16.12.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

Lahden käräjäoikeuden tuomio 17.12.2004 nro 2814

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

Syyttäjä on vaatinut vastaajalle rangaistusta seuraavasti:

1. TEKIJÄNOIKEUSRIKOS

Teonkuvaus

A ja B ovat ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukanneet toisen oikeutta laitteeseen, johon on tallennettu ääntä ja liikkuvaa kuvaa siten, että

• A on 1.7. - 14.11.2003 valmistanut netistä imuroimalla polttavalla CD-asemalla karaokelevyjä 48 kappaletta käsittävästä sarjasta ja käyttänyt ainakin 40 kopioita maksuvälineenä B:n kanssa tekemässään autokaupassa, sekä
• B on 1.9. - 19.11.2003 välisenä aikana lehdessä kaupitellut kopioita 20 euron kauppahinnasta ja myynyt kaikkiaan 26 kopiota.

Teolla on loukattu Säveltäjäin Tekijäntoimisto Teosto ry:n, Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT:n, Warner Music Finland Oy:n ja Porski Oy:n oikeuksia.

B:ltä takavarikoidut 66 DVD-levyä eli laittomat tallenteet ovat olleet B:n hallussa myyntitarkoituksessa.

SYYTTÄJÄN MUUT VAATIMUKSET

Rikoksella saavutettu hyöty
B on tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 520 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I Rangaistusvaatimukset
Asianomistajat ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen seuraavin tarkennuksin.

B on saattanut yleisön saataviin tarjoamalla myyntiin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa valmistettuja kopioita Finnkaraoke tallenteista numerot 1-47 ja myynyt ainakin 26 em. laitonta kopiota. B:ltä takavarikoidut 66 kpl laittomia tallenteita on katsottava olleen hänen hallussaan myyntitarkoituksessa.

II Korvausvaatimukset

Asianomistajat ovat vaatineet A:n ja B:n velvoittamista yhteisvastuullisesti

1. suorittamaan tekijänoikeuslain 57 § 1 momentin perusteella hyvitystä

a) Teostolle 2.484,78 euroa, kuitenkin siten että A:n osuus on 1.092,00 euroa

b) ja yhteisesti Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle 38.920,70 euroa, kuitenkin siten että A:n osuus on 17.108,00 euroa,

kaikki em. summat laillisine viivästyskorkoineen 14.11.2003 lukien.

2. yhteisesti Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto/ Nordisk Copyright Bureaulle, Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle tekijänoikeuslain 57 § 2 momentin mukaista korvausta muusta aiheutetusta vahingosta, kuten selvitys- ja valvontakuluista 1.350 euroa laillisine viivästyskorkoineen viimeisestä toimenpidepäivästä 19.1.2004 lukien.

3. korvaamaan yhteisesti Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto/ Nordisk Copyright Bureaulle, Warner Music Finland Oy:lle, Porski Oy:lle oikeudenkäyntikulut tässä asiassa 2.300 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PERUSTEET

Korvausvaatimukset

1) Hyvitysvaatimukset

Tekijänoikeuslain 57 § 1 momentin mukaan se, joka käyttää teosta vastoin tekijänoikeuslakia, on velvollinen suorittamaan käyttämisestä tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Hyvitys on maksettava, kun teoksen käyttäminen on objektiivisesti katsoen lain vastaista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohtuullisen hyvityksen määrää arvioitaessa pidetään laskennallisena lähtökohtana tekijänoikeutta valvovien järjestöjen sopimien korvausperusteiden mukaista korvausta tai, mikäli tällaista ei ole olemassa, sitä, millä hinnalla oikeudenhaltijat olisivat todennäköisesti luovuttaneet loukanneelle oikeuden käyttää teosta, eli esimerkiksi normaaleja sopimus-, myynti- tai vuokrausehtoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajista A on valmistamalla ja saattamalla yleisön saataviin (käyttämällä niitä kauppahinnan suorituksena) kyseisiä karaoketallenteita käyttänyt teoksia vastoin tekijänoikeuslakia. B on taasen tarjoamalla myyntiin ja myymällä laittomia teoskappaleita käyttänyt teoksia vastoin tekijänoikeuslakia. Näin ollen molemmat vastaajat ovat velvollisia suorittamaan hyvitystä.

Karaoke-tallenteiden osalta hyvitysvaatimusta laskettaessa on perusteena käytetty kyseisten tuotteiden normaalia arvonlisäverotonta tukkuportaan hintaa.

Yhden Finnkaraoke-levyn arvonlisäveroton hinta on 455 euroa. B:ltä takavarikoidusta yhteensä 66 laittomasta levystä vain yksi levy on sellainen, johon Warner ja Porski eivät omista oikeuksia (Tangokaraoke). Teosto on asianomistaja kaikkien levyjen osalta.

Laskettavasta kokonaishyvityksestä on vähennettävä sävelteosten tekijöille Teostolle kuuluva osuus. Teosto edustaa sävelteosten tekijöitä. Se antaa tekijöiden puolesta luvan sävelteosten kopioimiseen toisille tallenteille korvausta vastaan. Nyt kyseessä olevien tallenteiden osalta ei tätä korvausta ole suoritettu. Hyvitysvaatimus perustuu Teoston ns. karaoke-tariffiin, jonka mukaan myytäessä karaoke-tuote julkisin esitysoikeuksin kopiokorvaus on 6 % myyntihinnasta. Tangokaraokelevyn osalta vaaditaan Teostolle hyvitystä sen minimikorvauksen perusteella, joka on 0,03 /teos/kopio.

Koska A on valmistanut ainakin osan B:n edelleen myytäväksi tarjoamista ja myymistä laittomista tallenteista, vaaditaan hyvitystä vastaajilta yhteisvastuullisesti. Vaatimus on A:n osalta kuitenkin pienempi, koska saadun selvityksen mukaan hän on valmistanut kyseisiä tallenteita ainakin 40 kpl. B:n osalta hyvitystä vaaditaan 66 takavarikoidun ja lisäksi hänen myymiensä 26 tallenteen osalta.

Kokonaishyvitykset ovat siten

• Teosto 2.484,78 euroa
• yhteisesti Warner ja Porski 38.920,70 euroa

A:n hyvitysvelvollisuuden määräksi laskettuna 40 tallenteella muodostuu

• Teosto 1.092 euroa
• yhteisesti Warner ja Porski 17.108 euroa

2) Selvitys- ja valvontakulut

Tekijänoikeuslain 57 § 2 momentin mukaan tahallisesti tai varomattomuudesta tapahtuvasta teoksen lainvastaisesta käytöstä on lisäksi suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, kärsimyksestä ja haitasta. Tällaisena muuna korvattavana vahinkona pidetään ensinnäkin valvonta- ja selvityskuluja, joita tekijänoikeuden rikkomustapausten vuoksi asianomistajille aiheutuu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekijänoikeuslain 57 § 2 momentin mukaisena korvauksena yleisistä selvitys- ja valvontakuluista vaaditaan asianomistajille yhteisesti yhteensä 1.350 euroa seuraavan erittelyn mukaan.

• 20.11.2003 laadittu tutkintapyyntö poliisille, 1 tuntia
• 19.1.2004 laadittu tarkastuskertomus ja selvitetty oikeudenhaltijat yhteensä 8 tuntia

Yhteensä 9 tuntia á 150 euroa = 1.350 euroa.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus 2.060 euroa perustuu laskutukseen 10 tunnilta á 200 euroa ja matkakuluista 60 euroa.

Vastaajien vastaukset perusteineen

A:n vastaus
A on oikeudessa kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja kiistänyt syyllistyneensä tekijänoikeusrikokseen. A on myöntänyt imuroineensa levyt netistä, mutta vain omaan käyttöön. Hänellä oli tuolloin omat karaokelaitteet kotonaan, jotka hän sitten myi. A on kiistänyt toimineensa ansiotarkoituksessa ja kiistänyt, että teko olisi aiheuttanut huomattavaa taloudellista vahinkoa tai haittaa ja lisäksi kiistänyt käyttäneensä DVD-levyjä maksuvälineenä. A on myöntänyt noin 40 levyn luovutuksen B:lle, mutta kiistänyt käyttäneensä niitä maksuvälineenä autokaupan yhteydessä. Hän vain antoi levyt serkulleen B:lle. A on katsonut syyllistyneensä ainoastaan tekijänoikeusrikkomukseen. Joka tapauksessa A:n tekoa on tarkasteltava erillään B:n tekemisistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien korvausvaatimuksen A on kiistänyt perusteeltaan. A on myöntänyt, että julkiseen käyttöön markkinoitavien karaoke DVD-levyjen arvonlisäveroton hinta saattaa olla 450 euroa. Asianomistajien korvausvaatimus sisältää korvaukset julkisesta esittämisestä. Asianomistajille mahdollisesti tuleva korvaus tulee tässä tapauksessa kuitenkin määrittää yksityisen käytön mukaan, jolloin levyn hinta on vain 30 euroa.

Määrien osalta A on myöntänyt Teoston vaatimuksesta oikeaksi 36 euroa tekijänoikeusrikkomuksen osalta. Levyn hinta yksityiskäyttöön myytynä on 30 euroa. 40 levyn hinta on siis yhteensä 120 euroa, josta Teostolle tulee 3 % eli yhteensä 36 euroa.

Warner Music Finland Oy:n vaatimuksesta A on myöntänyt määrältään 1.164 euroa oikeaksi korvaukseksi. Yhden levyn hinta on 30 euroa ja 40 levyn yhteishinta 1200 euroa, mistä on vähennettävä Teostolle kuuluva 36 euroa.

Selvittely- ja valvontakuluista esitetyn vaatimuksen A on myöntänyt perusteeltaan oikeaksi. Määrältään A on myöntänyt 300 euroa kohtuulliseksi korvaukseksi 2 tunnin osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B:n vastaus
B on oikeudessa kiistänyt syyllistyneensä tekijänoikeusrikokseen ja myöntänyt syyllistyneensä korkeintaan tekijänoikeusrikkomukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien korvausvaatimukset B on kiistänyt perusteeltaan ja pitänyt niitä määriltään täysin kohtuuttomina.

Mikäli B:n kuitenkin katsottaisiin syyllistyneen tekijänoikeusrikkomukseen, on hän velvollinen korvaamaan Teostolle vaatimuskohdan 1.a osalta enintään 81,90 euroa. Yksityiskäyttöön hankitun tallenteen maksimihinta on 30 euroa ja niitä on ollut 91 kpl, eli yhteishinta on 2.730 euroa ja Teoston osuus tästä on 3 % eli 81,90 euroa.

Vaatimuskohdan 1b) osalta B on myöntänyt määrältään 2.648,01 euroa kohtuulliseksi korvaukseksi.

Vaatimuskohdan 2) selvitys- ja valvontakulujen osalta B on myöntänyt oikeaksi määräksi 2 tunnilta yhteensä 300 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on kiistänyt taloudellisen hyödyn menettämisvaatimuksen ja vaatinut sitä hylättäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

A ja B ovat syyllistyneet tekijänoikeusrikokseen.

A ja B ovat syytteessä kerrotuin tavoin ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukanneet toisen oikeutta laitteeseen, johon on tallennettu ääntä ja liikkuvaa kuvaa siten, että

A on 1.7. - 14.11.2003 valmistanut netistä imuroimalla polttavalla CD-asemalla karaokelevyjä 48 kappaletta käsittävästä sarjasta ja käyttänyt ainakin 40 kopioita maksuvälineenä B:n kanssa tekemässään autokaupassa, ja

B on 1.9. - 19.11.2003 välisenä aikana lehdessä kaupitellut kopioita 20 euron kauppahinnasta ja myynyt kaikkiaan 26 kopiota. B on siten tarjoamalla myyntiin saattanut yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa valmistettuja kopioita Finnkaraoke tallenteista numerot 1-47 ja myynyt ainakin 26 em. laitonta kopiota.

B:ltä takavarikoidut 66 kpl laittomia tallenteita on katsottava olleen hänen hallussaan myyntitarkoituksessa. A:lta takavarikoidut kaksi DVD-levyä ovat myös laittomia tallenteita ja samaa erää, jota A on käyttänyt maksuvälineenä autokaupassa.

Teolla on loukattu Säveltäjäin Tekijäntoimisto Teosto ry:n, Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT:n, Warner Music Finland Oy:n ja Porski Oy:n oikeuksia.

Syyksilukemisen perusteet

Vastaajien esitutkinnassa antamien kertomusten perusteella syyte on tullut toteen näytetyksi.

A on esitutkinnassa 27.11.2003 kertonut tehneensä heinä- elokuussa serkkunsa B:n kanssa autokaupan, jossa yhteydessä hän oli antanut maksuna mm. nelisenkymmentä itse polttamiaan Finnkaraoke- levyä. A on kertonut imuroineensa karaokekappaleet netistä ja kopioineensa ne polttavalla tietokoneellaan kotikäyttöä varten. A:lla oli tuolloin laitteet, joilla hän kotona harrasti karaokea. Autokauppa B:n kanssa tehtiin Vääksyssä ja maksuna käytettiin DVD-karaokelevyjä. Kaupantekopäivänä A oli antanut B:lle levyjä 2 tai 3 pakettia ja lähettänyt myöhemmin B:lle vielä pari pakettia lisää.

B on esitutkinnassa 25.11.2003 kertonut saaneensa autokaupassa vaihdossa muovikassillisen DVD-karaokelevyjä. A antoi levyt autokaupan osasuorituksena. Kaupan yhteydessä B sai 25 levyä ja A toimitti myöhemmin vielä 15 levyä. B on uudistanut kertomuksensa esitutkinnassa 25.11.2003 ja kertonut saaneensa levyt autokaupan osamaksuna A:lta. B on kertonut esitutkinnasa myyneensä levyistä 26 kappaletta 20 euron kappalehintaan laitettuaan Keltaiseen Pörssiin ilmoituksen levyistä.

Pääkäsittelyssä todistelutarkoituksessa kuultuina A ja B ovat kumpikin selittäneet, ettei DVD-karaokelevyjä suinkaan käytetty maksuvälineenä autosta vaan autokaupan yhteydessä A oli muuten luovuttanut B:lle 40 levyä. Käräjäoikeus ei pidä vastaajien pääkäsittelyssä antamia kertomuksia ja esitutkintakertomusten muuttamisia uskottavina. Esitutkinnassa annetut kertomukset ovat keskenään samansisältöisiä ja uskottavia.

Käräjäoikeus katsoo asianomistajien näyttäneen, että yhden ammattikäyttöön tarkoitetun Finnkaraoke levyn arvonlisäveroton hinta on 455 euroa, kuten asianomistajat ovat korvauslaskelmissaan todenneet. Kirjallisena todisteena olevan Warner Music Finlandin hinnaston 1.10.2001 mukaan karaokelevyn arvonlisäveroton tukkuhinta on 455 euroa ja arvonlisäverollinen hinta 555,10 euroa. Tätä hintatasoa tukee myös kirjallisena todisteena oleva Finnkaraoke-hinnasto, jonka mukaan levyjen 52 ja 53 arvonlisäveroton hinta on 8.12.2004 ollut 450 euroa ja arvonlisäverollinen hinta 549 euroa. Koska A:n ja B:n on näytetty käyttäneen DVD-karaokelevyjä muuhun kuin yksityiskäyttöön, on hyvitysperusteena käytettävä asianomistajien esittämällä tavalla em. arvonlisäverotonta hintaa eli 455 euroa. Kysymyksessä on hinta, jolla vastaavanlaisia levyjä myydään yleisölle vähittäiskaupasta ja jolla hinnalla vastaajat olisivat saaneet levyt siihen käyttöön, johon he tosiasiassa ovat levyjä käyttäneet. Vastaajien esittämät kirjalliset todisteet koskevat kotikäyttöön tarkoitettuja suomenkielisiä karaoke-DVD-levyjä. Koska kysymys kummankaan vastaajan kohdalla ei ole kotikäytöstä, ei tätä hinnastoa voida käyttää hyvitysperusteena.

Karaoke-levyjen kopioiminen omaan yksityiskäyttöön on sallittua. Tässä tapauksessa A on kopioinut 40 karaoke-levyä kertomansa mukaan alunperin omaan käyttöönsä. Koska A:n on näytetty käyttäneen levyjä vaihdannassa, eli osana auton kauppahintaa, on hänen katsottava käyttäneen levyjä ansiotarkoituksessa eikä kysymyksessä enää ole laissa tarkoittettu yksityiskäyttö. A:n rikoksen kohteena on ollut suuri määrä arvokkaita karaokelevyjä, joten A:n rikos on ollut omiaan aiheuttamaan oikeudenomistajille huomattavaa vahinkoa ja haittaa. Kysymyksessä ei siis ole A:n väittämällä tavalla tekijänoikeusrikkomus, vaan A:n teko täyttää tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korvausvelvollisuus

1. Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaiset hyvitykset

Edellä tässä tuomiossa on todettu, että yhden ammattikäyttöön tarkoitetun Finnkaraoke-levyn arvonlisäveroton tukkuhinta on 455 euroa, jota hintaa on pidettävä hyvitysperusteena.

B:n hallusta on takavarikoitu 66 karaokelevyä ja hän on myynyt 26 levyä. Näiden yhteensä 91 levyn arvonlisäveroton yhteishinta on 41.405 euroa. Teoston karaoke-tariffin mukaan myytäessä karaoke-tuote julkisin esitysoikeuksin on kopiokorvaus 6 % myyntihinnasta eli 27,30 euroa kappaleelta ja tangokaraokelevyn osalta 0,03 euroa/teos/kopio eli 0,48 euroa.

Käräjäoikeus hyväksyy asianomistajien korvauslaskelmat, joiden mukaan kokonaishyvitykset ovat Teoston osalta 2.484,78 euroa ja Warnerin ja Porski Oy:n osalta yhteisesti 38.920,70 euroa. B on vastuussa koko em. määrien korvaamisesta asianomistajille. A on velvollinen yhteisvastuullisesti B:n kanssa korvaamaan Teostolle em. määrästä 1.092 euroa sekä Warnerille ja Porski Oy:lle yhteisesti 17.108 euroa imuroimiensa ja maksuvälineenä käyttämiensä 40 karaokelevyn osalta.

2. Tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukaiset selvitys- ja valvontakulut

Vastaajat ovat paljoksuneet selvitys- ja valvontakuluista esitettyä vaatimusta. Kohtuulliseksi korvaukseksi selvitys- ja valvontakuluista käräjäoikeus arvioi yhteensä 800 euroa. Korvausvaatimus on enemmälti hylättävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rikoshyödyn menettäminen

B on itse kertonut saaneensa myymistään DVD-levyistä kauppahintana 520 euroa. Tämän vuoksi B on syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 520 euroa.

Rangaistuksen mittaaminen

Käräjäoikeus katsoo sakkorangaistuksen riittäväksi seuraamukseksi A:n ja B:n syyksi luetuista rikoksista. Päiväsakkojen lukumäärää harkittaessa on toisaalta otettu huomioon vastaajien rikosten kohteena olleiden karaokelevyjen lukumäärä ja toisaalta vastaajille tuomittavat huomattavan suuret vahingonkorvaukset.

Asia on ratkaistu oheisesta tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Tekijänoikeusrikos 1.7.2003-14.11.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
20 päiväsakkoa a 6 euroa = 120 euroa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY B

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Tekijänoikeusrikos 1.7.2003-14.11.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
40 päiväsakkoa a 6 euroa = 240 euroa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KORVAUSVELVOLLISUUS

B tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä saatu 520 euroa.

YHTEISET LAUSUNNOT

Säveltäjäin Tekijnoikeustoimisto Teosto / Nordisk Copyright Bureaulle A ja B velvoitetaan maksamaan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisena hyvityksenä yhteisvastuullisesti 1.092 euroa ja B lisäksi yksin 1.392,78 euroa, kumpikin summa viivästyskorkoineen 14.11.2003 lukien.

Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti A ja B velvoitetaan maksamaan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisena hyvityksenä yhteisvastuullisesti 17.108 euroa ja B lisäksi yksin 21.812,70 euroa, kumpikin summa viivästyskorkoineen 14.11.2003 lukien.

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto / Nordisk Copyright Bureaulle, Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti A ja B velvoitetaan maksamaan yhteisvastuullisesti Tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukaisena korvauksena selvitys- ja valvontakuluista oikeuden kohtuulliseksi harkitsemat 800 euroa viivästyskorkoineen 19.1.2004 lukien ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista oikeuden kohtuulliseksi harkitsemat 1.810 euroa viivästyskorkoineen 17.1.2005 lukien. Vaatimukset on enemmälti hylätty.

Viivästyskorko on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Kari Penttilä ja lautamiehet

KOUVOLAN HOVIOIKEUS TUOMIO 16.12.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

A on katsonut syyllistyneensä tekijänoikeusrikoksen sijasta tekijänoikeusrikkomukseen ja vaatinut, että syyte enemmälti hylätään ja rangaistusta vastaavasti alennetaan. Lisäksi A on vaatinut, että hänen Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle / Nordisk Copyright Bureaulle (jäljempänä Teosto ry) maksettavakseen tuomittu tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukainen hyvitys alennetaan 1.092 eurosta 36 euroksi sekä että Warner Music Finland Oy:lle (jäljempänä Warner Oy) ja Porski Oy:lle yhteisesti tuomittu hyvitys alennetaan 17.108 eurosta 1.164 euroksi. Edelleen A on vaatinut, että hänen Teosto ry:lle, Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti maksettavakseen tuomittu tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukainen korvaus alennetaan 800 eurosta 300 euroksi ja korvaus näiden oikeudenkäyntikuluista alennetaan 1.810 eurosta 500 euroksi.

A on perustellut vaatimuksiaan sillä, että hänen internetistä CD-levyille polttamansa karaokelevyt oli tarkoitettu yksityis- eikä ammattikäyttöön. Ammattikäyttöön tarkoitetun DVD-levyn hinta, noin 450 euroa, sisältää oikeuden sen julkiseen esittämiseen. Kotikäyttöön myytyjen karaokelevyjen hinta on puolestaan noin 25 -30 euroa, eivätkä ne sisällä oikeutta julkiseen esittämiseen. Nämä kotikäyttöön tarkoitetut karaokelevyt ovat vastaavia kuin ammattikäyttöön tarkoitetut, mutta ne eivät sisällä oikeutta julkiseen esittämiseen. A on luovuttanut levyt serkulleen B:lle tämän omaan käyttöön. Levyjä ei ole käytetty ammattikäytössä eli niitä ei ole esitetty julkisesti. Levyjen arvoksi on katsot- tava kotikäyttöön tarkoitetun levyn arvon mukaisesti 25-30 euroa kappaleelta. A ei ole luovuttanut poltettuja CD-levyjä B:lle osana heidän välisensä autokaupan kauppahintaa. Levyjen luovuttaminen B:lle tuossa yhteydessä ei tee teosta ammattikäyttöä eikä A:lla levyt luovuttaessaan ole ollut ansiotarkoitusta. A kärsii lukihäiriöstä, joten hänen esitutkintakertomukselleen ei tule antaa yksityiskohtien osalta painoarvoa. A ei ole käyttänyt CD-levyjä muuhun kuin yksityiskäyttöön. Levyjen arvon laskeminen ammattikäyttöön tarkoitettujen levyjen arvon mukaisesti olisi kohtuutonta A:lle. Hänen tekonsa ei myöskään ole ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden omistajalle. Levyjen lukumäärä on ollut vähäinen ja ne ovat olleet myös arvoltaan varsin vähäisiä.

Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisten hyvitysten määriä ei tule laskea ammattikäyttöön tarkoitettujen, vaan yksityiskäyttöön tarkoitettujen levyjen hintojen mukaisesti. Teoston minimitariffi yksityiskäyttöön tarkoitettujen levyjen osalta on 3 % levyn myyntihinnasta ja hyvityksen määrä on näin ollen korkeintaan 36 euroa (30 euroa x 40 kpl x 0,03). Kun Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle tulevan hyvityksen määrä vastaavasti lasketaan käyttäen levyn arvona 30 euroa kappaleelta, on hyvityksen enimmäismäärä 1.164 euroa (30 euroa x 40 kpl - 36 euroa). Tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukaisen selvitys- ja valvontakuluista tuomitun korvauksen osalta kulujen määrä on kohtuuton, kohtuullinen korvaus on kahden tunnin työmäärää vastaava 300 euroa. Tuomittu oikeu- denkäyntikulujen korvausvelvollisuus on määrältään kohtuuton ottaen huomioon A:n vähäinen rooli asiassa ja asianomistajien esittämä harhaanjohtava arvio levyjen arvoista.

B on kirjallisessa valituksessaan vaatinut, että hänen Teosto ry:lle maksettavakseen tuomittu tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukainen hyvitys alennetaan yhteensä 2.484,78 eurosta 81,90 euroksi sekä Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti tuomittu hyvitys alennetaan 38.920,70 eurosta 2.648,10 euroksi. B on suullisesti hovioikeudessa aikaisempia vaatimuksiaan muuttaen vaatinut, että hänen Teosto ry:lle maksettavakseen tuomittu tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukainen hyvitys alennetaan 2.484,78 eurosta 52,65 euroksi ja Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti tuomittu hyvitys alennetaan 38.920,70 eurosta 1.702,35 euroksi. Toissijaisesti B on vaatinut, että hyvitykset alennetaan hovioikeuden kohtuulliseksi harkitsemaan määrään, kuitenkin siten, että takavarikoitujen levyjen osalta korvausmäärä on alhaisempi kuin myytyjen levyjen osalta.

B on perustellut kirjallisessa valituksessaan esittämiään vaatimuksia sillä, että hänen myymiään ja hänen hallussaan olleita karaoketallenteita ei ollut tarkoitettu ammattikäyttöön vaan kotikäyttöön. B ei ole myynyt levyjä ammattikäyttöön, jollaiseen käyttöön ne eivät edes olisi soveltuneet. Hyvityksen määrä on arvioitava kotikäyttöön tarkoitetun levyn keskimääräisen hinnan, 30 euroa, perusteella. Kun Teoston minimitariffi yksityiskäyttöön tarkoitettujen levyjen osalta on 3 % levyn myyntihinnasta, on Teoston osuus näin ollen 81,90 euroa (30 euroa x 91 kpl x 0,03). Vastaavasti jää Warner Oy:n ja Porski Oy:n osuudeksi 2.648,10 euroa (30 euroa x 91 kpl - 81,90 euroa). Käräjäoikeuden tuomitsemaa hyvitystä ei voida pitää kohtuullisena. Asianomistajat saisivat käräjäoikeuden tuomitseman hyvityksen johdosta perusteetonta etua eikä B tulisi selviytymään korvausvelvollisuudesta. B:n vastapuolena ovat suuryritykset. B:n toiminta on ollut pienimuotoista eikä se ole ollut erityisen suunnitelmallista. B ei ole kopioinut levyjä itse vaan ne ovat tulleet hänen haltuunsa sattumalta hänen serkkunsa kanssa tekemänsä autokaupan yhteydessä. B ei ole ollut tietoinen levyihin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä. Hovioikeudessa suullisesti esittämäänsä muutettua vaatimustaan B on perustellut sillä, että kohtuulliseksi hyvitykseksi takavarikoitujen levyjen osalta on arvioitava puolet kotikäyttöön tarkoitetun levyn keskimääräisestä hinnasta eli 15 euroa kappaleelta.

Vastaukset

Syyttäjä on kiistänyt A:n esittämät muutosvaatimukset.

Porski Oy, Teosto ry, Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry ja Warner Oy ovat kiistäneet A:n ja B:n esittämät muutosvaatimukset sekä vaatineet, että heidät velvoitetaan korvaamaan yhtiöiden ja yhdistysten yhteiset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.458 eurolla. Kiistämisen perusteiksi yhtiöt ja yhdistykset ovat esittäneet, että kopioita on käytetty muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Kopioita on myös käytetty ansiotarkoituksessa, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa oikeudenomistajille. Hyvitysperusteen tulee olla ammattikäyttöön tarkoitettujen teosten hinta, koska kopioidut tallenteet ovat olleet ammattikäyttöön tarkoitettuja karaokelevyjä. Kopioiden käyttämiseen muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön ei ole ollut oikeudenomistajien lupaa. Karaokelevyt tuodaan yleisesti markkinoille siten, että ensin julkaistaan ammattikäyttöön tarkoitetut levyt ja jonkin ajan kuluttua yksityiskäyttöön tarkoitetut levyt. Ammattikäyttöön tarkoitetut levyt ovat huomattavasti kalliimpia kuin yksityiskäyttöön tarkoitetut levyt. Tekoaikana ei ole ollut laillisesti saatavilla yksityiskäyttöön tarkoitettuja levyjä, koska sellaisia ei oltu tuolloin vielä julkaistu.

PÄÄKÄSITTELY

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 2.11.2005.

VÄLITOIMI

Hovioikeus on 9.12.2005 puhelimitse varannut syyttäjälle tilaisuuden lausua siitä, onko B:lle jäänyt hänen maksettavakseen tuomitut tekijänoikeuslain mukainen hyvitys ja korvaus huomioon ottaen rikoksesta valtiolle menetettäväksi tuomittavaa taloudellista hyötyä. Syyttäjä on suullisesti viitannut käräjäoikeudessa lausumaansa ja ilmoittanut, ettei hänellä ole enempää lausuttavaa asiassa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

B on hovioikeuden pääkäsittelyssä kirjallisessa valituksessaan esittämästään poiketen katsonut nyt hänen Teosto ry:lle maksettavakseen tuomitun tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisen hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 52,65 euroa ja Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti tuomitun hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 1.702,35 euroa, joihin määriin B on päätynyt katsomalla kohtuulliseksi hyvitykseksi takavarikoitujen levyjen osalta puolet kotikäyttöön tarkoitetun levyn keskimääräisestä hinnasta eli 15 euroa kappaleelta.

Hovioikeus toteaa, että valittaja ei voi valitukselle säädetyn määräajan jälkeen laajentaa määrällisesti yksityisoikeudellista seuraamusta koskevaa muutosvaatimustaan siitä, mitä valituskirjelmässä on esitetty. B:n vasta pääkäsittelyssä esittämä vaatimus käräjäoikeuden tuomiossa mainitun hyvityksen laskemisesta alemman kuin valituskirjelmässä myönnetyn levyn arvon, 30 euroa, perusteella jätetään tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Näyttö

Hovioikeudessa esitetty näyttö vastaa olennaisilta osiltaan käräjäoikeuden tuomioon kirjattua näyttöä.

A on lisäksi kertonut polttavalla CD-asemalla valmistamiensa karaokelevyjen kuvan laadun olleen niin huonon, ettei levyjä olisi voitu esittää julkisissa tilaisuuksissa. Levyt olivat olleet tyhjissä koteloissa ja niihin oli käsin tehty merkintöjä. Levyihin ei oltu edes pyritty tekemään aidon näköisiä kansia. Levyjen äänen laatu oli myös ollut huono. Tekstit ja taustakuva olivat olleet täynnä pieniä ruutuja ja välillä kuvasta ei ollut saanut selvää.

B on lisäksi kertonut, että hänen A:lta saamistaan karaokelevyistä osa oli "hyppinyt" niitä toistettaessa ja osa oli toiminut vain puoleen väliin asti. B oli kertonut lehdessä olleiden myynti-ilmoitusten perusteella hänelle soittaneille henkilöille, että levyt olivat kopioita ja tarkoitettu vain kotikäyttöön. B:lle oli tullut myymistään levyistä jälkeenpäin puhelinsoittoja, joissa oli kerrottu, että levyt eivät olleet toimineet täydellisesti. Levyjä ei niiden heikon laadun vuoksi olisi voitu käyttää julkiseen esittämiseen.

A:n menettely
Hovioikeus on kuten käräjäoikeuskin pitänyt uskottavina A:n ja B:n esitutkinnassa antamia keskenään samansisältöisiä kertomuksia siitä, että syytteessä mainittuja levyjä on käytetty vanhojen autojen vaihdon yhteydessä maksuvälineinä. Kyse on kuitenkin ollut ainoastaan sukulaisten välisestä satunnaisesta vaihtokaupasta. Vaihtokaupan osapuolten ei voida otaksua pitäneen A:n luovuttamia levyjä kovin arvokkaina. Näin ollen A:lla ei voida katsoa olleen ansiotarkoitusta. Siten A ei ole menettelyllään syyllistynyt tekijänoikeusrikokseen.

A:n viaksi kuitenkin jää, että hän on 1.7.2003 - 14.11.2003 luovuttaessaan levyt yllä mainitulla tavalla tahallaan rikkonut tekijänoikeuslaissa tekijänoikeuden suojaksi annettua säännöstä. Tällä menettelyllä A on syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen.

Kohtuullinen hyvitys sekä korvaus selvitys- ja valvontakuluista
Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaan se, joka käyttää teosta vastoin tekijänoikeuslakia, on velvollinen suorittamaan käyttämisestä tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Saman pykälän 2 momentin mukaan siinä tapauksessa, että käyttäminen tapahtuu tahallisesti tai tuottamuksesta, on hyvityksen lisäksi suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, niin myös kärsimyksestä ja muusta haitasta. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä (KKO 2001:42, KKO 1999:115 ja KKO 1998:91) ilmenee, että hyvityksenä voidaan yleensä pitää sitä tavanomaista hintaa, jolla käyttäjä olisi voinut hankkia oikeuden luvallisesti käyttää teosta. Toisaalta tuomioistuimen on hyvityksen kohtuullisuutta arvioidessaan otettava huomioon tapauksen erityispiirteet.

A:n ja B:n suoritettavaksi tulevan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisen hyvityksen kohtuullisuutta arvioidessaan hovioikeus toteaa, että A:n valmistamat ja B:n edelleen kauppaamat karaokelevyt ovat olleet laadultaan heikkoja eikä niihin ole edes yritetty valmistaa alkuperäisten levyjen kansilehtiä vastaavia kansilehtiä. Levyt eivät siten olisi soveltuneet ammattikäyttöön eivätkä levyjen ostajat ole voineet perustellusti saada käsitystä, että heillä olisi laillinen oikeus esittää levyille tallennettuja teoksia julkisesti ansaitsemistarkoituksessa. Näin ollen vaaditut hyvitykset, jotka on laskettu ammattikäyttöön tarkoitettujen karaokelevyjen hinnan 455 euron perusteella, eivät ole kohtuullisia. Esitetyn selvityksen mukaan vastaavankaltaisia yksityiskäyttöön tarkoitettuja karaokelevyjä on myöhemmin ollut myynnissä noin 30 euron kappalehinnalla. Hyvityksen perusteena olevaa kohtuullista kappalehintaa arvioidessaan hovioikeus on ottanut huomioon, että mainittuja yksityiskäyttöön tarkoitettuja levyjä ei vielä ole ollut rikoksen tekoajankohtana saatavilla. Tähän nähden hovioikeus pitää kohtuullisena hyvityksen perusteena 50 euron kappalehintaa.

A on luovuttamalla mainitut 40 levyä maksuvälineinä käyttänyt teoksia lainvastaisesti. B:n tarkoituksena on ollut myydä nämä levyt edelleen. Näiden levyjen osalta hyvitys on laskettava 50 euron kappalehinnan perusteella.

B:ltä on takavarikoitu 66 levyä ja hän on myynyt 26 levyä. Myytyjen levyjen lisäksi vähintään 14 takavarikoiduista levyistä on B:n A:lta saamista levyistä. Siten takavarikoiduista levyistä enintään 52 on sellaisia, joiden alkuperä on epäselvä. Yksi levyistä on sellainen, jonka osalta on vaadittu ainoastaan Teostolle hyvitystä sen minimikorvauksen perusteella. Takavarikoitujen 51 levyn osalta tekijänoikeuksien ja äänitetuottajien oikeuksien loukkaus ei ole vielä muodostunut niin vakavaksi kuin myytyjen ja välitettyjen levyjen kohdalla. B:n myyntitoiminta ei ole ollut ammattimaista eikä laajamittaista vaan pikemminkin satunnaista. Näistä syistä näiden takavarikoitujen levyjen osalta on kohtuullista ottaa hyvityksen lähtökohdaksi B:n valituksessaan vetoama vastaavanlaisten yksityiskäyttöön tarkoitettujen karaokelevyjen kappalehinta 30 euroa.

B:n suoritettavan hyvityksen määrä on yhteensä 3.530,48 euroa. Teoston osuudeksi hyvityksestä hovioikeus on arvioinut yhden levyn minimikorvauksen 0,48 euron lisäksi muun selvityksen puuttuessa kuuden prosentin mukaan lasketut 211,80 euroa eli yhteensä 212,28 euroa. Warner Oy:n ja Porski Oy:n yhteiseksi osuudeksi hyvityksestä jää 3.318,20 euroa.

A:n on selvitetty valmistaneen B:ltä takavarikoiduista tai tämän myymistä levyistä 40 kappaletta. A vastaa siten yhteisvastuullisesti B:n kanssa Teosto ry:lle suoritettavasta hyvityksestä 120 eurolla ja Warner Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti suoritettavasta hyvityksestä 1.880 eurolla.

Tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukaiseksi kohtuulliseksi korvaukseksi selvitys- ja valvontakuluista hovioikeus on arvioinut A:n osalta hänen myöntämänsä 300 euroa, jonka määrän suorittamisesta A ja B vastaavat yhteisvastuullisesti. Lisäksi B vastaa yksin mainitun korvauksen suorittamisesta 500 euron osalta.

Menettämisseuraamus
Rikoslain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan lainkohdan mukaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.

Saman pykälän 3 momentin mukaan hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin kuin se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole esitetty tai se on vielä ratkaisematta silloin, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu, menettämisseuraamus on tuomittava.

Lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 80/2000 vp. s. 21) mukaan menetettäväksi on tarkoitettu vain todellinen nettohyöty.

Hovioikeus katsoo, että B:n maksettavaksi tuomittavan tekijänoikeuslain mukaisen hyvityksen ja korvauksen määrä huomioon ottaen hänelle ei ole jäänyt rikoksesta tosiasiallista taloudellista hyötyä.

Menettämisseuraamus on rikosoikeudellinen seuraamus, jonka edellytykset on harkittava viran puolesta. B:lle virheellisesti tuomittu seuraamus menettää valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 520 euroa on siten poistettava.

Oikeudenkäyntikulut
Hovioikeus arvioi A:n osalta kohtuulliseksi korvaukseksi Teoston ja sen myötäpuolten oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa hänen myöntämänsä 500 euroa.

Asian lopputulos huomioon ottaen Teosto myötäpuolineen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.

Syytetty A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Tekijänoikeusrikkomus 1.7.2003-14.11.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
10 päiväsakkoa a 6 euroa = 60 euroa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KORVAUSVELVOLLISUUS
Yhteisvastuullista korvausvelvollisuutta koskeva lausunto yhteisellä tuomiolauselmalla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytetty B

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

KORVAUSVELVOLLISUUS

Lausuma menettämisseuraamuksesta poistetaan.

Yhteisvastuullista korvausvelvollisuutta koskeva lausunto yhteisellä tuomiolauselmalla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YHTEISET LAUSUNNOT

A:n ja B:n Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle / Nordisk Bureaulle maksettavaksi tuomittu yhteisvastuullinen tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukainen hyvitys alennetaan 1.092 eurosta 120 euroksi ja B:n lisäksi yksin maksettavaksi tuomittu hyvitys alennetaan 1.392,78 eurosta 92,28 euroksi, molemmat määrät viivästyskorkoineen 14.11.2003 lukien.

A:n ja B:n Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti maksettavaksi tuomittu yhteisvastuullinen tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukainen hyvitys alennetaan 17.018 eurosta 1.880 euroksi ja B:n lisäksi yksin maksettavaksi tuomittu hyvitys alennetaan 21.812,70 eurosta 1.438,20 euroksi, molemmat määrät viivästyskorkoineen 14.11.2003 lukien.

A:n ja B:n Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle / Nordisk Copyright Bureaulle, Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti maksettavaksi tuomittu yhteisvastuullinen tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin mukainen korvaus selvitys ja valvontakuluista alennetaan 800 eurosta 300 euroksi ja lisäksi B:n yksin vastattavaksi korvaukseksi selvitys- ja valvontakuluista jää 500 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen 9.1.2004 lukien.

A:n ja B:n Säveltäjäin Tekijänoikeus toimisto Teosto ry:lle / Nordisk Copyright Bureaulle, Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti maksettavaksi tuomittu yhteisvastuullinen korvaus oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa alennetaan 1.810 eurosta 500 euroksi ja lisäksi B:n yksin vastattavaksi oikeudenkäyntikulujen määräksi käräjäoikeudessa jää 1.310 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen 17.1.2005 lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Jukka Ketola (eri mieltä), Lolita Tuomainen ja Lasse Tamminen
Valmistelija: Marko Loisa

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 05/137

Hovioikeudenneuvos Jukka Ketola:

Perustelut
Olen samaa mieltä kuin enemmistö siltä osin, että B:n hyvityksen alentamisvaatimus on vasta valituksen määräajan jälkeen esitetyltä osalta jätettävä tutkimatta, sekä että tekijänoikeuksien hal- tijoiden vaatimat ja käräjäoikeuden A:n ja B:n maksettaviksi tuomitsemat hyvitykset eivät ole määrältään kohtuullisia.

Koska kysymyksessä olevia luvattomasti kopioituja ja kaupiteltuja Finnkaraoke levyjä ei ole ollut rikoksen tekoaikaan luvallisesti saatavissa yksityiskäyttöön tarkoitettuina tallenteina, hyvitystä harkit- taessa on arvioitava, millä hinnalla tekijänoikeuden haltijat olisivat voineet kaupallisesti kannattavasti myydä vastaavia tallenteita yksityiskäyttöön.

A:n ja B:n kirjallisena todisteena esittämän hinnaston mukaan joulukuussa 2004 eli runsas vuosi rikoksen tekoajan jälkeen Finnkaraoke DVD levyjä on ollut laillisesti myytävänä kotikäyttöön 29 - 30 euron hinnalla. Nämä kotikäyttöön myytävät levyt ovat sisällysluetteloista päätellen musiikilliselta sisällöltään jokseenkin samantasoisia kuin ammattikäyttöön myydyt levyt, joiden huomattavasti kalliimpaan hintaan sisältyy oikeus esittää levyille tallennettua musiikkia julkisesti ansaitsemistarkoituksessa.

Ammattikäyttöön myytävien levyjen valikoima on laajempi kuin kotikäyttöön myytävä levyvalikoima. Tämä on liiketaloudellisesti perusteltua, koska kotikäyttöön tuskin ostettaisiin pääasiassa van- haa iskelmämusiikkia sisältäviä karaokelevyjä 30 euron tai sitä kalliimmalla kappalehinnalla ainakaan niin runsaasti, että laajan levyvalikoiman tarjolla pitäminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Kohtuullista hyvitystä arvioitaessa on otettava alentavana seikkana huomioon, että A:n ja B:n teon aikaan vastaavia yksityiskäyttöön tarkoitettuja karaokelevyjä ei ole ollut saatavilla, minkä vuoksi tekijänoikeuden haltijoille ei ollut aiheutunut myöskään vastaavien levyjen valmistus- ja markkinointikustannuksia.

Edellä mainituilla perusteilla katson, että A:n ja B:n hyvityksen määräämisperusteeksi myöntämä 30 euroa levyä kohti johtaa jokseenkin kohtuulliseen hyvitykseen. Se seikka, että tekijänoikeuden haltijat eivät olleet rikoksen tekoaikaan vielä saattaneet yleisön saataville vastaavia yksityiskäyttöön tarkoitettuja karaokelevyjä, sen enempää kuin mikään muukaan asiassa ilmitullut seikka ei anna aihetta arvioida kohtuullisen hyvityksen määrää A:n ja B:n valituksissaan myöntämiä määriä korkeammaksi.

Tuomiolauselma

B:n Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle maksettava hyvitys alennetaan 81,90 euroon, josta A:n on suoritettava yhteisvastuullisesti B:n kanssa 36 euroa.

B:n Warner Music Finland Oy:lle ja Porski Oy:lle yhteisesti maksettava hyvitys alennetaan 1.702,35 euroon, josta A:n on suoritettava yhteisvastuullisesti B:n kanssa 1.164 euroa.

Hyvityksille on maksettava käräjäoikeuden määräämä viivästyskorko.

Muilta osin eli syyksiluettujen rikosten, selvitys- ja valvontakulujen, oikeudenkäyntikulujen ja avustajanpalkkioiden osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Jukka Ketola
Hovioikeudenneuvos

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen