24.11.2015

A työskentelee B Oy:ssä, jolla pääkonttori on Tampereella ja toimipiste muun muassa Helsingissä. A:n toimenkuvaan kuuluvat erilaiset asiakastyöhön liittyvät tehtävät. A suorittaa pääosan B Oy:n työtehtävistä kotonaan Paimiossa, jossa hänellä on käytössään työhuone tarvittavine työvälineineen. A:lla ei ole B Oy:n tiloissa työpistettä tai muuta työskentelytilaa. Asiakkaiden luokse A kulkee suoraan kotoaan. B Oy:n Helsingin tiloissa A työskentelee korkeintaan yhden päivän viikossa.

A oli hakenut ennakkoratkaisua siitä, muodostuuko hänen kodistaan varsinainen työpaikka, ja siitä, ovatko hänen B Oy:n Helsingin toimipisteeseen tekemänsä matkat työajoja, joita ei oteta huomioon autoedun yksityisajoja laskettaessa.

Ennakkoratkaisun mukaan A:n kotia ei voida pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan, ja A:n matka asunnolta B Oy:n Helsingin toimipisteelle on asunnon ja työpaikan välinen matka ja siten yksityisajoa.

Hallinto-oikeus muuttaen ennakkoratkaisua valituksenalaiselta osin totesi, että A:n varsinainen työpaikka on kerrotuissa olosuhteissa hänen kotonaan Paimiossa. Koska A lisäksi käy säännöllisesti B Oy:n Helsingin toimipisteessä, tuo toimipiste on A:n toissijainen työpaikka. Paimion ja Helsingin välisten matkojen osalta on siten kyse ensisijaisen ja toissijaisen työpaikan välisistä matkoista. Näitä matkoja ei oteta huomioon autoedun yksityisajoa laskettaessa.

Tuloverolaki 71 § 1 mom ja 72b § 1 mom

KHO:n päätös 22.11.2017 taltionumero 6037. Vuosikirja KHO:2017:178.