos on ollut positiivinen ainakin vuodesta 2005 lukien, joka on aikaisin vuosi, josta on esitetty näyttöä. Tulos oli vuodesta 2006 vuoteen 2007 parantunut.

Tuotannollinen syy, uusi toimitusjärjestelmä
Yhtiö on vedonnut tuotannollisena syynä uuteen toimitusjärjestelmään, jonka tuli vähentää toimituksellista työtä 15 prosenttia.

A on kertonut, ettei uusi toimitusjärjestelmä ollut helpottanut eikä nopeuttanut työskentelyä. Voi Hyvin-lehti oli yksi pilottilehdistä sen käyttöönotossa. Oikolukuohjelma ei toiminut. Enemmän jouduttiin tekemään manuaalisesti kuin aikaisemmin. A on luonnehtinut toimitusjärjestelmää sanomalla, että vanha ei ollut huono ja uusi ei ollut hyvä.

Todistaja U on kertonut, että työ on vähentynyt uuden toimitusjärjestelmän käyttöönoton myötä. Työ on joka kohdassa tehokkaampaa. Joka lehdessä on konseptikirja, joka on manuaali, jonka mukaan lehteä tehdään. Näin ei tehdä "turhia liikkeitä". Toimituksiin jätettiin ydinosaaminen, ulkopuolelta ostetaan se mitä ei itse pystytä tekemään. Toimitusjärjestelmä on toiminut, jos sitä on osannut käyttää. Toimitus pystyy suunnittelemaan koko vuoden lehdet etukäteen. Siinä on autorep-järjestelmä, jonka perusteella tiedetään mikä juttu mahtuu minnekin, eikä juttuja kirjoiteta varastoon.

Todistaja X, joka on Jade-Iehden päätoimittaja, on kertonut, että uudistuksen jälkeen lehden toimitus on lähes editointikone. Kaikki jutut mitkä on voitu ulkoistaa on ulkoistettu. Uudella toimitusjärjestelmällä tehdään koko lehti, sen editointi ja taitto. Lehdenteko on paljon täsmällisempää. Lehteä voi suunnitella eteenpäin vaikka useamman vuoden ja sillä tavalla saadaan kustannuksia alas. Todistaja käyttää toimitusjärjestelmää päivittäin ja viimeisen vuoden aikana se on toiminut. Ensimmäiset 6 kuukautta siinä oli hankaluutta.

Todistaja Å on kertonut työskennelleensä yhtiön kustantamassa Urheilu-lehdessä kun toimitusjärjestelmä otettiin käyttöön. Hän oli myös ollut mukana valitsemassa järjestelmää kun se hankittiin. Å on suorittanut tietotekniikka-alan opintoja Helsingin yliopistossa. Urheilu-lehti oli ns. pilottina järjestelmän käyttöönotossa. Järjestelmän oli tarkoitus integroida ne toiminnot, jotka aikaisemmin oli erillään. Työn kulkua ohjelma ei varsinaisesti muuttanut. Kun Å lopetti yhtiössä elokuussa 2007 järjestelmä ei ollut käytössä kokonaisuudessaan. Ensin oli otettu käyttöön tekstinkäsittely ja taitto. Hallintatyökalua tai tietokantoja ei saatu toimimaan. Kesällä 2008 Å oli kesätoimittajana Urheilu-lehdessä. Tällöin osa toimittajista käytti ohjelmaa, mutta se ei ollut kokonaan käytössä. Ohjelma tuotti myös lisätyötä, koska sen käyttämä tekstinkäsittelyjärjestelmä oli harvinainen ja avustajilla se oli harvoin käytössä, mikä aiheutti muokkaustyötä.

Todistaja Ö on kertonut, että toimitusjärjestelmä ei käytännössä vastaa mitä oli luvattu. Alkuvuodesta 2009 20 prosenttia toimitusten työntekijöistä ei käyttänyt sitä. Toimituksia on koulutettu ja palavereita on pidetty siitä, miten järjestelmää voitaisiin parantaa. Esimerkiksi Apu-lehdessä oli jouduttu palaamaan vanhaan järjestelmään. Uudessa järjestelmässä ei pystynyt olemaan yhtä aikaa monessa ohjelmassa ilman että se on jähmeä ja toisinaan kaatuu. Toimituspäällikön, toimitussihteerin ja AD:n työ on ehkä helpottunut, mutta toimittajan työ ei ole vähentynyt 15 prosenttia.

Johtopäätös
Ottaen huomioon mitä todistajat ovat kertoneet uudesta toimitusjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta yhtiö ei ole näyttänyt, että uusi toimitusjärjestelmä olisi vähentänyt kirjoittavan toimittajan työtä Voi Hyvin-lehdessä siihen aikaan kun A on irtisanottu.

Tuotannollinen syy, työn ulkoistaminen
Asiassa on sinänsä riidatonta, että Voi Hyvin on ilmestynyt A:n irtisanomisen jälkeen useammin kuin aikaisemmin. Ilmestyskerrat ovat lisääntyneet kuudesta kahdeksaan vuodessa. Lehdessä oli aikaisemmin 1,5 toimittajaa, nyt yksi. Toimitussihteeriä ei enää ole.

Yhtiö on väittänyt, että A on erikoistunut ns. new age aihepiirin juttuihin. Kirjallisilla todisteilla on näytetty, että A on kirjoittanut monipuolisista aiheista. Samoista aiheista Voi Hyvin lehdessä kirjoitetaan vieläkin avustajien voimin. Todistaja Ä on kertonut, että A oli kirjoittanut lähinnä terveyspohjaisia juttuja. New age -juttuja kirjoitti etupäässä päätoimittaja Ö3. Päätoimittaja ja toimituspäällikkö päättävät kuitenkin lehden linjasta ja mistä siinä kirjoitetaan.

Asiakirjanäytöllä ja todistajien kertomusten perusteella on käynyt ilmi, että A:n aikaisemmin tekemät työt on hänen irtisanomisensa jälkeen teetetty ulkopuolisilla kirjoittajilla, jotka ovat toimineet freelancereina. U:n, V:n ja X:n kertomuksilla yhtiö on näyttänyt, että tarkoitus oli jatkossa tehdä lehteä siten, että toimituksiin jää mahdollisimman vähän vakinaisia toimittajia ja varsinaisesta kirjoitustyöstä ostetaan suurempi osa ulkoa kuin ennen. Näin on myös toimittu vuosina 2007-2009.

Johtopäätös
A:lle tarjolla oleva työ Voi Hyvin-lehdessä on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt.

Taloudellinen syy
Työnantajalla on oikeus ulkoistaa työn tekemistä, mikäli se paremman tuloksen saamiseksi on välttämätöntä. Työnantajan tulee tällöin näyttää, minkälaista taloudellista hyötyä kulloisenkin työntekijän kohdalla hänen työnsä ulkoistamisesta työnantajalle seuraa.

Todistaja, pääluottamusmies Ö on kertonut, että YT-neuvottelujen seurauksena yhtiössä ei lopetettu yhtään tuotetta. Avustajien käyttö lehdissä oli ratkaisevasti lisääntynyt. Hyvä avustajaverkosto on ratkaiseva lehden ilmestymisen kannalta. Ö oli pyytänyt työnantajalta tietoa avustajabudjetista vuosina 2006 ja 2007. Samoin Journalistiliitto. Tietoja ei ollut saatu. Avustajien palkkioista on olemassa taulukot, mutta niitä ei välttämättä noudateta. Taulukon mukaan palkkiot vaihtelevat pienemmistä jutuista maksettavasta 500-800 euroa per juttu suuritöisemmistä jutuista maksettavaan 1.500 euroon. Joistakin avustajista halutaan pitää kiinni, jolloin heille maksetaan enemmän. Yhtiön toimitilat ovat samansuuruiset kuin ennen irtisanomisia, joten siinä suhteessa ei tule säästöä avustajia käytettäessä.

Tässä tapauksessa yhtiön näyttönä on ollut tilintarkastajan lausunto ja kertomus oikeudessa. Tilintarkastajalla ei ole ollut tietoa mitä ulkopuolisten avustajien käyttäminen on merkinnyt taloudellisesti. Tilinpäätöstiedot, joissa ei ole paljoakaan erittelyjä ovat A:n esittämiä. Yhtiö on viitannut siihen, että tuloslaskelman mukaan henkilöstömenot ovat vähentyneet 1 milj. euroa vuonna 2008 vuodesta 2007. Samalla todistajat U ja V ovat kertoneet, että toimituksellinen henkilökunta väheni 30:lIä vuonna 2007 ja V on lisäksi kertonut, että ns. luonnollinen poistuma on vuositasolla noin 10 prosenttia. Palkkakustannusten kohdistumisesta lehti- tai tehtäväkohtaisesti ei ole tietoa. Yhtiö olisi ilman vaikeutta pystynyt tuottamaan laskelman siitä, miten avustajien käyttäminen Voi Hyvin-lehdessä on parantanut yhtiön tulosta verrattuna siihen, kun yhtiö maksoi A:lle palkkaa. Tätä yhtiö ei ole tehnyt. Esitetyn näytön perusteella yhtiön tulos on ollut positiivinen. Yhtiö on vakavarainen. Tulos on parantunut vuonna 2007 verrattuna edelliseen vuoteen. A oli irtisanottu ilman työntekovelvollisuutta.

Johtopäätös
Työnantaja ei ole näyttänyt, että A:n irtisanomisella olisi säästetty kustannuksia.

Uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoite
Työnantajalla on velvollisuus sijoittaa työntekijä uudelleen periaatteessa mihin työhön tahansa, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella pystyy tekemään.

Uudelleensijoittamisvelvoite edellyttää, että työnantaja selvittää työntekijän valmiuden suoriutua muistakin kuin työsopimuksen mukaisista töistä ja tarjoaa työntekijälle työtä.

Työnantajalla on näyttövelvollisuus siitä, ettei työntekijää voida kohtuudella sijoittaa uusiin tehtäviin, eikä uudelleenkouluttaa, mikäli sellaista mahdollisesti edellytetään.

Yhtiössä on A:n irtisanomisen aikoihin ollut haettavana useita työpaikkoja.

A on kertonut, että hän on hakenut yhtiössä vapaina olleita paikkoja. Hänet oli kutsuttu haastatteluihin, joissa julkaisujohtaja U oli hänelle sanonut, että hänellä on hyvä CV ja että varmasti löytyy työtä. Töitä ei kuitenkaan tarjottu.

Muita samoja tai samankaltaisia tehtäviä, joihin työnantajan uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuus on ulottunut on käräjäoikeuden näkemyksen mukaan Apu-lehden toimitussihteeri, Avotakan toimituspäällikkö ja toimittaja-toimitussihteeri, Demissä toimitussihteeri ja tuottaja, Jaden toimituspäällikkö ja toimitussihteeri-verkkotoimittaja, Kauneus & Terveys toimituspäällikkö ja toimittaja, Maku-lehden ruokatoimittaja, Meidän Talon toimituspäällikkö ja Mondon toimituspäällikkö. Pirkka-Iehden osalta on U:n ja V:n kertomuksilla näytetty, ettei yhtiöllä ollut määräysvaltaa henkilökunnan suhteen, vaan se oli Keskolla, joten uudelleensijoittaimisvelvollisuus ei ulotu tähän lehteen. Sama koskee Viini-lehteä, jossa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa henkilövalintojen suhteen.

Yhtiö on katsonut, että Apu-lehdessä työ on niin hektistä, koska se on viikkolehti, ettei kantaja olisi siitä suoriutunut. Tästä ei ole esitetty näyttöä.

Yhtiö on esittänyt, että Avotakka-lehden toimittajan tulisi olla sisustusarkkitehti, koska lehden tärkeä osa on tehdä kolmiulotteisia sisustussuunnitelmia, mikä vaatii erityisosaamista. Työnantaja ei ole hakuilmoituksessa tätä ilmoittanut. A:ta ei ollut yritetty kouluttaa käyttämään kolmiulotteista piirustusohjelmaa. Maku-lehden osalta työnantaja on väittänyt, että sitä työtä pystyy tekemään ainoastaan kotitalousopettajan tai restonomin koulutuksen saanut henkilö, koska kaikki reseptit pitää kokeilla käytännössä ja niitä pitää luoda 15 kappaletta viitenä päivänä viikossa. Hakuilmoituksessa ei ole mainintaa tästä. A:ta oIi kuitenkin haastateltu kyseiseen tehtävään. Demin osalta työnantaja on väittänyt, ettei lehteä voi toimittaa henkilö, joka ei ole sisällä "nettimaailmassa" ja elä 18-20 vuotiaiden tyttöjen "iholla". Kuultava U on pitänyt absurdina ajatuksena, että A olisi Demin toimituksessa, koska hän on niin kaukana siitä teini-ikäisten maailmasta, josta lehdessä on kysymys. Demin lukijat ovat U:n näkemyksen mukaan erittäin vaativia ja antavat välitöntä palautetta. Keski-ikäisen henkilön ei ole mahdollista tehdä lehteä uskottavasti. Sitä ei kuitenkaan kokeiltu.

Meidän Talo-lehden toimituspäällikön tulee vastaajan mukaan olla selvillä talonrakentamisen teknisistä asioista ja siihen liittyvästä säännöstöstä. Meidän Taloon oli kuitenkin palkattu entinen auto- ja liikennetoimittaja.

Yhtiö on katsonut, ettei A:n kouluttaminen uusiin tehtäviin olisi ollut hänen tai vastaajan kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. U ja V ovat kertoneet, ettei A ollut osoittanut kiinnostusta työkiertoon, eikä koulutukseen. Työnantajan piirissä oli mietitty, ettei hän olisi kohtuullisella koulutuksella voinut oppia uusiin tehtäviin. A:n kanssa asiasta ei ollut keskusteltu. Yhtiö ei ole näyttänyt, ettei A:ta olisi voitu uudelleensijoittaa yllämainittuihin yhtiössä täytettyihin tehtäviin.

Johtopäätös
Työnantaja ei ole täyttänyt uudelleensijoittamis- ja kouluttamis­velvoitettaan.

Tiivistelmä
Yhtiön taloudellinen tila on kehittynyt positiiviseen suuntaan ennen irtisanomista. Yhtiö on maksanut osinkoja ja konserniavustusta. A:n­ työ on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt työn ulkoistamisen takia. Työnantaja ei ole näyttänyt, että hänen irtisanomisellaan saavutettaisiin säästöä. Häntä ei ole uudelleensijoitettu, vaikka haettavana on ollut useita paikkoja.

Kaikki yllämainitut seikat huomioon ottaen vastaaja ei ole näyttänyt, että sillä olisi ollut asiallinen ja painava syy A:n irtisanomiseen.

Korvaus
Koska A:n työsopimus on päätetty perusteettomasti hänellä on oikeus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen.

Korvausta määriteltäessä on otettava huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja mahdollisuudet saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrääminen perustuu kokonaisarvioon.

A on irtisanomisen jälkeen ollut työtön, kunnes hän syyskuussa 2009 sai määräaikaista työtä. Hän on saanut ansiosidonnaista päivärahaa. Työssä ollessaan hänen vuosiansionsa oli 38.568 euroa. A on kertonut, että työnsaanti on vaikeaa, koska markkinoilla on paljon vapaita toimittajia. Samaan paikkaan voi olla yli 100 hakijaa. Työpaikat annetaan nuoremmille.

A on syntynyt vuonna 1958 ja ollut yhtiön palveluksessa 1.9.2004 lukien, eli 3 vuotta. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että A:n työsuorituksessa olisi ollut huomauttamista täi hän itse olisi jollakin tavoin antanut aihetta irtisanomiselleen. Yhtiö on vakavarainen, suuri yritys.

Kohtuullisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä käräjäoikeus pitää 10 kuukauden palkkaa eli 32.148,90 euroa. A:lle maksetusta korvauksesta katsotaan puolet korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Korvauksesta on näin ollen vähennettävä 75 % hänelle viideltä kuukaudelta maksetuista työttömyyspäivärahoista, eli 3.443,25 euroa. Käräjäoikeus tekee vähennyksen pääsäännön mukaan, koska korvauksen määrä ei ole suuri. A:lle maksettavaksi jää 28.705,65 euroa. Työttömyyspäivärahoista on maksettava työttömyysvakuutusrahastolle.

Vähennettävä määrä on laskettu siten, että A:n työsuhteen jälkeen viideltä kuukaudelta lasketusta työttömyyskorvauksesta on vähennetty ajalta 1-28.10.2007 maksettu työllistymisohjelmalisä. Vähennys on tehty arvioimalla.

Yhtiö on hävinnyt juttunsa ja on näin ollen velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Yhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle 28.705,65 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 18.9.2008 lukien, sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 16.569,91 eurolla, sisältäen arvonlisäveroa 2.951,41 euroa, viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Yhtiö velvoitetaan suorittamaan Työttömyysvakuutusrahastolle 3.443,25 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassaoleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Lainkohdat
Työsopimuslaki 7 luku 1 § ja 3-4 §, 7 luku 3 § ja 4 §, 12 luku 2 ja 3 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1.

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 24.2.2011

Asia
Työsuhteen irtisanominen ym.

Valittaja
Yhtiö

Vastapuoli
A

Asian käsittely hovioikeudessa

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 3.11.2010 - 5.11.2010.

Salassapito
Hovioikeus on 3.3.2010 määrännyt yhtiön valituksesta kohdat 6.1., alakohdat 9-10 ja 6.4.5. kokonaan pidettäviksi väliaikaisesti salassa. Hovioikeus määrää mainitut kohdat yhtiön valituksesta ja vastaavia tietoja käsittelevät kohdat hovioikeuden tuomiosta salassapidettäviksi 7.7.2018 asti oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla.

Valitus
Yhtiö on vaatinut, että kanne hylätään sekä että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 19.423,50 eurolla ja hovioikeudessa 9.722,25 eurolla, kummatkin määrät korkoineen.

Yhtiössä oli käyty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut 3.5. - 19.6.2007. Perusteena neuvotteluille oli ollut tuotannollisella ja taloudellisella syillä mahdollisesti toteutettavat työsopimusten irtisanomiset. Tarkempia perusteita olivat muun muassa, että yhtiön tulos ja kannattavuus eivät olleet olleet tavoitteiden mukaisia, tulotaso ja tehokkuus olivat olleet selvästi kilpailijoita heikompia, toimintaa ei ollut voinut turvata eikä tuotteita kehittää silloisella kannattavuustasolla sekä että liikevaihdon kasvu ei ollut ollut pitkällä aikavälillä mahdollista ilman uusia tuotteita. Perusteina oli ollut lisäksi, että aikakausilehtien toimintaympäristö oli muuttumassa haasteellisemmaksi esimerkiksi siten, että kasvamattomille markkinoille oli ollut tulossa uusia kilpailijoita, kuluttajien media- ja ostokäyttäytyminen olivat olleet muuttumassa ja lukijamäärä yhtä aikakausilehteä kohden oli ollut vähentymässä. Aikakausilehtimarkkinoille oli ollut tyypillistä uusien nimikkeiden markkinoille tuleminen. Lisäksi kuluttajat olivat lukeneet enemmän pienemmille ryhmille suunnattuja lehtiä.

Yhtiön kannattavuustaso oli ollut täysin eri luokkaa kuin sen kilpailijoilla oli ollut. Liiketulosprosentilla ja nettotulosprosentilla mitattuina yhtiö oli ollut vertailtuihin yhtiöihin nähden toiseksi viimeinen. Hyväksyttävä liiketulosprosentti olisi ollut noin 10 prosenttia, mutta yhtiöllä se oli ollut vuonna 2007 puolet tästä. Verrattaessa yhtiön liikevaihtoa suhteessa henkilömäärään, yhtiö oli ollut viimeinen. Kannattavuuden lisääminen oli ollut tarpeen toiminnan jatkon turvaamiseksi ja tuotteiden kehittämisen mahdollistamiseksi. Ilman säästö- ja tehostamistoimia yhtiön taloudellinen tilanne olisi heikentynyt merkittävällä tavalla.

Tuotannollisena perusteena irtisanomisille oli ollut uuden toimitusjärjestelmän käyttöönotto, joka oli tehostanut toimintaa ja johtanut työn vähentymiseen olennaisesti. Yt-neuvotteluiden aikaan tehdyn arvion mukaan toimitusjärjestelmä tulisi tehostamaan toimintaa noin 15 prosentin verran. Se vaikutti myös itse toimitustyöhön ja sen johtamiseen. Toimitusjärjestelmän käyttöönotto oli viivästynyt suunnitellusta, mutta Voi Hyvin-lehdessä se oli otettu käyttöön jo touko- kesäkuun vaihteessa 2007. Uusi toimitusjärjestelmä oli ollut osa laajempaa toiminnan muuttamista.

Taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin oli kumpaankin liittynyt tarve pienentää kustannuksia vähentämällä lehtitoimitusten henkilömäärää. Tämä oli mahdollistanut paremmin kapean erityisalan juttujen julkaisemisen, joiden kirjoittamisessa jouduttiin usein turvautumaan ulkopuolisten palveluntuottajien tuotteisiin. A:n työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Irtisanomisten yhteydessä oli tullut noudattaa työehtosopimuksen periaatetta, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yhtiön toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja osaajia sekä yhtiön palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä. Irtisanottavien valinnassa oli pitänyt kiinnittää huomiota sosiaalisiin perusteisiin, työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena oli irtisanottu 33 työntekijää, joista 17 oli ollut toimituksellista henkilöstöä. A:n työsopimus oli irtisanottu 19.6.2007 ja työsuhde oli päättynyt 19.7.2007.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiön taloudellinen tulos oli parantunut vuodesta 2006 vuoteen 2007. Tämä ei kuitenkaan osoittanut, että taloudelliset irtisanomisperusteet eivät olisi olleet olemassa. Yhtiöllä oli ollut oikeus tehdä toimintaansa koskevia liikkeenjohdollisia päätöksiä voitollisesta tuloksesta huolimatta. Jaetuilla osingoilla ja konserniavustuksilla ei ollut ollut merkitystä asiassa. Freelancerien käyttö oli mahdollistanut kustannusten jouston eri tavalla kiinteisiin palkkakustannuksiin nähden. Toimituskustannukset olivat pienentyneet huomattavasti vuodesta 2007 vuoteen 2009. Henkilöstöbudjetti oli laskenut noin miljoonalla eurolla vuodessa. Yhtiön ei ollut pitänyt pystyä osoittamaan A:n irtisanomisen suoraa tulosvaikutusta tämän kokoisessa yhtiössä.

Yhtiö oli irtisanonut A:n työsopimuksen, koska tarjolla oleva työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei ollut ottanut ennen irtisanomista tai sen jälkeen uutta työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. A:ta ei ollut voinut sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella. Tarjolla ei ollut ollut hänen työsopimuksensa mukaista tai sitä vastaavaa työtä. A:n kouluttaminen uusiin tehtäviin ei olisi ollut hänen tai yhtiön kannalta tarkoituksenmukaista tai kohtuullista. Yhtiö ei ollut laiminlyönyt takaisinottovelvoitetta, koska kysymys ei ollut samoista tai samankaltaisista tehtävistä.

A oli palkattu Voi Hyvin-lehteen toimitussihteerin sijaiseksi määräaikaiseen työsuhteeseen 1.9.2004. Työsuhde oli vakinaistettu 1.7.2005 ja 1.9.2005 alkaen A oli toiminut toimittajan tehtävässä. Tehtävänimike oli muutettu jo 6.9.2005 toimitussihteeriksi. Noin vuosi työsuhteen alkamisen jälkeen editointi oli jäänyt pois A:n toimenkuvasta ja siitä oli vastannut toimituspäällikkö, koska tämä oli hallinnut sen A:ta paremmin. A:n kiinnostuksen kohteina olivat olleet henkisyys, niin sanottu new age ja rajatieto. Hänen erityisosaamisensa oli ollut luontaisterveys. Nämä olivat sopineet hyvin silloiseen Voi Hyvin-lehden suuntaukseen. Yhtiön lehdet olivat olleet Apu-lehteä lukuunottamatta erikoislehtiä, joiden lukijakunta oli erittäin vaativaa.

B oli palkattu Apu-lehteen Eeva-lehdestä, eikä hänen tilalleen ollut palkattu ketään. Kysymyksessä oli ollut saman yhtiön sisällä tapahtunut siirto. Apu oli viikkolehti, joten työ siellä oli ollut hyvin hektistä. Toimitussihteerin oli pitänyt olla monen eri alan erikoisosaaja. Työ oli ollut hyvin erilaista kuin Voi Hyvin-lehdessä. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä yhtiöllä ollut ollut velvollisuutta tarjota tätä työtä hänelle. Työsuhde oli sitä paitsi päättynyt jo 19.7.2007. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

Avotakka-lehden toimituspäälliköksi oli palkattu 18.2.2008 C. Tehtävässä oli vaadittu erityisen hyvää suomen kielen taitoa ja vahvuuksia esimiestyössä, koska toimituspäälliköllä oli ollut työnjohdollinen esimiesvastuu ja kokonaisvastuu lehdestä yhdessä toimittajan kanssa. Toimituspäälliköllä oli ollut vastuu lehden kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja toimituksesta. Avotakan uudistusprosessi oli vaatinut toimitukseen vahvistusta visuaalisen osaamisen saralta ja tehtävään valitulta tavaramaailman ymmärrystä. Toimituspäällikkö oli toiminut myös yliedittorina. C oli ollut yhteiskuntatieteen maisteri ja hänellä oli ollut kokemusta Gloria-lehdestä. A:lla ei ollut ollut edellytyksiä hoitaa tehtävää. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä yhtiöllä ollut ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta työhön taikka tarjota sitä. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

Avotakka oli hakenut toimitussihteeriä helmikuussa 2008. Avotakka oli sisustamisen laadukas erikoislehti ja täysin erilainen kuin Voi Hyvin. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä yhtiöllä ollut ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta työhön taikka tarjota sitä. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

Jade-lehden toimituspäällikkötehtävä oli täytetty sisäisellä siirrolla eikä uutta työntekijää ollut palkattu siihen. Toimituspäällikön tehtäviin oli kuulunut edellä mainittu vastuu. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä hänen muusta koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavasta työstä. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta työhön taikka tarjota sitä. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

Jade-lehteen helmikuussa 2008 palkatun verkkotoimittajan tehtävään uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvoite ei ollut ulottunut, koska A:n työsuhde oli päättynyt paljon aikaisemmin. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä hänen muusta koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavasta työstä.

Kauneus & Terveys oli muotiin, meikkeihin ja ulkonäköön erikoistunut lehti. Lehti oli hakenut toimittajaa 11.2.2008 mennessä ja tehtävään oli palkattu yhtiön palveluksessa ollut D. D oli ollut koulutukseltaan vaatetusteknikko ja maskeeraaja, joka oli erikoistunut kauneusmeikkeihin. A:n koulutus- ja ammattitaito oli ollut täysin erilainen. Kysymyksessä ei ollut ollut palkkaus samankaltaiseen tehtävään. Tehtävään ei ollut nimitetty ulkopuolista hakijaa. Yhtiöllä ei ollut myöskään ollut työntarjoamisvelvollisuutta. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

E oli siirtynyt Kauneus & Terveys-lehteen keväällä 2007 toimituspäällikön tehtävään. Uutta työntekijää ei ollut palkattu yhtiöön. Kysymys ei ollut ollut palkkauksesta samankaltaiseen tehtävään. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

A:ta ei olisi voinut palkata F:n sijaiseksi ruokatoimittajaksi tämän hoitovapaan ajaksi Maku-lehteen. Kaikilla ruokatoimittajilla oli ollut vähintään kotitalousopettajan koulutus. Kaikki lehden reseptit oli valmistettu omassa koekeittiössä. Tehtävässä ei ollut pärjännyt pelkällä toimittajan, toimitussihteerin tai toimituspäällikön koulutuksella tai kokemuksella. A:lla ei ollut ollut tarvittavaa kokemusta ruokalehden tekemisestä taikka kokemusta tai kiinnostusta ruuanlaitosta. Kysymys ei ollut ollut palkkauksesta samankaltaiseen tehtävään. Yhtiöllä ei ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai antaa koulutusta A:lle tehtävään.

Demi on 12-19 - vuotiaille tytöille suunnattu lehti. Toimitussihteerin tehtävään valitun oli pitänyt olla hyvin tietoinen juuri nuorten tyttöjen elämästä, internet - käyttäytymisestä ja muista vastaavista seikoista. Voi Hyvin-lehden kohderyhmänä oli ollut varttuneet, pääosin yli 50 - vuotiaat naiset. A:n kiinnostuksen kohteen omannut henkilö ei ollut voinut ryhtyä kirjoittamaan 10-20 - vuotiaille tytöille trendeistä ja julkkiksista. Kysymys ei ollut ollut palkkauksesta samankaltaiseen tehtävään. Yhtiöllä ei ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai antaa koulutusta A:lle tehtävään.

Demiin oli palkattu tuottajaksi G 14.1.2008 lukien. Tehtävä oli ollut internetsivu-uudistuksen suunnittelu ja toteutus yhdessä digitiimin kanssa. Tehtävä sisälsi sekä toimituksellista työtä että markkinointia ja mediamyynnin sisällön tuottamista. Siihen oli kuulunut muun muassa juttujen kirjoittaminen ja editointi. Erityisvastuualueena oli ollut nuorisomusiikki, tähdet, julkkikset ja lukijoiden tuottaman materiaalin työstäminen. G oli ennen yhtiöön tulemistaan toiminut vapaana toimittajana City-lehdessä ja Fleimissä sekä televisio- ja elokuvatuottajana Aller-julkaisuissa. Juuri ennen yhtiöön tuloaan G oli toiminut web-toimittajana Big Brother Suomi Oy:ssä ja MTV Onlinessa tehden nopeatempoista verkkouutisointia. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä hänen muusta koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavasta työstä.

Tytäryhtiö A:n julkaiseman Mondo-lehden toimituspäällikkönä oli aloittanut aikaisemmin määräaikaisena työskennellyt henkilö. A:lla ei ollut ollut tarvittavaa erityisosaamista tai alan tuntemusta. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä hänen muusta koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavasta työstä. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta työhön taikka tarjota sitä. Kysymykseen olisi voinut tulla korkeintaan takaisinottovelvollisuus, joka ei kuitenkaan ollut ulottunut tytäryhtiöön. A:n työsuhde oli päättynyt 19.7.2007 ja tehtävä oli täytetty tammikuussa 2008. Matkailutoimittajan tehtävä oli joka tapauksessa täysin erilainen kuin se, mitä A oli hoitanut.

Meidän Talo-lehden toimituspäällikön tehtävän hakuaika oli päättynyt 28.2.2008. Kysymys oli ollut erikoislehdestä, jonka toimituspäällikön oli pitänyt olla pientalomaailmaan sekä kaavoitusasioihin perehtynyt henkilö. A:lla ei ollut ollut tätä erityisosaamista. Tehtävään valitulla henkilöllä oli, vaikka hänellä oli ollut taustaa auto- ja liikennetoimittajana olemisesta. Kysymys ei ollut ollut samasta tai samankaltaisesta tehtävästä mitä A oli tehnyt eikä hänen muusta koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavasta työstä. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta työhön taikka tarjota sitä. A:n takaisinottovelvoitetta ei ollut rikottu.

Yhtiön ei olisi pitänyt tarjota A:lle tai kouluttaa hänet kesällä 2008 haettavaksi ilmoitettuun tehtävään Voi Hyvin-lehden toimittajaksi. Takaisinottovelvoitekin oli ollut tuolloin loppunut.

Pirkka-lehden päätoimittajan tehtävä oli täytetty tytäryhtiössä A:n irtisanomisaikana ja tehtävään oli palkattu H konsernin sisältä, eikä hänen tilalleen ollut palkattu ketään konsernin ulkopuolelta. Tehtävä oli ollut täysin erilainen kuin toimittajan ja se oli vaatinut esimiesosaamista ja taloudellisten seikkojen ymmärtämistä. Päätoimittaja oli ollut ikäänkuin lehden toimitusjohtaja, eikä sitä voinut mitenkään rinnastaa A:n aikaisempaan tehtävään. Päätoimittaja oli ollut kokonaisvastuussa lehdestä.

Pirkka-lehteen oli palkattu tammikuussa 2008 I toimitussihteeriksi. Kysymykseen olisi voinut tulla korkeintaan takaisinottovelvollisuus, joka ei kuitenkaan ollut ulottunut tytäryhtiöön.

Edellä mainitut perusteet päätoimittajan tehtävän soveltumattomuudesta A:lle olivat soveltuneet myös Viini-lehdessä olleeseen päätoimittajan tehtävään. Kysymykseen olisi lisäksi voinut tulla korkeintaan takaisinottovelvollisuus, joka ei kuitenkaan ollut ulottunut tytäryhtiöön.

Yhtiölle ei ollut voinut syntyä vahingonkorvausvastuuta siitä, että sen tytäryhtiöt eivät olleet palkanneet irtisanottua henkilöä. Konsernissa olleilla yhteisillä tiloilla ja emoyhtiön hallinnollisilla palveluilla ei ole merkitystä asiassa. Konsernirakenne oli ollut todellinen ja perustunut siihen, että yhtiöt olivat harjoittaneet eri toimintaa. Tytäryhtiö B oli asiakasmedioiden tuottamiseen erikoistunut yhtiö. Tytäryhtiö A:lla oli omanlaisensa julkaisulinja. Takaisinottovelvollisuutta ei ollut myöskään ollut, jos avoinna oleva työpaikka oli täytetty sisäisin siirroin, eikä yritykseen ollut palkattu uusia työntekijöitä. Mainitun velvoitteen rikkomisesta olisi voinut seurata vain työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukainen vahingonkorvausvastuu, mikä oli kiistetty perusteeltaan ja määrältään.

Tuomittu vahingonkorvaus oli ollut poikkeuksellisen korkea. Mitään loukkaavaa menettelyä ei ollut esiintynyt. A oli työllistynyt syyskuussa 2009. A:n työsuhde yhtiössä ei ollut ollut erityisen pitkä. Korvauksen suurelle määrälle ei ollut ollut perustetta.

Vastaus
A on vaatinut, että valitus hylätään ja että yhtiö velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 10.422,10 eurolla korkoineen.

A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.9.2004 lukien yhtiön palveluksessa. A oli työskennellyt jo 1980- ja 2000-luvulla lehden palveluksessa. A oli työskennellyt koko työsuhteensa Voi Hyvin-lehden toimitussihteerinä. Toimenkuva oli koostunut pääasiassa artikkeleiden kirjoittamisesta toimittajana ja editoinnista. A oli tehnyt myös käytännön lehden tekoon liittyviä tehtäviä hoitaen lehden materiaalin painokuntoon yhdessä toimituspäällikön kanssa ja osallistuen lehden suunnitteluun ja kehittämiseen. A oli hoitanut myös toimituspäällikön tehtäviä. Niin sanottu new age ja rajatieto eivät olleet olleet A:n kiinnostuksen kohteena. A:n työsuhde oli irtisanottu 19.6.2007 ja se oli päättynyt 19.7.2007.

Yhtiöllä ei ollut ollut taloudellista irtisanomisperustetta. Yhtiön tulos oli ollut positiivinen ainakin vuodesta 2005 alkaen. Tulos oli parantunut vuodesta 2006 vuoteen 2007, vaikka irtisanomisista odotettu palkkasäästö ei ollut näkynyt vielä vuoden 2007 tuloksessa. Yhtiöstä oli poistunut 15 journalistista henkilöä vapaaehtoisesti ja tämä oli tuonut 900.000 euron kustannusvaikutuksen. Tämä luonnollinen poistuma olisi ollut riittävää eikä A:n irtisanomiseen olisi tarvinnut ryhtyä. Yhtiön tase oli erittäin vakaa. Yhtiön oman pääoman tuotto ja omavaraisuusaste olivat olleet hyviä. Yhtiön käyttökate oli noussut vuodesta 2006 vuoteen 2007. Varsinainen liiketoiminnan nettotulos oli parantunut 178 prosenttia ja sijoitetulle pääomalle oli saatu 57,6 prosentin tuotto. Yhtiön liikevaihto oli noussut vuonna 2007 4,1 prosenttia. Henkilökuntamäärään nähden yhtiön liikevaihto oli ollut suhteellisesti selvästi parempi kuin muilla suuremmilla yhtiöillä. Vuonna 2007 oli annettu 1,1 miljoonan euron konserniavustus. Yhtiöllä ei ollut ollut pankkilainaa.

Yhtiö oli vuonna 2007 sijoittanut Lyy-Invest Oy:n sijoitustoimintaan yli yhdeksän miljoonaa euroa, mikä oli otettava huomioon taloudellista irtisanomisperustetta arvioitaessa. Jaetut osingot ja konserniavustukset eivät olleet liittyneet yhtiön toiminnan kehittämiseen eivätkä säännölliseen ja jatkuvaan liiketoimintaan, joten niillä oli ollut merkitystä asiassa. Yhtiö oli palkinnut henkilökuntaansa hyvästä tuloksesta vuonna 2007. Suurin osa irtisanotuista oli vapautettu työntekovelvoitteesta irtisanomisajaksi. Tästä oli syntynyt ainakin 350.000 euron kustannusvaikutus, jonka säästämiselle yhtiöllä ei ollut ollut tarvetta.

Pelkkä työnjohdollinen päätös ei ollut oikeuttanut irtisanomiseen. Yhtiö ei ollut itse nähnyt uhkakuvia toiminnassaan irtisanomisajankohtana. Yhtiön todelliset tulevaisuuden odotukset olivat olleet erinomaiset. A:n irtisanomisesta ei ollut aiheutunut kustannussäästöä, eikä A:n työ ollut kuulunut mahdolliselle työn vähentymisen kohdentumisalueelle.

Yhtiössä käyttöönotettu uusi toimitusjärjestelmä ei ollut tehostanut toimitusten työpanoksia, vaan päinvastoin lisännyt niitä. Toimitusjärjestelmä oli ollut vielä kahden vuoden päästä sen käyttöönotosta puutteellinen eikä käytössä koko yhtiössä. Voi Hyvin-lehdessä se oli ollut vasta osittaisessa käytössä. Osassa lehdistä sitä ei ollut otettu käyttöön kahdenkaan vuoden jälkeen ja osassa se oli vain osittain käytössä. Apu-lehdessä oli jouduttu palaamaan vanhaan järjestelmään. Tuotannollinen irtisanomisperuste oli ollut siten ennenaikainen.

Niissä lehdissä, joissa uusi toimitusjärjestelmä oli ollut osittain käytössä, työntekijät eivät olleet käyttäneet sitä. Työntekijät olivat kokeneet sen lisäävän työmäärää, koska moni työvaihe oli tehtävä useaan kertaan. Uudessa toimitusjärjestelmässä oli ollut kaikki samat elementit ja työkalut kuin vanhassa oli ollut.

A:n työ ei ollut vähentynyt lainkaan. Irtisanominen ei myöskään ollut osoittautunut välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi. Voi Hyvin oli ilmestynyt kuudesta kahdeksaan numeroon vuodessa. Avotakka oli myös lisännyt vuodesta 2007 vuoteen 2008 verrattuna ilmestymistä kahdella lehdellä ja Tuulilasi vuodesta 2006 vuoteen 2007 neljällä lehdellä. Voi Hyvin- ja Jade-lehtien ilmestymismäärät olivat pysyneet samoina.

Avustajien kirjoittamien juttujen määrä oli kasvanut irtisanomisen jälkeen. Avustajakulut olivat ainakin kaksinkertaistuneet vuodesta 2006 vuoteen 2008 verrattuna. Avustajien käyttö oli lisännyt juuri toimitussihteerin työtä. Ottaen huomioon A:n toimenkuvan, hänen työnsä oli lisääntynyt.

Yhtiön voitollisuus oli osoittanut myös, ettei A:n työ ollut vähentynyt. Ammattitaitoinen journalisti olisi pystynyt tekemään työtä kaikissa yhtiön julkaisuissa. Niin kauan kuin yhtiö harjoitti liiketoimintaansa, olisi sillä ollut työtä A:lle.

Avustajien käyttäminen tai alihankintana tehty työ ei ollut poikennut työsuhteisesta työstä. Avustajat olivat saaneet juttuaiheensa toimituspäälliköltä tai päätoimittajalta, työ oli tehty yhtiön tiloissa ja välineillä. Näillä avustajilla oli ollut yhtiössä oma alapuhelinnumero ja yhtiön sähköpostiosoite. Näiden avustajien kohdalla oli täyttynyt työsuhteen tunnusmerkit eikä näillä ollut ollut pääasiassa muita toimeksiantajia yhtiön lisäksi. Työn teettäminen toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevilla henkilöillä olisi ollut taloudellisesti edullisempaa kuin avustajien käyttö. Yhtiön toimitilat olivat entisen suuruiset, vaikka yli 30 henkilön työsuhde oli irtisanottu. Avustajat oli rinnastettava uusiin työntekijöihin. A:n työtä ei ollut lakkautettu, vaan se oli osoitettu muille työntekijöille.

Yhtiön lehdet olivat olleet tavallisille kuluttajille tehtyjä tuotteita eivätkä ne olleet olleet mitään ammatti-, erikois- tai tiedelehtiä. A oli ollut hyvä työssään. Kukaan sisäisesti siirretty työntekijä ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. Ketään irtisanottua ei ollut koulutettu työsuhteen aikana. Yhtiön olisi pitänyt huolehtia A:n työstä suoriutumista yhtiön toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa taikka kehitettäessä.

A oli ennen yhtiön palvelukseen tuloaan työskennellyt muun muassa useissa erityyppisissä lehdissä ja journalistisessa työssä. Hänen uudelleensijoittamis- ja kouluttautumismahdollisuutensa oli arvioitu väärin eikä hänen osaamistaan ollut selvitetty mitenkään. Yhtiöllä oli ollut velvollisuus tarjota työtä myös sen tytäryhtiöistä, minkä yhtiö oli myöntänyt riidattomaksi. Yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus töiden järjestelyyn.

A:lla oli irtisanottuna työntekijänä ollut etusija avoimiin tehtäviin. Yhtiö oli suurena työnantajana tiennyt työntekijöiden vaihtuvuuden ja laiminlyönyt ennakointivelvollisuutensa. Yhtiössä oli siirtynyt runsaasti työntekijöitä lehdestä toiseen ja nimikkeistä toiseen. Näiden työntekijöiden siirtyminen oli ollut mahdollista ilman koulutusta tai työhön perehdytystä. Yhtiö oli A:n kohdalla laiminlyönyt lojaliteettivelvoitteensa. Myöskin uudelleensijoittamisvelvoite oli jätetty selvittämättä asianmukaisesti.

Apu-lehden toimitussihteerin paikan saanut B ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. B oli työskennellyt aikaisemmin toimittajana Eeva-lehdessä, joka ei myöskään ollut ollut viikkolehti. Eeva oli naistenlehti, jossa oli meikki-, kauneus- ja muotijuttuja sekä henkilöhaastatteluja. Apu oli perhelehti, jossa ei ollut juurikaan edellä mainittuja juttuja. Voi Hyvin oli ollut kokonaisvaltainen lehti, jossa oli matkajuttuja, henkilöhaastatteluja, terveys- ja ruokajuttuja. A oli työskennellyt aikaisemmin useassa erilaisessa viikkolehdessä ja radion uutistoimituksessa. Apu-lehdessä ollut työ olisi pitänyt osoittaa A:lle. Työ oli Eeva-lehdessä vähentynyt, joten B:n irtisanomiselle olisi ollut laillinen peruste. A:n toimenkuvaan oli kuulunut editointi ja kielenhuolto. Työ oli ollut samaa mitä A oli tehnyt.

Ennen A:n irtisanomista ja yt-neuvotteluiden aikana Avotakka-lehteen oli avautunut toimituspäällikön paikka. Tehtävään oli siirretty J, joka ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. A oli tehnyt toimituspäällikön tehtäviä.

Avotakka-lehteen oli haettu lokakuussa 2007 toimituspäällikköä ja tehtävään oli palkattu C uutena työntekijänä. C oli työskennellyt aikaisemmin toimittajana ja toimitussihteerinä Gloria-lehdessä. Hänellä ei ollut ollut toimituspäällikkö- eikä sisustuslehtikokemusta. A oli tehnyt toimituspäällikön työtä ja hän oli koulutukseltaan filosofian maisteri. Työ olisi pitänyt osoittaa A:lle. Tehtävän etukäteiseksi hakukriteeriksi ei ollut mainittu hyvä suomen kielen taito tai esimiesvahvuudet. A oli täyttänyt kielitaito- ja esimiestaitovaatimukset. A oli opiskellut Yhdysvalloissa.

Avotakkaan A:n takaisinottoaikana toimittaja-toimitussihteeriksi palkatulla K:lla ei ollut ollut lainkaan sisustus- tai ylipäänsä aikakauslehtikokemusta. Hän oli työskennellyt viestinnän parissa. K oli ollut uusi työntekijä. A oli työskennellyt toimittajana ja toimitussihteerinä. Journalistinen työ oli samaa yhtiön eri lehdissä. Tuote oli tehty vain lehden konseptin mukaisesti. A:lle olisi pitänyt osoittaa K:lle tarjottu työ. K:lle osoitettu työ oli ollut sama tai samankaltainen tehtävä mitä A:lla oli ollut. Jokainen yhtiön lehti oli käynyt läpi konseptin muutoksia. A oli täyttänyt tehtävänhaun kriteerit.

Demi-lehden toimitussihteeri-toimittajan työhön oli palkattu uutena työntekijänä L pian A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. L oli työskennellyt aikaisemmin sanomalehtitoimittajana Aamulehdessä. Toimitussihteeriksi valitun oli pitänyt hallita tärkeät aihepiirit ihmissuhdejutuista terveysalan artikkeleihin. A oli tehnyt ihmissuhdejuttuja useissa lehdissä. Hän oli hallinnut englannin kielen. Kysymyksessä oli ollut sama tai samankaltainen työ.

Demi-lehdessä oli avautunut tämän jälkeen tuottajan tehtävä. Työtä ei ollut tarjottu A:lle. Tehtävään oli valittu G, jolla ei ollut ollut tehtävän edellyttämää kokemusta eikä osaamista. G oli aikaisemmin työskennellyt tv-toimituksessa eikä edes lehtityön parissa. A:n toimenkuva oli ollut samaa tai samankaltaista kuin tuottajan tehtävä Demi-lehdessä. Työ olisi pitänyt osoittaa A:lle. Työ oli ollut samaa tai samankaltaista kuin mitä A oli tehnyt. A:n toimenkuvaan oli kuulunut internetsivujen tekstien ideointi ja toimittaminen.

Yhtiö oli tarjonnut Demi- ja Maku-lehdissä olleita tehtäviä Avotakka-lehden toimittaja M:lle. Oli selvää, että työ oli ollut samanlaista myös Voi Hyvin-lehdessä.

A:n takaisinottoaikana Jade-lehden toimituspäälliköksi palkattu ja tytäryhtiön Viini-lehdestä siirtynyt N ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. Hänellä ei ollut ollut kokemusta naistenlehdestä. N:n tilalle oli palkattu uusi työntekijä. Työtä ei ollut tarjottu A:lle, vaikka hän oli tehnyt toimituspäällikön työtä. Myös N oli ollut uusi työntekijä. Kysymyksessä ei ollut ollut sisäinen siirto vaan avoin haku.

Jade-lehteen oli palkattu A:n takaisinottoaikana O toimitussihteeri-verkkotoimittajaksi. O:lla ei ollut ollut toimitussihteeri-, naistenlehti- tai verkkotoimittaja- kokemusta. A:lla oli ollut tätä koskeva osaaminen ja kokemus. Tehtävää ei ollut tarjottu A:lle. O:kin oli ollut uusi työntekijä. A:n toimenkuvaan oli kuulunut internetsivujen tekstien ideointi ja toimittaminen. Kysymyksessä oli ollut samat tai samankaltaiset työt.

Yt-neuvotteluiden alkamisen jälkeen Kauneus & Terveys-lehden toimituspäälliköksi oli nimitetty aikaisemmin toimittajana työskennellyt E. Aikaisemmin toimituspäällikkönä työskennellyt henkilö oli siirretty päätoimittajaksi. Kysymys ei siis ollut eri ammateista. E ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. Tehtävää ei ollut tarjottu A:lle.

D oli saanut Kauneus & Terveys-lehdessä E:n entisen toimittajan paikan. D ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. D ei ollut tehnyt vaatetusteknikon tai maskeeraajan tehtäviä lehdessä. D:llä ei ollut ollut terveys- ja luontaisalan kokemusta. A oli toiminut ET-lehden terveyssivuista vastaavana toimittajana vuosina 2001-2002. Kysymyksessä oli ollut avoin haku ja tehtävä oli ollut sama tai samankaltainen työ.

Yhtiö oli haastatellut A:ta Maku-lehden ruokatoimittajan tehtävään. Tehtävään oli palkattu uutena työntekijänä P. Hakukriteereissä ei ollut ollut kotitalousopettajan koulutusta. Tehtävään valitun oli pitänyt osata tehdä ruokien ohella upeita ruokakuvia, haastatteluja ja elämysjuttuja. Voi Hyvin-lehdessä oli ollut paljon ruokajuttuja ja A oli pitänyt lukuisia ruokakursseja. Maku-lehden tehtävä oli kuulunut ensisijaisesti uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuuden piiriin ja vasta toissijaisesti takaisinottovelvollisuuden piiriin, koska F:n tuleva äitiysloma oli ollut tiedossa A:n työsuhteen aikana. Suuri osa tunnetuista kokeista oli ollut niin sanottuja itseoppineita.

Meidän Talo-lehdessä oli tullut A:n takaisinottoaikana avoimeksi toimituspäällikön tehtävä. Sitä ei ollut tarjottu A:lle. Tehtävään oli valittu uutena henkilönä auto- ja moottoritoimittajana työskennellyt Q. Q:lla ei ollut aikaisempaa toimituspäällikkö-, toimitussihteeri- tai esimieskokemusta. Q ei ollut tuntenut monipuolisesti pientalomaailman asioita eikä tontti-, kaavoitus-, talomalli- ja pakettiasioita. A oli täyttänyt Meidän Talo-lehden hakukriteerit. A oli työskennellyt myös toimituspäällikkönä.

Mondo-lehden toimituspäälliköksi oli valittu A:n takaisinottoaikana uutena työntekijänä R. R:llä ei ollut ollut matkailun erityisasiantuntemusta eikä alan tuntemusta. Hän oli työskennellyt Helsingin Sanomissa ja Olivia-lehdessä, joka on keskittynyt muotiin ja meikkeihin. A oli tehnyt lukemattomia henkilöhaastatteluja ja matkajuttuja. R oli siirtynyt Mondo-lehden toimituspäälliköksi toimittajan tehtävistä. Kysymyksessä oli ollut sama tai samankaltainen työ mitä A oli tehnyt.

Pirkka-lehdessä oli tullut päätoimittajan paikka avoimeksi pian A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Pirkka-lehden päätoimittajan paikka oli ollut avoimessa haussa. Tehtävään valittu H ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen. H oli toiminut toimitussihteerinä, eikä hänellä ollut ollut päätoimittaja-, esimies- tai toimituspäällikkökokemusta. A:n osaamista ei ollut selvitetty mitenkään. Kysymyksessä oli ollut sama tai samankaltainen työ mitä A oli tehnyt.

A:n takaisinottoaikana myös toimitussihteerin paikka oli vapautunut Pirkka-lehdessä. Tehtävään oli valittu I, joka ei ollut ollut irtisanomisuhan alainen ja siirtynyt emoyhtiöstä tytäryhtiöön. I oli työskennellyt Meidän Mökki-lehdessä. Tehtävät olisi pitänyt osoittaa A:lle. A:ta ei ollut edes suositeltu valittavaksi K-ryhmälle. I:lle osoitettu työ oli ollut samanlaista kuin mitä A oli tehnyt. A:ta oli haastateltu tehtävään ja hänelle oli kerrottu työhaastattelun toisessa tapaamisesta, että hän oli ollut toisella sijalla paikkaa täytettäessä. Tämäkin tehtävä oli ollut avoimessa haussa.

Viini-lehteen oli avautunut päätoimittajan pesti loppuvuodesta 2007. Tehtävään oli valittu uutena työntekijänä R2, joka oli aikaisemmin työskennellyt perhelehti Kotivinkin toimituspäällikkönä eikä hänellä ollut päätoimittajan tai viinialan tuntemusta. Viini-lehdessä ollut paikka oli laitettu hakuun 4.1.2008. A:n osaamista ei ollut selvitetty, vaikka hän oli ollut alan harrastaja.

A:n takaisinottoaikana oli Voi Hyvin-lehteen tullut avoimeksi toimittajan määräaikainen tehtävä, johon oli palkattu uutena työntekijänä S. S:llä ei ollut ollut vastaavaa kokemusta kuin A:lla. Tarve tehtävän täyttämiselle oli ollut S2:n vanhempainvapaan vuoksi jo A:n takaisinottoaikana.

Kaikissa edellä mainituissa tehtävissä kysymys oli ollut samasta tai samankaltaisesta työstä, johon ulottuu sekä uudelleensijoittamis- että kouluttamisvelvollisuus taikka takaisinottovelvollisuus. Yhtiöllä olisi ollut töiden järjestelyllä mahdollisuus turvata A:n työsuhteen jatkuminen. Hakuvaatimukset eivät olleet olleet todellisia, koska tehtäviin oli palkattu henkilöitä, joilla ei ollut ollut aikaisempaa osaamista, kokemusta, ammattitaitoa tai koulutusta tehtävään. Yhtiöllä ei ollut ollut heistä kokemusta. Tehtäviin palkatuilla ei ollut ollut parempia valmiuksia niihin kuin A:lla. Tehtävänimikkeet eivät olleet vaikuttaneet pienessä toimituksessa työntekijän toimenkuvaan, vaan kaikki olivat tehneet toistensa töitä ja esimerkiksi lomittaneet toisiaan.

Yhtiössä oli ollut käytäntönä laaja-alainen uudelleensijoittaminen. Muut työntekijät olivat siirtyneet eri yhtiöihin konsernissa. Yhtiö oli lisäksi palkannut uusia työntekijöitä esimerkiksi toimittajasta suoraan toimituspäälliköksi tai päätoimittajaksi, sanomalehden kulttuuriosastolta nuorten lehteen ja viestintätoimistosta päällikkötehtäviin. A:n pitkä työsuhde oli nostanut irtisanomiskynnystä. A oli saanut työstään vain positiivista palautetta. Yhtiöllä ei ollut ollut asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta.

Edellä luetellut tehtävät, jotka eivät olleet osa irtisanomisperustetta, olivat kuuluneet takaisinottovelvoitteen piiriin. Takaisinottovelvollisuus oli ulottunut koko konserniin, jossa oli ollut käytäntönä siirtyminen yhtiöstä toiseen. Yhtiöt olivat sijainneet samoissa toimitiloissa ja niillä oli ollut yhteinen ruokala ja kuntosali sekä työterveyshuolto. Emoyhtiö oli myynyt palveluja tytäryhtiöille ja tyttären lehtiä ja ilmoituksia. Määräysvallan käyttö oli ollut riidatonta.

Vastuun läpimurto oli ulottunut emoyhtiöstä irtisanotun työntekijän osalta myös takaisinottovelvollisuuteen tytäryhtiöissä olleisiin avoimiin tehtäviin. Kun avoimessa haussa olleisiin tehtäviin oli valittu tytäryhtiössä ollut työntekijä, ei kysymyksessä ollut ollut sisäinen siirto. T:n sisaruksilla oli ollut todellinen määräysvalta tytäryhtiöissä. T oli myös käyttänyt määräysvaltaansa toimimalla kummankin tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Tuomittu 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli ollut määrältään oikea ottaen huomioon työsopimuksen päättämisen syy, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, ansionmenetys, työsuhteen kesto, A:n ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. A oli yhä ilman vakinaista työtä, A oli 49-vuotias ja yhtiö oli laiminlyönyt muun muassa kuulemis- ja koulutusvelvoitteen. A ei ollut työllistynyt työsuhteen päättymisen jälkeen seuranneiden kahden vuoden aikana. Taloudellista vahinkoa oli syntynyt hänelle 36.144,16 euroa. Vuoden 2009 aikana työllistymismahdollisuudet olivat heikenneet radikaalisti taloudellisen taantuman myötä. A:n vaatimus oli ollut vain runsas prosentti yhtiön vuoden 2007 puhtaasta voitosta.

Korvauksesta oli määrätty puolet niin sanotuksi aineettomaksi vahingoksi, eikä tätä ollut aihetta muuttaa. Työsuhteen päättäminen oli ollut erittäin loukkaavaa ja menettely oli ilmentänyt piittaamatonta suhtautumista pakottavan lain noudattamiseen. Yhtiö oli irtisanonut pitkäaikaista henkilökuntaansa, joiden palkka oli ylittänyt työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. Yhtiö ei ollut ollut riitauttanut A:n työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisen laskelman määrää.

Yhtiön oikeudenkäyntikulujen määrä oli ollut kohtuuttoman suuri. Vaatimus ei ollut sisältänyt kuluja tai arvonlisäveroja. Vaatimusta ei ollut yksilöity riittävällä tavalla. Erittelystä ei näkynyt esimerkiksi tuntihinnoittelua. Juttua oli hoitanut ainakin neljä henkilöä. Vaatimus oli ollut yli 34 prosenttia suurempi kuin A:n. Toimenpiteet eivät voineet olla tarpeellisia eivätkä kohtuullisia. A:ta ei heikompana osapuolena voida muutenkaan velvoittaa suorittamaan missään olosuhteissa työnantajan oikeudenkäyntikuluja. Työnantajan olisi pitänyt työsuhdetta päättäessään varmistua, että se oli ollut lainmukainen toimenpide. Yhtiön kulut eivät siten voineet olla niin suuret kuin A:lla. A:lla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin.

Todistelu
Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta, T:tä ja U:ta sekä todistajina V:tä, X:ää, Y:tä, Z:aa, Å:ta, Ä:ta ja Ö:tä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasia
A, T, U, V, X, Y, Z, Å, Ä ja Ö ovat kertoneet pääosin ja asiaan vaikuttavin osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on merkitty.

Taloudellinen irtisanomisperuste
T:n ja U:n mukaan aikakauslehtialalla on 2000-luvulla ollut uusien lehtitalojen mukaantulon sekä television ja internetin käytön lisääntymisen johdosta runsaasti kilpailua. Yhtiön liikevoittoprosentti on vuosia ollut kahden ja viiden välillä. Uuden kuukausittain ilmestyvän lehden julkaiseminen maksaa pari miljoonaa euroa ja on aina riskialtista. Y:n mukaan yhtiö on vuosina 2005 - 2007 tuottanut voittoa, mutta vähemmän kuin toimialalla yleensä. Yhtiön kehittäminen edellytti kannattavaa toimintaa. Quick ratio - luku kuvasi maksuvalmiutta, joka yhtiöllä oli ollut hyvä. Aikakauslehtialalle oli erikoista, että yhtiö sai rahaa tilauksista etupainotteisesti jo ennen kuin lehtiä oli tehty. Z:n mukaan yhtiön kokonaistulos vuonna 2007 oli parantunut selvästi. Jos annettu konserniavustus palautettiin operatiiviseen tulokseen, yhtiön voitto oli ollut 3,1 miljoonaa euroa. Yhtiön käyttökate oli ollut vuonna 2006 2,7 prosenttia ja vuonna 2007 6,3 prosenttia.

Edellä ja käräjäoikeuden tuomiossa kerrotun näytön perusteella hovioikeus katsoo selvitetyksi, että yhtiön liiketoiminnan tulos on ollut positiivinen vuosina 2005 - 2008. Yhtiön kannattavuustaso ei ole ollut täysin sama kuin monilla kilpailijoilla, mutta se on kuitenkin mahdollistanut esimerkiksi uusien aikakauslehtien perustamisen. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että yhtiöllä ei ole ollut taloudellista perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Tuotannollinen irtisanomisperuste / uusi toimitusjärjestelmä
A:n ja V:n mukaan uuden toimitusjärjestelmän käyttöönotossa ja toimivuudessa on ollut vaikeuksia. Ö:n mukaan uutta toimitusjärjestelmää käytettiin nykyisin yhtiön kaikissa lehdissä. T:n, Å:n ja X:n mukaan uuden toimitusjärjestelmän vaikutus toimittajan työhön ei ole ollut suuri. Å on kertonut, että uusi toimitusjärjestelmä oli suunnattu enemmänkin käsittelyportaalle. Sen oli pitänyt vähentää toimitussihteerien ja -päälliköiden työtä, mutta ainakaan aluksi ei ollut näin käynyt. Uusi järjestelmä oli lisännyt käyttömukavuutta yksityiskohdissa, mutta itse työn sisältöön sillä ei ollut ollut vaikutusta. Ö on kertonut valokuvaajana käyttäneensä järjestelmästä eri osia kuin esimerkiksi toimitussihteerit ja -päälliköt.

Edellä ja käräjäoikeuden tuomiossa kerrotun perusteella hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiössä käyttöönotettu uusi toimitusjärjestelmä olisi merkittävästi vähentänyt ainakaan toimittajan työtä. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että yhtiöllä ei ole uuden toimitusjärjestelmän käyttöönoton johdosta ollut tuotannollista perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Tuotannollinen irtisanomisperuste / työn ulkoistaminen
Lainvalmistelutöiden ja oikeuskirjallisuuden mukaan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n säännöksellä taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista ei rajoiteta työnantajan oikeutta lopettaa, supistaa tai laajentaa liiketoimintaansa. Taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisperusteena voi olla periaatteessa millä tavalla tahansa perusteltu liikkeenjohdollinen ratkaisu tai päätös, kunhan se ei osaksikaan johdu työntekijän henkilöstä tai hänen käyttäytymisestään (HE nro 57/2000 vp. yksityiskohtaiset perustelut 7 luvun 3 §:n kohdalla sekä esimerkiksi Tiitinen - Kröger: Työsopimusoikeus, 2008, s. 454).

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työn ulkoistaminen voi muodostaa hyväksyttävän irtisanomisperusteen, jos työ vähentyy sen perusteella olennaisesti ja pysyvästi. Jos työnantaja vetoaa alihankintaan siirtymisen perusteena kustannussäästöön, säästön tulee olla määrältään riittävä. Mikäli työnantaja vetoaa toimintatapansa muutoksen perusteena tuotannolliseen perusteeseen, muutoksen tulee olla pysyvä. Tällöin kustannussäästön suuruudella ei ole merkitystä (Valkonen teoksessa Työoikeus, 2006, s. 814 - 818).

A:n mukaan avustajien tekstit saattoivat olla hieman epätasaisempia kuin lehden vakituisten toimittajien. Tämä oli lisännyt toimitussihteerien työtä. T:n mukaan yhtiön kaikissa lehdissä tuli olla perustoimitus, mutta avustajia käytettiin erikoisjutuissa ja paikkaamaan ruuhkahuippuja. Yhden sivun toimituskustannukset olivat alentuneet ja yksittäisissä lehdissä oli saavutettu tavoitellut säästöt. Yhtiössä kokonaisuudessaan oli saavutettu tavoiteltu kahden miljoonan euron säästö. Voi Hyvin-lehdessä säästö ei ollut näkynyt vuoden 2008 tuloksessa, koska lehden päätoimittajan vaihdoksen myötä oli jouduttu maksamaan kahta päätoimittajan palkkaa. U:n mukaan avustajien käyttö oli halvempaa, mutta tärkeämpi syy heidän käyttämiseensä oli osaamisen ostaminen eri aloilta. Toimittajat tarvitsivat nykyisin erityisosaamista. Irtisanottuja toimittajia ei ollut korvattu ottamalla suuri määrä avustajia. A:n tilalle ei ollut palkattu muita työntekijöitä. Myös V on kertonut, että yhtiössä oli tarvittu entistä enemmän erityisosaamista. X:n mukaan yhtiö oli avustajia käytettäessä säästänyt sivukuluissa. Ö:n mukaan A:n irtisanomisesta ei ollut syntynyt kustannussäästöä. Yhtiö oli vain halunnut järjestää työn toisin kuin ennen.

Edellä ja käräjäoikeuden tuomiossa sanotun perusteella hovioikeus katsoo näytetyksi, että avustajien käytön lisääntymisen seurauksena A:n työ Voi Hyvin-lehdessä on vähentynyt. Työn ulkoistamisesta on aiheutunut yhtiölle merkittävästi kustannussäästöä. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että yhtiön A:lle tarjolla ollut työ on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvoite
Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työntekijän työsopimusta ei työn olennaisesta ja pysyvästä vähentymisestä huolimatta saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Saman luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on korostettu, että työnantajan on oma-aloitteisesti selvitettävä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle tarjottavissa olevat työt ja hänen suoriutumisensa niistä (Tiitinen - Kröger emt. s. 465 sekä esimerkiksi TT 2005-77, KKO 1998:77 ja KKO 2000:59).

A:n mukaan yhtiö ei ollut kartoittanut hänen osaamistaan mitenkään. V on kertonut, että jokainen yhtiössä täytetty paikka oli harkittu tarkkaan ja käyty läpi irtisanottujen tehtävät eikä A:ta ollut voinut uudelleensijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Voi Hyvin- lehden toimittajan paikkaan A olisi saattanut täyttää vaaditut kriteerin, mutta takaisinottovelvollisuudenkin aika oli päättynyt ennen tehtävän täyttämistä. U on kertonut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän lisäksi, ettei yhtiössä ollut ollut sellaisia paikkoja avoinna, joissa A olisi voinut irtisanomisaikanaan harjoitella. A:n Voi Hyvin-lehden konseptia oli jouduttu muuttamaan, koska se oli alkanut kärsiä maineestaan new age-henkisenä lehtenä. A ei ollut sopinut enää uuteen konseptiin. Ä on kertonut lisäksi, että A:n toimenkuvaan oli kuulunut koko ajan editointi. Koska Voi Hyvin oli pieni lehti, toimituksessa tehtäviä oli vaihdeltu paljon toimituspäälliköstä -sihteeriksi ja toisin päin.

Hovioikeus toteaa, että A:n työsuhde on päättynyt 19.7.2007. Ennen työsuhteen päättymistä yhtiössä haussa ovat olleet Kauneus & Terveys-lehden toimituspäällikön ja toimittajan sekä Maku-lehden ruokatoimittajan paikat.

Kauneus & Terveys-lehden tehtävät on täytetty sisäisin siirroin, eikä siirretyn työntekijän tilalle ollut otettu ketään uutta. Menettely ei siten osoita lisätyövoiman tarvetta. Hovioikeus katsoo, että yhtiöllä ei ole ollut velvollisuutta uudelleensijoittaa tai kouluttaa A:ta mainittuihin tehtäviin.

A:ta oli haastateltu Maku-lehden ruokatoimittajan paikkaan. A:n mukaan toimittajan työ oli samanlaista riippumatta lehden aihepiiristä. Hovioikeus katsoo, että lähtökohtaisesti tämä pitää paikkansa. Yhtiö on kuitenkin U:n ja V:n kertomuksilla osoittanut, että ruokatoimittajan tehtävä on vaatinut erikoisosaamista tai -koulutusta. Tehtävässä on täytynyt muun muassa kehitellä päivittäin useita uusia reseptejä. A on kertonut, että ruokakulttuuri oli hänelle läheinen aihepiiri ja hän oli pitänyt ruokakursseja. Tarkempaa selvitystä mainituista kursseista tai A:n osaamisesta ei ole esitetty. Hovioikeus katsoo, ettei ruokatoimittajan työ ole ollut samanlaista kuin A:n työ on ollut eikä A:ta olisi pitänyt hänen koulutuksensa, kokemuksensa tai ammattitaitonsa perusteella sijoittaa tai kouluttaa tehtävään.

Edellä sanotun perusteella hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tuomiosta poiketen, että yhtiö ei ole laiminlyönyt velvollisuuttaan irtisanomisen sijasta sijoittaa tai kouluttaa A:ta toisin tehtäviin.

Yhteenveto irtisanomisperusteesta
Yhteenvetona edellä olevasta hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tuomiosta poiketen, että A:n työsopimuksen irtisanomiseen on ollut asiallinen ja painava syy. Yhtiö ei ole velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Takaisinottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on tarjottava työtä muun muassa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Lainvalmistelutöiden mukaan irtisanottu työntekijä syrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen työntekijän. Työtä voidaan yleensä pitää samankaltaisena, jos se muistuttaa työntekijän aikaisempia työtehtäviä ja työntekijällä on sellainen ammattitaito, koulutus tai aikaisempi työkokemus, että hänenlaisensa työntekijän voitaisiin olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi (HE nro 157/2000 vp. yksityiskohtaiset perustelut 6 luvun 6 §:n kohdalla).

Yhtiössä on A:n takaisinottoaikana ollut avoinna useita tehtäviä, joihin osaan se on palkannut uusia työntekijöitä. A:n takaisinottoaika on päättynyt 19.4.2008.

Hovioikeus katsoo T:n ja U:n kertomuksilla näytetyn, että yhtiö ei ole tehnyt valintoja Pirkkaan ja Viini-lehteen, vaan näiden lehtien henkilöstön palkkauksista ovat vastanneet lehtien omistajat. Päätoimittajan toimenkuvasta ovat kertoneet A, U ja V. Kaikkien kertomuksista on käynyt ilmi, että päätoimittajan tehtävä on hyvin vastuullinen ja siihen kuuluu muun muassa lehden taloudellisista asioista vastaaminen. A on kertonut tehneensä vastaavanlaisia tehtäviä yrityksessään ja toimiessaan kirjatoimittajana. Hovioikeus katsoo tästä huolimatta käräjäoikeuden tavoin, että yhtiössä avoinna olleet päätoimittajan paikat eivät olleet olleet samoja tai samanlaisia kuin A:n toimitussihteerin työ.

Monet yhtiössä avoinna olevista tehtävistä oli täytetty sisäisin siirroin, eikä siirretyn työntekijän tilalle ollut otettu ketään uutta. Menettely ei siten osoita lisätyövoiman tarvetta. Tämä ei koske N:n siirtoa tytäryhtiöstä Jaden toimituspäälliköksi, koska N:n tilalle Viini-lehteen oli palkattu uusi työntekijä.

Mondo on tytäryhtiön lehti. Oikeuskirjallisuudessa on pidetty epäselvänä takaisinottovelvollisuuden ulottumista myös tytäryhtiöihin (Tiitinen - Kröger emt. s. 573-574). Asia ei selviä myöskään lainvalmistelutöistä. Muun työn tarjoamisvelvollisuuden taustalla olevaa ja työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin säännöksestä ilmenevää niin sanottua vastuun läpimurron periaatetta ei välttämättä voida suoraan soveltaa myös takaisinottovelvollisuuteen. Hovioikeus katsoo, että tilanteen tulkinnanvaraisuuden johdosta tässä tapauksessa yhtiön takaisinottovelvollisuden ei ole syytä katsoa ulottuneen tytäryhtiön Mondo-lehteen.

U on kertonut Demi-lehteen otettujen henkilöiden valintakriteereistä. Lehdessä työskentelevän on täytynyt elää uskottavasti lehden kohderyhmän maailmassa ja osata näiden kieltä. Iällä ei ole ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta lähtökohtaisesti vain nuoret pystyivät tähän. Lehden internet-sivut ovat olleet olennainen osa lehden sisällön tuottamista, jonne myös lukijat ovat kirjoittaneet ja luoneet omia maailmojaan. Hovioikeus katsoo U:n kertomuksella näytetyn, että Demissä olleet työt eivät olleet samaa tai samanlaista A:n työn kanssa.

Voi Hyvin-lehden toimittajan paikka on laitettu hakuun 5.6.2008 ja tehtävään palkattu henkilö on aloittanut 1.10.2008. Työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n 1 momentin mukaan vanhempainvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisajankohtaa. A ei ole näyttänyt, että yhtiössä olisi tiedetty vanhempainvapaasijaisuudesta jo A:n takaisinottoaikana.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi yhtiössä on A:n takaisinottoaikana ollut avoinna useita tehtäviä. Yhtiö on vedonnut siihen, että A:n työ ei ole ollut samankaltaista kuin toimituspäällikön tehtävä. U, V ja X ovat kertoneet toimituspäällikön toimenkuvasta. Toimituspäällikkö tilaa useimmiten juttuja avustajilta ja on muun muassa pääedittori. Yhtiön edustajat ovat kuvanneet tehtävää hyvin vastuulliseksi esimerkiksi sillä perusteella, että toimituspäällikkö toimii päätoimittajan sijaisena. Yhtiössä on kuitenkin ollut tavanomaista, että toimituspäällikön tehtävään siirrytään esimerkiksi toimitussihteerin työstä ja toisinpäin. A on hoitanut toimituspäällikön tehtäviä uransa aikana. Hovioikeus katsoo, että yhtiössä avoinna olleet toimituspäällikön työt olisivat olleet samankaltaisia kuin A:n toimitussihteerin työ.

A on kertonut suunnitelleensa Voi Hyvin-lehdessä internetsivuja ja kirjoittaneensa niille juttuja. Yhtiö ei ole kiistänyt tätä. Hovioikeus katsoo, että toimitussihteeri-verkkotoimittajan työ on ollut samanlaista kuin A:n työ.

Yhtiö on väittänyt, että A:lta olisi otettu editointi pois jossain vaiheessa ja sen vuoksi toimitussihteerin työt eivät olleet olleet samoja kuin A:n tekemä työ. A on toiminut irtisanomiseensa saakka kuitenkin toimitussihteerin tehtävissä, joihin kuuluu nimenomaan editointi. Myös Ä:n mukaan A oli aina editoinut. Yhtiö ei ole näyttänyt väitettään toteen.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että yhtiö on laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa eli tarjota irtisanomalleen A:lle työtä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvauksen takaisinottovelvollisuuden laiminlyömisestä.

Korvaus
Työnantajan on korvattava työntekijälle takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutunut vahinko työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti. Korvattavaksi tulee täysi vahinko eli koko se vahinko, joka työntekijälle on työnantajan menettelystä aiheutunut.

Hovioikeus katsoo, että yhtiön laiminlyönnin johdosta A:lle on aiheutunut vahinkoa ansionmenetyksestä siitä alkaen, kun hänet olisi pitänyt ottaa takaisin työhön. Korvauksesta on vähennettävä A:n saamat työttömyyspäivärahat.

Ensimmäinen tehtävä, johon A olisi pitänyt palkata, on ollut Avotakan toimituspäällikön paikka, jossa C on aloittanut 18.2.2008. A on ollut kaksi vuotta työttömänä. Hän on vaatinut työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaista korvausta 20.1.2009 saakka. A:lle on syntynyt korvattavaa ansionmenetystä siten 11 kuukauden ajalta. A:n kuukausipalkka irtisanomishetkellä on ollut 3.214,89 euroa.

Journalistien ja esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan antaman lausuman 28.9.2009 mukaan A on saanut ansiopäivärahaa 18.2.2008 - 20.1.2009 yhteensä 13.509 euroa nettona. Tämä määrä on vähennettävä A:n 11 kuukauden palkkaa vastaavasta määrästä, joka on 35.363,79 euroa. Yhtiön on siten suoritettava A:lle korvausta yhteensä 21.854,79 euroa.

Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä tuomittava korvaus ei perustu työsopimuslain 12 luvun 2 §:ään vaan 1 §:ään, joten vähennystä siitä ei tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla eikä yhtiö siten ole velvollinen suorittamaan vähennettyä määrää työttömyysvakuutusrahastolle. Yhtiö on näin ollen vapautettava käräjäoikeuden määräämästä suoritusvelvollisuudesta työttömyysvakuutusrahastoon nähden.

Oikeudenkäyntikulut
Asian näin päättyessä hovioikeudella ei ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomiota oikeudenkäyntikulujen osalta, mutta asianosaisten oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa jäävät heidän vahingokseen.

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Yhtiön A:lle suoritettava korvaus alennetaan 21.854,79 euroksi käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

Yhtiö vapautetaan velvollisuudesta suorittaa työttömyysvakuutusrahastolle 3.443,25 euroa korkoineen.

Yhtiön A:lle suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen osalta käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Yhtiön ja A:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hovioikeudessa hylätään.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Seppo Puhakka
hovioikeudenneuvos Risto Jalanko
hovioikeudenneuvos Erkki Koivula
valmistelija viskaali Eeva Palaja

Lainvoimaisuus Lainvoimainen